Esoteerinen Internet-kirja
AINEEN JA HENGEN RAJALLA
Markku Jyväkorpi

WWW.RAJATIETO.COM

Tiivistelmä

Samalta kirjoittajalta myös seuraavat kirjat, linkistä ostomahdollisuus:

  
painos loppunut painos loppunut Mediapinta Kustannus HD Kustannus HD Kustannus HD Kustannus HD Kustannus HD


https://ihmisyydensyvinolemus.blogspot.com/

Elämä on luojan läsnäoloa e-kirja (BoD) Markku Jyväkorpi 0,99e

Alla ilmaisia e-kirjoja Elisasta Kirjat suoraan iPad-, iPhone- tai Android -laitteellesi. Elisa Kirja -sovellus noutaa ostamasi kirjan automaattisesti laitteellesi. Sovelluksella voit lukea e-kirjoja sekä kuunnella äänikirjoja. Lataa sovellus maksutta App Storesta tai Google Playsta.

https://kirja.elisa.fi/ekirja/uskonnollista-pohdintaa
https://kirja.elisa.fi/ekirja/ihmisyyden-olemuksesta
https://kirja.elisa.fi/ekirja/onnellisuutta-etsimassa
https://kirja.elisa.fi/ekirja/kuka-mina-olen
https://kirja.elisa.fi/ekirja/jokainen-oma-pappinsa
https://kirja.elisa.fi/ekirja/luoja-elavana-todellisuutena
https://kirja.elisa.fi/ekirja/hengellisyys-tiena-luojayhteyteen
https://kirja.elisa.fi/ekirja/jeesus-kehotti-hengellisyyteen
https://kirja.elisa.fi/ekirja/aito-ihmisyys-ja-henkinen-tie-ovat-yksi-ja-sama
https://kirja.elisa.fi/ekirja/marian-herkka-kosketus
https://kirja.elisa.fi/ekirja/ajatus-sana-toteutus


Eesti keeles
auf Deutsch
på svenska


Lääketiede pyrkii tutkimaan ihmistä solujen ja aineenvaihdunnan näkökulmalta. Psykologia keskittyy ajatuksiin ja tunteisiin. Uskonto näkee ihmisen henkissielullisena olentona kehossa. Ihminen voi samastua johonkin elämän moninaisuudesta tai etsiä vastausta ulkoisen muodon takaa sisäisestä puolesta.

Onko ihminen sattumalta syntynyt pelkkä solujoukko, joka kuolemassa vaipuu ikuiseen tajuttomuuteen, vai ruumis, johon liittyy henkissielullinen olemus?

Tämän henkisen puolen etsimistä sanotaan henkiseksi tieksi, valontieksi. Se on tarkasti viitoitettu. Sieltä tulee kokemuksellisesti vastaus elämän suureen kysymykseen.
 

Ikoni kuvaa symbolisesti Kristuslapsen syntymistä maalliseen olemukseen. (Kristuslapsella on myös muita nimityksiä, kuten Jumalan kipinä, sisäinen itse jne.)

Marian ilmestysihme valo-olentona. Koptikirkko Egypti. http://www.zeitun-eg.org

Ihmisyyttä ja uskontoa voidaan selittää, kuvata ja vertailla loputtomasti erilaisista maallisista näkökulmista. Uskonnon olemus sekä maallisen elämän tarkoitus on Luojayhteyden henkilökohtainen kokeminen. Mikään ajatus, mielipide tai opinkappale ei tavoita tätä henkistä tiedostamista.

Sisällysluettelo

Alkulause
Johdanto
Ihmisyydestä
Ihminen energiaolentona
Joogasta
Rukouksesta
Pohdintaa
Kirkkohistoriasta
Kristinuskon sisäisestä olemuksesta
Meditaatiosta
Luterilaisesta kirkosta
Helena Blavatsky (1831-1891) nykyisen teosofisen liikkeen perustaja
Tietoisuudesta
Näkökohtia tiedostamisesta
Jälleensyntymisestä
Henkisiä kuvia
Antroposofiasta
Ammasta
Mariasta
Sai Baba
Musiikista
Johannes Brahms ja luova Luojayhteys
Maasäteilystä
Tieteellisestä "putkinäöstä"
Mielikuva maallisena ansana
Rakkaudesta
Vaihtoehtohoidoista
Henkiparantaminen
Telepatiasta
Mystiikasta
Ufoista
Viljapeltokuvioista (crop circle)
Henkisestä voimavarasta
Veden muisti
Mieli
Kanavoinnista
Hengen kosketus
Irrallisia tapahtumia
Ajatusvoimasta
Yleisestä mielipiteestä
Selvänäköisyydestä
Parisuhteesta
Parapsykologiasta
Poltergeist
Harha-aistimuksista
Praanasta
Kehosta ja terveydestä
Henkiset, psyykkiset (eng.psychic) valokuvat
Psykologiasta
SILVA-menetelmä
Carl G. Jungista
Jumalan tahto
Enkeleistä
Henkisestä tiestä
Taivaskokemus
Mozart ja Sielunyhteys
Kalevalan avaimista
Ruumiistapoistumisilmiö
Kuolemanrajakokemus
Mother Meera
Jeesus Roomassa
Kristuksen toisesta tulemisesta
Benjamin Cremesta ja Maitreyasta
Totuudesta
Avainajatuksia
Kokemisesta
Valoravinnosta
Uskonto ja omatunto
Uskonto ja ihminen
Paholaisesta
Gnostilaisuudesta
Henkisiä kokemuksia

Alkulause



Ihmisyyden olemus näyttäytyy hyvin erilaiselta riippuen näkökulmasta. Maallisessa elämässä todellisuutena on maallinen tietoisuustila, mutta ihmisyyteen kätkeytyy mielen kautta myös yhteys henkiseen todellisuuteen, henkiseen rinnakkaistodellisuuteen. Tästä voi olla myös tietoinen. Nykyinen tiedemaailma pyrkii katsomaan pakkomielteisesti kaikkia ihmisyyteen liittyviä tapahtumia pelkkinä solutapahtumina, eli näin jokainen henkinen havainto ja kokemus olisivat vain aivotapahtumia. On kuitenkin helppo todistaa myös tieteellisesti, että aivot on vain osa mieltä eli aivot ja mieli ei ole yksi ja sama.

Maallisesti ihminen pyritään arvioimaan käytön perusteella. Mutta henkilökohtaisesti keskeistä on tiedostaa oma Luojayhteys ja maallinen elämä voidaan nähdä vain mahdollisuutena tähän tapahtumaan. Luoja tiedostetaan rakkauden kokemuksessa ja tämä on mahdollista koska tahansa iästä riippumatta.

Jokainen etsii elämän tarkoitusta ja onnellisuutta. Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden kokeminen. Mikä on lähinnä ja arvokkainta jää helposti huomaamatta. Luoja on lähempänä kuin oma hengitys. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja näin ajattelumahdollisuuskin tulevat Luojan huomiosta, Tämän energiavirrasta. Joogakirjallisuudessa on kuvattu selvänäköisesti näitä energiakanavia. Vastaavasti nukahtaessa Luojan huomio minätajunnan kanssa siirtyy pois aineellisesta kehosta ja ihminen siirtyy henkissielullisena olentona astraali- eli unimaailmaan. Tämä siirtyminen voi olla myös tietoista. Jotkut ovat kuvanneet näin havaintojaan kirjoissaan. Astraalimaailman havainnot ovat kuitenkin kaiken aikaa muuttuvia riippuen ihmisen omista ajatuksista ja tunteista. Luojan ja ihmisen erillisyys on näennäistä. Maallisen elämän tarkoitus on Luojan tiedostaminen, mihin kokemukseen Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi.

Ihmiset arvostavat suuresti älyä, järkeä, logiikkaa ja tieteellistä ajattelua. Mutta ne ovat kuitenkin käyttövälineitä, kuten tutkinto, virka, raha, omaisuus jne. Niitä ei saisi pitää elämän päämääränä vaan niiden antamana mahdollisuutena toteuttaa aitoa minää. Jos keskittyy vain egoon ja maallisuuteen, niin ihminen joutuu ajatuskuplansa ja erillisyyden ansaan eli inhimilliseen umpikujaan. Ihminen on perusolemukseltaan rakkausolento, joka pyrkii kokemaan rakkautta ja onnellisuutta. On eri asia puhua Luojan rakkaudesdta kuin kokea Tämä. Suurin onni ja autuus on Luojayhteyden tietoinen kokeminen, mikä on Jeesuksen viitoittamalla elämäntavalla jokaiselle mahdollista.

Eräänä erikoisuutena pallosalaman olemassaoloa oli epäilty vuosisatoja, kunnes se onnistuttiin valokuvaamaan. Henkiolentoja on saatu kuvattua myös tieteellisissä koeolosuhteissa, mutta asian hyväksyminen ei sovi aikakautemme materialistiseen ajatteluun.

Johdanto

Jeesus lupasi, että etsivä löytää, kolkuttavalle avataan. Tässäkin korostuu oman aktiivisuuden tärkeys. Henkisessä kehitystapahtumassa ei ole kysymys täydellisyydestä, vaan pyrkimyksestä kehittää itseään. Tällöin ihmisenä kehitytään, ymmärrys ja henkinen tietoisuus lisääntyvät.

Tässä tapahtumassa herkkyyden kasvaessa ihminen huomaa itsessään aina suurempaa ja suurempaa kehittämistarvetta eli tiedostaa aina syvällisemmin omaa epätäydellisyyttään. Kysymys onkin pyrkimyksestä. Ihmisen tsakrat ovat jumalallisia aktivoituen automaattisesti rakkaudellisista, totuudellisista virikkeistä.

Puhutaan henkisestä tiestä tai kehittymisestä inhimillisessä, hyväntahtoisessa ihmisyydessä, niin ne ovat yksi ja sama. Ihmisyydessä olisi keskeistä olla hyväntahtoinen, rakkaudellinen, auttaa muita ja elämää, olla hetkessä läsnäoleva, hallita mieltään sekä ajatuksiaan, pyrkiä rehellisyyteen ja totuudellisuuteen.

Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa jokaiselle tarkoitetun hyväntahtoisen, inhimillisen ihmisyyden elämäntavan, mikä johtaa myös jokaisen automaattisesti Luoja-, taivaskokemukseen.
Jeesus toi julkisuuteen, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen onkin kaiken aikaa taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa tietämättä tapahtumaa. Tämä pitäisi tiedostaa kokemalla.

Eli Jeesus välitti Jumalan tahtona ihmisyyden tien Luojayhteyteen. Jeesus kehotti rakastamaan Luojaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseään eli tekemään toiselle, mitä vastaavassa tilanteessa haluaisi tehtävän itselleen, pyrkimään mielenhallintaan, hyväntahtoisuuteen ajatuksissa, tunteissa, sanoissa ja teoissa. Jeesus painotti hengellisyyttä eli henkisiä kokemuksia Kristuksen henkimaailman kanssa ja kehotti pyrkimään ensimmäiseksi tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen korostaen rukouksen tärkeyttä. Kun ihminen etsii elämän taustalla olevaa totuutta, todellisuutta, niin tiedostaa yksiselitteisen Luoja-, taivaskokemuksen ja samalla oman henkisen olemassaolonsa, aidon minän huomioimalla Jeesuksen viitoittaman elämäntavan.

Jeesus toi lyhyesti ja selkeästi esiin ihmisyyden tien, mikä on myös jokaisen henkinen tie. Edellisestä on kirjoitettu kymmeniä tuhansia kirjoja korostaen erilaisia näkökulmia. Eräs erikoisuus on kirkollinen näkemys, etteivät Jeesuksen keskeiset kehotukset sovi kirkolliseen oikeaoppisuuteen.



Kuvateksti. Mieli on suuntautunut luonnostaan aistitodellisuuteen. Jeesus korosti, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä eli Luojan rakkaudellinen läsnäolo, sisäinen Itse löytyykin kääntämällä mielen huomio sisäänpäin keskittymällä Luojayhteyteen. Sama Jeesuksen viesti on myös kolikkovertauksessa, missä ihmisyyden toinen puoli löytyy Luojan hengellisestä yhteydestä eli Luojan voi löytää kokemalla vain sisäisessä tiedostamisessa. Jos ihminen uppoutuu yksipuolisesti "kolikon" maalliseen puoleen, niin oma hengellinen Luojayhteys jää huomaamatta ja kokematta. Ihminen pyrkii etsimään Luojaa itsensä ulkopuolelta, vaikka Tämä löytyy vain sisäisesti kokemalla.

Näkökulman vaihtaminen muuttaa koko elämän



Henkissielullisesti ihminen on keho, mieli ja henkiolento. Kehon ulkopuolella ihmisestä käytetään termejä, kuten ihminen, minä, minätajunta, sielu, henkiolento. Nukahtaessa minätajunta irtoaa kehosta henkisenä olentona astraali-eli unimaailmaan. Henkisessä kehityksessä tämä tulee tietoiseksi, puhutaan tietoisuuden yhtäjaksoisuudesta. Kymmenet ehkä sadat miljoonat ovat kokeneet kehosta irtautumisen ja samalla havainneet kokemuksellisesti minätajunnan ja kehon erillisyyden sekä samalla ovat tehneet havainnon, ettei minätajunnan olemassaolo ole riippuvainen kehosta

Kristillisiä kirkkoja ja suuntauksia on n. 1500. Näissä korostetaan usein oppeja, käsityksiä, tapoja ja muotoja. Vuorisaarnassa Jeesus toi selkeästi esiin, että kysymys on elämäntavasta.

Kuvaannollisesti pitäisi nousta tikapuita ylöspäin. Jokaisella on omat tikapuut, ihminen on itsensä mittapuu. Kun kehittää itseään, niin pystyy auttamaan myös paremmin muita. Henkinen kehitys johtaa oman henkisen olemassaolon tiedostamiseen.

Uskontoon voi suhtautua maallisesti tarkoituksenmukaisesti, älyllisesti, ulkokohtaisesti kuin oppikirjan tietoihin, mutta myös pyrkien tietoiseen yhteyteen Kristuksen henkimaailman kanssa eli henkisesti kokien, mystisesti Tällöin ulkokohtaisuus muuttuu sisäiseksi Hengen maailmaksi eli Jeesuksen viitoittamaksi pyrkimykseksi kokea elävänä ja todellisena Luoja-, taivasyhteys.

Ajatteleminen on aina maallinen tietoisuustila eli ajatteleminen muuttaa tapahtuman kuin tapahtuman maalliseen tietoisuustilaan. Ei voi kokea, jos ajattelee. Ei voi kokea rakkauttakaan, jos ajattelee. Henkinen kokemuskin keskeytyy, jos alkaa pohtia jotakin. Esimerkiksi meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, mutta jos alkaa pohtia jotakin ajatusta tai havaintoa, niin tämä keskeyttää meditaation sekä muuttaa tapahtuman maallisen mielen pohtimiseksi, maalliseksi tietoisuustilaksi.

Henkisessä kehitystapahtumassa uskonnollinen meditaatio ja rukous ovat keskeisiä, maallinen mieli ajatuksineen työnnetään hetkeksi syrjään ja keskitytään Luojayhteyteen. Joka kerran kun huomioi Luojan, niin yhteys paranee. Meditaatiossa tulee mieleen vanhoja kielteisiä tapahtumia ja harmituksia. Näistä vapautuminen on keskeistä. Pelkkä ajatteleminen ei riitä, pitäisi sanoa tai kirjoittaa harmituksensa, antaa käsiensä liikkua kielteisen tunteen vallassa jne. Kun mieli puhdistuu, niin se alkaa heti edesauttaa ymmärryksen lisääntymistä ja tajunnan laajentumista.

On tärkeätä seistä omilla jaloillaan, olla tietoinen ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan. Ihminen omaksuu usein auktoriteettiasemassa olevan mielipiteitä itsestään selvyyksinä, niitä sen enempää harkitsematta. Jos antaa mielensä hallinnan toisille, niin samalla menetetään ihmisyyden arvokkain asia, itsenäisyys, oma päätäntävalta, vapaa tahto. Jokaisella on oma henkinen tie kuljettavana, oma korkeamman minän johdatus. Tähän pitäisi saada yhteys.

Idän uskonnoissa on tiedetty vuosituhansia, että ihmiseen kätkeytyy jumalallinen Itse, Luoja. Jeesuskin toi tämän esiin jo 2000 v. sitten.

Ihmisen sisimpään kätkeytyy Luojan rakkauden, läsnäolon kaipuu. Tämä johdattaa ihmistä henkiselle etsimistielle. Monessa uskonnollisessa liikkeessä on kuitenkin tämä henkinen tie "ansoitettu". Ihmisen mieli on voitu johtaa pyrkimyksiin, opinkappaleisiin, jotka vievätkin Luojasta poispäin. Ihminen voi huomata olevansa täydellisyyden pyrkimyksien, ristiriitaisten oppien, syntien ja virheiden loputtomassa suossa. Omat, mielessään hyväksytyt ajatukset, mielikuvat ja tunteet pyrkivät toteutukseen muuttuen enemmän ja enemmän omaksi todellisuudeksi. Kun virittäydytään kielteisiin asioihin, niin näitä aletaan nähdä muissakin ja sitä todellisemmaksi tapahtuma muuttuu.

Olisi keskeistä pitää Luoja, Kristus mahdollisimman usein mielessään, ja pitää johtoajatuksena kuinka ihmisyyteen kätkeytyvä jumalallinen puoli, elämää auttava rakkaudellinen viisaus, korkeampi tajunta voisi ilmentyä ihmisen kautta. Jeesus painotti rukouksen tärkeyttä. "Isä meidän rukous" on myös meditaatiotapahtuma, varsinkin jos keskityy tapahtumaan ja on tämän jälkeen hetken hiljaa. Neale Walsch korostaa kirjoissaan meditaatiota painottaen jo muutaman minuutinkin, lyhyiden päivittäisten meditaatioiden tärkeyttä.

Korkeampi minä, Sielu vetoaa ihmisen ymmärrykseen, hyväntahtoiseen, inhimilliseen ihmisyyteen, totuuteen, mikä on totta, todellista ja elämässä keskeistä. Pyrkien johdattamaan ihmistä syvällisempään tiedostamiseen päämääränä tietoinen Luojayhteys. Sielu on Luojan rakkauden ruumiillistuma "muuntajana" ihmisessä. Näin jokainen tietää, onko valinta hyväntahtoinen ja rakkaudellinen, elämää auttava vai tuhoava.

Maallinen mieli haluaa takertua aineellisuuteen, persoonallisuuteen, maallisiin mielipiteisiin saaden voimavaroja "paholaisesta", viettimäisistä voimista, vastavoimista, jotka itsessään eivät ole pahoja. Vasta kielteinen ajatus tekee pahan.

Ihmisyyteen liittyy valinnan vapaus, vapaa tahto. Jos Jumala pakottaisi ihmisen tahtoonsa, nöyräksi tottelijaksi, niin ei olisi ihmisyyttä. Pakottaminen syntyykin aina maallisen mielen järkeilystä, maallisista vaikuttimisista.

Jokaisen ihmisen tietoinen tai tiedostamaton pyrkimys on tuntea itsensä ja olla itsensä kanssa tasapainossa. Minä tiedostaa mielen avulla. Ihminen todellisuus on oman mielen, tajunnan havainnot, kokemukset ja ajatukset. Ihminen ei ole tietoinen mielensä ulkopuolella olevasta muusta todellisuudesta. Ajatuksillaan ihminen voi avata itselleen uusia näkökulmia elämän tiedostamiseen. Ajatus pyrkii toteuttamaan itseään. Ajatukset määrittävät, mihin ihminen kiinnittää huomiota, mitä havaitsee ja mihin kokemuksiin hakeutuu. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen. Maallinen mieli pitää hallita, olla tietoinen ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan (aivan kuin autoa ajettaessa).

Mieli on kuin auto tai tietokone, siinä itsessään ei ole päämäärää. Minän pitää hallita ja ohjelmoida mieli, esimerkiksi etsitäänkö Luojayhteyttä vai palvotaanko materialismia. On tärkeätä olla tietoinen ajatuksistaan, mitä ajatuksia mielessä luodaan. Ajatus on kuin tietokoneen ohjelmointi toteuttaen määrättyä käskysanaa. Antroposofi Rudolf Steiner käytti vertausta, että ajateltu ajatus vastaa symbolisesti ammuttua luotia. Hypnoosikokeissa on voitu osoittaa, kuinka keskittynyt ajatus pystyy valtaaman ja pakottamaan mielen tarkoitukseensa, esimerkiksi hypnotisoitu voidaan sulkea teräshäkiin tai kiinnittää kiveen. Kummastakaan ei pääse pois, vaikka kuinka yrittäisi. Tällöin ihminen näkee ja tuntee jopa teräksen kovuuden.

Hypnoosikokeissa tulee hyvin esiin ajatukseen, mielikuvaan kätkeytyvä valtava voima. Ihminen havaitsee, kokee, tuntee totena oman ajatuksensa, mielikuvansa, vaikka samanaikaisesti katselee aistitodellisuutta. Esimerkiksi hypnotisoitu voi kokea hyvin todellisena mielikuvansa mukaisia pelottavia tilanteita, kuten olla haudattuna elävänä, hukkumassa veteen, olla villieläimen uhrina tai alkaa tuntea voimakasta kutinaa kuin muurahaiset kävelisivät iholla, sietämätöntä kipua tai olla pakko tehdä erilaisia asioita jne.

Ihminen pystyy luomaan omilla ajatuksillaan lähes huomaamattaan itselleen oman "ajatusvankilansa". Omat ajatukset määrittävät mitä ihminen ajattelee, sanoo, tekee, havaitsee, mihin hakeutuu jne. Omat ajatukset ovat kuin suodatin, joka hyväksyy tai hylkää uudet ajatukset ja havainnot riippuen sopivatko ne vanhoihin ajatuksiin.

Jokaisella on oma mielensä ja omien ajatuksien sekä kokemuksien johdosta sanat voidaan ymmärtää ja kokea hyvinkin erilaisesti. Sana on symboli, joka kuvaa jotakin, kuten äidinrakkaus, oikeaoppisuus, paholainen, rikas jne.

Mieli luo omilla ajatuksillaan kehosta käsityksen egosta eli persoonallisesta minästä. Kaikki henkiset mestarit painottavat ajatuksien huolellisuutta ja hyväntahtoisuutta. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen, jopa nähden elämän ajatuksiensa mukaisena. Ihanne olisi pitää Luojayhteyttä johtotähtenä ja valintatilanteessa pyrkiä valitsemaan rakkaudellinen viisaus. Jos mieli suuntautuu yksipuolisesti maallisuuteen, niin aito minä tukahtuu egon maallisiin pyrkimyksiin ja ihminen alkaa kokea sisäistä levottomuutta.

Korkeampi mieli, sisäinen itse pitää ottaa huomioon, kutsua (aivan kuin autoa ajettaessa, minne mennään, mikä on päämäärä). Tähän henkissielulliseen puoleen liittyy ihmisen jatkuva sisäinen johdatus ja läheisesti ihmisyyteen liittyvät arvokkaat asiat, kuten myötätunto, inhimillisyys, rakkaus, ilo ja syvällisempi elämänymmärrys. Maallinen minä pyrkii näkemään asiat yksilön, persoonan ja aineellisuuden näkökulmasta, mutta korkeampi minä näkee elämän Hengen ja kokonaisuuden näkökulmasta sekä mahdollisuutena johdattaa ihminen Luojansa luo.

On tärkeätä ymmärtää uniin, enneuniin ja elämään liittyvä oma johdatus, vaikka maallinen mieli ei useinkaan tätä puolta arvosta. Ihmisessä on kaksi mieltä tai persoonallisuutta, mikä asia voidaan koska tahansa ja missä tahansa todentaa. Tästä sisäisen itsen ohjauksesta käytetään myös muita termejä (riippuen mitä näkökulmaa halutaan korostaa), kuten Kristus (huomaa Jeesuksen sanat "Jumalan Valtakunta on sisällisesti teissä"), korkeampi minä, Sielu, Minä Olen, Jumalan kipinä, Monadi, Henki, Luoja, sisäinen itse, sisäinen Itse, Itse jne. Suoran yhteyden saamista tähän sisäiseen keskukseen sanotaan taivasyhteydeksi, valaistumiseksi, idän uskonnoissa samadhiksi, buddhalaiset käyttävät termiä nirvana. Ajatuksillaan ja valinnoillaan tietoinen minä avaa tai sulkee "sydämen". Ihmisen perimmäinen pyrkimys on juuri tämän oman henkisen puolen löytäminen.



Clearwater Virgin Mary copyright http://www.realpix.com/

Sielu, korkeampi minä on Luojan rakkauden, tietoisuuden ilmentymä ja työväline ollen puhdasta rakkautta, tietoisuutta. Mitä enemmän Sielun olemus eli rakkaudellisuus, ilo, hyväntahtoisuus, toisten ja elämän auttaminen voi ilmentyä, niin Luojan läsnäolo tulee sitä todellisemmaksi. Ihminen on kuvaannollisesti kuin kukka, mitä enemmän Sielun rakkaudellisuus voi ilmentyä, niin sitä enemmän kukka aukeaa. Omat kielteiset ajatukset ja maallisuuteen takertumiset pitävät kukkaa nupussa ja estävät näin henkistä tiedostamista ja Luojan kokemista.

Ihmisyydestä

Ihmisyyden olemuksesta



Raamatun mukaan Jumala on luonut ihmisen kuvakseen eli henkiseksi olennoksi. Materialistisesti henkinen rinnakkaistodellisuus ja Luoja ovat mahdottomuuksia. Mutta Jeesuksen Vuorisaarnassa ohjeistuksella jokaisen on mahdollista tiedostaa halutessaan yksiselitteinen Luoja-, taivaskokemus.



Kuvateksti. Katutaidetta Berliini. Mieli on minän työväline pystyen virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Ihminen voi valita Luojan rakkaudellisen läsnäolon tai "paholaisen", ihmisyyden tai eläimellisyyden. :Ihminen elävöittää jompaa kumpaa ajatuksillaan ja toiveillaan. Jokaisen tulisikin vaalia hyväntahtoisia, kiitollisia ja yleviä ajatuksia pitäen Luojaa usein mielessään, näin mieli puhdistuu ja kielteisyys ei saa helposti kosketuspintaa. Mielessä sekä rakkaudellinen että kielteinen ajatus on kuin kutsu tai magneetti. Mitä enemmän saa värähtelytasonsa nousemaan niin sitä vähemmän kielteisyys saa kosketuspintaa.

On keskeistä huomata, kun ihminen saa ylevän, kohottavan oivalluksen tai rakkaudellisen virikkeen, esimerkiksi mennä henkisesti kohottavaan tilaisuuteen, niin omat vanhat ajatukset pyrkivät välittömästi muokkaamaan uutta ajatusta sopusointuiseksi vanhoihin ajatuksiin eli usein torjumaan. Tähä liittyen ihminen voi ajatella, että eläkkeellä alkaa harrastaa kaikkea henkisesti kehittävää, mutta oma ajatuskupla voi olla tällöin vanhojen ajatuksien tukehduttama.

Mielellä ei ole omaa harkintakykyä. Esimerkiksi hypnoosikokeessa ihminen voi pitää totena ajatusta, että on kissaa pakoon juokseva hiiri ja samalla ihmetellä, miksi toiset nauravat katsomossa. Vastaavasti mieli pystyy harhauttamaan tai sokaisemaan minää ennakkoehdoilla tai hyväksymillään mielipiteillä. Jokaisen tulisi olla huolellinen, mitä ajatuksia hyväksyy mieleensä. Hyvä ja paha ovat suhteellisia riippuen mihin niitä vertaa. Paha, synti olisi keskeistä nähdä tekijänä, mikä erottaa ihmistä Luojayhteydestä.

Ihmistä ja elämää jotkut pitävät vain aineellisena ilmiönä. Ihmisyys näyttäytyy hyvin erilaisena, jos tarkastelee ihmistä Luojan läsnäoloon liittyvänä, henkissielullisena olentona, henkisenä ihmisenä, joka on tilapäisesti maallisessa kehossa. Ajanmittaan vain totuus on kestävää. Kaikki korostavat mielellään totuutta ja asian totuudellisuutta, vaikka tarkoittavat yleensä omaa ahdasmielistä näkökulmaa. Esimerkiksi Luojan läsnäolosta, henkisestä todellisuudesta on lukemattomia näyttöjä, henkisiä virikkeitä, jos vain antaa niiden tulla tietoisuuteensa.

Elämänsä voi elää pelkästään keskittymällä maallisuuteen ja persoonalliseen minäänsä. Tällöin henkiseltä näkökulmalta elämä eletään maallisuuden "noidutussa" unessa, aivan niinkuin sadussa Prisessa Ruusunen. Elämästä tulee aivan toisenlainen ottamalla Luoja mukaan elämäänsä. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee. Henkisillä mestareilla, tiennäyttäjillä on henkisyydestä yhteinen käsitys. Jokaisen on kuljettava oma henkinen polkunsa, jokaisella on oma henkinen johdatus, toisen tie ja kokemus ei ole oma kokemus. Taivas-, Luojakokemus on aina henkilökohtainen, tämä pitäisi tiedostaa, kokea muutoin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Jeesus ja Paavali kehottivat yksiselitteisesti hakeutumaan henkisiin kokemuksiin, kokemukselliseen Luoja-, taivasyhteyteen.

Meidän aikakautemme on aivan poikkeuksellisen materialistinen. Tämä tulee esiin monella eri tavalla. Kun protestanttinen kirkko viestittää kielteistä kantaansa henkisiin kokemuksiin, kokemukselliseen Luojayhteyteen, niin seurakuntalainen on kuin Kolumbus, joka miettii lähteäkö purjehtimaan meren yli vai uskoako varoituksia laivan putoamisesta avaruuteen. Henkisessä kokemuksessa kuitenkin lyhytkin, sekunnin, kahdenkin kokemus voi antaa elinikäisen ymmärryksen omasta henkisestä olemassaolosta ja kuoleman harhasta. Elämä näyttäytyy hyvin erilaiselta, jos samastuu yksipuolisesti kehoonsa tai tiedostaa minätajunnan olevan kehosta riippumaton.

Maallinen elämä voi olla kuin loputonta taistelua suomättäistä tai poispääsyn etsimistä loputtomalta suoalueelta. Jos onnistuu näkemään suoalueen korkealta, niin tämän jälkeen tietää, mitä tekee ja minne menee. Ihmisen omat ajatukset, hyväksytyt mielipiteet ovat kuin suodatin tai linssi, minkä läpi elämää katsotaan. On hyvin vaiketa havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita.

Ihmisyys on salaperäisyyden verhoama



Ihmisen olemuksesta, kehoa lukuunottamatta tiedetään hyvin vähän. Tajunta, rakkauden olemus, minuus ovat salaperäisyyden verhoamia. Yliopistotiede lähestyy ihmisyyttä vain materialistisilta näkökulmilta. Tutkimukset kohdistuvat yleensä johonkin pienen pieneen yksityiskohtaan. Yliopistotieteelle ihminen on oudosti käyttäytyvä solujoukkioiden kasauma, joka sattumalta on saanut ihmismuodon. Tässä ajattelumallissa solun sisällä pienet proteiinihiukkasten liikahdukset aiheuttavat tajunnan, ajattelun, toiminnan. Ihminen on jonkinlainen solukone, solurobotti. Mikäli jokin tapahtuma ei mahdu materialistisiin ajatusmalleihin, niin se yksinkertaisesti torjutaan, kielletään, pilkataan tai jätetään huomiotta. On sinänsä erikoista, että tuhannet professorit ovat täydellisesti sitoutuneet materialismiin, mutta kuitenkin jo yksi ainoa henkinen valokuva osoittaa näiden ajatusrakennelmien keinotekoisuuden.

Jos on jokin viisaudellinen luomus, niin on aina ajattelija ja tekijä. Jos ihminen olisi syntynyt tuhansien sattumien oikuista, niin se vastaisi ihmeenä tuhansia perättäisiä "lottovoittoja", tätä kukaan ei usko. Ihmisen luojaa sanotaan Luojaksi. Jokaisen on mahdollista havaita Tämä yksiselitteisessä kokemuksessa Jeesuksen viitoittamalla elämäntavalla. Johanneksen evankeliumin alussa tuodaan esiin, että kaikki on syntynyt Kristuksen, Luojan kautta.



Kuvateksti. Ihmisyyden perimmäinen olemus on henkinen ja näin salaperäisyyden verhoama. Jeesus kertoi, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen onkin kaiken aikaa Taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa tietämättä tätä. Ihminen pyrkii jonnekin, missä jo on. Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa ihmisyyden elämäntavan, kuinka jokainen tiedostaa myös näin yksiselitteisesti Luoja-, taivaskokemuksen. Tähän kokemukseen Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi. Näin ihmisyyden idea ja maallisen elämän tarkoitus on tiedostaa oma henkinen olemassaolo Luojayhteydessä. Jeesus toimi jokaiselle tien näyttäjänä ja esimerkkinä. Tietoinen Luoja-, taivaskokemus on materialistisesti mahdotonta, mutta Jeesuksen kuvaamalla elämäntavalla jokainen voi tiedostaa halutessaan tämän yksiselitteisenä kokemuksena.

Luterilainen kansankirkko pitää tärkeänä sokeaa uskoa kirkonoppeihin. Tähän liittyy aivan erityinen inhimillinen ongelma. Tällöin seurakuntalaisen pitäisi luopua omasta ymmärryksestä, koska keskeisissä hengellisissä asioissa kansankirkolla on päinvastaiset käsitykset kuin Jeesuksella, esimerkiksi Luojan kokeminen on kirkonoppien vastaista.

"Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä". “Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” Matt. 15:32-39. "Etsivä löytää. Kolkuttavalle avataan." Jeesus ei kehottanut vain uskomaan vaan kokemaan Luoja-, taivaskokemus. Tähän Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi.

Mieli luo egon omilla ajatuksillaan



Ajatus ja mieli ovat minän, minätajunnan työvälineitä. Ajatuksella tai mielellä ei ole omaa harkintakykyä, ne toteuttavat "sokeasti" mieleen valittuja ajatuksia. Kaikilla on mieli, mutta kukaan ei tiedä, mikä mieli on. Jossakin vaiheessa ihminen tiedostaa, että kehokin on minän väline, kuori maallista elämää varten ja näin syvemmässä merkityksessä minän olemassaolo ei ole riippuvainen maallisesta kehosta.

Jos tällaisessa verkostuneessa ryhmässä joku onnistuu saamaan henkisen valokuvan ja tuo asian julkisesti esille, niin samalla muuttuu jonkinlaiseksi ryhmänpettäjäksi. Aina voidaan vaatia tieteellistä näyttöä eli asia pitää voida uusia kaikkialla maailmassa ja loputtomiin. Eli tiedemaailmakin pystyy suojautumaan erittäin hyvin erilaiselta totuudelta.

On kuitenkin vaikeata ymmärtää, kuinka soluilla on tajunta tai kuinka solut voivat luoda aivan uutta, rakastaa ja kokea rakkautta. Tämä pitäisi ilmentyä soluaineenvaihdunnan seurauksena. Joskus ihminen jopa rakastuu ennenkuin ehtii ajatella koko asiaa. Henkissielullisesti aivot on tietokonemainen muistikeskus ilman omaa tajuntaa tai ajattelua. Aivoja ärsyttämällä saadaan esiin vain vanhoja muistikuvia.

Henkissielullisesti ihminen on Luojan ilmentymä ollen samalla Luojan energiakentässä ja näin yhteydessä myös koko maailmankaikkeuteen. Periaatteessa kehon tutkiminen on helppoa, mutta tajunnan vaikeata. Tällöin joudutaan alueelle, missä aineelliset lainalaisuudet eivät selitä tapahtumia, kuten telepatiassa, vesilasikoeokeessa, meediotapahtumissa jne.

Ihmisyyden näkökulmasta kehosta irtautuminen on erityisen mielenkiintoinen. Yleensä spontaanitapahtumassa ihminen tajuavana, ajattelevana olentona irtoaa kehostaan, liikkuu tämän jälkeen ajatuksen voimalla ja voi tarkastella ympäristönsä yksityiskohtia, joihin normaalisti ei ole näkyvyyttä, esimerkiksi seinän toista puolta, kattoa jne. Keho näkyy aineellisena kuorena, jolla ei ole omaa tajuavaa elämää, kuten ajattelua. Kymmenet ehkä sadat miljoonat ihmiset ovat kokeneet tämän tapahtuman. Jotkut ovat kokeeneet sen useamman kerran. Tällöin ymmärretään ihmisen olemassaolo kehosta riippumattomana henkisenä olentoa ja yleisesti menetetään kuolemanpelko. Osalle palaaminen kehoonsa on ollut vastentahtoista.

Ihmisyydessä on kysymys ymmärtämisestä ja tiedostamisesta



Maallinen elämä, toiset ihmiset on kuin peili, minkä avulla itsetuntemus vähitellen lisääntyy. Pitäisi tiedostaa kokemalla oma henkinen olemassaolo. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Syntymällä olemme mukana henkisessä tapahtumaketjussa. Kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" Carl G. Jung käsittelee tiedemiehenä Luojan (Kristus, Itse) ilmenemistä, ihmiseen kätkeytyvänä tietoisena, rakkaudellisena ohjauskeskuksena ja siihen liittyviä lainalaisuuksia. Jungin mukaan ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, mieltä, nimittäin persoonallinen minä ja Itse: "Jossakin oman olemuksensa ytimessä ihminen tavallisesti tietää minne hänen pitäisi mennä ja mitä tehdä, mutta joskus klovni, jota me sanomme minäksi, käyttäytyy niin häiritsevästi, että sisäinen ääni ei saa itseään kuuluviin"

Ihmistä voidaan tutkia rakenteellisena, anatomisena, nestemäisenä, kemiallisena, sähköisenä olentona tai mielen, tajunnan näkökulmalta. Itse kunkin todellisuus on omat ajatukset, tunteet ja kokemukset, muusta todellisuudesta ihminen ei ole tietoinen. Voidaan puhua maallisesta mielestä ja korkeammasta mielestä, Sieluyhteydestä. Tajunnan näkökulmasta ihminen elää maallisen elämän ajatuksina, mielikuvina ja tunteina. Kun ihminen katsoo jotakin, niin todellisuudessa ihminen katsoo aistiärsytyksen seurauksena syntynyttä ajatusta. Ihmisen omat ajatukset vaikuttavat mitä havaitaan ja mihinkä hakeudutaan eli mitä suuremmassa määrin ihminen näkee, mitä odottaa näkevänsä.

Minä on aina taustalla, on nuori tai vanha. Aineellinen keho muuttuu joka päivä. Tämä tulee hyvin esiin myös vanhoista valokuvista. Vastaavasti persoonallisuuskin (antiikin Kreikassa persoonallisuus tarkoitti näyttelijän naamiota) muuttuu koko ajan. Erikoisissa olosuhteissa persoonallisuus voi muuttua hetkessä hyvään tai huonoon suuntaan. Kun syntyy ihmiseksi, niin on mukana henkisessä kehitystapahtumassa. Henkisten kirjojen mukaan Jumalan poika (Monadi, Jumalan kipinä) tulee tietoiseksi itsestään maallisen projektionsa kautta (Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi), mutta toisaalta ihmisen pitää tiedostaa oma henkinen olemassaolonsa, ihmisen tajuntaan kätkeytyvä Jumalan poika. Tätä tiedostamista sanotaan taivaskokemukseksi. Tällöin tapahtuu tietoisuuden valtava lajeneminen. Koetaan ihmisen ja Kristuksen (Jumalan pojan) mystinen yhtyminen. Eli henkissielullisesti minä, minätajunta ilmenee maallisessa elämässä vain pieneltä osalta, kuvaannollisesti putkinäkönä kehon ja maallisen mielen sumentamana. Henkisielullisesti elämä, tajunta ja ajettelumahdollisuus perustuvat Luojan huomionkohteena olemiseen, tämän energiavirtaukseen. Nukahtaminen on tämän huomionkohteena olemisen poissiirtyminen hetkeksi. Kuolemassa tämä tapahtuu pysyvästi.

Tähän tiedostamistapahtumaan liittyy läheisesti vapaa tahto ja jälleensyntymiset, lyhyt tai pitkä aikaperiodi. Kysymyksessä on mielen suuntaaminen ja hallintatapahtuma. Ihmisen maallinen mieli tekee esteitä tietoisesti tai huomaamattaan hyväksymällä mieleensä harhauttavia tietoja. Kysymyksessä on erilainen tapahtuma kuin kirkon vaalima ajatus, kun uskoo tiettyyn kirkonoppiin, niin pelastuu ja pääsee synneistään.

Keho on vain osa ihmisyyttä



Keho on minätajunnan tilapäinen kokemuskenttä. Minä kokijana tulee esiin aavistettavana läsnäolevana, kun on tarkkaavainen ja kiinnittää asiaan huomiota. Kokija ja maallinen roolihahmo tulevat itse asiassa hyvin esiin tunteissa. Esimerkiksi voi kokea pelkoa. Tällöin on kokija, joka tekee havaintoja. Mutta pelko voi saada täyden ylivallan ja yhteys kokijaan hetkeksi katkeaa, tämä vielä korostuu silmittömässä pakokauhussa. Huomaa myös sanonta, "vihan sumentamat silmät". Vaikka tilanne ja tunne vaikuttaisi hyvin todellisilta, niin minä ei ole koettu tunne vaan tapahtuman havainnoija. Olisi ihmisenä edullista illalla kerrata päivän tapahtumia kuin ulkopuolinen tarkkailija. Ikävät asiat kannattaisi puhua ääneen.

Ihmisen olisi hyvä muistaa, että on samanaikaisesti myös henkisessä rinnakkaistodellisuudessa Luojan läsnäolossa. Kielteiseen tapahtumaan kannattaisi suhtautua toisinaan kuin maalliseen näytelmään joka tulee ja menee. Peroonallisen minän taustalla on aina aito henkinen minä, joka yrittää tuoda mukaan elämään hyväntahtoisen inhimillisen ihmisyyden rakkaudellisen viisauden muodossa.

Sieluyhteydessä on välitön tieto tai kokemus. Ajatteleminen on aina maallisen mielen tapahtuma ja se pystyy myös estämään tai keskeyttämään Sieluyhteyden kokemuksen.

Lääketieteeseen liittyy puhtaasti materialistinen lähestymistapa ihmisyyteen, tunteetkin olisivat jonkinlaisia solujen aineenvaihduntatapahtumia (itse kukin ymmärtänee, että esimerkiksi rakkaudessa voi tapahtua monenlaisia kehollisia muutoksia, mutta keholliset muutokset eivät aiheuta rakkautta). Materialistiselta näkökulmalta (soluaineenvaihduntana) ei voi ymmärtää rakkautta, iloa, myötätuntoa tai epäitsekkyyttä.

Jo yksi ainoa henkinen valokuva osoittaa omalla tavallaan materialismin harhaopiksi. Tässä mielessä erityisen mielenkiintoisia ovat tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa otetut meediovalokuvat, joissa näkyy ektoplasmaa ja hahmoja. Kaikkialla maailmassa olisi helposti toistettavissa "vesilasikoeoe", missä syvähypnoosissa ihmisen tunto siirretään veteen vesilasissa. Kolmannen ihmisen suorittama neulanpisto veteen aiheuttaa aina kipureaktion, vaikka se suoritettaisiin toisessa huoneessa tai vaikkapa talon ulkopuolella. Tämä k ei ole lääketieteellisesti selitettävissä ja viittaa ihmisen henkissielulliseen rakenteeseen. Kirjassaan "Hypnoosi" (Tammi, 1968) sivulta 226 alkaen psykologi Jarl Fahler kuvaa yksityiskohtaisesti kokeitaan "vesilasikoeokeessa". Siihen liittyvää tekniikkaa ja huomioon otettevia yksityiskohtia.

Tämä k osoittaa yksiselitteisesti, että aivot on vain osa mieltä eli aivot ja mieli eivät ole myöskään yksi ja sama. K ei ole aineellisten lainalaisuuksien mukaan mahdollista. Tässä on myös syy, miksi yliopistoväki ei ole kokeesta kiinnostunut. Pitäisi todistaa oma materialistinen oikeassaoleminen vääräksi.

Ihmistä voidaan tarkastella myös henkissielullisena olentona. Voidaan puhua maallisesta ja henkisestä ihmisestä, tällöin ihminen on osa Luojaansa tämän energiakentässä ollen osa suurta kokonaisuutta Tässä näkökulmassa aineellinen keho on vain väline, joka tekee henkiselle ihmiselle (Jumalan pojalle, Jumalan kipinälle) maallisen elämän mahdolliseksi kokea tällä tavalla. Tähän Sielun läsnäoloon, energiavirtaukseen liittyy paitsi kehon elämä (huomaa sanonta kuolemasta, henki lähti) niin myös ihmisen tajunta, luovuus, intuitio, rakkaus, ilo, sisäinen johdatus, ennalta tietäminen, telepatia jne.

Minä toimii mielen avulla. Ihmisen pitää olla päämäärätietoinen, hallita ja olla tietoinen ajatuksiaan eli mitä on luomassa omaksi todellisuudekseen tai minkälaisessa todellisuudessa haluaa elää. Keho huolehtii mekaanisesti mielen ajatuksien, mielikuvien toteutuksesta. Henkissielullisesti mieli ja keho ovat erilliset, mikä tulee esiin, esimerkiksi kehosta irtautumiskokemuksessa.

Ihminen voi olla mukana henkisessä kehitystapahtumassa tietoisesti, jotkut eivät kiinnitä asiaan mitään huomiota, ja jotkut kieltävät sekä torjuvat koko näkökohdan. Usein ajatellaan, jos ei ole tietoinen jostakin asiasta, niin se ei myöskään mitenkään koskettaisi. Tähän liittyy aivan erityinen inhimillinen harha. Ihminen kohtaa ajatuksensa olemalla ajatuksiensa kaltainen. Ajatus on luova, itseänsä toteuttava tapahtuma, voima. Kaikki henkisesti kehittyneet kirjat painottavat ajatuksien tärkeyttä, jopa korostaen, että omat ajatukset, mielikuvat kohdattaisiin kuolemankin jälkeen. (Neale Walsch korostaa kirjoissaan, että helvettikin on oman mielen ajatuksellinen luomus, jossa koetaan ero Jumalasta ja tällä tavalla ollaan erossa rakkaudesta, valosta.)

Alice Bailey välittää viestinä kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta"(Oy Aquarian Publications, Helsinki 1992), että astraalitaso ja n.k. astraalivalo ovat vain liikkuvia filmikuvia, jotka ihminen itse on luonut. Samassa kirjassa viestitetään, ettei astraalimaailmasta saisi kanavoida.

Meditaatiolla ja henkisellä kehittymisellä aivot ja mielen saa virittäytymään korkeamman minän, Sielun värähtelyihin (intuition, buddhiselle tasolle).

Koko elämän voi muuttaa Luojaläheiseksi meditaatioksi olemalla läsnä oleva ja pitämällä Kristus mielessään. Syvemmässä merkityksessä koko elämä on Luojan läsnäoloa.

Näkymättömän maailman alinta osaa kreikkalaiset kutsuivat manalaksi (Hades), kristityiltä löytyy kiirastulikäsitys, alkemisteiltä astraalimaailma. Ihminen irtautuessaan kehostaan on astraalimaailmassa, jota unen aikana sanotaan unimaailmaksi. Sille on ominaista, että ajatukset ja tunteet aiheuttavat siihen välittömästi muuntelua, siitä myös nimitys harhan valtakunta. Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista. Hindulaisuudessa Krishna kuoleman jälkeen astui manalaan ja nousi jälleen kuolleista. Pekka Ervast kiinnitti huomiota kirjassaan "Kalevalan avain", että jokainen vapahtaja vanhoissa järjestelmissä tapetaan ja käy tuonelassa. Huomaa Lemminkäinenkin tässä yhteydessä ja siihen liittyvä symboliikka.

Henkisten kirjojen mukaan astraalimaailman jälkeen seuraa mentaalimaailma ja sen jälkeen buddhinen(Sielun, intuition) maailma jne. Intuitio ei ole ajattelua, vaan tietoisuus avautuu välittömään, totuudelliseen tietoon tai kokemukseen. Henkiset tasot ovat sisäkkäin eli ihminen on myös kaikenaikaa taivaassa tiedostamatta tätä.

Henkisten kirjojen mukaan henkimaailmassa ihminen yhtyy ajatuskohteeseensa, ja toisaalta omat voimakkaat ajatukset pyrkivät toteuttamaan itseään. Tämänkin vuoksi olisi tärkeätä olla takertumatta maallisiin asioihin, haluihin tai mielipiteisiin. Henkiset mestarit painottavat aina ajatuksien puhtautta ja tärkeyttä olla tietoinen, mitä ajattelee. Mielikuva on luova tapahtuma. Neale Walsch on suositellut kanavoinnissaan, että ihminen pitäisi korkeinta ajatusta aina mielessään. Avataara Amma suosittelee Kristuksen (tai mestarinsa) pitämistä aina mielessään ja kaiken tekemistä yhdessä Tämän kanssa ja Hänelle. On olennaista saada värähtelynsä, tietoisuutensa nousemaan. Maallisessakin elämässä on helpompaa suunnistaa kirkkaassa valossa kuin pimeydessä.

Lähtökohtana elämään pitäisi olla aito rakkaudellinen minä, tällöin elämään pyritään suhtautumaan rauhallisesti ja hyväntahtoisesti eli valintatilanteessa pitäisi miettiä, mitä rakkaudellinen, hyvää tahtova minä tekisi.

On olemassa kansainvälisiä järjestöjä (esim. IAC), jotka opettavat kehosta irtautumista. Näillä luennoilla on tullut esiin mielenkiintoinen yksityiskohta. Joillakin ihmisillä on kyky tahdonalaiseen kehosta irtautumiseen. Kun on tehty k, missä khenkilö kehosta irtautuneena menee katsomaan penkin takana olevaa tekstiä, niin osalla tämä onnistuu hyvin. Mutta osa nousee korkeammalle tietoisuustasolle, valoisuuteen ja samalla menetetään kyky tehdä havaintoja maallisella (tällä astraalisella värähtely, tietoisuus) tasolla. (Googlessa tulee hakusanalla out of body experience yli 1500 miljoonaa osumaa.)

Sielu Luojan työvälineenä ihmisen auttajana



Jokaisella on oma, aivan erityinen henkinen tiensä kuljettavana. Oma Sielu pyrkii johdattamaan ihmistä suurempaan ymmärrykseen, Luojayhteyteen. Ihmisen pitäisi olla tasapainossa Sielunsa pyrkimyksien (elämänsuunnitelmansa) kanssa. (Erikoisuutena mainittakoon, että Neale Walsch kirjoissaan liittää ahdistuksen Sieluyhteyden puutteeseen, ihmisen haluttomuuteen kuunnella omaa johdatustaan, rakkautta, kokemustaan, totuutta.)


Esa Kähärä
Kaikkia tauluja voi katsoa ulkokohtaisesti, mutta tauluun voi myös virittäytyä suuntaamalla huomio ilman ajatuksia, ennakkokäsityksiä ja olemalla vastaanottavainen, mitä reaktioita, vastakaikua taulu aiheuttaa.

Kauneus, rakkaudellisen viisauden ilmeneminen, luovuus, kohottava taideteos ja musiikki, myötätunto, elämän ja toisten auttaminen, rakkaudellisuus ovat jumalallisia ilmenemismuotoja, jotka kokemisen avulla johdattavat ihmistä korkeampaan tietoisuuteen. Toisen kokemus on toiselle aina arvoitus, mutta varsinkin taideteos ja kohottava musiikki antavat muille tähän keskittymällä mahdollisuuden henkiseen kokemukseen. Luoja koetaan koska tahansa rakkaudessa, jokaisen onkin mahdollista kokea tietoinen Luojakokemus maallisen elämän aikana. Hetkenkin, 1-2 sekunnin kokemus muuttaa koko elämän poistaen kuolemanpelon.

Henkisellä tiellä kilpaillaan itsensä kanssa (ei ole olemassa mittayksiköitä paremmuudesta), pyrkimyksenä kehittää omaa tietoisuutta, ymmärrystä, "värähtelytasoa", löytää ja päästä sopusointuun oman Sielunsa, Itsen kanssa. Tässä henkisen tiedostamisen tapahtumaketjussa ajatukset voivat aiheuttaa salakavalasti esteitä. Ihminen voi luoda itselleen suoranaisen ajatusvankilan huomaamatta koko asiaa, esimerkiksi takertumalla (täyttämällä mielensä) aineellisuuteen, mielipiteisiin, kielteisyyteen liittyvillä asioilla. Esimerkiksi on helppo kuvitella, että lapsien lähdettyä kotoa tai viimeistään eläkkeellä olisi jokaisella hyvää aikaa ja erinomaiset mahdollisuudet kehittää itseään monella eri tavalla ja harrastaa henkisiäkin asioita. Usein on vaikeutena tehdä jotakin erilaista, murtaa piintyneitä ajatustottumuksia, jotka pyrkivät pakottamaan ihmisen käyttäytymään ja toimimaan vanhojen mielikuvien mukaisesti.

Vain totuus on ajan mittaan kestävää. Ihmisen tulisi olla rehellinen ja totuudellinen myös itselleen. Jokainen ihminen on omasta mielestään rehellinen ja totuudellinen kiinnittämällä huomiota johonkin pieneen yksityiskohtaan tai jonkun mielipiteeseen. Ihminen pystyy järkeilemään minkä tahansa asian omaksi edukseen.

Mitä ihminen ajattelee, mihinkä ihminen kiinnittää huomiota eli ne ajatukset, mielikuvat mitkä itse kukin valitsee mieleensä, on ihmisen todellisuus. Toisella mielen todellisuus voi olla pelkästään aineellisissa tavoitteissa ja toisella pääpaino ihmisyyteen, henkisyyteen liittyvissä arvoissa. Sisimmissään kuitenkin jokainen tietää tai aavistaa onko jokin asia totta, erityisesti ihmisyyteen, inhimillisyyteen liittyvissä asioissa.

Ihmisyyttä, uskontoa ja politiikkaa ei voi erottaa toisistaan. Esimerkiksi jos ajatellaan vapaaseen kilpailuun perustuvia markkinavoimia järjestelemässä köyhien kehitysmaiden talousasioita, niin ympäristöongelmat, luku- ja kirjoitustaito, terveydenhoito, ruoka- ja asumisongelmat saisivat vähäistä tai ei ollenkaan huomiota, sen sijaan pienet palkat ja pitkät työajat saisivat kiitosta. Jos köyhissä kehitysmaissa ihmisillä kaikki energia menee ruoan hankkimisessa, niin yhteiskunnan peruspalveluidenkaan kehittäminen ei onnistu. Luku- ja kirjoitustaito on keskeistä, jotta ihmiset voivat auttaa itseään.

HS:ssa oli 19.03.07 Slovenian presidentin Janez Drvovsekin haastattelu otsakkeella "Slovenian presidentti opastaa ihmisiä mielenrauhan etsimisessä". Tässä haastattelussa ja kirjassaan "Thoughts on Life and Awereness" Slovenian presidentti käsittelee ihmisten tietoisuutta ja maailman epätasapainoa, joka ilmenee osalla ihmiskuntaa äärettömänä köyhyytenä, itsekkyytenä ja ilmastomuutoksina, jotka ovat johtamassa ihmiskuntaa tuhoon. Ihmisen pitäisi löytää sisäinen tasapainonsa ja tultava paremmaksi, tiedostavaksi yksilöksi, jotta paremmin voisi huomata maailman epätasapainon. Jos tällaisia ihmisiä löytyisi tarpeeksi, niin politiikka ja maailma voisivat muuttua.

Luovuudesta



Esimerkki luovuudesta: HS:ien kuukausiliitteessä (toukok-07) Leif Segerstamin haastattelusta: "Säveltäminen on tyhjän paperin täyttäminen luovasti, minä kuulen jotakin, ja kun se valmis, kirjoitan sen nuoteiksi paperille. Siis kuulen sen täällä, sisällä", Segerstam sanoo ja kopauttaa absoluuttisella sävelkorvalla varustettua päätään.

Kun katsoo valokuvaa solusta ja sen rakenteista, niin syntyy ajatus, ettei soluaineenvaihduntana voi syntyä uutta, monimutkaista sävellystä. On eri asia muistaa jotakin kuin luoda jotakin aivan uutta. Luominen on äkillinen tapahtuma, jossa oivalletaan aivan uutta, edes sitä ajattelematta.

Ajatus vangitsee tai vapauttaa



Kaikkia koskettavassa ikivanhassa "Prinsessa Ruusunen" sadussa on kuvattu symbolisesti ihmisyyden perusongelmaa. Ihminen nukkuu "noiduttuna" (itsensä noitumana, ajatuksiensa vankina, maallisuuden unessa, maallisuuteen uppoutuneena) tiedostamatta omaa henkistä olemustaan. Korkeamman minän kosketus palauttaa ihmisen tietoisuuteen omasta henkisestä olemuksestaan (kuten lintu vapautuu häkistään).

Ihminen on olemukseltaan uskonnollinen olento, aina jokin asia on erityisen tärkeätä ja keskeistä. Uskonnollistyyppinen kiintymys, rakkausenergia on mahdollista siirtää jonkinlaisena projektiona maallisiin pyrkimyksiin, esimerkiksi jalkapallojoukkueen hurmahenkiseen kannattamiseen, arveluttavaan poliittiseen, sotilaalliseen pyrkimykseen, fatwaan jne. Ihmisyys ja uskonto liittyvät läheisesti yhteen. Vaikka maallinen mieli pyrkii kieltämään henkimaailman maallisen järjen vastaisena, niin ihmisellä on kuitenkin sisäinen tai alitajuinen varmuus Luojayhteydestä, ihmisen henkisestä olemuksesta. Jeesus korosti, että kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia. Ihmisen pitäisi rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseään. Jeesus kehotti ensimmäiseksi etsimään Jumalan Valtakuntaa, "Taivasten Valtakunta on sisällisesti teissä". "Etsivä löytää". "Kolkuttavalle avataan".

Mihinkä ihminen kiinnittää huomiota, mihinkä virittäytyy, mitä ajattelee muuttuu omaksi todellisuudeksi hyvässä ja pahassa saamalla tilaa mielessä. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen. Avataara Amma kehottaa pitämään Kristusta (tai mestariansa) aina mielessään ja tekemään kaikki yhdessä Hänen kanssaan ja Hänelle sekä tarkasti valvomaan, mitä mielessään ajattelee. On tärkeätä pitää mieli päämäärätietoisena. Neale Walsch kehottaa pitämään korkeinta ajatusta aina mielessään ja valintatilanteessa miettimään, mitä rakkaus tekisi. Lähestyttäessä rakkaudellista Luojayhteyttä ihmiselle kirkastuu, elämäntarkoitus ja oma henkinen olemassaolo Luojayhteydessä.

Jumalan tahto



Vuorisaarnassa Jeesus välitti Jumalan tahdon kuvaten jokaiselle tarkoitetun ihmisyyden elämäntavan. Tässä korostuu hyväntahtoinen, inhimillinen ihmisyyden elämäntapa, elämän ja toisten auttaminen, mielen hallinta, rukous sekä pyrkimys totuudellisuuteen ja henkisiin kokemuksiin. Ei saisi tehdä mitään sopimatonta tai toista vahingoittavaa. Tämä elämäntapa johtaa ihmisen automaattisesti myös tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen.

Inhimillinen elämä antaa hyvän mahdollisuuden hienovaraisille sielullisille asioille ja näin herkkyyden kehittymiselle. Ihmisyydessä kaikki kehittyy tai taantuu, mikään ei pysy paikoillaan. Vastaavasti jokainen hetki hetkeltä lähestyy tai etääntyy Luojastaan.

Tähän liittyy mielenkiintoinen näkökulma. Materialistisen psykiatrin on mahdotonta hyväksyä henkistä rinnakkaistodellisuutta ja näin Jeesuksen monet sanat muuttuvat ärsyttäviksi, erityisesti että Isä ja minä olemme yhtä. Toisaalta jokainen joka elää Jeesuksen ohjeiden mukaan, mikä on kuvattu Vuorisaarnassa, tiedostaa yksiselitteisesti kysymykset poistavasti Luoja-, taivasyhteyden. Tällöin hetken kokemus antaa syvällisen ymmärryksen ihmisen henkisestä olemuksesta ja poistaa kuolemanpelon.


Esa Kähärä

Kuvateksti. Ajatuskupla voi olla minän suoranainen vankila sitomalla mieltä vanhoihin ajatuksiin. Vanha ajatus elävöityy sitä ajattelemalla, mutta vanha ajatus on vain eloton muistijälki. Aivot ovat tietokonemainen muistikeskus. Jokainen pitää omia ajatuksiaan oikeina ja on inhimillinen vaara keskittyä vain maallisiin mielikuviin sekä mielipiteisiin. Ihminen elää samanaikaisesti myös henkisessä rinnakkaistodellisuudessa, mikä jää helposti maallisuuden varjoon ja näin huomaamatta. Tässä mielessä rukous ja uskonnollinen meditaatio ovat arvokkaita keskittymällä hetkeksi Luojan läsnäoloon.

Mieli luo ajatuksillaan ja samastumalla kehoon egon eli minä katsoo elämää luomansa ajatuskuplan suodattamana ollen näin luomassaan maallisen egon ansassa. Ihminen voi olla tyytyväinen maalliseen elämäänsä varsinkin, jos vertailussa muihin pärjää hyvin. Jokaisella on kuitenkin sisäisen kaipuu Luojayhteyteen. Jossakin vaiheessa ihminen aktivoituu tämän vuoksi. Luoja on aina lähellä ihmistä, eriste tulee liiallisesta takertumisesta egoon ja henkisyyden kieltävistä maallisista mielipiteistä. Rukouksessa ja meditaatiossa ohitetaan egon ajatuskupla ja ihminen voi kokea rakkauden värähtelyissä koska tahansa tietoisen Luojayhteyden. Mikään maallinen ei ole tähän yksiselitteiseen kokemukseen vertailukelpoinen.

Syvällisempi elämän ymmärrys ja oivallus löytyvät korkeamman minän ja näin Luojayhteyden kosketuksesta. Sielu, korkeampi minä luo ihmiselle rakkaudellisia huomioita, ajatuksia, aavistuksia, yleviä virikkeitä, oivalluksia, kokemuksia, sattumalta vaikuttavia tilanteita yrittäen johdattaa syvällisempään ymmärrykseen ja näin mielen aukeamiseen Luojayhteyden oivaltamiseksi. Jossakin vaiheessa ihminen ymmärtää, että koko elämä on Luojan läsnäoloa.

Rakkaus on Luojan ilmennystä ja läsnäoloa



Avataara Amman mukaan Luoja on tajunta, tietoisuus. Kaikki tapahtuu Luojan Mielessä. Jumalallisen rakkaudellisen läsnäolon voi löytää sekä kokea vain sisäisesti, ei pyrkimällä johonkin tai etsimällä jotakin itsensä ulkopuolelta.

Henkissielullisesti tajunta, elämä, rakkaus ovat jumalallisia ominaisuuksia. Elämään liittyy suunnaton luovuus, esimerkiksi ei ole koskaan tavattu kahta samanlaista lumihiukkasta. Olisi hyvä huomata ja keskittyä hetkeksi elämän moninaisiin ihmeisiin, virikkeisiin ja kauneuteen. Olisi hyvä nähdä elämässä Luojan läsnäolo. Mitä lähempänä on Luojaansa, niin sitä lähempänä on elämän ykseyttä, rakkautta, iloa, korkeaa ymmärrystä.

Kun on kahden ihmisen välistä toimintaa, niin se voi tapahtua ulkokohtaisesti, kylmästi "virkamiestyyppisesti". Olisi hyvä saada myös inhimillinen, sielullinen puoli mukaan , jos se on mahdollista eli myötätuntoisuutta, ystävällisyyttä, hymyä, kauniita sanoja jne. Tapahtumia olisi joskus hyvä katsoa kuin ulkopuolelta, kuin elämän "näyttämöllä", varsinkin jos on voimakkaita tunnekuohuja.

Sielullisuuteen liittyy hyväntahtoisuus, toisten auttaminen, Luojayhteys, rakkaus, lempeys, totuudellisuus, korkea tietoisuus. Olemalla huomaavainen, ystävällinen, hymyileväinen, auttavainen eli ilmentämällä sielullisia ominaisuuksia, niin toiselle tulee myös turvallisuuden tunne. Tekoystävällisyyttä voidaan käyttää myös toisen harhauttamiseksi, esimerkiksi arkaluonteisten tietojen tai jonkin edun saamiseksi. Maallisesti ihmisen arvo on mitä suuremmassa riippuvainen maallisen menestyksen ja käytön perusteella. Henkissielullisesti keskeistä on Luojayhteyden tiedostaminen, tähän ei vaikuta korkea ikä tai maalliset saavutukset.

Mediumistisesti herkän ihmisen on erityisen tärkeätä pyrkiä mielen hallintaan, nostamaan värähtelytasoansa (herkkyyttä, tietoisuutta), olemaan rakkaudellinen ja hyväntahtoinen, muutoin on vaarana huomata ympäristössään häiritseviä kielteisiä energioita tai virittäytyä astraali-, mielikuvitusmaailman kielteisiin voimiin, omiin tai muiden luomiin enemmän tai vähemmän sameisiin ajatusluomuksiin. Kaikkien pitäisi pyrkiä Jeesuksen ohjeiden mukaan suoraan taivaskokemukseen, Luojayhteyteen astraalimaailman toiselle puolelle rakkauden, ilon, valon, totuuden suoraan läsnäoloon. Hetken kokemus antaa elinikäisen ymmärryksen. Viidakossa kaikki näyttää sekavalta, mutta vuorenhuipulta kaikki on selkeää ja kirkkasta.

Jokaisella on kolmas silmä, henkinen näkökyky piilevänä. Jokaiselle voi tulla yllykkeitä joiden alkuperää ei tiedä. Jeesuksen Vuorisaarnan opetukset ovat sekä uskonnollinen kriteeri että vertauspohja henkimaailman viestintään.

Maallinen todellisuus havaitaan maallisilla aisteilla. Henkinen todellisuus on kuitenkin eri tietoisuustila kuin maallinen tietoisuustila. Tämän havainnoimiseen tarvitaan tsakrojen aktivoitumista. Jokaisella onkin piilevänä henkisen näkemien kyvyt. Näiden aktivoitumisessa on keskeistä elämäntapa, jossa korostuu pyrkimys totuuteen, mielen hallintaan, rakkaudellisen viisauden tuominen elämään. Tätä Jeesuskin kuvaa yksityiskohtaisemmin Vuorisaarnassa. Luoja-, taivaskokemukseen tarvitaan sekä ihmisen pyrkimys että Luojan erityinen huomio.

Kollektiiviset ajatusluomukset sisältävät yleensä asian liittyviä yleisiä ajatuksia heijastaen yleistä ilmapiiriä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana avataara Meera (Saksassa) on ilmoittanut, ettei kukaan saa kanavoida häntä.

Oikea vai väärä valinta



Ei ole olemassa valintatilanteissa valmiita ratkaisuja. Aina valintatilanteessa ihmisen itsensä pitäisi päättää noudattaako rakkaudellisen viisauden ääntä vai persoonallisuutta korostavia, itsekkäitä pyrkimyksiä. Pitäisi ottaa huomioon oman sydämensä, oman minänsä rakkaudellinen hiljainen ääni eikä kallistua maallisista virvatulista onnen etsimiseen.

Ihmisen maallinen, järkeilevä mieli katsoo asioita itsekkäältä, persoonalliselta näkökulmalta ja pystyy järkeilemään ja omasta mielestään perustelemaan minkä tahansa asian omaksi edukseen. Esimerkiksi monet kirkonopit on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään ja tämän jälkeen on järkeilty ja järkeilty oppirakennelmia, joilla lopuksi ei ole mitään yhteyttä alkuperäiseen tiedonlähteeseen, esimerkiksi protestanttisen kirkon mukaan Kristuksen, Luojan kokeminen mystiikassa olisi kirkon vanhurskauttamisopin ja syntisyyskäsityksen vastaista eli täydellisesti päinvastaista, mitä Jeesus opetti tekemään. Raamatussa on lukuisia kehotuksia pyrkiä suoranaisiin yhteyksiin Kristuksen henkimaailman kanssa, esimerkiksi "Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut." ( Joh.14:26) Elävä yhteys, kokemukset Kristuksen henkimaailman kanssa on aivan keskeinen suositus ja pyrkimys Raamatussa. Tämä on pystytty tehokkaasti estämään kirkollisessa toiminnassa.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Elaine Pagelsin kirjassa "Gnostilaiset Evankeliumit" tuodaan esiin uutta tietoutta kristinuskon alkuvaiheesta. Tällöin esimerkiksi naiset toimivat pappeina, profetoiden, julistaen, kastaen jne. Tämä loppui kun kirkollinen mielivalta, pakkovalta, uskonnon maallistaminen astui kuvaan.

Jeesuksen henkisestä voimasta syntyivät kristilliset kirkot, mutta Jeesus ei antanut mitään ohjeita kirkkojen perustamisesta eikä ottanut kantaa kuka saa levittää Jumalan sanaa. Jotkut pitävät Raamattua ehdottomana lakikirjana. Raamatussa on aikakauteensa liittyviä suosituksia ja mielipiteitä, jotka ovat sopimattomia meidän aikakauteemme, esimerkiksi lähimmäisten kivittämisestä. Tähän liittyen eräs yksityiskohta kiinnittää huomiota. Vielä Jeesuksen aikana juutalaiset uskontoon vedoten kivittivät monesta eri syystä lähimmäisiään. Nykyisin Israelissa ei enää kivitetä ihmisiä, vaikka uskonto on sama. Joissakin islamilaisissa maissa vieläkin lähimmäisten kivittämisperinne jatkuu.

Näkökulman vaihtaminen voi muuttaa elämän



Ihminen itse valitsee näkökulman, mistä katsoo ja mihinkä vertaa elämäntapahtumia. Esimerkiksi toinen voi nähdä elämän valoisana ja onnellisena, Luojan rakkaudellisena läsnäolona sekä ilmentymänä. Vastaavasti toinen voi nähdä elämän pimeyden voimien mellastuskenttänä, synkkänä, toivottomana ja ahdistavana. Toinen voi yrittää ymmärtää kaikkia ihmisyyteen liittyviä ilmiöitä solujen aineenvaihduntana ja vastaavasti toinen voi tiedostaa ihmisyyden olemuksen henkissielulliseksi olennoksi aineellisessa kehossa jne.

Ihminen antaa itse mitä suuremmassa määrin asioille ja kokemuksille niiden merkityksen. Esimerkiksi onnellisuus on mielentila. Toinen ihminen on onnellinen ajaessaan vanhaa käytettyä autoansa ja toinen on tyytymätön hyvin kalliiseen autoonsa, toiselle voi kanootti olla onnellisuuden lähde ja toiselle mikään alus ei ole sopiva, toinen on onnellinen pienessä mökissään ja toiselle ei riitä mitkään palatsit. Toiselle voi olla toistuvasti onnellisuuden lähde oma meditaatiohetki ja toiselle ei löydy rahallakaan onnellisuuden lähdettä jne. Samantapainen vastaavuus on usein kielteisten kokemuksien kanssa, mikä toiselle voi olla koko elämän pilaava, traumaattinen kokemus, tunnehaava, niin toiselle samanlainen kokemus voi olla vain olankohautuksen arvoinen asia, esimerkiksi lähisukulaisen tai auktoriteettiasemassa olevan ilkeät, pahantahtoiset sanat tai teot.

Näkökohtia ihmisyyteen


Kaisa Oikarinen "Puhuttelu"
Kuvateksti. Ajatus on kuin "olio", joka toteuttaa käskysanaa. Ajatus toistettuna voimistuu. Lapsen ajatusvoima on heikko verrattuna aikuiseen. Jollakin ajatus voi olla aivan erityisen voimakas. Tällöin on aivan erityinen vaara joutua omaan ajatusansaansa. Tunne energisoi ajatusta. Ihmisen omat ajatukset heijastuvat ihmiseen takaisin, ovat kuin ajatuspilvi ympärillä. Jos esimerkiksi suunnittelee toistuvasti itsemurhaa, niin saa viereensä oman ajatusluomuksensa, demoninsa, joka vaatii asialle toteutusta. Ihminen voi luoda ympärilleen myös ajatusdemonijoukkion, tällöin omat ajatukset parhaansa mukaan yrittävät toteuttaa käskysanoja. Pitäisi olla aina tietoinen, mitä ajattelee, mitä on luomassa. Auttaako elämää, Kristuksen pyrkimyksiä, vaiko vastustaa niitä. Neale Walsch viestittää kanavoinnissaan, että kuoleman jälkeen helvetti on oma ajatusluomus. Sen voi vaikuttaa todelliselta omassa ajatuspilvessään, omassa mielikuvitus- eli astraalimaailmassa.

Taulu kuvaa varjoa ("paholaista", kynnyksenvartijaa, Doppelgängeria) ihmisen itsensä ajatuksin ja tuntein luomaa näkymätöntä astraalimaailman olentoa. Rudolf Steiner pitää sitä astraalisena tilikirjana, samalla korostaen, että kielteiset ajatukset näkyvät astraalimaailmassa demonisina muotoina. (Mielellä, alitajunnalla on kyky antaa tunteelle muoto.) Jokaisella on oma varjonsa. Se voi olla suuri ja pelottava riippuen ihmisen ajattelusta ja toiminnasta. Joskus varjo nähdään tai koetaan sattumalta ja asiaa pidetään harhanäkynä tai paholaisen kohtaamisena. Se on ihmisestä erillinen, mutta kuitenkin ihmiseen liittyvä, siitä nimitys varjo. Varjo on kaikenaikaa muuttuva. Henkisessä kehityksessä se muuttuu hirviöhahmosta enemmän ja enemmän ihmistä muistuttavaksi. Oma "pimeys", kielteisesti käytetyt voimat pitäisi muuttaa hyväntahtoisiksi ja rakentaviksi, kuvaannollisesti miekat auroiksi. Olisi tärkeätä olla tietoinen ajatuksistaan, hyväntahtoinen ajatuksissa, sanoissa ja teoissa sekä olla tekemättä mitään sopimatonta.

Raamattu kertoo Jumalan ilmoituksena, että elämällä hyvyydessä ja totuudessa veriruskeat synnit tulevat lumivalkeiksi. Näinkin ihmisen oma pyrkimys osoittautuu aivan keskeiseksi.

Jeesus kuvasi jo 2000 v. sitten Vuorisaarnassa elämäntavan, joka johtaa jokaisen tietoiseen Luoja-taivaskokemukseen. Tässä korostuu nimenomaisesti ihmisen oma pyrkimys. Ei saisi takertua maallisuuteen, keskeistä on Luojarakkaus ja Tämän kokeminen. Henkinen kehitystapahtuma ja hyväntahtoiseen inhimillisyyteen pyrkivä ihmiskäsitys ovat yksi ja sama. Molemmissa on keskeistä hyväntahtoinen inhimillisyys, elämän auttaminen, pyrkimys totuuteen ja mielen hallintaan. Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. Rehellisyys, totuus, rakkaudellisuus ovat Luojaan yhdistävät tekijät.

Rakkaus koetaan vastakaikuna, tietoisuuden kohoamisena, yhteisenä kokemuksena. Rakkaus on yhdistävä tekijä myös Luojaan, tällöin koetaan Luojan huomio henkisenä kokemuksena. Henkissielullisesti ihminen on kaikenaikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, rakkaudellisissa värähtelyissä. Tähän pitäisi virittäytyä. Luojan voi kokea vain rakkaudessa. Vuorisaarnan elämänohjeet on annettu Jumalan tahtona koko ihmiskunnalle eli tällä elämäntavalla jokainen kohtaa uskonnosta riippumatta saman henkisen todellisuuden, tietoisen Luoja-, taivaskokemuksen.

Kirkkohistoriassa on esitetty monenlaisia mielipiteitä kirkon opinkappaleiksi. Esimerkiksi ehtoollisessa luterilaisen teologian mukaan leipä ja viini ovat Kristuksen ruumista ja verta, joita syödään. Tässä voi olla olennaista ymmärtää Kristuksen ja Jeesuksen ero. UT:n käsitys Jumalasta, Sanasta, Kristuksesta: "hän, jossa me liikumme, elämme ja olemme" Apt. 17:28. Jeesus oli ihminen (lääketieteellisesti), ihmisestä syntynyt, ristillä kuollut, jopa ristillä ennen kuolemaa epäili Jumalan hyljänneen hänet. Henkisissä kirjoissa Jordan-kastetapahtumaa sanotaan valaistumiseksi, yhteyden saamista Kristukseen eli tietoista Kristus-yhteyttä. Jeesuksen ja Jumalan(Kristuksen) ero tulee hyvin esiin myös Pietarin kirjeessä (I Piet. 1:21), missä hän kuvaa tapahtumaa Jeesuksen kuoleman jälkeen: "uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden".

Pekka Ervast kirjassaan "Paavali ja Hänen Kristinuskonsa" (Kristosofinen kirjallisuusseura, 1990) sivulla 31 kirjoittaa seuraavasti Paavalin Damaskon tien kokemuksen yhteydessä: "Paavali ymmärsi myös, että Messias eli Kristus, joka oli Jeesuksen kunnianimenä (niinkuin evankeliumissakin sanotaan: Jeesus, jota sanotaan Kristukseksi`) kuvasi juuri Jumalan Poikaa. "Kristus" oli juuri se Jumalan Poika, joka oli Jeesuksessa ja joka nyt oli Paavalissa. Sentähden näemme Paavalin aina kirjeissään nimittävän Kristukseksi Jumalan Poikaa."

Edelleen Ervast korostaa kirjassaan, että pelastus ja ikuinen elämä on Kristuksessa, Jumalan Pojassa ei Jeesuksessa, persoonallisuudessa, joka eli kaksi tuhatta vuotta sitten. Ervastin mukaan protestanttinen kirkko vie tässä asiassa ihmiset harhaan ja estää pelastusta. Neale Walsch tuo kirjoissaan toistuvasti esiin näkökulman, että ihminen voi olla henkisen todellisuuden ulko- tai sisäpuolella. Sisäpuolelle ei pääse kuin kokemalla. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa.

Paha, "paholainen" on ihmisen mielen valinta. Voima, kuten viettimäinen energia on neutraali, mutta tätä energiaa voi käyttää pahoihin tai hyviin tekoihin. Mestari Eckhart kirjassaan "Sielun syvyys" (Basam Books Oy, 2009) kuvaa asiaa seuraavasti: "Taipumus syntiin ei ole syntiä, mutta synnin tahtominen on syntiä, vihan esiin lietsominen on syntiä." Mieli on kuin tietokone tuoden tietoisuuteen asiaan liittyviä erilaisia vaihthtoja minän harkittavaksi. Tunteen tai halujen valtaama ajatus voi saada mielessä joskus täydellisen ylivallan, kuten voi tapahtua huumeiden käytön yhteydessä. Esimerkiksi heroiini pystyy aiheuttamaan fyysisen, elimellisen riippuvuuden jo kerran tai parin käytön jälkeen, vaikka olisi saanut huumeen unen aikana. Kysymys ei ole paholaisesta, joka valtaisi ihmisen. Kirkko personoi paholaista, esimerkiksi kun Luther heitti paholaista mustepullolla, niin kirkon mukaan kysymyksessä olisi persoonallisen, paikalle tulleen paholaisen kohtaaminen. Lääketieteellisesti on kysymys näköharhasta ja henkissielullisesti mitä todennäköisimmin omasta varjokokemuksesta.

Pekka Ervast käsittelee pahan olemusta henkisenä lakina kirjassaan "Paavali ja hänen kristinuskonsa" sivulla 101 seuraavasti: Paha, joka on ihmisen ulkopuolella tuottaen kärsimystä, on pahaa vain näennäisesti. Ervastin mukaan se on salapukuinen siunaus, jota kristityn pitäisi ajatella hyväksi. Paha tulee luonnonlain seurauksena. Pahana voidaan pitää syitä, jotka aiheuttivat seurauksen. Ervastin mukaan kristityn pitäisi ymmärtää, että jumalallinen luonto ei erehdy seurausten suhteen. Se ei koskaan tee vääryyttä, eikä se koskaan tahdo pahaa yhdellekään olennolle. Tämän vuoksi synneistä, pahuudesta, erehdyksistä tulee seurauksia, mitkä kohdataan kärsimyksinä.

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että ihminen on luova olento ajatuksin, sanoin ja teoin kohdaten oman luomisensa. Esimerkiksi ihminen voi luoda ajatuksin, mielikuvin, tunteiden avulla tulevia tapahtumia kiinnittämättä huomiota omaan osaansa asiassa. Näitä tapahtumia myöhemmin ei kuitenkaan haluttaisikaan kohdata. Jeesus opetti, mitä kylvää, sitä niittää.

Edelleen Walsch kanavoi, että elämä on täydellistä, vaikka se ei olisikaan sellaista, mitä ihminen haluaisi. Mitä ihminen kohtaakin, niin jollakin tasolla ihminen on ollut tapahtumaan myötävaikuttamassa. Jumalan valtakunnassa ei ole sattumaa. Edelleen että merkittävät tapahtumat, olosuhteet, ihmiset valitaan mukaan elämään jo ennen syntymää. Kielteiseltä vaikuttava asia voi antaa myös voimakkaan sysäyksen ymmärrykseen ja henkiseen kehitykseen. Sielu katsoo maallista elämää henkisen kehityksen, tietoisuuden näkökulmalta.

Olisi hyvä suhtautua elämän odottamattomiin kolhuihin ajatuksella, että on voinut olla siinä jollakin tavalla mukana. Tällöin pystyy ottamaan paremmin tarkkailevan asenteen eikä tukahdu tunnekuohuihin. Kun tunnekuohut pyrkivät täyttämään mielen, niin olisi erityisen tärkeätä seurata uniansa. Niissä voi olla symbolinen vihje, mitä kannattaisi tehdä. Ihmiset pyrkivät personoimaan asioita. Hyvä tulisi Jumalalta ja paha paholaiselta. Walschin kanavoinnin mukaan ei ole olemassa kuitenkaan persoonallista paholaista, esimerkiksi paholaisen kanssa ei voi neuvotella. Walschin mukaan Jumalalla ei ole sellaista muotoa, minkä ihminen voisi ymmärtää, mutta Luoja ottaa halutessaan hetkeksi muodon, minkä ihminen ymmärtää.

On inhimillistä vihata ja luoda pahansuopia, kostonhimoisia ajatuksia kaltointekijään, joskus vuosia, jopa vuosikymmeniä. Mutta henkissielullisesti omat ajatukset heijastuvat takaisin itseensä kuin peilistä. Ihminen on omien ajatuksiensa ympyröimä. Eli kielteiset ajatukset vaikuttavat haitallisesti omaankin hyvinvointiin monella eri tavalla. Olisi hyvä toivoa Kristuksen johdatusta itselleen ja pahantekijälle. Omassa ajatuspilvessä usein pienet asiat ovat suuria ja tärkeät jäävät huomaamatta. Olisi hyvä oppia tarkkailemaan itseään ja omia ajatuksiaan kuin ulkopuolinen. Esimerkiksi vosi kelata päivän tapahtumia, sanoja ja tekoja pienellä perspektiivillä.

Jeesus korosti henkilökohtaista vastuuta tekemisistään, pahan tekeminen pitäisi lopettaa ja riitapuolen kanssa pitäisi sopia. Viimeinenkin ropo pitää muutoin maksaa, mitä kylvää, niin sitä niittää. Kirkon persoonallisessa paholaiskäsityksessä vääristetään tätä. Ihminen onkin itse asiassa paholaisen uhri ja syyllinenkin onkin mitä suuremmassa määrin paholainen. Tällä tavalla kierretään henkilökohtaista vastuuta. Syyllisiä ovatkin muut houkutuksia järjestelemällä. Jos ei oteta vastuuta omasta tekemisestä, niin usein entinen meno jatkuu.

Henkisestä havainnoimisesta



Ajatus suorittaa sille annettua käskysanaa hyvässä ja pahassa , esimerkiksi jos ihminen ajattelee että Luojan kokeminen ei ole mahdollista, niin omat ajatukset toteuttavat tässäkin annettua käskysanaa. On vaikeata kokea tai havaita omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Ajatukset heijastuvat myös ihmiseen itseensä takaisin kuin peilistä luoden tällä tavalla jokaisen ympärille toteusta vaativia "olioita", "tietokoneohjelmoiteja". Esimerkiksi jos ihmisellä on kiusaavia, syyttäviä, uhkaavia, vainoavia ajatuksia, niin psykologisin keinoin on helppo osoittaa niiden olevan omia ajatuksia.

Lintu ei voi lentää, jos siivet eivät ole kehittyneet. Kukkakin kehittyy omalla tavallaan täydelliseksi omalla aikataulullaan. Myös henkiset kyvyt ovat ihmisyyteen kuuluva syntymälahja kehittyen automaattisesti sopivissa olosuhteissa. Tässä on keskeistä mielen eli ajatuksien ja tunteiden hallinta, omat toiveet, hyväntahtoisuus, totuudellisuus, elämän havainnoiminen ilman ennakkhtoja sekä pyrkimys toisten auttamiseen. Itse asiassa henkisyyden ja ihmisyyden kehittyminen sekä ilmeneminen on yksi ja sama asia.

Kukassa on terälehdet ja vastaavasti puhutaan tsakrojen aukeamisesta. Tsakrat ovat henkisiä aistimia ottaen ja välittäen myös henkisiä energioita. Henkisen kehityksen mukana tsakrat aktivoituvat ja tämän vuoksi tiedostetaan herkemmin myös ympäristön myönteisiä ja kielteisiä vivahteita. Ihminen on kaikkeen energisessä yhteydessä eli paikkoihin, esineisiin, ihmisiin ja olentoihin. Olisi hyvä kiinnittää huomiota, mitä vastakaikuja, aavistuksia, tunteita, oivalluksia, mielikuvia itsessään ilmenee tapahtumien heijastumina. Esimerkiksi musiikkia voi kuunnella ulkoisesti tai myös seurata, mitä sisäisesti tapahtuu. Toisena esimerkkinä ihmisen läsnäolo voidaan kokea miellyttävänä, tällöin havaitaan omassa energiakehossa myönteisenä vastakaikuna toisesta lähtevät energiat eli toisen aura koetaan sympaattisena.


Esa Kähärä

Kirkkouskonnoista löytyy lukemattomia mielipiteitä, käsityksiä, ohjeita, opinkappaleita, rajattomasti kirjoja, mutta Luojan voi löytää vain omassa kokemuksessa, ei toisten ajatuksista, mielipiteistä. Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus, yksi havainto tai kokemus. Ei voi kokea elämän tapahtumia, jos ajattelee eli keskittyy omiin vanhoihin mielikuviinsa. Esimerkiksi havainnoidessaan elämän ihmeitä, musiikkia kuunnellessa, rukouksessa pitäisi keskittyä hetkeksi havaintoon tai tapahtumaan eli muuttaa ulkoinen tapahtuma sisäiseksi kokemiseksi. Ihmisellä on vain tämä nykyhetki. Elämää voi havainnoida ja kokea vain olemalla tietoisena hetkessä eli elämä pitäisi elää läsnäolevana.

Sielun olemus on sielullisuus, tunteet. Sielu on rakkauden ruumiillistuma. Näin ihmisyydessä tuleekin keskeiseksi saada sielulliset kohottavat värähtelyt avukseen, eli tämän antama mahdollisuus tietoisuutensa kohottamiseksi. Henkisessä kehitystapahtumassa painopiste alkaa siirtyä kohti korkeampaa minää, kun ihminen kokee tai oivalta, että keho on pelkkä kuori mallista elämää varten. Sielun rakkaudellisuus tekee jossakin vaiheessa henkisen sillan mielestä tietoiseen Luojayhteyteen.

Elämän kokeminen on tässä tapahtumassa keskeistä kuten tapahtuu myötätunnossa, rakkaudessa, kauneuden huomioimisessa, elämän ja toisten auttamisessa jne. Palvelutyökin voi olla tehokas keino vapautua omista ajatuksista ja kokea näin syvällisemmin elämää. Rakkaus on ihmisen ja Luojan yhdistävä tekijä.

Esimerkiksi rukous on ajatuksia. Se ei saisi olla pelkästään ajatus- tai sanatapahtuma, vaan siihen pitäisi saada elävöittävä tunne eli sielullisuuden kohottavat värähtelyt mukaan. Tässä voi käyttää apuna kaunista koskettavaa musiikkia, henkistä taideteosta, keskittyä aikaisempaan henkiseen kokemukseen jne.

Ihminen vastakkaisten voimien välissä



Uskonnollisesti koko elämän voi muuttaa enemmän ja enemmän Luojaläheiseksi meditaatioksi tai tapahtumaksi. Luoja on aina lähellä ihmistä, on asiasta tietoinen tai ei. Omasta näkökulmasta riippuen maallisen elämän voi nähdä maallisena painajaisena tai Luojan rakkaudellisena ihmeenä ja läsnäolona. Jokainen näkee ja tiedostaa elämän omien mielikuviensa mukaisena. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Pitäisi olla huolellinen, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy. Omat ajatukset sulkevat tai avaavat oven Luojan luokse.

Maallisessa elämässä kaikki nähdään erillisinä, lukemattomina yksityiskohtina, näkökulma muuttaa vielä havaintoa. Esimerkiksi kukkaan keskittyessä tämä viestittää jotakin, mutta sitä voi katsoa myös puhtaasti ulkokohtaisesti. Yrttiharrastaja voi miettiä, voiko kasvia hyödyntää yrttinä, tiedemies voi miettiä kukkaa kasvuympäristön näkökulmalta, kemisti ympäristämyrkkyjen kerääjänä, meteorologi kevään kertojana, rakastunut voi kerätä kauniit kukkia rakastetulleen, mehiläishoitaja voi miettiä asiaa mehiläisten kannalta jne.

Kylmää ihmissuhdetta kuvataan virkamiessuhteena. Naisen ja miehen suhdekin voi olla jäätävän kylmä, ulkokohtainen tai myös päinvastainen. Tällöin ihmissuhteessa korostuu lämpimät tunteet, inhimillisyys, rakkaus, yhteiset harrastukset esimerkiksi henkissä harrastuksissa. Rakkautta ei voi ottaa, kun on rakkaudellinen, niin rakkaus heijastuu toisesta takaisin. On keskeistä huomioida ja tukea toisen kehittymistä, käyttää kauniita sanoja, olla huomaavainen, tuoda iloa, myötätuntoisuutta sekä pyrkiä näkemään kielteisetkin asiat mahdollisuutena tiedostaa, siloittaa ja purkaa omia varjnergioita. Toinen ihminen, esimerkiksi perheenjäsen voi olla kuin peili. Olisi hyvä tarkkailla itseään toisinaan kuin ulkopuolinen oman itsetuntemuksen kehittämiseksi.

Henkissielullisesti alkuräjähdyksessä Luojan valosta, energiasta muodostui aineellinen maailmankaikkeus. Energia ja aine ovat yksi ja sama, toinen kiinteässä muodossa. Jokainen ainehiukkanen, eloton ja elollinen olento on osa Luojan energiaa. Ihmisen kehokin on Luojan tiivistynyttä valnergiaa. Jumalallinen tietoisuus on läsnä kaikessa. Pitäisi olla tarkkaavainen, elämässä tapahtuu selittämättömiä ihmeitä, jos niiden antaa tulla tietoisuuteensa. Ihminen on kaikenaikaa henkimaailman vuorovaikutuksessa, taivaassa, rinnakkaistodellisuudessa tai sisäkkäisissä maailmoissa asiaa tiedostamatta.

Ajatteleminen muuttaa tietoisuuden maalliseen tietoisuustilaan, ei voi kokea, jos ajattelee. Ei voi kokea rakkauttakaan, jos ajattelee. Henkisessä keskittymisessä, esimerkiksi meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, mutta jos alkaa jotakin ajatusta ajattelemaan, niin se keskeyttää ja muuttaa mahdollisen henkisen kokemisen maallisen mielen pohtimiseksi. Luoja löydetään henkilökohtaisessa, mystisessä kokemuksessa, minkä Jeesus kehotti ensimmäiseksi kokemaan. Viimeistään silloin selviää oma henkinen olemassaolo, oma elämäntarkoitus ja elämän jatkuminen kuoleman jälkeen.

Mieli minätajunnan työvälineenä pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Korkeat, rakkaudelliset värähtelyt on helpompaa kokea tietyissä tilanteissa ja paikoissa. Esimerkiksi jos on hartauspaikka, missä ihmiset rukoilevat myönteisä asioita, niin positiivisten ajatuksien värähtelyt rauhoittavat mieltä, tekevät keskittymisen helpoksi sekä auttavat saamaan rakkaudellisen tilan mieleen. Hienovaraiset, korkeat värähtelyt aukaisevat auraamme myös kaunista musiikkia kuunnellessa, luonnon kauneutta kokiessa, rukoillessa, meditoidessa jne.

Olisi muutoinkin hyvä kiinnittää huomiota, millainen vastakaiku herää mielessä itse kunkin paikan ajatuksista ja värähtelyistä. Ajatukset ja tunteet jättävät paikkaan omat jälkensä. Mieli on maallisen mielikuvatulvan vanki. Mielessä on pyrkimys kiinnittää huomiota ja takertua voimakkaisiin ärsykkeisiin. Se pitäisi kääntää aina hetkeksi sisäänpäin ja kohdistaa Luojaan. Rakkaudessa kaksi muuttuu yhdeksi. Kun kmme Luojan, niin näemme Hänet kaikkialla, tällöin erillisyys muuttuu elämän ykseydeksi. Samalla ymmärrämme oman henkisen olemassaolomme ja elämäntarkoituksemme.


Kuvateksti. Korkeampi minä, Sielu on jatkuvassa Luojayhtedessä nähden elämän ykseytenä. (Kuvaannollisesti kuin ihmisen erilliset solut kehossa.) Sielun näkökulmalta on keskeistä välittää maalliseen elämään rakkaudelisuutta, ihmisyyttä, auttaa muita sekä auttaa henkilökohtaisen Luojayhteyden tiedostamistapahtumassa. On olennaista ymmärtää ja tiedostaa asioita sekä maallisessa että henkisessä mielessä. Luoja on luonut sekä maalliset että henkiset lainalaisuudet, mitä paremmin niistä on tietoinen, niin sitä perempi. Mitä läheisempi on Luojayhteys, niin sitä enemmän aletaan nähdä myös elämä ykseytenä.

Omat ajatukset avaavat tai sulkevat oven taivasten valtakuntaan



Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Omat ajatukset vaikuttavat, mitä ajatellaan, sanotaan, tehdään, minne hakeudutaan, hakeudutaanko henkisiin tapahtumiin, otetaanko mukaan elämään henkistä musiikkia, henkisiä kirjoja, keskitytäänkö jumalallisen inspiraation ilmenemismuotoihin, kuten ikoneihin, rukoillaanko, otetaanko meditaatio elämäntavaksi, huomioidaanko Luoja omassa elämässä jne.

Pitäisi olla huolellinen jokaisesta ajatuksesta, jonka mieleensä hyväksyy. Ihminen näkee elämän valitsemansa näkökulman mukaisena. Oma asenne, odotukset, toiveet, ajatus ovat liikkeelle paneva voima vieden ylös tai alas. Mieleen hyväksytyt ajatukset voivat tehdä henkisen tiedostamistapahtuman hyvin vaikeaksi. Joka hetki ihminen lähestyy tai etääntyy Luojastaan.

Ihmiselämässä on keskeisintä Luojayhteyden kokeminen. Joka kerta kun ajattelee tai keskittyy Luojaansa, niin yhteys voimistuu. Rakkaus on avain henkisyyteen, jumalallinen ominaisuus, ollen luova voima kohottaen tietoisuutta sekä yhdistää rakkauden kohteeseen. Rakkaus on jumalallisuuden tai jumalallisen energian kutsumista elämäänsä. Tapahtumat missä pyritään Luojayhteyteen rukouksessa, meditaatiossa tai osallistumalla Sielun pyrkimyksiin elämän auttamiseksi antavat mahdollisuuden kokea rakkaudellisia värähtelyjä ja tähän liittyvää korkeaa tietoisuutta. Tällöin ihminen sananmukaisesti kutsuu rakkauden luokseen.

Rakkaudellisessa kokemuksessa voidaan aavistaa tai suoranaisesti tuntea rakkaudellisen Hengen läsnäolo, kokea rakkaudellisia tunteita, värähtelyjä kehossa, oivalluksia, nähdä yleviä mielikuvia, saada henkisiä kokemuksia jne. Henkissielullisesti ihminen on kaikenaikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, Tämän huomion kohteena, mutta rakkaudellinen tapahtuma antaa vastakaikuna mahdollisuuden syvälliseen henkiseen kokemukseen. Luojakokemus on yllättävä, henkilökohtainen, sisäinen, mystinen kokemus, jossa tapahtuu hetkellinen, voimakas rakkaudellinen tajunnanlaajentuminen. Tällöin ihminen tiedostaa henkisen olemassaolonsa Luojayhteydessä ja viimeistään tässä yhteydessä menetetään kuolemanpelkonsa.



Kuvateksi. Ikoni kuvaa henkistä kokemusta. Henkinen kokemus on aina erilainen kuin sen kuvitelma. Viesti Kristuksen henkimaailmasta on totuudellinen. Joka kerta kun ajattelee kiitollisesti ja rakkaudellisesti Luojaansa, niin tämä yhteys voimistuu. Luoja on aina lähellä ihmistä ja joka hetki on myös oikea aika lähestyä Luojaansa. Olisi suuri etu pitää katse Luojassa, jossakin vaiheessa Tämä tulee eläväksi todellisuudeksi.

Luojasuhteessa on symbolinen vastaavuus äidin ja lapsen suhteessa. Vaikka ihminen olisi takertunut stressiin, pelkokuvitelmiin, virheisiin, niin äitisuhteeseen ne eivät vaikuta. Mitä enemmän mieltä täyttää kielteisillä asioilla ja maallistuneilla ennakkoehdoilla, niin sitä vaikeampaa on Luojan kokeminen.

Rakkaus on jumalallista värähtelyä ja Luojan läsnäoloon liittyy elämän ykseys, rajaton rakkaus, valo, autuus, onnellisuus ja ilo. Kun ihminen torjuu Luojan elämästään, niin kutsuu ankeuden, pimeyden, ahdistuksen ja pelon sulkeutumalla oman ajatuskuplansa erillisyyteen. Kielteisyys ja pahantahtoisuus pimentävät mielen ja kutsuvat "paholaisen" elämään. Myötätunto ja onnellisuus avaavat mielen Luojan rakkaudelle ja näin voi edistää keskeisesti omaa sisäistä heräämistä.

Sananlaskuissa sanotaan: "Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua. Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista". Toisessa kohdassa Raamatussa sanotaan, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että kaikki ihmiset tulevat toisesta valtakunnasta ja tekeytyvät ihmisiksi, edelleen kirjassaan "Ystävyys Jumalan kanssa" sivulla 80 egon olemuksesta. Ego on luotu illuusion luomiseksi, jotta ihminen voi kuvitella, että oma itsesi on erillään muusta sinusta.

Jokaiseen kätkeytyykin sisäinen vetovoima Luojayhteyteen. Maallisessa elämässä ihminen on kuin Jeesuksen kuvaama tuhlaajapoika. Jossakin vaiheessa ihminen lopettaa takertumisen maallisuuteen ja maallisiin mielipiteisiin sekä ottaa huomioon elämänsä taustalla olevan todellisuutensa, sisäisen Itsensä.



Kuvateksti. Katutaidetta Maltalla. Jos elämää katsotaan henkissielullisesti, niin tällöin kaikki ihmiset nähdään yhtenä "perheenä", Luojan lapsina, veljinä ja sisarina. Tällöin korostuu Jeesuksen sanat, mitä teette pienimmälle teette Hänelle. Uskonnon käyttäminen maallisissa valtapyrkimyksissä on uskonnon muuttamista maalliseksi käyttövälineeksi.

On yllättävää, että monissa kristillisissä valtioissa orjuus oli vielä 1800-luvulla hyväksyttävää, esim. USA:ssa keskeinen peruste oli ihonväri ja Venäjällä vanhempien asema yhteiskunnassa. Ihminen pystyykin järkeilemään mitä tahansa omaksi edukseen. Sydämessään jokainen tietää kuitenkin vaikuttimensa.

Ihmisyys on paljon muutakin ego ja keho



Kirjassa "Näin parantaa Jumala" Hildegard kanavoi: "Ihminen-katso ihminen! Ihmisellä on nimittäin itsessään taivas ja maa ja myös kaikki toiset todellisuudet ja hän on kaikkien muotojen muoto ja kaikki lepää kätkettynä hänessä, Mikrokosmos Makrokosmoksessa." Avataara Amma tuo saman asian esiin sanomalla, että ihmisen mielessä on maailmankaikkeus.



Neitsyt Marian ikonikuva Athos-Säätiön Luostarikeskus Panagiassa Hämeenlinnan Lammilla

Kuvateksti. Katolisissa sekä ortodoksissa maissa on runsaasti uskonnollisia symboleita jokapäiväisessä elämässä muistuttamassa elämän mystisestä, henkisestä taustasta päinvastoin kuin protestanttisessa suuntauksessa. Mitä enemmän uskontoa maallistetaan maallisen järkeilyn mukaiseksi, niin sitä enemmän se muuttuu kuivaksi sekä vähemmän kiinnostavaksi. Uskonnon olemus on mystinen, mihin liittyy uskonnolliset elämykset ja syvällinen henkinen kokeminen. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee ja päinvastoin.

Liittyen vapaaseen tahtoon, Luoja pitäisi kutsua omaan elämään. Jeesus kehotti lähestymään Luojaa lapsen kaltaisesti eli avoimesti, rakkaudellisesti ja vilpittömästi ilman odotuksia. Luojaan tai Tämän personoituun muotoon, kuten Jeesukseen tai Mariaan voi suhtautua kuin hyvään ystävään. Jeesus puhui rakkaudellista Isästä, jokainen kokee tämän Luojakokemuksessa. Luojaan kohdistunut rakkaudellinen ajatus, huomio, rukous saa Tämän huomion eikä näin yksikään tällainen ajatus mene hukkaan.

Jokainen päättää, mitä jokin asia tai elämän olosuhteet merkitsevät, esimerkiksi onko jokin tapahtuma elämää pilaava traumaattinen isku vai haaste. Uskonnollisesti elämän tarkoitus on kehittyä henkisellä tiellä sekä kokea tietoinen Luojayhteys. Tässä tapahtumassa maallinen menestys on toissijaista. Jokaisella on oma henkinen tie kuljettavana.

Ihminen etsii usein onnellisuuden lähdettä itsensä ulkopuolelta, vaikka suurin onni ja autuus on Luojayhteyden sisäinen kokeminen. Luoja on lähempänä kuin oma hengitys. Ajatteleminen, äly ja järkeily tapahtuvat maallisessa mielessä, maallisessa tietoisuustilassa. Luoja on mahdollista löytää vain sisäisessä kokemuksessa mielen hiljaisuudessa kääntämällä mielen huomio sisäänpäin.

Kun ihminen keskittyy johonkin, esimerkiksi ajatukseen, tapahtumaan, suoritukseen jne, niin samalla ajatusvirta pysähtyy. Sama tapahtuu olemalla hetkessä tietoisena läsnäolevana eli näin keskittyessä minä vapautuu uppoutumasta vanhoihin ajatuksiin ja avaa mielensä elämän sekä Luojan kokemiseen.

Minän ja Luojan välissä on omilla ajatuksilla luotu eriste. Ihminen on tietoinen vain siitä, mihinkä mielen huomio suunnataan. Jokaiselle olisi suuri etu saada mieli rauhalliseksi ja tyyneksi. Mitä enemmän mieli suunnataan egoon ja tätä korostaviin maallisiin pyrkimyksiin, niin sitä levottomammaksi mieli pyrkii tulemaan ja päinvastoin rukous, meditaatio, Luojan miettiminen, mantrat rauhoittavat sitä.

Mieli välittää ajatuksia käskysanoina aivoihin, joka siirtää niitä kehoon. Esimerkiksi jos ajattelee harmittavaa asiaa, niin tämä heijastuu mieleen levottomuutena, kielteisinä tunteina, unettomuutena ja siirtyy stressioireina kehoon aiheuttaen verenpaineen kohoamista, sydäntuntemuksina ja mahdollisesti päänsärkyä jne.

Ja päinvastoin, jos ajattelee olevansa Luojan rakkaudellisessa virrassa, Tämän läsnäolossa ja virittäytymällä tähän, niin mieli rauhoittuu sekä samalla mahdollistuu henkinen kokeminen. Ajatteleminen estää kokemisen, mutta ajatukseen, mielikuvaan, kuten Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon tai ikoniin virittäytyminen avaa mielen henkiseen kokemiseen.

Luojan voi tiedostaa vain rakkauden kokemuksessa. Tapahtumaan virittäytymistä edesauttaa rukous, ikonin katseleminen, kohottava musiikki, mutta itse keskittymistapahtumassa Luojan läsnäoloon pitäisi hetkeksi luopua ajattelemisesta ja virittäytyä mielikuvaan Luojasta tai Tämän personoituun muotoon, kuten Jeesukseen tai Mariaan. Luoja lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla.

Ihminen energiaolentona

Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. Tässä tapahtumaketjussa kehon, mielen ja korkeamman minän sekä näin Luojayhteyden pitäisi olla kultaisessa tasapainossa. Jos jokin näistä on epätasapainossa, niin ihmisyyden sisäisen ihanteen tulee vaikeammaksi ilmentyä. Jeesus ohjeisti Vuorisaarnassa, kuinka mieli ja ihmisen Luojayhteys saadaan sopusointuun.

Maallinen elämä, "maallinen näytelmä" ei olisi mahdollista ilman kehoa ja aivoja, mutta nämä ovat vain osa ihmisyyttä. Myös osassa kehosta irtautumiskokemuksia on ilmiöitä, jotka eivät ole selitettävissä aivotapahtumina eli tehdään havaintoja, joita on mahdollista tehdä vain havainnoimalla kehon ulkopuolella, esimerkiksi naapurihuoneistoa tai katon rakenteita tai havainnoimalla leikkauksessa yksityiskohtia, joita ei voi maallisesti kuulla tai havainnoida, sama joskus onnettomuuspaikoilla.

Kaikki olemassa oleva on värähtelyä, energiaa. Esimerkiksi jokainen huomaa, kuinka rakkaudessa värähtelytaso nousee ja pelossa suorastaan lamaantuu sekä kehollisesti että henkisesti. Ihminen on luotu rakkausolennoksi ja näin ihmisen perusolemus on rakkaudellisuus, ilo, onnellisuus, mihin jokainen pyrkiikin vaistomaisesti. Tähän liittyy pyrkimys värähtelytasonsa kohottamiseen ja näin hyvinvoinnin, henkisten voimavarojen, ymmärryksen sekä tietoisuuden lisääntymiseen.

Stressi, pelko, masennus, ahdistus, kielteisyys, kaltoinkohtelu aiheuttavat päinvastoin värähtelytason laskemista ja samalla hyvänolon sekä henkisten voimavarojen vähenemistä, häiriöitä henkisissä rakenteissa ja kehossa. Vaihtoehtohoidot ovat olennaisesti keskittyneet juuri tähän ongelma-alueeseen. Lääketieteessäkin on alettu antaa asialle enemmän ja enemmän huomiota.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholmassa. Pahantahtoinen sana voi olla kuin myrkytetty tikari. Mieli heijastaa sokeasti mielikuvat käskysanoina kehoon. Kielteiset mielikuvat aiheuttavat stressireaktion, jolloin tulee kehollisia tuntemuksia, hikoilua, sydäntykytystä, verenpaineen kohoamista ja unen kaikkoamista. Mutta on keskeistä huomata, että ihminen itse antaa mitä suuremmassa määrin asioille ja tapahtumille niiden merkityksen. Samantapainen asia voi saada toisen elämän romahtamaan ja toiselle se voi olla lähes olankohautuksen arvoinen asia, toinen voi kärsiä asiasta vuosikymmeniä ja toinen voi unohtaa koko asian.

Järisyttäviin elämäntapahtumiin voi suhtautua armottomana kohtalon iskuna tai haasteena elämän syvällisempään ymmärtämiseen ja kokemiseen. Jälkimmäinen on avain onnellisuuteen eli rakentava suhtautuminen elämän tapahtumiin. Kun ihminen on pahan ja vielä suuremman pahan välissä, niin tilanne antaa myös mahdollisuuden nopeaan henkiseen kehittymiseen voittamalla oma pelkonsa. Tällöin mieli voi olla sekaannuksen vallassa, mutta unikuvina voi saada symbolisen johdatuksen. Mitä suurempi hätä on, niin sitä lähempänä on myös apu. Luoja on aina lähellä ihmistä.

Kiinalaisessa lääketieteessä pidetään itsestään selvyytenä meridiaaneja, energiavirtauksia ja tähän liittyviä useita hoitomuotoja, kuten akupunktiota ja vyöhyketerapiaa. Suomessakin on tehty akupunktion tehon osoittava lääketieteellinen väitöskirja (Seppo Junnila).

On olemassa lukuisia kirjoja, jotka käsittelevät ihmistä energiaolentona. Akupunktiosta on useita yksityiskohtaisia oppikirjoja. Pauline Willsin kirjassa "Vyöhyketerapia käsikirja" on kuvattu selkeästi ja kokonaisvaltaisesti vyöhyketerapiaa sekä väriterapian perusteita. Shalia Sharamonin ja Bodo J. Baginskin kirjassa "Chakra käsikirja" on kuvattu selkeästi tsakrojen toimintaa. Shafica Karagulla-Dora Kunz kirjassaan "Tsakrat ja ihmisen energiakentät" ovat pyrkineet lähestymään ihmisyyttä ja ihmisen sairauksia yhdistämällä (lääkärin) lääketieteen ja selvänäköisyyden. Kun Googleen laittaa hakusanaksi chakra, niin tulee yli kahdeksan miljoonaa hakuvihjettä. Theo Gimbel oli väriterapin uranuurtajia kirjoittaen asiasta useita kirjoja. Kurssillaan Suomessa hän toi esiin väriterapiaan liittyvän keskeisen yksityiskohdan, tarvitaan myös pieni määrä vastaväriä. Esimerkiksi jos kohonnutta verenpainetta hoitaa sinisillä vaatteilla, niin mukaan myös pieni oranssinen vaateosa.

Tsakrat ovat ihmisen energiakeskuksia. Selvännäkijälle todellisuutta



Henkisen ihmisen, ihmisyyden, ihmisenä olemisen, tiedostaminen näkökulmalta on aivan keskeistä kaikkien tsakrojen tasapainoinen toiminta. Tsakrat ovat henkisiä energiakeskuksia, jotka mahdollistavat aineellisen elämän ja tiedostamisen. Materialismissa ajatellaan, että ihminen on pelkästään viettien vallassa oleva eläinolento. Tämäntapaisessa ajattelussa, esimerkiksi seksiasioissa, helposti unohdetaan, että ihminen on kokonaisolento ja seksissä pitäisi olla kaikki ihmisyyden, henkisyyden vivahteetkin mukana. Eli jos mies ja nainen heti suhteen alusta liiaksi painottavat seksiasioita, niin ihmissuhteen korkeammat rakkaudelliset ilmenemismuodot voivat jäädä täysin taka-alalle ja ihmissuhde jähmettyä kohtuuttoman pinnalliseksi.

Alan kirjojen mukaan kullakin tsakralla on aukaiseva pääväri ja sulkeva vastaväri. Tsakrat ovat liikkeessä olevia. Värit ja puhtaus vaihtelevat riippuen henkisestä kehityksestä ja suuntautumisesta. Ihmisen omat ajatukset, mielikuvat voivat estää ja tukahduttaa tsakrojen toimintaa tai päinvastoin auttaa niitä niiden toiminnassa.

Tietyillä äänivärähdyksillä on itse kuhunkin tsakraa aukaisevaa vaikutusta. Juuritsakrasta kruunutsakraan nämä äänteet ovat U, O (U:n ja O:n välimuoto), O, A, E, I, M. Huomaa tässä yhteydessä OM-sana, joka lausutaan AUM. Idässä tämän ajatellaan olevan Jumalan maailmakaikkeutta luova ja ylläpitävä sana-, ajatusenergia. Tämä sana lausuttuna yhdistää tai auttaa virittäytymään ihmistä näihin energioihin. Lausumalla äänteet A, E, I, O, U ihminen huomaa niiden vaikutuksen myös helposti omissa tsakroissaan, jotka puolestaan liittyvät läheisesti elämää ylläpitäviin energioihin.

Iegor Reznikoffin laulu "Le Chant de Fontenay" on kaikkiin tsakroihin ja kehoon vaikuttava (saatavana musiikkikauppa Fuga Hki).

Musiikin lisäksi, myös A.E.I.O.U äänneyhdistelmää, OM-sanaa, symboleita sekä värejä on käytetty henkisinä avaimina rukouksen ja meditaation lisäksi vuosituhansia. Jeesus kehotti ensimmäiseksi etsimään Taivasten Valtakuntaa, luvaten että etsivä löytää, kolkuttavalle avataan. Avataara Amma tuo esiin näkemyksen, että jos ihminen ajattelee, keskittyy Jumaluuteen, jolla on muoto, niin ihminen kohtaa ensimmäiseksi Jumaluuden muotona, jos keskittyy Jumaluuteen, jolla ei ole muotoa, niin taivaskokemus on kuin sulautuminen tietoisena rakkauden, autuuden mereen, Luojan energiakenttään.

Ääneenkin liittyy muoto ja äänetkin voivat olla hajottavia ja tuhoavia, esimerkiksi disharmoninen musiikki ja puhekin voi olla viiltävää ja jääkylmää jne. On keskeistä inhimillisessä elämässä, kuinka sanat lausuntaan, eli sanat pitäisi lausua lempeästi ja hyväntahtoisesti.

Sanojen ja tekojen lisäksi, ajatukset, mielikuvat ovat luovia tapahtumia eli toiveet, päätökset, mielipiteet ovat "tilauksia" hyvässä ja pahassa. Henkisissä kirjoissa painotetaan erityisesti, että ihminen itse olisi alkusyy kohtaamiinsa tapahtumiin ja sattumatkin olisivat näennäisiä. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen, kohdaten ajatuksensa, sanat ja teot liittyvät läheisesti omiin ajatuksiin. Neale Walsch tuo esiin näkemyksen, että pelko ja siihen liittyvät pelon ajatukset ovat myös "tilaus" pelonkokemukseen.

Jos omaksuu mielipiteen, että on vain aineellinen keho, niin samalla takertuu ja tällä tavalla sitoutuu ennakkokäsitykseen tässä asiassa. Omat ajatukset tekevät mustan vaipan, jonka läpi totuuden valo ei pääse näkymään. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita.

Neale Walsch on kuvannut kirjoissaan Sielun olemusta, korostaen että tunteet on Sielun kieli. Kaikki ajatukset perustuvat joko rakkauteen tai pelkoon. Sielu on täynnä rakkautta, iloa, elämänenergiaa, tietoa. Sielun ilon on edettävä sydämen kautta, muuten se ei tule koskaan mieleen. Täytyy jättää mieli ollakseen iloinen, vapauttaakseen sydämessä oleva ilo. Kun ilo ei voi virrata, niin tilalle astuu surullisuus. Suuressa surussa koetaan, että sydän särkyy ja vastaavasti pakahtuu suuresta ilosta.

Kielteiset tunteet ovat kaikenaikaa vaikuttamassa ihmisen toimintaan, vaikka asiasta ei olisi tietoinen. Kun kielteinen tunne, kuten antipatia, pelko, jokin harmitus, kostonhimo ovat toiminnan vaikuttimena, niin sitä ei tuoda juuri koskaan esille. Ankeata toimintaa pyritään perustelemaan jollakin nokkelalla yksityiskohdalla täysin tietäen, ettei se ole toiminnan perimmäinen peruste. Jokaisen olisi keskeistä käsitellä ja näin purkaa omia kielteisiä tunteita, harmituksia "kirkkaassa päivänvalossa" eli keskustella niistä, sanoa ääneen, kirjoittaa paperille jne. Pelkkä ajattelu pyrkii voimistamaan niitä.

Jotta ihminen lähtisi selvittämään jotakin, niin pitäisi olla halua etsiä totuutta. Tähän tarvitaan hiven uskoa, "sinapinsiemenen" verran. Jos asiaa pitää mahdottomana, niin tämän vuoksi on vaikeata aktivoitua.



Kuvateksti. Vuosia sitten kivilouhoksessa otettuun valokuvaan tuli yllätyslöytönä ylimäärinen henkilöhahmo. Mediumistinen ihminen olisi havainnut ehkä kummituksen, psykiatri olisi pitänyt tapahtumaa harhanäkynä. Voi olla, että "kuollut" saattaa jatkaa vuodesta toiseen toimiaan vanhojen mielikuvien mukaisesti eli elää elämäänsä kuolemankin jälkeen luomassaan "ajatuskuplassa".

Pitäisi arvostaa totuutta ja olla valmis luopumaan omista mielipiteistä, mikäli huomaa niiden olevan totuuden vastaisia. Maallisesti ja persoonallisuuden näkökulmalta monet asiat vaikuttavat keskeisiltä ja arvokkailta, mutta henkiseltä näkökulmalta ovat usein harhaanjohtavia takertumia. On vastavuutta, jos näyttelijä alkaisi pitää totena näytelmän roolihahmoja ja näiden vuorosanoja. Yleinen mielipidekin voi olla hyvinkin harhauttavaa ja tarkoitushakuista. Esimerkiksi vielä meidän aikanamme tehdään mittaamattomia ympäristötuhoja hetkellisen rahanahneuden vuoksi.

Luoja ottaa halutessaan muodon, minkä ihminen ymmärtää yksiselitteisesti



Kristus-, taivaskokemuksessa Luojan rakkaudellinen läsnäolo voi ottaa hetkeksi muodon, minkä ihminen ymmärtää. Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä, on asiasta tietoinen tai ei. Tietoista yhteyttä sanotaan taivaskokemukseksi. Tämä on se osa elämänykseyttä, ihmisyyden henkistä olemusta, Jumalanpoika, minkä jokainen haluaisi kaikkein hartaimmin kokea. Korkein onni ja onnellisuus ei löydy mistään itsensä ulkopuolisesta vaan omasta Luojayhteydestä. Ihminen etsiin usein "viisasten kiveä" jostakin hyvin kaukaa tai jostakin hyvin vanhasta. Mikä on lähinnä ja arvokkainta, jää helposti huomaamatta.

Ajatukseen liittyy tunne ja päinvastoin tunteeseen ajatus, mielikuva. Ajatuksella ja tunteella on läheinen yhteys tsakroihin niitä avaavasti, auttaen tai tukahduttaen. Sama asia tulee hyvin esiin musiikissa. Musiikkiin liittyy lähes välitön tunnekokemus ja tällä tavallakin vaikutus myös tsakraan tai tsakroihin. Pitkäaikaisenkin henkisen keskittymisen, virittäytymisen pystyy hetkessä "tuhoamaan", purkamaan kielteisillä mielikuvilla tai tunnekuohulla, esimerkiksi suuttumalla.

Juuritsakraa(voimakeskus) avaavasti vaikuttaa rytmikäs musiikki, kuten rumpu- ja marssimusiikki, värinä punainen (toimivan tulivuoren), (härkä aktivoituu punaisesta väristä, matadorilla vastaavasti on korkean tsakran väri, esimerkiksi vaaleanvioletti), juurikeskusta symboloi raha. Sakraalikeskusta symboloi seksi ja se liittyy läheisesti sukuelimiin, sitä aktivoi musiikki, joka saa tunteet virtaamaan, kuten tango, flamenco, värinä oranssi.

Sisuspunostsakraa (3.s tsakra, solar plexus tsakra) musiikkina aktivoi rytmikäs musiikki, kuten rock ja pop, värinä aukaiseva on kirkas keltainen, kultainen väri. Sitä symboloi valta. Henkisissä kirjoissa tähän tsakraan yhdistetään läheisesti maallinen persoonallisuus, sillä on läheinen yhteys astraalikehoon, eli tunteisiin ja haluihin. Tähän tsakraan liittyy kehotietoisuutta. Kaikilla on kyky tuntea vatsallaan, esimerkiksi jokainen tiedostaa ainakin sairauden yhteydessä, mikä ruoka tuntuu sopivalta. Joillakin vatsa on kuin "ilmapuntari", tietäen, tuntien asioita jopa etukäteen. Tällä tsakralla tunnemme toisten ihmisten värähtelyä, kielteisyyttä, antipatiaa sekä vastaavasti sympatiaa. Se yhdistää ylemmät ja alimmat tsakrat, ja on myös läheisessä yhteydessä luontoon.

Kun puhutaan sympatiasta, antipatiasta, aavistamisesta, ennalta tietämisestä, musiikin säveltämisestä, rakkaudesta jne, niin aineellisten solujen sisäiset tapahtumat eivät pysty selittämään näitä tapahtumia. Esimerkiksi aivoja ärsyttämällä saadaan muistoja, muistikuvia vain menneistä tapahtumista.

Sydäntsakraa (Luoja löydetään sydämen rakkaudessa, ei maallisen mielen järkeilystä. Huomaa Jeesuksen sanat, että ihmisen pitää tulla lapsen kaltaiseksi.) aktivoi musiikki, joka saa rakkauden heräämään, sopusoinnun. Värinä vaaleanpunainen ja luonnonvihreä. Se yhdistää rakkaudella, tällöin on keskeistä tunne ja kosketus. Peruspyrkimys on lopulta jumalaisen rakkauden kaikkiallisen läsnäolon tiedostaminen, yhteyden saaminen Luojan sydämen kanssa.

Kurkkutsakraa (kommunikaation ja inspiraation keskus) aktivoi New Age-musiikki, uskonnolliset laulut, sen värinä on taivaan kirkas sininen.

Otsatsakraa (kolmas silmä, olemassa olevien tasojen tiedostaminen) aktivoi New Age-musiikki, klassilliset musiikkiteokset, kuten Bach. Sen värinä on indigonsininen. Kruunutsakraan yhdistetään hiljaisuus ja musiikki, joka johdattaa siihen, kuten gregoriaaninen musiikki. Sen värinä on vaaleanvioletti, valkoinen.

Kun ajatellaan henkistä virittäytymistä, niin yhdelle sopii yksi tapa, toiselle toinen. Sopiva musiikki saa ihmisen hetkessä korkeammalle kokemus-, tietoisuustasolle.

Ihminen voi virittäytyä monenlaisiin ajatuksiin, mielikuviin ja tunteisiin sekä tehdä ne tällä tavalla itselleen keskeiseksi ja tärkeäksi. On mahdollista luoda myös ajatuksin ja tuntein itselleen "seuralainen", esimerkiksi oma mielikuvituksellinen paholainen tai pelottava, kostoa, vihaa ja verta vaativa epäjumala. Maalliselle järkeilylle on suuri houkutus eriyttää uskonto alkulähteestään ja sekoittaa Jumala ja Jumalan tahto omaan tai oman järjestön valtapyrkimyksiin ja tällä tavalla naamioida omat halut ja toiveet. Korkeasti kehittyneet henkiset mestarit ovat aina, kautta aikakausien tuoneet esiin, että Luoja löydetään ja tiedostetaan rakkaudessa, rakkaus yhdistää. Kysymys ei ole älyllisestä tiedosta, opinkappaleiden uskomisesta. Elämä erilaisissa ilmenemismuodoissaan on Jumalan ilmentymää. Ihmisen näkökulmasta Luoja on elämän taustalla ilmeten myös henkisinä lakeina, ajatuksella mitä vapaan tahdon mukaisesti kylvää, niin sitä niittää. Ihmisellä on mahdollisuus valita myös tietoinen, kokemuksellinen Luojan läsnäolo.

On tärkeätä tiedostaa, että ajatus on luova, itseänsä toteuttava "olio", ajatus toistettuna voimistuu, erityisesti tunteen täyttämä, keskittynyt mielikuva on tehokas. Voimakastahtoinen ihminen voi suggeroida, "noitua" ilmapiirin ja tehdä yhteisön yleisen mielipiteen suosiolliseksi mitä merkillisimpiin asioihin, esimerkiksi juutalaisvainot natsien aikana. Kielteisessä ilmapiirissä juutalaisten vainomiseen riitti näiden "huono veri" ilman perustelua.

Uskonnon tarkoitus on auttaa ihmistä Luojayhteyteen



Kaikkien uskontojen perustarkoitus on auttaa ihmistä Luojayhteyteen. On inhimillistä etsiä viisasten kiveä myös joistakin erikoisista paikoista tai hyvin kaukaa, "tähtien" takaa. Sisäinen viisaus, Luojayhteys on kuitenkin löydettävissä hyvin läheltä, lähempää kuin oma hengitys. Ihmisen pitäisi toimia aina yhteisymmärryksessä oman sydämensä viisauden kanssa.

Henkisen herkkyyden, tiedostamisen kehittyminen, henkinen avautuminen tapahtuu henkisten lakien mukaan automaattisesti kuten ruoan sulaminen. Henkisenä ravintona on ajatuksien ja tunteiden puhtaus, myötätuntoisuus sekä rakkaudellisuus, hyväntahtoisuus ajatuksissa, sanoissa sekä teoissa. Raamattu, Carl G. Jung, Neale Walsch ja lukemattomat muut henkisesti kehittyneet ihmiset korostavat, että ihmisen on mahdollista saada läheinen, konkreettinen, todellinen yhteys omaan henkiseen ohjauskeskukseensa, Luojaan (Kristukseen, sisäiseen itseen). Jeesus jopa painotti, että tähän pitäisi pyrkiä ensimmäiseksi. Jeesus toi tässä yhteydessä esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan, Luojaa, Taivasten Valtakuntaa pitäisi lähestyä lapsen kaltaisesti eli tässä tilanteessa pitäisi maallinen mieli saada hetkeksi "syrjään", ihmisen pitäisi olla hetki ilman omaa ajattelua, mielipiteitä, ennakkhtoja.

Läheinen Sieluyhteys ilmenee rakkautena, ilona, syvempänä henkisenä tiedostamisena, elämäntarkoituksen ymmärtämisenä, henkisinä kokemuksina, intuition astumisena elämään. Alice Bailey on välittänyt kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta" tiedon, että esimerkiksi intuitiota ei ole tarkoitettu itsekkäisiin tarkoituksiin. Sen tarkoitus on auttaa ja kohottaa ihmiskuntaa.

Arthur M. Abellin kirjassa "Talks with Great Composers" on myös Richard Straussin haastattelu inspiraatiosta. Straussin mukaan inspiraatiota on vaikeata kuvailla, koska se on luonteeltaan niin herkkä ja hienovarainen. Mutta kun hän on parhaalla inspiraation tuulella, niin tällöin on mukaansatempaavia visioita, joissa on läsnä korkeampi minuus. Tällaisina hetkinä on mahdollista käyttää ikuista ja ääretöntä energiaa, jonka minä ja sinä sekä kaikki elolliset jakavat. Uskonto kutsuu tätä Jumalaksi. Strauss tuo haastattelussa esiin myös suuren kiinnostuksensa ruotsalaisen mystikko Swedenborgin kokemuksiin.

äänellä, musiikilla on suora vaikutus mieleen hyvässä ja pahassa



(Filosofi Immanuel Kant on kuvannut kirjeessään Charlotte von Knobanchelle yksityiskohtaisesti Emanuel Swedenborgin näkyä Tukholman tulipalosta, minkä näyn yksityiskohdatkin voitiin myöhemmin vahvistaa. Tämä oli ilmeisesti Swedenborgin mystisistä kokemuksista kuuluisin.)

Tsakrat liittyvät elimellisesti tiedostamiseen. Äänivärähtelyt, musiikki heijastuvat tapahtumina kehossa, ajatuksissa ja tunteissa. Erityisesti musiikilla voi piristää, aktivoida, korjata masentunutta mieltä tai päinvastoin rauhoittaa ylikiihtynyttä tunnetilaa. Musiikki voi synnyttää ahdistusta, pelkoja tai päinvastoin nostaa ihmisen luovuuteen ja korkeisiin, rakkaudellisiin tietoisuustiloihin. Yhdelle sopii yksi musiikki ja toiselle toisenlainen. Suomalaisessa tutkimuksessa (Brain-tiedelehdessä) aivoinfarktista toipuminenkin nopeutui musiikkia kuuntelemalla.

Musiikki vaikuttaa myös ostoskäyttäytymiseen. Tätä käytetään hyväksi luomalla yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ostostapahtuman ja asiakaskunnan välille. Esimerkiksi tavaratalossa voi olla kohderyhmän mukaan erilaista musiikkia eri osastoryhmissä.

Musiikkia voi käyttää myös aktivoimaan vanhoja muistoja, "tunnehaavoja" käsittelyä varten. Mieltä voi jäytää vanhat tapahtumat tai torjutut ikävät kaltoinkohtelut, joihin ei löydy sanoja. Nämä voivat kuitenkin purkautua musiikkia kuunnellessa ja tällä tavalla on mahdollista vapautua niistä tunnetilan suoranaisissa purkauksissa tai heijastuksissa, kuten piirustuksissa tai maalauksissa.

Ajatus on aina liikkeelle paneva voima



Pekka Ervast kuvaa kirjassaan "Ajatuksen ja käden parantava voima" (luentosarja 1923), kuinka ihmisen sormenpäistä lähtee elinvoimaa. Ajatteleminen, kuvitteleminen lisää sen erittymistä. Rukouksella ja ajatusta keskittämällä voi myös vettä siunata ja antaa sille käskysanoja, esimerkiksi mitä parannusta sen pitää tehdä. Parantavaa vettä voidaan juoda tai käyttää voiteena. Ei voi parantaa, jollei usko siihen. Jos epäilee, niin asettaa oman ajatuksensa parantavaa voimaa vastaan. Parantajan pitäisi uhkua terveyttä sekä sielullisesti että ruumillisesti. Muutoin käytettävä elinenergia on epäpuhdasta.

Hoitotapahtumassa hoidettava kokee jonkinlaisen viileän tunteen. Sivelemistä pitäisi tehdä ylhäältä alaspäin. Sen voi tehdä myös vähän matkaa kehon ulkopuolella, silmien tasolta jalkoihin asti. Tämän jälkeen olisi hyvä puhdistaa kädet kuin niissä olisi vettä sormenpäissä. Sitten kädet voi viedä suuressa kaaressa takaisin lähtökohtaan. Missään tapauksessa ei saa nostaa käsiä pitkin kehoa takaisin. Oikea käsi sivelee potilaan vasenta kylkeä ja vasen oikeata. Ervastin mukaan elinenergia oikealla puolella on sinertävää ja vesemmalla punertavaa, ja parannettaessa punainen kaipaa sinistä ja sininen punaista. Magneettinen hieronta ei saisi kestää kuin 15-20 min.

Suggestiossa tai hypnoosissa päätekijänä on oma usko, jota pidetään totena. Itsesuggestiossa on usein vaikeutena, ettei usko itseään. Ervast korostaa kirjassaan, että yhtämittaa vaikutamme toisiimme. Tyyppillisesti vanhemmat käyttävät suggestiovoimia ohjatessaan lapsia. Hypnoottisessa tapahtumassa suggestion antajasta lähtee Ervastin mukaan astraalismentaalisainetta hypnotisoituun. Tämän vuoksi suggeroitu henkilö joutuu suggeroijan valtaan ja tottelee häntä ilman parempaa tietoa. Mitä sensitiivisempi henkilö on kysymyksessä, niin on sitä suurempi vaara, että suggeroija pääsee vaikuttamaan toiseen salakavalasti. Olennaista on, että hypnoosin syvetessä ihmiselle annetaan valta toisen ihmisen yli. Helena Blavatsky piti sitä tämän vuoksi mustana magiana. Hypnotisoija on aina voimakkaampi, tahdonvoimaisempi kuin hypnotisoitu. Joissakin lääketieteellisissä poikkeustapauksissa saadaan hypnoosilla hyviä tuloksia, esimerkiksi vaikean kivun hoidossa. Hypnotisoijan pitäisi olla moraalisesti korkeatasoinen.

Toisinaan hypnotisoitu saavuttaa korkeamman itsetietoisuuden ja pystyy tiedostamaan sekä kertomaan, mistä omat keholliset oireet johtuvat. Edgar Cayce, "nukkuva profeetta" pystyi vaivuttamaan itsensä transsitilaan ja tällöin selvänäköisesti antamaan tuhansille asiakkaille yksityiskohtaisia hoito-ohjeita, myös sairauksissa, joita lääketiede ei pystynyt hoitamaan. Usein edellisistä elämistä löytyi syitä nykyhetkeen oireisiin. Caycelle riitti asiakkaan nimi ja osoite. Caycen tulevaisuuden ennustukset ovat saaneet suurta huomiota.

Kehosta irtautumiskokemus on melko tavallista, jonka kymmenet ehkä sadat miljoonat ovat kokeneet. Kysymyksessä on lähes aina yllättävä, sattumanvarainen hetken tapahtuma. Ervast kuvaa kirjassaan (sivuilla 56-58) tutkija Durvillen hypnoosikokeita, joissa tämä pystyi vähitellen erottamaan tunne- eli astraalikeho hypnotisoidun aineellisesta kehosta. Tämä oli aluksi epämääräinen, sumumainen, joka vähitellen tiivistyi khenkilön kehon näköiseksi haamumaiseksi olennoksi. Kirjan mukaan pystyttiin erottamaan myös astraalikehoon kätkeytyvä mentaalikeho (älykeho, mentaalivalo). Erottamisen ajaksi hävisi samalla ymmärrys, ajattelu, järki.

Jokaisella on piilevä kuudes aisti



Kaikilla on psyykkisiä kykyjä, mikä aiheuttaa satunnaisesti henkisiä kokemuksia. Ihmisellä on syntymälahjana piilevä kuudesaisti. Kaikessa inhimillisessä kaikenaikaa kehitytään tai taannutaan, eräänä esimerkkinä ihminen etääntyy joka hetki Luojastaan tai lähestyy Häntä. Psykometrisen kyvyn omaava pystyy khenkilön kosketuksesta esineeseen tai veteen saamaan yhteyden hänen auraansa ja tämän jälkeen kuvaamaan henkilöä. Kykyjen kehittyessä mukaan voi tulla telepaattisia kykyjä. Tällöin voidaan tehdä kohdehenkilöstä havaintoja etäisyydestä riippumatta. Yhteyden saamiseen voi riittää psykometrinen kosketus aurajälkeen.

Ihminen on kaikenaikaa (uni-, tunne-, mielikuvitus-,) astraalimaailmassa. Ajatukseen liittyy tunne ja vastaavasti tunteeseen mielikuva. Jokainen on huomannut, kuinka unen aikana omat ajatukset ja tunteet muuttavat havaintoja. Pekka Suominen on kirjoittanut kirjan "Unikuva, kielikuva, mielikuva". Tuhannet asiakkaat tullessaan ammattiauttajille kertoivat ensimmäiseksi unensa ja jälkeenpäin tarkistettiin, mitä tapahtui. Tietyissä unityypeissä oli osuvuus Pekka Suomisen luentotiedon mukaan lähes sataprosenttinen. Uni on omalla tavallaan tarkka symbolinen kuvaus jostakin asiasta. Siihen voi kätkeytyä myös varoitus, mitä pitäisi ottaa huomioon, mitä tulevaisuudessa tapahtuu jne. Olisi hyvä kirjoittaa selkeät unet muistiin, varsinkin samansuuntaiset unet viestittävät jotakin täsmällistä.

Kannattaa terävöityä, jos unessa näkyy arkkityyppisiä symboleita(koko ihmiskuntaa koskevia), kuten eläimiä, kasveja, värejä, ikivanhoja uskonnollisia symboleita. Kuoleman läheisyydellä on useita erilaisia symboleita. Kulkuväline unessa viestittää aina jotakin, samaten tien olemus, onko esimerkiksi esteitä. Talo kuvaa yleensä ihmistä. Pekka Suomisen mukaan rotta liittyy luustovikoihin ja taloudellisiin ongelmiin (huomaa tässä yhteydessä, kuinka rotta kuvataan usein pilapiirroksissa rosvona). Unikuvat liittyvät läheisesti elämäntilanteisiin, tehtyihin valintoihin, omaan sisäiseen ohjaukseen ja näin toisen on mahdotonta tietää, mistä on kysymys pelkästään unikuvien perusteella. Oma sisäinen ohjaus käyttää yleensä samoja symboleita viestittäessään samantyyppistä asiaa. Toisella sama symboli voi merkitä erilaista asiaa. Eräänä esimerkkinä lapsi voi nähdä olevansa uimassa aina ennen korkean kuumeen nousemista, toinen voi nähdä toisenlaista jne.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Neale Walsch on kanavoinut useita kirjoja kommunikoinnista Luojan kanssa. Tässä unet on jätetty lähes huomiotta. Ihminen on kaikenaikaa Luojan läsnäolossa ollen monenlaisessa viestinnässä. Unet kertovat, missä ihmisenä mennään ja mitä pitäisi ottaa huomioon. Ihmisen järkeilyn vuoksi jokin tärkeä asia voi jäädä helposti huomaatta. Mutta nähtyään asian toistuvasti symbolisesti unessa, sen voi ymmärtää ja muuttaa omaksi ymmärrykseksi. Tällöin tämäntyyppiset unet jäävät samalla pois. Unien merkitys korostuu, jos maallinen mieli on ongelmien vuoksi sekasortoinen, apu on kuitenkin aina lähellä. Carl G. Jung pystyi suuren uniaineistonsa avulla osoittamaan, että ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, maallinen minä ja Itse(Luoja). Jungin mukaan tämä asia on koska tahansa todistettavissa. Ilmeisesti kiinnittämällä huomiota johonkin henkisen todellisuuden muotoon, niin samalla tämä ilmenemismuoto alkaa elävöityä.

Omat ajatukset avaavat tai sulkevat ovet taivaaseen



Jokainen muodostaa erillisen astraalimaailmansa omilla ajatuksillaan ja tunteillaan ja on kuin pallon tai ajatuskuoren keskellä. Omat ajatukset heijastuvat takaisin kuin peilistä. Ihminen elää mielessään maallisesta todellisuudesta pientä maallista osamaailmaa, nähden mitä odottaa näkevänsä eli näkee maailman omien mielikuviensa, ajatuksiensa mukaisena. Vastaavasti astraalimaailmassa jokainen muodostaa oman mielikuvitusmaailmansa ajatuksillaan ja tunteillaan. Pekka Ervastin mukaan on olemassa näkymätöntä astraalisubstanssia, johon kaikki ajatukset pukeutuvat. Jokaisella ajatuksella on oma elämänsä, jokainen ajatus, joka erkanee ihmisen organismista näkymättömään maailmaan, pukeutuu omaan muotoonsa.

Henkisissä kirjoissa painotetaan, että pitäisi valita, mutta ei haluta. Jos haluajatus ei toteudu, niin se palaa takaisin lähettäjälle aiheuttaen tunnekehossa häiriöitä, ärtyisyyttä. Tästä esimerkkinä hävinneen urheilujoukkueen kannattajien riehuminen. Liikenne on kielteiselle tunnetilalle erityisen vaarallinen näyttämis- tai purkautumispaikka.

Olisi tärkeätä olla hyväntahtoinen, nähdä asiat parhainpäin, toivoa kaikille siunausta, iloa, myönteisiä asioita. Ihminen on olemukseltaan rakkausolento eikä tuhoava, kielteinen pimeyskeskus.

Ajatus on ajatusenergiaa kuten omalla tavallaan tunnekin. Mieli on kuin peili heijastaen elämän tapahtumia minälle. Jokainen näkee elämän ajatuksina. Jos ihminen takertuu näihin heijastuksiin, niin samalla alkaa samentaa peiliään aivan kuin jäisi kiinni tikapuiden poikkipuihin. Menneet saavutukset mutta myös harmitukset kuten tekemättömät teot, väärät valinnat, virheet, kaltoinkohtelut, synnit jne. voivat muuttua mieltä samentavaksi niihin takertumalla. Menneet ovat menneitä. Uskonnollisesti Luoja suhtautuu ihmiseen kuin tuhlaajapoikaan odottaen tämän paluuta ja on vähemmän kiinnostunut matkalla tehdyistä virheistä. Tämä tuli hyvin esiin apostoli Paavalin yhteydessä.

Jos ajattelee kielteistä, niin huomaa itsessään levottomuutta, ahdistusta, ärtyisyyttä, pelkoja. Esimerkiksi jos joutuu kaltoinkohtelun kohteeksi, niin maallisesti on luonnollista muodostaa kostonhimoisia ajatuksia, joskus vuosikausiakin, mutta henkissielulliselta näkökulmalta nämä kielteiset ajatusluomukset heijastuvat takaisin vaikuttaen haitallisesti hyvinvointiin, terveyteen, tietoisuuteen ja ihmissuhteisiin.

Mitä enemmän virittäytyy astraalimaailman mataliin värähtelyihin, niin sitä ankeammaksi elämä muuttuu. Pitäisi olla hyväntahtoinen, harrastaa meditaatiota, rukousta, kuunnella kaunista musiikkia, katsella taideteoksia, lukea henkisesti kohottavia kirjoja, hakeutua tietoisesti tapahtumiin, missä on rakkautta, iloa ja yleensäkin kohottavia värähtelyjä, kuten musiikkitapahtumiin, myönteisiin teatteriesityksiin, balettiin, henkisiin tapahtumiin jne.

Henkisessä kehitystapahtumassa on perimmäinen kysymys, kuinka Sielu, korkeampi minä voi ilmentyä ihmisen kautta. Kuunteleeko ihminen valkoisia vai mustia enkeleitä. Pitäisi jättää huomiotta kielteiset houkutukset ja pyrkiä elämään sopusoinnussa Luojansa, rakkaudellisen viisauden kanssa.

Pekka Ervast ja Rudolf Steiner ovat käsittelleet useissa kirjoissaan selvänäköisyyttä. Rudolf Steiner on kuvannut yksityiskohtaisesti hengentieteellisiä keinoja, kuinka jokainen voi tulla henkisesti näkeväksi. Avataara Amma pitää joogatyyppistä henkistä tietä hyvin vaikeana, mikä aniharvoin onnistuu. Amma suosittelee rakkaudellista lähestymistapaa korostaen, että jokaisen on mahdollista maallisen elämän aikana kokea taivaskokemus oikealla elämällä ja noudattamalla tiettyjä periaatteita.

Ervastin mukaan astraalinen näkeminen on näkemistä. Ihmisen omat ajatukset ja tunteet vaikuttavat havaintoihin, katsotaan kuin vedenpinnasta heijastuvaa kuvaa. Häiritsevät ajatukset ja tunteet sekoittavat vedenpinnan Mielen pitäisi olla tyyni. Puhutaan mielen valkokankaasta. Tapahtuma nähdään kuvana tai elokuvamaisesti valkokankaalla. Tällöin joudutaan arvaamaan tai päättelemään, mistä on kysymys. Henkisessä näkemisessä pitäisi saada korkeammat tsakrat mukaan, silloin sisäisesti tiedetään, mistä on kysymys. Eli ulkokohtainen havainnointi muuttuu kohteen sisäiseksi tietämiseksi ja havainnoinniksi.

Kirjassa "Näin parantaa Jumala Pyhän Hildegardin lääketiedettä" tuodaan esiin Hildegardin jatkuva henkinen vuorovaikutus: "kaikki hänen kirjoituksensa, kaikki, mitä hän on joskus kirjoittanut perustuu yksinomaan valoisaan pilveen, jossa on sana, ääni ja kuva." "En näe näitä asioita ulkoisin silmin tai kuule ulkoisin korvin, minä näen ne pelkästään sielussani avoimin fyysisin silmin."

Jokaisella on henkisiä kokemuksia



Enkelit auttavat ihmistä, mutta ne pitäisi kutsua elämään. Tässäkin ihmisen vapaa tahto on keskeistä. Enkeli ilmentää ja toteuttaa Luojan tahtoa. Henkinen kokemus on erityinen armonosoitus ollen aina erilainen kuin sen kuvitelma. Lukemattomat ihmiset ovat nähneet enkelin erilaisissa tapahtumissa.

Eräs henkilö kertoi kokeneensa henkisiä kokemuksia elämänsä aikana yhteensä noin kahden minuutin ajan, mutta muistavansa jokaisen yksityiskohtaisesti pitäen niitä arvokkaimpina elämän "jalokivinä". Erityisenä tapahtumana hän näki kävellessään kirkkaana päivänä äkillisesti toteutuvan tulevan tapahtuman. Kerran kirkkaassa päivänvalossa liikkuessaan luonnossa sama henkilö tiedosti rakkautta säteilevän henkiolennon ja vuosia myöhemmin luontopolulla kohosi äkillisesti korkeampaan tietoisuuteen nähden hetkellisesti suojelusenkelinsä. Sama henkilö koki pienenä lapsena, kuinka leikkiessään vanhemmat alkoivat näkyä kuin sumun läpi ja samalla huomasi kaksi henkiolentoa, jotka antoivat lapselle keskeisen elämänkestävän neuvon.



Kuvateksti. Jokainen etsii onnellisuutta, rakkauden tilaa. Ihmisessä on sisäinen kaipuu Luojayhteyteen, elämän rakkaudelliseen ykseyteen, omaan henkiseen kotiin, henkisen olemassaoloon. Mistään maallisesta ei voi löytää onnellisuuden lähdettä. Tämä löytyy vain omasta Luojayhteydestä. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Jumaluus on kätkössä sydämen, sielun ja mielen syvimmissä sopukoissa. Se löytyy sieltä ja se voidaan kokea aitona ja täydellisesti vain siellä, ei jonkun muun ihmisen, paikan tai olion kautta.

Luoja on aina lähellä ihmistä, mutta Tämä on helpompi kokea ja tiedostaa, kun ottaa Luojansa huomioon elämässään. Kun on hyväntahtoinen, auttaa muita, meditoi, keskittyy henkisesti kohottaviin tapahtumiin, niin samalla virittäytyy Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon. Mitä enemmän kiinnittää huomiota Luojaansa, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma muuttuu.

Valkoisen Veljeskunnan henkiset edustajat, kuten Maitreya, taivaan lähetit, henkiset mestarit, avataarat, Jung ja Jeesuskin jo 2000v. sitten korostavat, että ihminen on jumalallisen Itsen ilmentymä, Jumalan kuva, Tämän lapsi ja tähän jumallalliseen Olentoon pitäisi saada tietoinen, kokemuksellinen yhteys. Jokaisella on oma henkinen tie kuljettavana, toisen kokemus ei ole oma kokemus. Perusidea on kaikilla henkisessä tiedostamistapahtumassa hyvinkin samantapainen. Esimerkiksi Jeesus kehotti ensimmäiseksi tietoiseen Luoja-, taivasyhteyteen sekä selitti elämäntavan, kuinka tämä mahdollistuu.

Luojakokemuksessa ihminen kokee Jeesuksen sanat, että minä ja Isä olemme yhtä. Ihmisen tulisi olla avoin, onnellinen ja myötätuntoinen niin silloin avaa itsensä Luojan rakkaudelle ja kokemiselle. Rakkauden kokemuksessa Luojan voi koska tahansa oivaltaa. Pelko, stressi, mielen kielteisyys tekevät Luojan kokemisen vaikeaksi. Pelko ja rakkaus ovat toisensa poissulkevia. Toisaalta mitä enemmän ihminen takertuu maallisuuteen ja samastuu kehoonsa, niin sitä enemmän mieli alkaa heijastaa maallisia arvoja ja maallisia tunnekuohuja vaikeuttaen näinkin Luojayhteyttä. Jokainen näkee elämän mielensä värittämänä, mitä vähemmän on takertumia niin sitä selkeämmin näkee.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholma. Maallisuuteen ja egoon takertuneet ajatukset pyrkivät johdattamaan ihmistä maallisuuden ansaan. Jokaisen pitäisi pyrkiä puhdistamaan mieltänsä kielteisyydestä ja ilmentämään totuudellisuutta sekä hyväntahtoisuutta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Tämä pitäisi tehdä jo inhimillisen ihmisyyden näkökulmalta.

Kertomuksessa tuhlaajapojasta Jeesus toi esiin, että jossakin vaiheessa ihminen päättää palata takaisin Luojayhteyteen. Rukouksessa tai meditaatiossa mielen huomio pitäisi kääntää sisäänpäin rakkaudelliseen mielikuvaan Luojasta tai Jeesuksesta. Jokainen voi pyytää Luojan avukseen. "Etsivä löytää. Kolkuttavalle avataan." Walsch tuo esiin kirjoissaan, että vilpittömään kysymykseen saa vastauksen, joskus se voi tulla viiveellä. Jokaiselle viestitetään lisäksi unissa symbolisesti, missä ihmisyydessä mennään ja mitä pitäisi ottaa huomioon. Kertomuksessa tuhlaajapojasta tulee hyvin esiin, kuinka ihmisen oma henkinen aktivoituminen, oma pyrkimys on keskeistä.

Jeesus voidaan nähdä myös esimerkkinä ihmiskunnalle eli ihmisenä, joka koki Jordan-joella Luojakokemuksen. Tässä on tietyllä tavalla symbolinen vastaavuus Kolumbukseen. Kun yksi tekee löytömatkan ja kuvaa, kuinka se tehdään, niin tämän jälkeen se on kaikille halukkaille mahdollista. Jeesus kehottikin etsimään ensimmäiseksi tietoisen Luojayhteyden viitoittamallaan elämäntavalla, luvaten että etsivä löytää, kolkuttavalle avataan eli Jeesuksen kuvaama elämäntapa on tie totuuteen ja elämään. Tapahtumassa tarvitaan omaa tietoista ponnistelua, esimerkiksi ajatuksien muuttamisessa hyväntahtoisiksi ja mielen puhtauden vaalimisessa.

Joogasta

Hinduismin aatepohjalla kehittyi jooga. Raja-joogan harjoittamisen ohjeet ovat kirjallisesti olleet olemassa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää. Joogassa on useita eri suuntauksia. Länsimaissa yleisemmät ovat hatha-jooga ja raja-jooga, missä jälkimmäisessä painotetaan enemmän meditaatiota. TM-liike on raja-joogan muunnelma. Intiasta joogameditaatio on levinnyt laajalle buddhalaisuuden välityksellä. Buddhalaisuudesta puhutaan hinduismin osana ja myös erillisenä liikkeenä. Zen-meditaation muodot poikkeavat jonkin verran alkuperäisestä raja-joogasta. Sanotaan, että jumalallinen opettaja Krisna neuvoo Bhagavad-Gitassa kuinka joogaa voi harjoittaa kaikissa arkielämän tilanteissa. Puhutaan myös työn joogasta (karma-jooga), tiedon joogasta, rakkauden joogasta, fyysisestä joogasta (hatha-jooga) ja kuninkaallisesta joogasta (raja-jooga).

Jooga tarkoittaa yhdistämistä. Puhutaan fyysisen, tunne- ja henkisen olemuspuolen yhdistämisestä. Jooga yhdistää ihmisen Jumalaan samadhissa. Tämä tarkoittaa jumaloivalluksen tilaa.

Valoheijasteen keskellä lisälöytö. "paulamargareta"

Ihmisellä on sisäinen kaipuu Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon, omaan henkiseen olemassaoloon. Ihmisen tulisikin olla tasapainossa ja sovussa sisäisen itsensä, oman rakkaudellisen ohjauskeskuksensa, Luojansa kanssa. Kaikki mikä häiritsee Luojan energiavirtausta, Luojan rakkaudellista lähestymistä, niin samalla häiritsee ihmisen hyvinvointia. Mitä parempi yhteys on Luojaan, niin sitä lähempänä on rakkauden, elämän, ilon, valon tietoisuuden lähdettä. Hetki hetkeltä ihminen lähestyy tai etääntyy Luojastaan.

Kun ihminen on eristänyt Luojan ajatuksillaan elämästään, niin sen jälkeen usein korostetaan omaa järkevyyttään. Samalla kun ihminen eristää Luojan elämästään, niin vastaavasti elämän ykseys muuttuu mielessä luoduksi erillisyydeksi, asioita aletaan katsoa enemmän ja enemmän itsekkään persoonallisuuden näkökulmalta. Maallisessa elämässä asia voi jäädä huomaamatta, mutta myöhemmin henkimaailmassa Luojan eristäminen elämästään voi olla ahdistavaa.

Maallisessa elämässä ollaan vastakkaisten voimien välissä. Kun henkisesti kehitytään, niin herkkyys lisääntyy ja samalla tullaan entistä helpommin tietoiseksi myös kielteisistä vivahteista sekä tuhoavista, kielteisistä vastavoimista. Olisi keskeistä pitää Luoja mielessään ja elää yhdessä Tämän kanssa hyvässä ja pahassa eikä keskittyä tai kiinnittää huomiota liiallisesti elämän "rikkaruohoihin". Rikkaruohostakin voi tehdä itselleen elämän tärkeimmän asian. Pitäisi olla huolellinen jokaisesta ajatuksesta ja mielipiteestä, minkä mieleensä hyväksyy.

Nyt on alettu kiinnittää huomiota lääketieteessäkin, että myös väärät melikuvat, harmitukset pitkäaikaisena stressinä voivat olla keskeinen syy monenlaisiin vaivoihin ja sairauksiinkin. Lääketieteellisessä väitöskirjassa näille saatiin sama riski kuin tupakoinnille. 04.12.2012 Yle Teema käsitteli otsakkeella "Mielen saluttu voima", ajatuksien ja sairauden suhdetta. Havaittiin, että lääkärissäkäynneissä, jopa 90% liittyy stressiin.

Henkinen voimavara on todellisuutta, vaikka sitä on vaiketa mitata tai määrittää. Lääketieteellisessä koulutuksessa tämä tuli esiin erikoisena esimerkkinä seuraavassa potilaskuvauksessa: Työmies saattaa lapioida santaa päivästä toiseen, vuodesta toiseen, mutta kun saa pienen iskun päähän, niin voi käydä, ettei työstä tule enää mitään. Mitään lääketieteellistä löydöstä tai selitystä ei ole. Ehkä tässä asiassa on sama kuin voi olla infektion jälkeisessä väsymysoireyhtymässä eli eetterikehoon, meridiaanien virtaukseen voi tulla pieni häiriö, jonka korjaantuminen ei ota parantuakseen.

Jokin harmitus, kaltoinkohtelu, paha sana, stressi voi vaivata toista suuresti, jopa vuosikymmeniä, mutta toisen ei tarvitse kiinnittää samantapaiseen edes huomiota. Ajatuksien ja meridiaanien toiminta on läheisessä yhteydessä toisiinsa. Olisi tärkeätä purkaa harmituksensa. Usein meditaation alkuvaiheessa mieleen palaa vanhoja kiusallisia asioita, jotka on voinut jo unohtaakin. Mutta siitä huolimatta nämä ovat henkisiä voimavaroja kuluttavia tapahtumia, joista olisi keskeistä vapautua. Pelkkä ajattelu pyrkii voimistamaan niitä. Kielteisen tunnetilan tai mielikuvan yhteydessä pitäisi puhua asiasta, kirjoittaa, piirtää jne. Jonkun kanssa voi olla helppo keskustella mieltä painavista asioista ja toisen ei, vaikka toisella voi olla korkea koulutustaso.



Kuvateksti. Katutaidetta Jyväskylässä. Ihminen voi kääntää halutessaan katseensa ja näin huomionsa Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon. Oma tietoinen pyrkimys on keskeistä. Ottamalla Luojan huomioon elämässään niin Tämä tulee tietoiseksi kokemukseksi ja todellisuudeksi.

Ihmisyyttä voi tarkastella maallisten saavutusten tai myös henkisen tiedostamisen näkökulmalta. Eli mikä toiselle on arvokkainta maallisessa elämässä voi olla toiselle toisarvoista. Esimerkiksi köyhä torikauppias voi olla henkisessä tiedostamistapahtumassa paljon kehittyneempi kuin upporikas tiedemies.

Jos kuuntelee materialismiin sitoutuneita, niin Luojan kokeminen, Tämän tiedostaminen ei ole näiden mukaan mahdollista. Jos ihminen pitää Luojan kokemista täysin mahdottomana, niin on hyvin vaikeata havaita tai kokea ajatuksiensa vastaista. Luojan kokeneelle tapahtuma on kuitenkin yksiselitteinen.

Arvokkainta ihmiselämässä on oman Luojayhteyden kokeminen. Tällöin maallinenkin elämä nähdään perimmäisen todellisuuden näkökulmalta.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholma. Taiteilija kuvaa, kuinka ihminen on toisen ajatuspilven vaikutuksessa. Mieli on kuin magneetti hyvässä ja pahassa. Ihmisen tulisikin kohottaa omaa värähtelytasoansa, etteivät matalat värähtelyt löydä kosketuspintaa ja saa näin omaa tasapainoa häiriintymään. Rakkauden värähtelyt kohottavat värähtelytasoa, puhdistavat ja auttavat henkistä kasvua sekä tiedostamista. Tätä edesauttaa avoimuus, onnellisuus ja suhtautuminen elämään myönteisesti sekä hyväksyvästi.

Ihanne olisi, jos toiminta ja ajatukset auttaisivat olemaan yhtä Itsen, Luojan kanssa. Jung suositteli elämään kahdessa todellisuudessa samanaikaisesti ollen tarkkaavainen, mitä rakkaudellisia huomioita saa Luojaltaan. On tärkeätä olla läsnä oleva ja näin tietoinen, mitä tapahtuu sisä- ja ulkopuolella. Värähtelytason nostamisessa rukous, meditointi, henkinen musiikki ja taide, mantra ovat keskeisiä, mutta niihin pitäisi eläytyä. Kun kokee, niin mieli pysähtyy ja ajatuksien virta pysähtyy sekä ihminen virittäytyy korkeampaan tietoisuuteen. Rakkaudellisessa tapahtumassa ihminen voi kokea koska tahansa Luojayhteyden.

Rukouksesta

Jeesus kehotti aarteiden keräämisen Taivasten Valtakuntaan. Tässä rukous on keskeinen. Jo ikiaikaisessa rishien uskonnollisuudessa on tiedetty, että hetkenkin Luojaan kohdistuva uskonnollinen harjoitus, kuten rukous ei mene koskaan hukkaan. Ihminen saa pysyvän siunauksellisen voiman.

Eläytymällä pyhään mantraan tai rukoukseen saadaan sisäinen kosketus Luojaan eli rukous ei saisi olla maallisen mielen mekaaninen sanatapahtuma.

Nämä intialaiset henkiset mestarit kiinnittivät huomiota, että he havaitsivat saman henkisen todellisuuden. Rishit havaitsivat myös elämää ylläpitäviä pyhiä äänteitä, pyhiä sanoja, mantroja tuoden näitä kaikkien käyttöön. (Esimerkkinä huomaa OM ja sen vaikutus väliaineeseen.)

Rukous ei saisi olla pelkkiä sanoja. Mielikuva on täsmällinen kutsu ja toteutukseen pyrkivä voima. Toive, vaikutin, taustalla oleva ajatus on liikkeelle paneva voima. Keskittyminen on olennaista. Eräänä erikoisuutena Neale Walsch kiinnitti huomiota kanavoimissaan kirjoissa, jos ihminen rukoilee halua, niin silloin rukoustoive on haluaminen. Tämä työntää halun kohdetta pois.





Uskonnollista taidetta Berliinin muurissa. Omat ajatukset avaavat oven Taivasten Valtakuntaan tai sulkevat oven. Vuorisaarnassa Jeesus painotti omia pyrkimyksiä, mielen hallintaa, mieleen ei saisi päästää mitään sopimatonta sekä kuvasi jokaiselle tarkoitetun totuuteen pyrkivän hyväntahtoisuutta korostavan, inhimilliseen ihmisyyteen kuuluvan elämäntavan. Rakkausolentona ihmisen tulisi rakastaa Luojaa, itseään sekä lähimmäisiään, mikä johtaa ihmisen henkiseen eheytymiseen oman henkisen olemassaolon tiedostamiseen eli yksiselitteiseen tietoiseen Luojakokemukseen. Jeesus kuvasi käytännön esimerkein, kuinka rakkaudellisuus ilmenee maallisessa elämässä, esimerkiksi pyysi Luojaltaan pahantekijöilleen anteeksi antoa.

Jokainen näkee elämän omien ajatuksiensa värittämänä, omien mielikuviensa mukaisena. Jos ei rakasta itseään, niin ei pysty rakastamaan muitakaan. On keskeistä huomata, että ihminen on Luojansa luomus, Tämän ilmentymä. Jos vähättelee tai halveksii itseään, niin tavallaan halveksii Luojaansa. Maallisessa elämässä ihminen on keskellä vastakkaisia voimia. Katse pitäisi kääntää hyväntahtoisuuteen eikä takertua kielteisyyteen, mikä pyrkii ajan mittaan samentamaan mieltä..



Kuvateksti. Berliinin muuri. Henkisessä tiedostamisessa tsakrojen pitäisi olla tasapainoisessa toiminnassa keskenään. Lääkkeillä tai huumeilla tsakroja ei voi pakottaa tällaiseen, vaan mahdollinen havainnoiminen astraalimaailmaan tapahtuu vääristävien "peilien" heijastamana.

Jokainen pyrkii onnellisuuteen. Joillekin huumeet muodostavat suoranaisen ansan onnellisuutta etsiessä. Niiden käyttöseuraus on kuin kovalla pakkasella lämmittäisi jalkojaan lämpöisellä vedellä. Aluksi tuntuu hyvältä mutta hetken päästä tosi ankealta.

Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden tiedostaminen. Luoja säteilee kaiken aikaa rakkautta, iloa, valoa, tasapainoa, autuutta ja korkea tietoisuutta. Tähän pitäisi virittäytyä kutsumalla Luoja elämäänsä, rukoilemalla ja meditoimalla.

Luojan viestintään liittyy aina totuus, ilo ja rakkaus. Luojalle voi puhua kuin hyvälle ystävälle. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että vilpittömään kysymykseen saa vastauksen, mutta vastaus tulee joskus viiveellä ja odottamattomalla tavalla.

Liittyen vapaaseen tahtoon ihmisen tulee kutsua Luoja elämäänsä, Luoja ei pakota ihmistä tahtoonsa. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Perimmäisesti on kysymys, kuinka korkeampi minä Luojan ilmennyksenä voi ilmentyä ihmisessä ja ihmisen kautta eli kuinka ihminen ilmentää rakkaudellista viisautta, hyväntahtoisuutta ja totuudellisuutta.

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että jokainen on syntymällä ihmiseksi tapahtumaketjussa, missä Luojayhteys pitäisi tiedostaa, jotta Tämä tulisi omaksi todellisuudeksi. Tähän kokemukseen Jeesuskin kehotti pyrkimään ensimmäiseksi.

Ihmisellä on vain tämä nykyhetki, on keskeistä olla hetkessä tietoinen ja valmiina havaitsemaan sekä kokemaan elämän hienovaraisia sisäisiä ja ulkoisia kosketuksia. Syvemmässä merkityksessä elämä on Luojan ilmennystä ja läsnäoloa. Näin kauneus, viisaus ja elämän lukuisat rakkaudelliset tapahtumat antavat tietoisuutta kohottavan mahdollisuuden niihin hetkeksi keskittymällä.

Jeesus korosti jo 2000v. sitten, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen on jo Taivaassa, Luojan läsnäolossa, mutta Tämä pitäisi kokea. Tähän kokemukseen Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi. Usein ihminen etsii ja etsii, vaikka etsinnän kohde, Luoja on lähempänä kuin oma hengitys. Kirkollisesti asia on mielenkiintoinen, kun uskoo kirkon opit, niin pääsee taivaaseen, eli sinne missä jo on. Opit ovat kuitenkin asian ulkoinen puoli, kokeminen on sisäinen puoli.



Kuvateksti. Ihmisellä pitäisi olla pyrkimys hyväntahtoiseen inhimilliseen ihmisyyteen näin rauha ja hyväntahtoisuus tulevat lähtökohdaksi elämään. Läheisestä Luojayhteydestä johtuen jokainen tietää, onko tapahtuma hyväntahtoinen, rakkaudellinen ja elämää auttava. Jos tämä sydäntietoisuus vaihdetaan maallisen mieleen järkeilyyn, niin uskonnossakin aletaan korostaa erillisyyttä ja pakottamista.

Hetkenkin Luojakokemus antaa syvällisen ymmärryksen elämän henkisestä olemuksesta ja poistaa kuolemanpelon. Tämä on ihmiselle suurin onni ja autuus. Rakkaus on jumalallista värähtelyä, Luojan ilmentymää ja olemusta. Taivaskokemuksessa ihmisen mieli yhtyy hetkeksi Luojan mieleen ja tapahtuu tajunnan laajentuminen. Rakkauden kokemuksessa voi kokea Luojayhteyden koska tahansa.

Keskustelin luterilaisen papin kanssa ja ihmettelin, miksi Pyhä Henki ei vieraile kirkossa niin kuin alkuseurakunnassa. Tämän keskustelun mukaan papit auttavat Pyhää Henkeä Tämän työssä ja Pyhä Henki voi siirtyä syrjään. Luterilainen kansankirkko on kehitellyt tätä ajattelutapaa edelleen suhtautuen kielteisesti ihmisen omiin pyrkimyksiin, henkisiin kokemuksiin, jopa Luojan kokeminen on muuttunut kirkkoa ja kirkonoppeja häiritseväksi. Kirkkoherra Voitto Viro kuvaa asiaa siten että seurakuntaisen Kristuskokemuksessa "ihmisen syntisyys ja vanhurskauttamisopin perusteet vaarantuvat".

Uskonto-opillisesti on mielenkiintoista, että ortodokseille on suurin onni ja autuus Kristuksen, Pyhän Hengen kokeminen ja ilmentyminen, mutta luterilaisen kansankirkon suhtautuminen asiaan on päinvastainen. Tässä tulee jopa vaikutelma, että Kristus ja Pyhä Henki saisi ilmentyä elävänä todellisuutena luterilaisessa kansankirkossa vain kirkon ehdoilla eli ei ollenkaan eli kansanomaisesti kysymyksessä on "porttikielto". Luoja ja Pyhä Henki eivät aineellistu aineellisiksi olennoiksi vaan nämä tiedostetaan yksiselitteisessä henkisessä kokemuksessa.

Jeesus kiinnitti huomiota seuraavaan jo 2000 v. sitten: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.” (Mat. 23:13)

Jokainen ihminen on oma pappinsa. Ihmisen ja Luojan välissä ei voi olla toista ihmistä. Luojaa ei voi löytää ajatuksista tai opinkappaleista, Luojan voi löytää vain rakkaudellisessa kokemuksessa. Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa elämäntavan, kuinka jokainen löytää tietoisesti Luojayhteyden. Tässä korostuu oma pyrkimys, hyväntahtoisuus ja mielen hallinta. Jeesus kehotti henkisiin kokemuksiin Kristuksen henkimaailman kanssa ja jopa ensimmäiseksi pyrkimään tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Jeesuksen kuvaama elämäntapa on tarkoitettu myös jokaiselle ihmisyyden elämäntavaksi. Kun etsii tällä elämäntavalla elämän taustalla olevaa todellisuutta, niin löytää ja kokee Luojansa.

Eräänä rukouksen erikoisuutena on ristinmerkki. Tässä oikean käden peukalo yhdistetään etu-ja keskisormeen, nimetön ja pikkusormi kämmentä vasten. Koskettamalla otsaan siunataan ajatukset, sitten kosketetaan sydämen kohtaa keskellä rintaa eli tunteiden siunaaminen ja lopuksi kosketaan oikeata ja vasenta olkapäätä, kätten töiden ja toiminnan siunaaminen tämän jälkeen kumarretaan Jumalalle. Tämä on voimallinen rukous, mutta on olennaista keskittyä siihen hetkeksi, ettei tapahtuma ole vain nopeita sormen liikahduksia.

On keskeistä huomata, että hyvinkin monimutkaiset henkiset kehitystapahtumat tapahtuvat henkisissä rakenteissa automaattisesti. Yleensä nämä tapahtuvat hyvin hitaasti ja ihminen huomaa herkkyytensä, tietoisuutensa ja ymmärryksensä kasvavan. Maallinen vastaavuus on ruoan sulatuksessa, kaikki tapahtuu automaattisesti.



Kuvateksti. Jokainen katukuvaa katsova ymmärtää, kuinka tärkeätä on toisten kohottava esimerkillisyys, oma henkinen kehitys eli pyrkimys hyväntahtoisuuteen, totuudellisuuteen, elämän ja toisten auttamiseen, mielen hallintaan ajatuksissa, tunteissa, sanoissa sekä teoissa. Tekemällä "karmeuksia" itselleen tai toisille ihminen tekee samalla eristeen itsensä ja Luojansa välille sekä yleesä tämän jälkeen toteaa, ettei Luojaa voikaan olla olemassa.

Ihminen on värähtelevä energiaolento, johon ympäristön energiat vaikuttavat tilanteesta riippuen positiivisesti tai negatiivisesti. Jokainen huomaa tämän ollessaan ankeassa väriyhdistelmässä ja kuunnellessaan ahdistavaa musiikkia. Joskus ihmiset ostavat kalliin taulun kiinnittämättä huomiota, että se voi säteillä pimeyttä taiteilijan mielen pelkojen ja tuhoavien voimien kuvastajana.

Jeesus kehotti rakastamaan Luojaa yli kaiken. Tässä mielessä ihanne olisi, että jokainen ajatus ja teko lähentäisi ihmistä Luojaan eli ihminen tekisi kaikki yhdessä Luojansa kanssa ja Hänelle. Jeesus toi esiin maalliseen omaisuuteen, valtaan ja kunniaan liittyvän vaaran. Niihin yksipuolinen keskittyminen siirtää elämän painopistettä egoon korkeamman minän ja näin Luojayhteyden kustannuksella

Pohdintaa

Pohdintaa



Raamatun mukaan Luoja on tehnyt ihmisen kuvakseen. Näin ihminen on mieli ja henkiolento, maallisessa elämässä ihminen on tilapäisesti aineellisessa kehossa. Henkisessä kehitystapahtumassa painopiste alkaa siirtyä kehosta kohti Luojayhteyttä. Tämä mahdollistuu sielullisen herkkyyden lisääntymisen kautta, mikä liittyy tsakrojen tasapainoiseen aukeamiseen ja näin avaa mielen syvällisempään ymmärtämiseen ja tiedostamiseen.

Tämä ihmisyyden henkinen olemus tulee hyvin esiin unessa. Nukahtaessa minä henkisielullisena olentona irtoaa kehosta astraali- eli unimaailmaan jättäen kehon hetkeksi vuoteelle. Henkisessä kehityksessä tämä tulee tietoiseksi. Puhutaan tietoisuuden yhtäjaksoisuudesta. Kymmenet ehkä sadat miljoonat ovat kokeneet yllättävän tietoisen kehosta irtautumisen. Tällöin kokemuksellisesti ymmärretään keho vain maalliseksi kuoreksi maallista elämää varten.



Kuvateksti. Materialismissa kaikki on sattumaa. Berliinin muurissa taiteilija on kuvannut näkemyksensä ihmisestä, millainen tämä mahdollisesti olisi sattuman aikaansaannoksena. Jos jostakin löytyy leikkiauto, niin jokainen tietää, että sillä on ollut tekijä. Jotta ihminen olisi syntynyt sattumien oikusta, niin vastaava ihme olisi tuhansien perättäisten lottovoittojen saaminen, sellaiseen ei kukaan usko. Jos voisi odottaa iankaikkisesta iankaikkiseen, niin sattuman ihmeenä ei syntyisi edes kameraa.

Jokainen pitää omia ajatuksiaan oikeina, vaikka ne toisesta voivat olla hyvinkin virheellisiä. Ihminen pystyykin perustelemaan melkein mitä tahansa kiinnittämällä huomiota johonkin pieneen yksityiskohtaan tai vetoamalla jonkun mielipiteeseen. Totuuskin pyritään valjastamaan johonkin tarkoitukseen tai torjumaan, mikäli se ei sovi omiin tarkoitusperiin. Tämä tulee hyvin esiin myös uskonnollisissa liikkeissä eli poimitaan Raamatusta irrallisia tietoja ja keskeisin voidaan tarkoitushakuisesti unohtaa tai suorastaan kieltää.

Eräänä esimerkkinä ortodoksit ajattelevat, että sielu on ikuinen ja kuoleman jälkeen läheisten sielut rukoilevat korkeammassa tietoisuudessa tukea ja apua maalliseen elämään jääneille. Protestantit ajattelevat, että kuoleman jälkeen jäädään hautaan odottamaan viimeistä tuomiota. Kaikkien yhteisnousussa "jalostunut ruumis" (virallinen tulkinta) nousee haudasta ja tämän jälkeen on edessä yhteistuomio. Pappien mukaan edessä on iankaikkinen kadotus tai taivas. Tällaiseen pelko-oppiin liittyy aivan erityinen ansa takertua mielikuvituksen luomiin pelkokuvitelmiin haudassa odotteluun ja tämän jälkeen iankaikkisessa kadotuksessa kitumiseen. Henkissielullisesti ihminen kohtaa kuoleman jälkeen omat ajatuksensa. Ei saisi noitua itseään pelkokuvitelmin paikkoihin tai tilanteisiin, missä ei halua missään nimessä olla.

Pelko on maallisen mielen luomus liittyen usein jonkin maallisesti arvokkaana pidettävän menettämiseen. Kristuksen valtakunnassa on rakkauden, ilon, onnellisuuden sekä autuuden olotila. Siellä ei ole pelkoa. Jotta ihminen voisi kokea Luojayhteyden, niin pitäisi virittäytyä rakkauden värähtelyihin, minkä pelko estää tehokkaasti. Pelko samentaa mielen ja ymmärryksen.



Kuvateksti. Malta. Katutaiteilija kuvaa pelkokuvitelmia. Mieli luo ajatuksesta, mielikuvasta tunteen ja tunne pyrkii muodostamaan mielikuvan, ääriesimerkkinä alkoholisti voi nähdä maasta nousevia käärmeitä. Mielikuvasta ja tunteesta tulee helposti toisiaan voimistava voimapari. Ne etsivät vielä yhtymäkohtia omasta alitajunnasta ja ympäristöstä. Näin ihminen voi luoda itselleen lähes huomaamattaan, esimerkiksi "mustan mörön" tai kirkollisen pelkohelvetin. Jokaisen tulisi välttää pelkokuvitelmia. Pelko supistaa, heikentää ymmärrystä ja harkintakykyä. Ajatusluomuksesta voi olla hidasta päästä eroon. Ajatus heikkenee ajattelematta vähitellen.

Jos kuvittelee lukua, mikä olisi maapallon ympäri, niin tällainen ajanjakso on ollut olemassa joskus menneisyydessä ja on joskus tulevaisuudessa. Iankaikkisuudessa se on kuitenkin pieni silmänräpäys. Jokaisen pitäisi olla huolellinen mieleensä hyväksymistä ajatuksista, pyrkiä ajattelemaan hyväntahtoisia ja oikeamielisiä asioita. Kiitollisuus kohottaa ymmärrystä ja lisää hyvinvointia. Kiitollinen mieli suuntautuu ulospäin parantaen sekä ihmissuhteita että omaa henkistä ja fyysistä aktivoitumista.

On keskeistä olla hyväntahtoinen, mitä paremmin pystyy tiedostamaan elämän rakkaudellista ykseyttä, niin sitä lähempänä on oman henkisen olemassaolonsa ja elämäntarkoituksensa ymmärtämistä. Puhutaan Jumalan palvelemisesta, mutta ihminen voi auttaa vain Jumalan ilmenemismuotoja eli auttaa elämää, toisia ihmisiä, toisia olentoja ajatuksillaan, sanoillaan ja teoillaan. Itseään kehittäessään pystyy auttamaan muita paremmin. Huomaa tässä yhteydessä Jeesuksen sanat, että mitä teette pienimmille, teette Hänelle. Toinen voi ymmärtää tämän koskevan vain ihmisiä, mutta esimerkiksi joogi voi ymmärtää tämän koskevan kaikkia eläviä olentoja.

Mieli on kuvaannollisesti kuin peili tai lasi, mitä kirkkaampi se on niin sitä paremmin pystyy kokemaan myös Luojan läsnäoloa. Mitä puhtaampi mieli on, niin sitä paremmin luovuus, ymmärtäminen ja oivaltaminen onnistuu myös maallisissa asioissa. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Jeesuksen kuvaama elämäntapa Vuorisaarnassa johtaa jokaisen tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto. Luoja ei pakota ihmistä tahtoonsa. Vapaaseen tahtoon liittyy läheisesti syyn ja seurauksen laki. Jos esimerkiksi ajattelee, ettei Luojaa voi olla olemassa, niin samalla eristää itsensä ajatuksillaan tällaisesta mahdollisuudesta. Vain totuus on ajanmittaan kestävää. Jokaisen pitäisikin pyrkiä löytämään ja kokemaan elämän taustalla vaikuttava todellisuus ilman ennakkoehtoja.

Puhutaan henkisestä kehitystapahtumasta, mutta itse asiassa kysymys on henkisestä tiedostamistapahtumasta. On tärkeätä tietää asioita, mutta Luojaa ei voi löytää opillisesta tiedosta, toisten mielipiteistä tai edes tuhansista kirjoista. Luoja löytyy vain henkisessä, mystisessä kokemuksessa. Tällöin pitäisi olla läsnäoleva, keskittyen esimerkiksi rukoukseen, meditaatioon, ikoniin, musiikkiin, luonnon kauneuteen jne. Ei voi kokea, jos ajattelee. Maallisessa elämässä on taipumus elää ulkokohtaisesti. Tapahtumaa voi tietyllä tavalla verrata autolla ajamiseen, tässä elämää koetaan auton välityksellä. Auto vastaa kuvaannollisesti omaa ajatuskuplaa. Sekä autolla ajaessa että minäkokemuksessa tilanne muuttuu heti, jos hetkeksi pysähtyy, keskittyy, virittyy johonkin. Kun auton pysäyttää ja poistuu siitä hetkeksi, niin samalla huomaa toisen todellisuuden, tuntee auringon lämmön, tuulen lempeän henkäyksen, lintujen laulun, kukkien hajun, pieni kävelyretki avaa uuden maiseman jne. Henkissielullisesti rinnakkaistodellisuus on aina olemassa, mutta oma ajatusvirta sekä maallisten mielikuvien tulva estävät sen tiedostamista.

Rinnakkaistodellisuus, henkimaailma, Jungin kollektiivinen piilotajunta jää helposti huomaamatta ellei kiinnitä siihen huomiota. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma muuttuu ja päinvastoin. Jos ei kiinnitää asiaan huomiota, niin tämä mahdollisuus jää vain piileväksi. Esimerkiksi on mahdollista tuntea hetken henkinen läsnäolo, toisesta säteilevää rakkautta, vastakaikuna suoranaista miellyttävää värähtelyä itsessään, oivalluksena sisäistä tietoa ja varmuutta jostakin.

Voi kokea aavistuksia tulevasta, ennaltatietämistä sisäisenä varmuutena, voi nähdä suoranaisia mielikuvia tai symbolisia unikuvia tulevista tapahtumista. Voi kokea yllättäviä hetken kestäviä henkisiä kokemuksia, välähdyksiä toiselta puolelta tai voi saada jonkin keskeisen informaation. Läheiseltä voi tulla telepaattinen viesti ajatuksena tai suoranaisena henkisinä näkynä (eräänä erikoisuutena telepaattisuudesta voi kuulla tai herätä puhelimen soittoon ja siellä puhuukin edesmennyt läheinen. Tällöin puhelimen soiton kuulee vain kokija eivät muut mahdollisesti paikalla olevat), voi kokea suoranaisen hellän kosketuksen edesmenneeltä läheiseltä, voi havaita aineellisen ilmiön (esimerkiksi Neale Walsch kuvaa, kuinka heräsi henkiolennon laitettua huoneeseen valon, tuntien samalla Tämän läsnäolon), joskus voi havaita edesmenneelle tyypillisen tuoksun tai hajuveden vaikutelman (enkeli yhdistetään ruusun tuoksuun), voi saada yllättävän henkisen valokuvan jne.

Eräänä rinnakkaistodellisuuden osa-alueena Bill ja Judy Guggenheimin kirjassa "Koskettava kokemus" (Tammi, 2011) on käsitelty laajan aineiston pohjalta läheisten kontakteja kuoleman jälkeen. Kirjassa käsitellään vain edesmenneiden spontaaneja yhteydenottoja. Mukaan ei ole otettu hypnoosi- tai meediotapahtumia. Kirjan mukaan raportoidut kuvaukset ovat hyvinkin samanlaisia riippumatta, onko ne kttu täysin hereillä, valvetilan rajamailla tai täydessä unessa. Kirjan mukaan 42% Amerikan aikuisväestöstä uskoo olleensa yhteydessä kuolleen henkilön kanssa, leskistä jopa 67%. Edesmenneiden ilmestykset ovat olleet läheiselle tärkeä, positiivinen, elämänvoimia ja rohkaisua antava kokemus eli tapahtuma on kttu suurena lohdutuksena ja merkkinä elämän jatkumisesta.

Pekka Ervast korostaa kirjoissaan, että kuoleman jälkeen on helpohkoa havaita jonkin aikaa kuollut eetterikehossa, tämän välivaiheen (maallisuutta muistuttavan elämän) pitkittämiseksi egyptiläiset kehittivät palsamoinnin. Tällaisia läpinäkyviä, tunnistettavia eetterihahmoja on internetissä henkisinä valokuvinakin lukuisia. Usein kuollut läheinen näkyy läpinäkyvänä eli eetterikehossa, joskus valossa voi näkyä vain kasvot. Tällaisia henkisiä valokuvia on runsaasti. Nämä ilmiöt tapahtuvat yleensä vain kerran.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto, jos henkimaailma olisi kaikkialla ja milloin tahansa todistettavissa, niin vapaa tahto olisi näennäistä. Syntymällä ihmiseksi on tapahtumaketjussa, missä Luoja-, taivaskokemus pitäsi kokea, tiedostaa. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuus. Kysymys ei ole opinkappaleiden uskomisesta, vaan kokemisesta ja tällä tavalla tiedostamisesta.

Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä, ei olisi elämää ilman Luojan läsnäoloa, huomiota, energiavirtausta. Kehittyneet joogaopettajat ovat kuvanneet yksityiskohtaisesti ihmiselämää ylläpitäviä henkisiä energiakanavia. Ihminen voi tulla tietoiseksi Luojan rakkaudellisesta läsnäolosta helpommin, jos kiinnittää asiaan huomiota, esimerkiksi virittäytymällä rakkaudelliseen, kohottavaan tapahtumaan, kuten rukoukseen, meditaatioon, keskittymällä vanhaan henkiseen kokemukseen, osallistumalla lähimmäisen ja yleensäkin elämän auttamiseen, eläytymällä kauniiseen musiikkiin, lauluun, keskittymällä uskonnolliseen taideteokseen jne.

Henkisten kirjojen mukaan on mahdollista, että ihminen jälleensyntyy useita kertoja. Jeesuskin otti jälleensyntymisen esille Johannes Kastajan yhteydessä. Sielu johdattaa ihmistä kokemuksesta kokemukseen matkalla taivastietoisuuteen. Walschin kanavoinnin mukaan Sielulla on suuri työ ihmisen ajatuksien korjaamisessa. Ihminen näkee elämän ajatuksiensa mukaisena. On mahdollista kohdata omien ajatuksien johdattamana uudestaan ja uudestaan samantapaisia tilanteita, puhutaan maallisestikin elämän pelistä. Sielun näkökulmalta tämä voi muistuttuttaa uusiutuvaa näytelmää, vuosisatoja kestävässä sodanpidossa tai verikostossa kammottavaa näytelmää. Henkisten kirjojen mukaan kaikki kehitys tapahtuu ihmisten kautta. Ei olisi vapaata tahtoa, jos Luoja keskeyttäisi aina tarvittaessa tapahtumakulun.

Mikä toiselle on väärä ratkaisu niin toiselle sama voi olla oikea riippuen elämäntilanteesta ja henkisestä kehitysasteesta. Esimerkiksi toinen voi huomata eläimellä kauniin turkin ja voi pitää sen ottamista itselleen aivan luonnollisena. Toinen ei haluaisi tehdä vääryyttä millekään elävälle olennolle. Toinen voi pitää eläimen syöntiä kauhistuttavana ja toinen, esimerkiksi eskimo ei välttämättä edes mieti koko asiaa jne. Jokainen tietää sydämessään, onko teko moraalisesti oikea, rakkaudellinen, itsekäs vai epäitsekäs.



Kuvateksti. Luoja on kaikkialla läsnä oleva rakkaudellinen tietoisuus, mutta ihmisen on helpompi virittäytyä Luojan läsnä oloon tietyissä tilanteissa, kuten keskittymällä uskonnolliseen symboliin, tauluun, ikoniin, ylevään ajatukseen, kuuntelemalla kohottavaa musiikkia, olemalla uskonnollisessa tilaisuudessa jne.

Eräänä erikoisuutena alkuseurakunnassa harjoitettiin resitointia, rukouslaulua. Tämä mahdollisti kuulijoille syvät henkiset kokemukset.

Oma pyrkimys on aivan keskeistä. Tätä tarvitaan mielen epäpuhtauksien, kielteisyyden, maallisuuteen takertumien puhdistamiseksi ja mielen muuttamiseksi hyväntahtoiseksi. Mielen pitäisi olla puhdas, jotta voisi kokea Luojan. Kun Luoja havaitaan sisäisesti, niin tämän jälkeen Tämä voidaan nähdä kaikkialla. Samalla erillisyys muuttuu ykseydeksi, Luojan kaikkialliseksi läsnäoloksi.

Luoja on Mieli, tajunta, tietoisuus, joka sisältää kaiken. Ihmisen näkökulmalta Jumala on myös tahto, voima, rakkaudellinen energiakenttä, aura, valo, rakkaudellinen viisaus ja ohjaus, mikä ilmenee aineellisina ja henkisinä lakeina. Luojan kokemista sanotaan taivaskokemukseksi, missä ihminen sulautuu tietoisesti rakkaudelliseen valomereen. Jumalan yhteydessä puhutaan kolminaisuusopista eli Jumala ilmenee kolmella eri tavalla. Puhutaan esimerkiksi Taivaallisesta Isästä, Äidistä, Pojasta.



Kuvateksti. Kirkkomaalaus Malta. Maria Jeesuksen synnyttäjänä oli ihminen, itse myös ihmisestä syntynyt, ihmisenä kuollut, kuten Jeesuskin. Vaikka puhutaan Jeesus Kristuksesta, niin Kristus on Jumala, Logos, Sana, joka on luonut elämän, "Hän, jossa me elämme, olemme ja liikumme." Eli ihminen on kaiken aikaa Luojan, Kristuksen rakkaudellisessa läsnäolossa ja voi lisäksi tehdä kutsun Jeesukselle.

Tässä kirkkomaalauksessa ei ole kuvattu ihmistä vaan suurta jumalallista olentoa, elämän ja kuoleman hallitsijaa. Maria nimitystä käytetään molemmista. Kummankin kautta ihminen löytää Luoja-, taivastietoisuuden, kuten myös Jeesuksen ja Kristuksen kautta.

Luojalla ei ole sellaista muotoa, minkä ihminen ymmärtäisi. Luoja ottaa halutessaan kuitenkin muodon, minkä ihminen voi ymmärtää. Ehkä tähän liittyy käsitys personoituneesta Jumalasta. Eräänä esimerkkinä Judith Cornellin kirjassa Amma (Basam Books Oy, 2003) kuvataan Amman Jumaläidin kohtaamista meditaatiossa seuraavasti: "Yhtäkkiä hänen eteensä ilmaantui loistava valopallo, punainen kuin laskeva aurinko. Tämän valokehrän taustaa vasten ilmestyi luomoava Jumalatar kaunis kruunu päässään." "Hän tunsi jumalallisen äidin sulautuvan häneen kuin tuhat aurinkoa."



Kuvateksti. Kirkkotaulu Pariisissa. Tässä taiteilija kuvaa Pyhän Hengen olemusta kirkollisena symbolina kyyhkysenä. Raamatullinen kolminaisuus Isä - Poika - Pyhä Henki eli ajatus, sana ja teko toistuu kaikessa. Jos vain ajatellaan tai puhutaan, niin ei tapahdu mitään sillä tarvitaan vielä toteutus.

Walsch kanavoi kirjassaan "Ystävyys Jumalan kanssa" (WSOY, 2003) sivulla 271 seuraavasti: "Jos olet tullut luokseni luottaaksesi minuun, rakastaaksesi minua ja ottaaksesi minut vastan - jos olet ottanut askeleen ollaksesi ystävä Jumalan kanssa - silloin et epäile koskaan, että minä olen kanssasi aina ja kaikin tavoin." "Vietä joka päivä muutamia hetki ottamalla vastaan kokemuksesi minusta. Tee se nyt, kun sinun ei ole pakko, kun elämän olosuhteet eivät näytä vaativan sitä sinulta."

Olisi tärkeätä antaa Luojalleen tilaa mielessään. Maalliset mielikuvat uudet ja vanhat pyrkivät automaattisesti täyttämään mielen. Minän tulisi aktiivisesti ohjata mieltään ja mitä siinä ajattelee, mihinkä sen kohdistaa. Ei saisi odottaa joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa oikeata hetkeä henkisille asioille tai tehdä mielessään ennakkhtoja. Tällöin elämän hienovaraiset, kultaiset hetket voivat lipua ohi huomaamatta.

Ajatus on tavattoman voimakas hyvässä ja pahassa. Hypnoosikokeissa tulee hyvin esiin, kuinka mielessä totena pitämä ajatus estää havaitsemasta aistitodellisuuttakin. Ei saisi noitua itseään toisten tarkoitushakuisilla mielipiteillä, vain totuus on ajanmittaan tärkeätä ja kestävää. Avataara Amma korostaa kirjoissaan, että pitäisi olla kaikenaikaa tarkkaavainen, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy, mitä ajattelee. Neale Walsch painottaa kirjoissaan, että ihminen on luova olento ajatuksin, sanoin ja teoin, kohdaten luomisensa. Jeesus korosti, mitä kylvää, niin sitä niittää.

Sekä Jeesus että Buddha kuvaavat hyvinkin samantapaisen jokaiselle ihmiselle tarkoitetun inhimilliseen ihmisyyteen kuuluvan elämäntavan, joka on myös samalla Luoja-, taivasyhteyteen johtava henkinen tie. Molemmilla korostuu oma pyrkimys, hyväntahtoisuus, totuudellisuus, takertumattomuus sekä henkilökohtainen vastuu ajatuksista, sanoista ja teoista. Buddha painottaa meditaatioita, Jeesus rukousta.

Luterilainen kansankirkko opettaa, että Jeesus oli sovitusuhri, "syntipukkina" lunastaja, jonka kuolemalla tehtiin aivan kuin "kaupat" Jumalan kanssa ihmiskunnan synneistä ja näin saatiin kaikista ihmisistä taivaskelpoisia. Tarvitaan vain Lutherin mukaan tämän lunastukseen perustuvan armo-opin uskominen ja näin ihmisen omilla pyrkimyksillä, ajatuksilla ja teoilla ei ole merkitystä pelastumisessa. Tähän tarvitaan kuitenkin sokea usko, koska nämä oppikäsitykset ovat päinvastaisia, mitä Jeesus kehotti tekemään. Jeesus opetti elämäntavan tienä totuuteen ja elämään eli Luojayhteyteen.

Osa UT:n kirjoittajista ei ole koskaan nähnyt Jeesusta. Huomaa tässä yhteydessä Luukkaan evankeliumin alku. Evankeliumi on kirjoitettu, mitä on kuullut muiden kertovan. Näin UT:ssa voi olla henkilökohtaisia mielipiteitä, millä ei ole mitään tekemistä Jeesuksen kanssa, kuten katolisissa maissa kielteinen suhtautuminen naispappeuteen. Jeesus korostikin elävää yhteydenpitoa Kristuksen henkimaailman kanssa oikean tiedon saamiseksi, kuten "Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut."

Jeesus ei ole koskaan sanonut, että hänen verellään pestään ihmiskunnan synnit puhtaaksi ja näin jokainen pelastuu sekä pääsee taivaaseen. Vuorisaarnan näkökulmalta on aivan vierasta, että toisen kustannuksella puhumattakaan tappamalla tullaan Luojalle otollisiksi. Jeesus toi esiin päinvastoin näkemyksen, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen on jo Taivaassa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, mutta tämä pitäisi tiedostaa. Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa elämäntavan, kuinka tämä tiedostaminen onnistuu jokaiselle maallisen elämän aikana. Vuorisaarnassa Jeesus painottaa erityisesti henkilökohtaista vastuuta.

Jeesuksen opetuksissa on aivan keskeistä parannukseen pyrkivä elämäntapa, mikä kuvataan yksityiskohtaisesti Vuorisaarnassa sekä pyrkimys henkisiin kokemuksiin, jopa ensimmäiseksi tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Henkisen kokemisen jopa Luojakokemuksen luterilainen kansankirkko on tehokkaasti hämärtänyt muuttaen sen jopa kirkonoppien vastaiseksi. VT:ssa jo tuhansia vuosia sitten profeetat käsittelivät uskonnollisen totuuden vääristelyä, kuten Jer.8:8 Kuinka saatatte sanoa: `Me olemme viisaita ja meillä on Herran laki`? Totisesti! Katso, valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä

Ihminen on kaikenaikaa Luojan läsnäolossa, Tämän huomionkohteena, energiavirtauksessa, ilman tätä ei olisi elämää, tajuntaa, ajattelua. Olisi hyvä olla läsnäoleva ja tarkkaavainen eikä uppoutuneena vanhojen ajatuksien sekä kokemuksien loputtomaan oravanpyörään.

Kun ihminen uppoutuu mielikuvitusmaailmaansa, niin samalla sulkee tai umpio tehokkaasti mielensä. Tällöin myös elämän kohottavat mahdollisuudet, Luojan kosketukset ja virikkeet jäävät helposti huomaamatta ja kokematta.

Mieleen mahtuu vain yksi ajatus tai kokemus, ei voi kokea, jos ajattelee. Henkinen kokemus on aina yllättävä ja odottamaton. Elämä on täynnä ihmeitä, henkisiä virikkeitä, jos niiden antaa tulla mieleensä.

Kaikkea voi pyrkiä havainnoimaan ja tulkitsemaan vain ulkokohtaisesti, älyllisesti, mutta voidaan myös virittäytyä sisäiseen puoleen. Esimerkiksi kun vauva ääntelee, niin voidaan keskittyä myös lapsen ääneen. Voidaan huomata lapsen kertovan täsmällisesti omalla tavallaan mahdollisesta nälästä, janosta, vaipat voivat olla liian kosteat, kakka voi vaivata, haluaa päästä syliin jne.

Kaikkeen maalliseen liittyy myös henkissielullinen puoli. On keskeistä, mitä ajatuksia mieleensä valitsee ja vaalii. Ajatus ajateltuna voimistuu, erityisesti tunne energisoi sitä. Jokainen on ajatuksiensa kaltainen. Ihminen on herkkä kokemaan pelon rakenteita ja maallisella mielellä on vetovoimaa valita niitä. Tulee helposti noidankehä, tunne voimista ajatusta ja päinvastoin.

Ihminen on kaikenaikaa vastakkaisten voimien välissä, esimerkiksi mitä enemmän kallistuu kehoon ja persoonalllisuuteen liittyviin asioihin, kuten rahaan, omistamiseen, valtaan, kunniaan, niin sitä enemmän menetyksen pelko astuu kuvioihin ja vastaavasti pelon rakenteet lisääntyvät Mielen takertuessa etenevästi maallisuuteen niin vastaavasti Luojayhteys mielessä heikkenee. Rakkaus ja pelko ovat toistensa vastapareja.



Kuvateksti. Katutaiteessa Berliinissä tuodaan kuvaannollisesti esiin korkeamman minän työsarkaa ihmisen vapauttamiseksi maallisuuden pimeästä ajatushautomosta. Jokaisen elämä etenee omien ajatuksien johdattamana. Elämässä on monenlaisia ajatuksia, joiden tarkoitus on harhauttaa tarkoitushakuisesti. Esimerkiksi materialismissa tuodaan esiin, että uskonto on pakoa elämästä. Mutta pitäisi sanoa, että uskonto on pakoa materialismista. Jeesuksen ohjeistuksella jokainen tiedostaa yksiselitteisen Luoja-, taivaskokemuksen. Jeesus korosti: "Etsivä löytää. Kolkuttavalle avataan." Tarvitaan ihmisen oma aktivoituminen eli lähteminen Jeesuksen ohjeistamalle elämäntavalle.

Uskonto-opillisesti Lutherin mukaan ihmisten pelastuminen tapahtuu Jeesuksen lunastuskuoleman avulla. Näin pelastumistapahtumassa ihmisen ajatuksilla ja teoilla ei ole merkitystä. Jokainen joka lukee Vuorisaarnan huomaa, että Jeesuksella on pelastumistapahtumasta päinvastainen käsitys. Kysymys ei ole toisen verellä muiden syntien pesemisestä.

Avataara Amma korostaa, että kaikessa mitä ihminen kohtaa on kuitenkin taustalla Luojan rakkaudelliset kasvot. Pekka Ervast painottaa, että ihminen on saanut kaiken hyvän pahan kautta, valkoiset ja mustatkin enkelit ovat Jumalan palvelijioita mahdollistaen valinnanvapauden. Kohtaamalla oman luomisensa, tekojensa kielteisyyden valitaan omien kokemuksiensa viisastuttamana ennemmin tai myöhemmin hyväntahtoisuus.

Neale Walsch kirjoittaa ensimmäisen kirjansa esipuheessa seuraavasti: "Tiedän nyt että kaikki mitä elämässäni on ollut on tullut Jumalalta" Avataara Amman mukaan korkeampaa voimaa voi kutsua Kristukseksi, Krisnaksi tai Buddhaksi. Elämään ja sen tapahtumiin voi suhtautua kuin se olisi lahja, niin hyvä kuin pahakin.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholmassa. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja ajattelu mahdollistuvat Luojan huomiosta, Tämän energiavirrasta. Keho on pelkkä kuori ilman omaa elämää ja tajuntaa. Ihmisen eheytyminen liittyy läheisesti tasapainoon oman Luojayhteyden kanssa. Jos ihminen torjuu tai kieltää oman Luojayhteytensä, niin samalla kieltää oman henkisen olemassaolonsa ja kutsuu mieleensä pimeän mustan aukon. Jokainen etsii onnellisuutta. Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden kokeminen, mikä on myös maallisen elämän tarkoitus. Tähän kokemukseen Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi.

Pitäisi olla tasapainossa Luojansa, oman rakkaudellisen ohjauskeskuksensa kanssa. Henkisyys tarkoittaa juuri sitä. Kun rakastaa Luojaa, niin alkaa arvostaa Luojan ilmenemismuotoja ja pyrkii valitsemaan hyväntahtoisuuden sekä rakentavia vaihthtoja tuhoavien asemasta. Joogit ovat vieneet tämän elämänkunnioituksen koskemaan kaikkia elämänmuotoja. Sanonta "tunne itsesi" tarkoittaa tasapainoa oman henkisen olemassaolonsa, Luojansa kanssa.

Korkeat henkiset värähtelyt ovat vaikeammin tiedostettavissa, mutta Luojaan, rukoukseen, pyhiin sanoihin, lauluihin, pyhiin paikkoihin ja tilaisuuksiin, mantroihin, uskonnollisiin tauluihin liittyy erityisen voimakas sisäinen puoli eli selkeä kosketus ihmisen sisäisiin tuntoihin. Tämän voi suoranaisesti kokea vastakaikuna, sisäisinä värähtelyinä, rauhana, tasapainoisuutena, onnellisuutena, hetkellisenä tiedostamisen kohoamisena, oivalluksia, rakkaudellisena tunteena sekä mahdollisesti suoranaisena henkisenä kokemuksena. Tällainen tapahtuma itsessään puhdistaa ihmistä, edistää sisäistä heräämistä ja henkistä kasvua.

Luojaan kohdistunut keskittynyt rakkaudellinen ajatus jää vaikuttamaan ihmiseen koko elämän ajaksi positiivisena, tietoisuutta ja rakkaudellisuutta kohottavana voimana. Sielulliset, hienovaraiset värähtelyt pääsevät enemmän esille, kun antaa korkeammalle, henkiselle minälle mahdollisuuden toteuttaa rakkaudellista olemustaan. Mitä paremmin tämä onnistuu, niin sitä lähempänä on Luojayhteyttä.

Vain keskittymällä, eläytymällä hetkeksi ilman omaa ajattelua eli näin avautumalla omasta ajatuskuoresta voidaan tapahtuma muuttaa sisäiseksi kokemukseksi. Uskonnollisesta kokemuksesta ja mielikuvasta saa koko elämän kantavan voiman palauttamalla asia ajoittaisesti mieleen.

Henkisesti kaikki on ykseyttä. Maallisesti kaikki nähdään erillisenä. Ihmisen kehokin alkaa yhdestä solusta ja lopulta on sata miljardia erillistä solua. Kun tiedemies katsoo avaruutta, niin voi ajatella, ettei tällä voi olla tekijää. Mutta yksi ainoa aito henkinen tapahtuma tai henkinen valokuva osoittaa materialistisen maailmankuvan harhaopiksi.

Vuosia sitten Turussa eräs iäkkäämpi rouva antoi kuvan, jonka oli ottanut kissastaan keinussa. Kuvaan tuli henkinen yllätyslöytö. Rinnakkaistodellisuuden olemassaolosta on lukemattomia näyttöjä. Henkiset valokuvat ovat kuitenkin lähes aina sattumalöydöksiä eli niiltä puuttuu tieteen vaatima toistettavuus.



Kirkkohistoriasta



Kuvateksti. Kirkkohistoriassa tulee esiin kirkollinen pakottaminen hyvinkin mielivaltaisiin käsityksiin ja opinkappaleisiin. Esimerkiksi luterilainen kansankirkko on suhtautunut mystiikassa Kristuksen (Jumalan) kohtaamiseen kielteisesti, koska tämä vaarantaa vanhurskauttamisoppia sekä kirkkoyhteisöä (Otavan iso tietosanakirja). Luterilaisen kansankirkon suhtautuminen mielen hallintaan, henkisiin pyrkimyksiin ja kokemuksiin sekä Luoja-, taivaskokemukseen on täydellisesti päinvastainen verrattuna Jeesuksen kehotuksiin.

Jeesus korosti, että "Jumalan Valtakunta on sisällisesti teissä" "Etsikää ensin Taivasten valtakuntaa", "Etsivä löytää", "Kolkuttavalle avataan" eli kysymyksessä on oma henkinen tie, pyrkiminen oman Luojayhteyden kokemiseen, valaistumiseen, taivaskokemukseen. Alkuseurakunnissa (esim. Joh.14 ja 1Kor.12-14) oli pyrkimys Pyhän Hengen opetuksiin, tämän alkuvaiheen jälkeen tapahtui "vallanvaihto" (ajatuskulkuna, että Pyhän Hengen opetuksia ei tarvita, koska papit puhuvat Pyhän Hengen puolesta). Kristinuskon opit ja käsitykset ovat yhteneväisiä mitä suuremmassa määrin gnostilaisuuden kanssa, mikä puolestaan liittyy läheisesti buddhalaisuuteen. Esimerkiksi uskontotieteiden professori Elaine Pagels on tuonut esiin näkemyksen kirjassaan "Gnostilaiset Evankeliumit" (Art House, 2006), että "Tuomaan evankeliumissa" voitaisiin sanat Jeesus ja Buddha vaihtaa keskenään.

Vuorisaarnassa Jeesus opettaa mm. seuraavasti; "jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: `sinä tyhjänpäiväinen`, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: `Sinä hullu`; on ansainnut helvetin tulen." Tämän jälkeen Jeesus korosti riitapuolen kanssa sopimista, muutoin joutuu maksamaan viimeisenkin rovon. Jeesuksen opetuksissa on aivan keskeistä henkilökohtainen vastuu, mitä kylvää, niin sitä niittää. Esimerkiksi kirkollinen käsitys, että asiaan liittymätön, ulkopuolinen henkilö voisi antaa toisen ihmisen synnit anteeksi (kuten pedofiili kertoisi lapselle saaneensa papilta synnit anteeksi ja kaikki asiat olisivat tämän jälkeen hyvin. Puhutaan kirkollisesta rippisynninpäästöstä tai Jeesuksen sijaissovituksesta, niin pedofiilikin voi siirtyä näin kirkollisesti puhdistettuna aina seuraaviin uhreihin ja pyytää aina välillä synninpäästön eli kirkollisen puhdistuksen sekä jatkaa puhtain mielin, "synneistä vapaana" kauheuksiaan uudestaan ja uudestaan loputtomiin.) on kuitenkin päinvastaista, mitä Jeesus opetti.

Vuorisaarnassa tulee esiin, että kolmas osapuoli ei voi antaa pahantekijän rikkomuksia anteeksi, tämän voi tehdä kaltoinkohdeltu (riitapuoli). Vuorisaarnassa ei ole myöskään vivahdettakaan, että Jeesus olisi ihmiskunnan "syntipukki", sovitusuhri, jonka verellä jokaisen synnit pestään puhtaaksi. Vuorisaarnassa Jeesus kuvasi päinvastoin elämäntavan, joka johtaa jokaisen kokemukselliseen Luoja-, taivasyhteyteen.

Tuhansia vuosia sitten Mooses välitti Luojan tahtona kymmenen käskyä suuntaviivoiksi ihmiskunnalle. Näissä korostuu henkilökohtainen vastuu tekemisistä. Matteuksen evankeliumissa Jeesus antoi apostoleille, mutta vain apostoleille vallan antaa synnit anteeksi. Rooman kirkko päästyään valtaan torjui Jeesuksen kehotukset hengelliseen uskontoon ja suorastaan eliminoi tällaiset kannattajat. Syntien anteeksiantaminenkin muuttui ulkokohtaiseksi, mekaaniseksi tapahtumaksi kaikkien pappien virkatyöksi.

Uskonnollisesti synti tarkoittaa estettä, mikä on luotu ihmisen ja Luojan välille eli mikä tahansa, mikä erottaa ihmistä Luojasta. Tämä voi olla Luojakokemuksen kieltävä ajatus, vastaava kirkonoppi, sopimaton sana, teko tai pyrkimys, sitoutuminen maallisuuteen tai maallisiin mielipiteisiin jne. Uskonto-opillisesti on erityisen mielenkiintoista, että kirkollisesti puhutaan jatkuvasti syntien anteeksiantamisesta, mutta samanaikaisesti esimerkiksi luterilaiset kirkonopit kieltävät kokemasta Luojayhteyttä.

Raamatussa Jumala on ilmoittanut profeetta Jesajan välityksellä (Jes:1) olevansa kyllästynyt teurasuhreihin, elämällä hyvyydessä ja totuudessa veriruskeat synnit tulevat lumivalkeiksi. Käsitys, että maailmankaikkeuden Luoja olisi tarvinnut veriuhrin sovitusuhrina sovittamaan tuhansien miljoonien ihmisten tulevatkin synnit, on aika eriskummallinen.

Vuorisaarnassa sanotaan selkeästi, että niin kuin te annatte toisten rikkomukset anteeksi teitä vastaan rikkoneille, niin vastaavasti taivaan Isä antaa teille anteeksi.

Kymmenessä käskyssä varoitetaan toisen tappamisesta. Nyt kuitenkin kirkon mukaan Jeesus tappamalla koko ihmiskunta tuleekin Luojalle otolliseksi. On yllättävää, ettei Jeesus tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta. Jeesus olisi tuonut asian esiin varmasti myös Vuorisaarnassa, missä painotti henkilökohtaista vastuuta ja keskittyi elämäntapaan keinona palata tietoiseen Luojayhteyteen.

Neale Walsch kanavoi telepaattisesti kirjassaan "Ystävyys Jumalan kanssa" sivulla 93 seuraavasti: "Jumala ei ole kiinnostunut hyvityksestä. Jumala on kiinnostunut siirtymisestä eteenpäin. Te olette evoluution polulla, ette tiellä helvettiin. Päämääränä on tiedostaminen, ei rangaistus."

Lutherin mukaan uskomalla hänen armo-oppiinsa pääsee taivaaseen ja jos ei halua uskoa tätä oppia, niin joutuu iankaikkiseen kadotukseen. Näin kirkollinen käsitys tekee samalla Jumalasta hirviön. Lutherin mukaan pelastumisessa on kysymys Luojan armosta, mutta pitää uskoa hänen tulkintansa, armo-oppi. Tässä Jeesus sovitti ihmisuhrina, vaihtokauppana ihmiskunnan synnit. Lutherin mukaan pelastumisessa ihmisen ajatuksilla ja teoilla ei ole merkitystä, on kysymys vain hänen armo-oppinsa uskomisesta.

Jeesuksella oli aivan erilainen näkemys. Hän kehotti omiin henkisiin pyrkimyksiin, huolellisuuteen ja hyväntahtoisuuteen ajatuksissa, sanoissa ja teoissa, henkisiin kokemuksiin, arvostamaan Pyhän Hengen läsnäoloa, opetuksia, Tämän armolahjoja, pyrkimään ensimmäiseksi Luoja-, taivaskokemukseen. Vuorisaarnassa painotetaan erityisesti henkilökohtaista vastuuta omista tekemisistä.

Uskonnollisuuden perusluonteessa Lutherin ja Jeesuksen käsitykset olivat päinvastaiset. Jeesus kuvasi jokaiselle henkiseksi tieksi hengellisen uskonnollisuuden, läheisen vuorovaikutuksen Luojansa kanssa. Luther toi tilalle ulkokohtaisen uskonnollisuuden, jossa jonkin opin uskominen on ihmiselle riittävää. Luther muutti Hengen kosketuksen rakkauden, herkkyyden, kauneuden kirkkomullassa pelonsekaiseen odotteluun iankaikkisesta kadotuksesta ja kidutuksesta.

MTV Fakta on esittänyt keväällä 2009 useamman kerran ohjelman, missä käsiteltiin alkuseurakunnan tapahtumia uusimman tiedon valossa. Monet kirkolliset käsitykset muuttuvat tässä valossa hyvin arveluttaviksi. Esimerkiksi Jeesusta pidettiin ylimaallisena tiedonantajana, mutta Jeesusta ei pidetty ihmisten syntien sovittajana. Kristus ei ilmesty viimeisenä päivänä taivaasta, vaan Kristus on henkilökohtainen kokemus, ilmestys eli Ihmisenpoika on sisimmässämme. Juudaksen evankeliumissa Juudaksen ja Jeesuksen suhde poikkeaa täysin kirkollisesta mielikuvasta. Juudas kutsui sotilaat Jeesuksen kehotuksesta. MTV Fakta ohjelmassa kiinniteettiin huomiota, että Jeesus tietoisesti vaaransi henkessä julkisella esiintymisellä Jerusalemissa kyseenalaistamalla auktoriteettiasemassa olevia.

(Jos Jeesuksen kuolema ei olisi ollut julkinen, niin esiintymiset kuoleman jälkeen olisivat olleet epäuskottavia.)

Jeesuksen mukaan ihminen on jo Taivaassa (Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä). Ihminen pyrkii jonnekin, missä jo on, mutta Luojayhteys pitää kokea jotta Tämä tulisi omaksi todellisuudeksi. Jeesus antoi kaikille avaimen päästä tietoiseen Luojayhteyteen kuvaten elämäntavan tienä totuuteen ja elämään.

Alkuseurakunnan ajalta on saatu runsaasti uutta tietoa. Näissä kirjoituksissa Jeesuksen lunastuskuolema on täysin vieras käsite. Kun jotakin mielipidettä. kuten lunastusoppia toistetaan auktoriteettien toimesta vuosisadasta toiseen, niin monet alkavat uskoa siihen, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa.


Uusien kirjoituslöytöjen perusteella Maria Magdalenalla oli aivan erityinen asema alkuseurakunnassa. Hän sai Jeesukselta aseman ja viisautta, mitä muut eivät saaneet. Suurin auktoriteetti alkuseurakunnassa ei ollutkaan Pietari vaan Maria Magdalena. Kuolemansa jälkeen Jeesus ilmestyikin ensimmäiseksi Marialle, siitä nimitys apostolien apostoli. Maria Magdalena oli gnostilaisuudessa keskeinen henkilö. Tässä pyrkimyksenä on henkilökohtainen taivaskokemus, valaistuminen eli Kristuksen, Luojan kokeminen.

MTV Faktan ohjelman mukaan Rooman kirkko teki paavien johdolla loputonta herjakampanjaa tehdäkseen Maria Magdalenasta prostituoidun, syntisen naisen ja tällä keinolla perusteen torjua naisia kirkollisista johtajaviroista sekä mitätöidä gnostilaisuutta. Rooman kirkon tarkoitus oli hallita ihmisiä eikä valistaa.

Naispappeuden puolesta löytyy mielenkiintoinen yksityiskohta Roomalaiskirjeen lopussa, missä Paavali luettelee 26 kirkollista johtajaa, joista seitsemän ensimmäisen joukossa on neljä naista, ensimmäisenä sisar Foibe. Kirjalöydöksien mukaan alkuseurakunnassa naiset toimivat miesten kanssa kirkollisina johtajina, apostoleina, profeettoina jne.

Rooman kirkko aloitti tapahtumaketjun, missä maallistettiin kirkko monella eri tavalla, esimerkiksi torjumalla Jeesuksen ja Paavalin tarkoittama läheinen yhteydenpito Pyhään Henkeen ja Kristukseen. (Kaikki tieto henkimaailmoista tulee ihmisen kautta. Jos olisi suora tiedonsiirto, niin ei olisi vapaata tahtoa. Kristuksella on vain yksi mieli.) Rooman kirkko ei suvainnut kilpailevaa auktoriteettia. Oma kirkonoppi ja kirkonjohdon tulkinnat korotettiin korkeimmaksi auktoriteetiksi, kaiken kriteeriksi. Mikä tahansa pyrkimys tai mielipide voitiin halutessa torjua pakanaoppina tai paholaisen juonina.

Kirkkoisät poistivat uskonnosta kirkon kannalta "harhaoppiset" käsitykset, kuten jälleensyntymisen ja samalla luotiin otollinen ilmapiiripiiri mielivallalle. Raamatussa ei missään kielletä jälleensyntymistä, päinvastoin Jeesus ottaa tämän esiin Johannes Kastajan yhteydessä. Rooman kirkko otti jo alkuvaiheessa ankaran asenteen kaikessa kirkollisessa oikeaoppisuudessa. Kirkkohistoriassa käy ilmi, kuinka jo 300-luvulla aloitettiin kirkon opista poikkeavien tai arvostelevien systemaattinen vaino, joka huipentui tuhat vuotta myöhemmin inkvisitiossa ja noitavainoissa. Tämä pitkäaikainen pelolla hallitseminen vieläkin heijastuu moniin asioihin, esimerkiksi jotkut vieläkin luulevat, että vain paholainen voi henkimaailmasta lähestyä ihmistä.

Uskontunnustuksessa sanotaan: "uskon ruumiin ylösnousemiseen". Tässä mielessä eräänä erikoisena yksityiskohtana oli kerettiläisten polttaminen. Ideana oli todennäköisesti Rooman kirkon yritys estää harhaoppisten ylösnouseminen eli taivaaseen pääsy, kun tällä menetelmällä tuhottiin kerettiläisten maallinen ruumis. Rooman kirkon mukaan Jeesuksenkin taivaaseen ylösnouseminen tapahtui aineellisessa ruumiissa.

Kirkko korostaa, että informaatio henkimaailmasta olisi tapahtunut tuhansia vuosia sitten ja pappien tehtävä on kirkon oppien mukaan selittää tällöin annetut Pyhän Hengen, Luojan viestit. Papit ovat tietyllä tavalla Jeesuksen työn jatkajia. Kirkollisesti Jeesuksen toiminta katsotaan kuitenkin Lutherin tekemän suodattimen kautta. Jeesuksen kehotukset hengelliseen uskonnollisuuteen huomattiin olevan luterilaista kirkkoa häiritseviä ja kirkolle vieraita pyrkimyksiä.

Jeesuksen lisäksi apostoli Paavali erityisesti painotti kokemuksellisten henkiyhteyksien tärkeyttä suorana tiedonlähteenä Kristuksen henkimaailmasta. Esimerkiksi profetoinnista Paavali toi esiin näkökulman, että sitä saa arvioida ja kehotti pitämään sen, mikä on hyvää. Ilmeisesti kirkko ei halua profetointia kilpailijakseen, vaikka informaatio tulisi kuinka korkealta tasolta tahansa. Profetoinnin estäminen on kuitenkin Raamatun (Paavalin) mukaan Jumalan tahdon vastaista.

Kirkollisessa ajattelussa luodaan keinotekoisilla oppirakennelmilla, kirkonopeilla ja tarvittaessa kirkkolakiin vetoamalla suoranaisia esteitä ihmisen ja Kristuksen välille eli toimitaan päinvastoin kuin Raamattu, Jeesus ja Paavali kehottivat tekemään. Toisin sann Jeesuksesta, Kristuksen rakkaudesta ja taivaasta saa puhua rajattomasti, mutta yhteyteen pyrkiminen ja kokeminen on kirkon oppien vastaista. Kun vastakkain on Jeesuksen selvät, yksiselitteiset kehotukset ja Lutherin mielipiteet, niin kirkko valitsee Lutherin mielipiteet.

Nokian Missionin irtauduttua kirkosta arkkipiispa Jukka Paarma korosti 30.03.08 HS:issa, että liikkeessä on käsityksiä, mitkä eivät vastaa luterilaisen kirkon käsityksiä. Toisessa yhteydessä tuotiin esiin kanta, että kirkolle on tärkeintä kirkon oppi. Nokia Missio on saanut vuorollaan kokea kirkollisen kielteisyyden ja torjunnan yrittäessään tuoda henkisiä kokemuksia, elävää kristillisyyttä kirkolliseen toimintaan.

Jeesus välitti Luojan tahdon, mikä tulee esiin esimerkiksi Vuorisaarnassa elämäntapana, joka mahdollistaa jokaiselle Luoja-, taivaskokemuksen. "Isä meidän rukouksessa" rukoillaan jatkuvasti, että Jumalan tahto toteutuisi myös maan päällä. Luterilainen "oikeaoppisuus" syrjäyttää erityiset Jeesuksen kehotukset ja näin Jumalan tahdon pyrkimyksessä hengelliseen uskontoon, Luojan kokemiseen.

Raamatusta löytyy loputtomasti erilaisia yksityiskohtia, jopa omituisuuksia, joihin voi takertua. Siinä on myös kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä, esimerkiksi osa UT:n kirjoittajista ei ole koskaan nähnyt Jeesusta. VT:ssakin on korkeata hengellisyyttä, mutta myös ohjeita arveluttavista asioista, kuten kurittoman lapsen kivittämisestä jne.

Ortodokseilla on määrätietoinen pyrkimys Hengen kokemiseen. Tässä ikonikin on apuväine, suoranainen ikkuna Kristuksen henkimaailmaan. Roomalaiskatolisilla on rakkaudellinen Maria välittäjänä Kristuksen luokse. Marian ilmestys on aivan erityinen armonosoitus. Ihminen antaa kaikille aatesuuntauksille kasvot. Jeesus toi 2000 v. sitten aikansa ulkokohtaiseen uskonnollisuuteen mystisen puolen, sisäisen kokemisen, hengellisyyden, taivaskokemuksen mahdollisuuden jokaiselle. Silloin Jeesus ja hänen kannattajansa pyrittiin eliminoimaan kaikin mahdollisin keinoin juutalaisten oikeaoppisten toimesta.



Kuvateksti. Kirkkotaulu. Uskonnon, tieteen ja politiikan pitäisi olla tasapainossa keskenään. Uskonnon tarkoitus on tuoda esiin henkimaailma todellisuutena ja auttaa ihminen Luojayhteyteen. Jos uskontoa käytetään maallisessa valtapolitiikassa, niin silloin uskonnossa korostuu uhkailu ja pelkohallinta. Tieteen pitäisi auttaa elämää eikä se saisi suuntautua elämän tuhoamiseen valtapoliittisena välikappaleena.

The Baltic Guide lehdessä (elokuu 2011) kirjoitettiin luterilaisuuden olevan Virossa suurin uskonto, mutta toisaalta Viro on Euroopan vähiten uskonnollinen maa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan mahdollisesti miljoona suomalaista ei usko Jumalaan. Uskonnon kokeminen elämän ulkopuolisena, vähän koskettavana asiana on aivan erityinen kirkollinen haaste. Vuonna 2013 Suomessa luterilaisesta kirkosta erosi yli 50000 ihmistä. Nuorten keskuudessa kirkon kannatus on poikkeuksellisen huono. Kirkonkin pitäisi palata uskonnollisuudessa 2000 vuotta taaksepäin eikä puolimatkaan. Jeesuksen viitoittama tie on ajaton.

Jeesus lupasi, että epäselvässä asiassa annetaan kysyttäessä oikea tieto Kristuksen henkimaailmasta. Protestanttisessa kirkossa Jeesus, Kristus, Kristuksen henkimaailma on kuitenkin työnnetty syrjään kokemuksellisena, elävänä yhteytenä, tiedon lähteenä. Tämä yhteys olisi kuitenkin mitä tärkein myös virheellisten käsityksien korjaamisessa. Esimerkiksi Johannes Kastaja oli Jeesuksen mukaan jälleensyntynyt Elias, josko tämä jälleensyntyminen on mahdollista muillekin.

Pekka Ervast kirjassaan "Jeesus Kristus Maailman Vapahtaja" kirjoitti myös iankaikkisesta kadotuksesta. Hän korostaa kirjassaan, että kreikankielinen sana "aionios" tarkoittaa rajallista aikaa, yhtä aikakautta, ei iankaikkisuutta. Jeesuskin puhui Hyvästä Paimenesta, joka löytää viimeisen eksyneen lampaansa.

Neale Walsch ensimmäisessä kirjassaan "Keskusteluja Jumalan kanssa" (WSOY, 1999) sivuilla 85 ja 86 kanavoi mm. seuraavasti: "Useimmat Uuden testamentin kirjoittajista eivät olleet eläissään tavanneet eivätkä nähneet Jeesusta." "Raamatun kirjoittajat olivat lujia uskossa ja suuria historiankirjoittajia. He kertoivat edelleen tarinoita, jotka olivat kulkeutuneet heille ja heidän ystävilleen toisten, vanhempien, kautta kunnes lopulta laadittiin kirjoitettu versio." "Kirkkoja" oli jo ennestään kohonnut Jeesuksen opetusten ympärille, ja kuten aina tapahtuu, kun ihmisiä kokoontuu voimallisen aatteen ympärille, jotkut ihmiset päättivät mitä osia Jeesuksen tarinasta kerrotaan ja miten. Tätä valitsemista tapahtui Raamatun ja evankeliuminen kokoamisen, kirjoittamisen ja julkaisemisen ajan." "Vielä useita satoja vuosia alkuperäisten kirjoitusten syntymisen jälkeen kirkko päätti mitä oppeja ja totuuksia hyväksyttäisiin senhetkiseen viralliseen Raamattuun ja mitkä olivat "epäterveitä" tai luonteeltaan sellaisia ettei niitä voinut vielä paljastaa suurille joukoille."

Lisää aiheesta


Riitta Wahlström. Vortex

Areiolaisuus oli kristillinen suuntaus, jossa Jeesusta ei pidetty samanarvoisena maailmankaikkeuden Luojan kanssa. Tämä riitti Rooman kirkolle perusteeksi kannattajien hävittämiseen sekä kaiken sen tuhoamiseen, mikä jollakin tavalla viittasi tähän "harhaoppiin" tai edes kannattajiin Rooman kirkko sai puhdistustyön tehtyä tullessa 500-luvulle. Rooman kirkolla olikin pitkät perinteet "harhaoppisten" eliminoimisessa jo ennenkuin inkvisitio pääsi vuosisadoiksi eliminoimaan harhaoppisia, paholaisen palvojia, noitia tai muuten epäilyttäviä. Paavin tulkinnan asiassa kuin asiassa moni hyväksyi Jumalan tahdoksi.

Nokkelasti ajateltiin, että paavi onkin Pietarin seuraaja ja näin jollakin tavalla Kristuksen edustaja ja itse asiassa onkin tällä tavalla "erehtymätön" Jumalan tahdon tulkitsija. Henkilökään ei ole tässä olennaista, vaan virka-asema (tarkemmin paavin istuin, ex cathedra) antaa itsessään pätevyyden "erehtymättömyyteen". Näin opastusta ei tarvita edes Kristuksen henkimaailmasta. Kun asiat naamioidaan Jumalan tahdoksi korkeaan virka- ja auktoriteettiasemaan vedoten, juhlavissa puitteissa, niin monet uskovat ilman epäilyn häivää, vaikka musta kuvattaisiin valkoisena ja päinvastoin.

Ortodokseille Pyhän Hengen, Kristuksen kokemukset ja ilmoitukset ovat aivan erityinen armonosoitus vuosisadasta toiseen, mutta oikeaoppisille luterilaisille sama tapahtuma on torjuttava, kirkonopin kieltävä kokemus.



Kuvateksti. Laivalla on symbolivastaavuus myös unessa, kuvaten millaisella välineellä edetään maallisessa elämässä. Olisi suuri etu, jos unessakin laiva olisi merikelpoinen. Aallokko kuvaa tunteita, myrsky tunnemyrskyjä. Esimerkiksi unessa järvi tai meri voi olla tyyni ja taivaanrannassa voi näkyä suuret ukkospilvet. Tällöin on jotakin ikävää tulossa, jos ei tee asialle mitään.

Merellä on keskeistä olla päämäärätietoinen, muutoin joutuu pyörimään loputtomasti sinne ja tänne tietämättä minne joutuu lopuksi. Vastaavasti minätajunnan tulisi ohjata mieltään ja ajatuksiaan, muutoin on vaarana siepata mieleensä toisten houkuttelevia ja jännittäviä tarkoitushakuisia mielipiteitä. On keskeistä pitää totuutta johtotähtenä sekä huolellista ajatuskontrollia mielessään.



Kuvateksti. Seinämaalaus Maltalla. Kysymyksessä on hyvin erikoinen tapa mennä sisälle. Kirkollisesti taivaaseen pääsy hoidetaan tekemällä Jeesuksesta syntien sijaissovittaja. Jeesus opetti Vuorisaarnassa ihmisyyden elämäntavan ja painotti henkilökohtaista vastuuta. Jeesuksen opetuksille kuten Vuorisaarnassa on täysin vierasta, että toisen kustannuksella, puhumattakaan tappamalla, vapaudutaan omista synneistä eli esteistä, mikä erottaa ihmistä Luojasta. Kaivauksien perusteella alkuseurakunnassa oli täysin vieras käsite, että Jeesus olisi ollut veriuhrina ihmiskunnan syntien sijaissovittaja. Henkisissä kirjoissa painotetaan, ettei ole sattumaa. Sai Babasta sanottiin, että kohdatessaan ihmisen hän näki myös tämän edellisen että tulevan elämän.

Mieli on kuin lasi, jonka läpi elämää katsotaan. Mitä kirkkaampi mieli on, niin sitä paremmin ymmärtäminen ja tiedostaminen onnistuu. Jokainen onkin vastuussa mielestään. Puhutaan myös tsakrojen tasapainoisesta aukeamisesta. Tsakrat reagoivat herkästi ajatuksiin ja tunteisiin. Jeesus kuvasi, kuinka jokainen voi tiedostaa yksiselitteisesti Luoja-, taivaskokemuksen. Luvaten samalla, että näin kaikki muukin teille annetaan.

Kun melkein mitä tahansa asiaa toistetaan auktoriteettien toimesta vuosisadasta toiseen, niin osa ihmistä alkaa pitää sitä totuutena, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kun Jeesus sanoi, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä, niin jokainen on jo Taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Mutta toisaalta mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei omassa todellisuudessa. Jeesus kehottikin ensimmäiseksi kokemaan tietoinen Luoja-, taivasyhteys.

Äidin ja lapsen sekä ihmisen ja Luojan suhteessa on symbolinen vastaavuus. Ihmiset keksivät mielellään oppirakennelmia, ennakkoehtoja, odotuksia, vaikka kysymys on vilpittömästä ja avoimesta kokemuksesta ilman maallisen mielen kielteistä järkeilyä.

Kristinuskon sisäisestä olemuksesta

Inhimillisessä elämässä kaikkia tapahtumia voi katsoa ulkokohtaisesti, älyllisesti, materialistisesti tai myös sisältäpäin, henkisesti. Esimerkiksi jos ihminen vihaa toista, niin vihaajasta lähtee kielteinen aaltomainen virta kohdehenkilöön, minkä tämä voi aavistaa, saaden mahdollisesti lisätukea katseesta, ilmeistä, eleistä, äänestä. Henkissielullisesti tämän vihavirtauksen voi nähdä ja kokea.

Henkissielullisesti Luojan tietoisuus läpäiseen kaiken, kaikki tapahtuu Luojan Mielessä, Tämän energiakentässä. Kaikki olemassaoleva on Luojan värähtelevää energiaa. Kun ihminen katsoo kiinteitä esineitä, niin kiinteyskin on näennäistä. Kaikella on yhtymäkohta alkuräjähdykseen sekä tätä kautta jumalalliseen energiaan, Luojan olemukseen. Tällä tavalla itse ihmisen kehokin on jumalallista energiaa. UT:ssakin lukee, että Hänessä me elämme, olemme ja liikumme.

Luojan, elämän, ihmisyyden syvällisempi ymmärtäminen, asian mystinen puoli pitäisi saada luonnollisena osana elämään. Toisinaan maalliselta näkökulmalta henkinen puoli torjutaan ja kielletään maallisuutta häiritsevänä epärealistisena asiana. Prinsessa Ruususen satunäytelmässä maallisuus kuvataan puolestaan noiduttuna unena. Mitä enemmän asiaan perehtyy, niin sitä enemmän siltä näyttääkin. Henkissielullinen maailma tai rinnakkaistodellisuus on kuvaannollisesti kuin tiimalasin tai verhon takana, pitäisi päästä hetkittäin toiselle puolelle. Eräänä esimerkkinä rukouksen ja pyhät sanatkin voi ajatella sekä sanoa ulkokohtaisesti, mekaanisesti pelkkinä sanoina kuin lukisi sanomalehteä. Mutta niihin voi myös hetkeksi keskittyä sulkemalla mielestään ajatukset ja mielikuvat sekä samalla tarkkaillen, mitä sisäisesti havaitsee, mitä kokee. Tietoisuudelle pitää antaa mahdollisuus, eikä takertua yksistään maallisuuteen.

Mielikuva on tarkka kutsu kuin sähköpostiosoite



On keskeistä tiedostaa, että ajatus, mielikuva sekä tunne ovat luovia voimia, jotka pyrkivät toteutumaan käskysanoina sekä hyvässä ja pahassa. Ei saisi luoda omaksi todellisuudekseen mitään olemattomia, mielikuvituksen pelkokuvitelmia, joita käytetään kuitenkin usein, esimerkiksi uskonnollisissa liikkeissä seurakuntalaisten pelkohallintakeinoina

Jeesuksen toiminnassa oli aivan keskeistä Luojayhteyden tuominen julkisuuteen, kaikille todelliseksi, kokemukselliseksi mahdollisuudeksi sekä virheellisen, etäisen, usein vihaan ja kostonhimoon perustuvan Luojakäsityksen korjaaminen. Jeesus ei kuitenkaan perustanut kirkkoa eikä papistoa, vaikka ne saivatkin voiman ja idean Jeesuksen opetuksista.

Kirkon opeissa korostuvat tietyt uskonnolliset näkökulmat, esimerkiksi ihmiskunta olisi saanut Jumalan erityistä epäsuosiota perisynnin vuoksi. (Henkisissä kirjoissa tämä paratiisiin yhdistetty perisynnin muodostuminen, symbolisen käärmetapahtuman yhteydessä, liitetään usein vapaan tahdon syntymiseen ihmiskunnassa.) Kirkko-opin kuvauksen mukaan Jumala suhtautuisi tämän perisynnin vuoksi ihmisiin mielivaltaisesti, ankarasti ja suoranaisen kostonhimoisesti. Kirkon mukaan tästä ahdingosta pelastus ei olisi ihmisen teot vaan ainoa pelastus olisi Jumalan armo, jonka saamisessa aivan keskeistä on osata sanoa tiettyjä sanoja ja uskoa tiettyjä kirkko-opin uskonkappaleita. (Raamatun mukaan Jumala on tehnyt ihmisen omaksi kuvakseen, tässä tulee vaikutelma, että ihminen on tehnyt Jumalan omaksi kuvakseen.)

Luojan kokeminen, henkiset kokemukset Kristuksen henkimaailman kanssa, rakkaus, ilo, totuus kulkevat käsi kädessä. Jeesus puhui rakkaudellisesta Isästä ja kehotti ensimmäiseksi Luoja-, taivaskokemukseen.

Kirkollisesti Jumala on personoitu pelottavaksi ja kostonhimoiseksi, tätä kirkollista tuomitsevaa jumalhahmoa korostaa vielä vaara joutua Jumalan tuomitsemana synnin (minkä synnin?) vuoksi iankaikkiseen kadotukseen. Rakkaus ja pelko ovat kokemuksellisesti toisensa poissulkevia.

Jeesus kiinnitti jo 2000 v. sitten huomiota (Luuk.11) uskonnolliseen epärehellisyyteen: "Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon avaimen! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet." Kirkko puhuu mielellään synnistä, mutta synti tarkoittaa Luojasta erottavaa tekijää. Raamatun sana aionios on kirkollisesti tarkoitushakuisesti käännetty iankaikkinen, vaikka oikea käännös on ajanjakso eli rajallinen aika.

Henkinen kehittyminen liittyy omiin pyrkimyksiin



Jeesus korosti oikeiden elämäntapojen tärkeyttä, ihmisen omaa pyrkimystä (Vuorisaarna). Lisäksi Jeesus kehotti pyrkimään omaan henkiseen kokemukseen, henkiseen yhteyteen Taivasten Valtakunnan (ja tämän sanansaattajien) kanssa. Usein kirkkouskonnossa tuodaan esiin näkemys, että Jumala kuulisi ihmisen rukouksen eli olisi yksisuuntainen vuorovaikutus. Toisensuuntaiseen vuorovaikutukseen, henkisiin kokemuksiin ja henkiyhteyksiin kirkko suhtautuu kuitenkin erityisen nihkeästi, usein suoranaisen vihamielisesti. Sekä maallisissa että henkisissä asioissa erinomainen kriteeri on Jeesuksen sanat, että hedelmistä puu tunnetaan. Taivasten Valtakunnan viestit johdattavat ihmistä Luojan luokse sisältäen totuutta, rehellisyyttä, epäitsekkyyttä, toisten auttamista, rakkautta, myötätuntoa, elämänkunnioittamista jne.

Isä meidän rukouksessa sanotaan mm. "Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maanpäällä""¦ eli kristityt ihmiset kaikkialla toivovat ja rukoilevat toistuvasti Jumalan tahtoa maanpäälle. Jumala ei kuitenkaan aineellistu ja tällä tavalla kerro tahtoansa ja toiveitansa. Hengen välitön informaatio tapahtuu aina ihmisten vastaanottamina henkisinä kokemuksina, havaintoina ja viesteinä ihmisten tiedostamisen kautta, kuten jo Raamatun sanansaattajat ja myös Jeesus esimerkeillään osoittivat. Luoja on antanut jokaiselle ihmiselle henkisiä kykyjä, joita pitäisi kehittää (esimerkiksi ei kukaan osaa soittaa viuluakaan ilman harjoitusta). Kirkon organisaation edustajat pyrkivät näkemään henkisissä kokemuksissa, henkisyyden ilmenemismuodoissa vain paholaisvaaroja, jopa rakkautta, valoa, iloa, totuutta ja parannusta tuovissa enkeleissä. Tällä tavalla pyritään estämään jo alkuvaiheessa yhteyden luomista Taivasten Valtakuntaan (huomaa Jeesuksen kehotus: "Etsikää ensin Taivasten Valtakuntaa. Etsivä löytää. Kolkuttavalle avataan." ) ja estetään Jeesuksen ja Luojan tahdon ja toiveiden ilmenemistä. Kirkollisen organisaation pitäisi puolustaa totuutta, henkistä kehitystä ja henkisyyden ilmenemistä, mutta käytäntö on aivan muuta.

Kun on kysymys mielen alueesta, henkisestä rinnakaistodellisuudesta, Kristuksen valtakunnasta, niin olisi suuri etu, jos pappi voisi olla kokemuksellinen ammattiauttaja. Jos seurakuntalainen haluaa saada tietoa henkimaailmasta, henkisistä kokemuksista, niin pappi voisi olla tällöin henkinen opastaja toimien Jeesuksen työn jatkajana.

Uskonnollisesti ihmisen pitäisi olla päämäärätietoinen, pitäen johtotähtenä Luojayhteyttä, niinkuin Jeesuskin kehotti tekemään Jos tällöin saa henkisiä kokemuksia, niin niihin sisältyy arvokas henkilökohtainen opastus. Tämä viestintä voi tulla myös unien kautta. Luojalle on kaikki informaatiokanavat mahdollisia.

Jos pappi toimii johtotähtenä oikeaoppinen luterilaisuus, niin tämä antaa kirkollisen perusteen torjua seurakuntalaiselta Jeesuksen kehotukset henkisiin kokemuksiin ja Lutheriin vedoten voi torjua sekä vähätellä seurakuntalaisen pyrkimyksiä ja mahdollisia henkisiä kokemuksia. Seurakuntalaista voi harhauttaa ja pelotella helposti monella eri tavalla etsimällä tämän käsityksistä ja kokemuksista "vaarallisia" piirteitä, joissa voi olla yhtymäkohtia tai viitteitä pakanauskontoihin, idän uskontoihin, New Ageen, kirkollisiin harhaoppeihin jne.

On sinänsä mielenkiintoista, että hindut, islamilaiset, juutalaiset ja kristityt palvovat samaa, yhteistä Jumalaa (ja ovat käyneet useita sotia keskenään toteuttaakseen Jumalan "tahtoa"). Hindut ja joogit tavoittelevat samadhia, buddhalaiset nirvanaa, islamilaisuudessa on oma tähän pyrkivä mystinen suuntaus, sufilaisuus ja juutalaisuudessa, kabbala. Kristityillä on ollut mystiikka, jossa pyritään valaistumiseen, taivaskokemukseen. Protestanttinen kirkko, aina Lutherista asti, on suhtautunut kuitenkin mystiikassa Kristuksen kohtaamiseen kielteisesti, koska tämä vaarantaa vanhurskauttamisoppia sekä kirkkoyhteisöä (Otavan iso tietosanakirja). Kirkkoherra Voitto Viro tuo kirjassaan "Sielu on suunnaton ihme" syyn protestanttien kielteiseen suhtautumiseen mystiikassa Luojansa kohtaamisesta: "ihmisen syntisyys ja vanhurskauttamisopin perusteet vaarantuvat".

Uskonto-opillisesti saatanan, paholaisen toimia, juonia ovat tapahtumat, mitkä erottavat ihmistä Luojasta. Heprean kielen sana "saatana" on samaa juurta sanalle "olla esteenä". Ajatukset eli pyrkimykset, maallisuuteen takertumiset, opinkappaleet, mitkä estävät ihmistä lähestymästä ja kokemasta Luojaa ovat olemukseltaan saatanallisia.

Kokeminen tarvitsee hetken keskittymisen



Jeesus opetti, Luoja pitäisi kohdata lapsen kaltaisesti eli olla hetki hiljaa, hetki ilman mielipiteitä, ehtoja ja vaatimuksia. Kirkkoherra Voitto Viro kiinnitti huomiota kirjoissaan, että kirkossa menetetään arvokas hetki, kun rukouksen jälkeen sanotaan kiireesti amen ja siirrytään välittömästi seuraavaan tapahtumaan. Jos rukouksen jälkeen oltaisiin hetki hiljaa, niin seurakuntalaisilla olisi arvokas mahdollisuus henkisiin kokemuksiin.

Esimerkiksi "Isä meidän rukous" on itsessään meditaatiotapahtuma, rukouksen jälkeen pitäisi kuitenkin olla hetki hiljaa, kokeminen tarvitsee luovan hetken. Jos mielen huomio kiinnitetään nopeassa tahdissa ajatuksesta, mielikuvasta tai tapahtumasta toiseen, niin näin sidotaan tietoisuus tehokkaasti maallisuuteen.

Minätajunta on sananmukaisesti omien ajatuksiensa ja maallisen mielikuvatulvan vankina. Ihminen on kuin metsäpolulla maastopyörällä, kypärä päässä kovaa vauhtia polkeva. Tällöin pystyy havaitsemaan vain edessä olevan polun. Maailma näyttäisi aivan erilaiselta, jos aina hetkeksi pysähtyisi ja ottaisi kypärän pois sekä huomioisi luonnon kauneutta sekä ihmeitä. Vastaavasti jos ei välillä keskity irrottautumalla ajattelusta, mielikuvatulvasta ja näin virittäytymällä omaan henkiseen olemassaoloon, niin tämä puoli jää tiedostamatta.

Uskonnollisella kirjallisuudella täyttäisi kymmeniä ehkä satoja kirjastoja. Kaikki kirkollinen tieto, vertaileva uskonnollisuus on ulkokohtaisuutta, maallisen mielen ajatuksia. Kun tapahtumien kuvaaminen, henkiset kokemukset muutetaan ajatuksiksi, niin ne eivät ole enää henkisiä kokemuksia. Ajatteleminen lukitsee tietoisuuden maallisen mielen tapahtumaksi. Ei voi kokea, jos ajattelee. Henkisen kokemuksen voi vastaavasti aina lopettaa alkamalla ajatella jotakin.

Esimerkiksi ikonia katsellessa, henkistä kirjaa lukiessa olisi olennaista keskittyä hetkeksi lukemaansa, havaintoihinsa ja näin muuttaa asioita sisäiseksi kokemukseksi, antaen henkisyyden viestittää omaa olemassaoloaan.
Ihmiselle kirkastuu juuri se, mikä olisi olennaista tiedostaa. Luoja on kaikessa läsnä.

Ulkokohtaisuuden ja sisäisen kokemisen raja voi näyttää hiuksenhienolta, mutta ero on käytännössä täysin selkeä. Raamatussa painotetaan näkökulmaa: Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Näin Kristus, Jumala on kaikenaikaa meissä, ihminen on kaikenaikaa taivaassa, Luojan läsnäolossa. Luoja-, taivasyhteys pitäisi kokea, mitä ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Vuorisaarnan elämäntavalla tämän kokeminen onnistuu kaikille.

Jeesus antoi avoimen valtakirjan jokaiselle taivaskokemukseen. Rakkaus yhdistää rakkauden kohteeseen. Joka hetki onkin oikea hetki lähestyä Luojaansa. Ihmisen oma aloite on keskeistä. Ajatus on kaikessa, niin myös tässäkin liikkeelle paneva voima. Ihminen itse valitsee, ottaako Luojan huomioon elämässään vai laittaako "hyllylle" odottamaan jotakin tulevaa aikaa.

Luojan ja ihmisen välisen erillisyyden kehittely on erityinen kirkollinen ansa. Ihmisyydessä on kysymys ymmärtämisestä ja tiedostamisesta. Pitää olla hiven uskoa, jotta ihminen tekisi asiassa kuin asiassa jotakin. Jos ihminen pitää henkistä kokemusta, omaa Luojakokemusta mahdottomana tai ei usko että sitä voi itselle tapahtua, niin omat ajatukset luovat tehokkaan esteen. Jokaisella elämä etenee omien ajatuksien tai hyväksymiensä mielipiteiden mukaisena.


Erillisyys Luojasta on kirkollinen ansa



Luterilaisessa oikeaoppisuudessa sisäinen kokeminen on muutettu ulkokohtaiseksi opinkappaleeksi eli ihminen pelastuu, kun uskoo Luojan armoon Jeesuksessa Vapahtajana. Eli tässä Kristusta ei kta sisäisesti taivaskokemuksessa, vaan Kristus on muutettu opillisesti ulkohtaiseksi pelastajaksi ja Lunastajaksi, joka ristillä kuolemallaan on sovittanut ihmiskunnan synnit, myös tulevaisuudessa. Uskomalla tai luulemalla tähän kirkonoppiin vapautuu synneistään ja pelastuu, pääsee taivaaseen.

Esimerkiksi voidaan puhua ja kirjoittaa Luojasta tai rakkaudesta tunteikkaasti ja mahtipontisesti rajattomasti, mutta asia jää kuitenkin epäselväksi. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Hetkenkin omakohtainen kokemus muuttaa asian omaksi todellisuudeksi ollen arvokkaampi kuin tuhannet puheet.

Jeesus ja Paavali kehottivat kokemaan ensimmäiseksi Luojayhteyden



Jeesus ja Paavali kehottivat henkiyhteyksiin ja painottivat erityisesti henkisten kokemuksien tärkeyttä, pyrkimään tietoiseen yhteyteen Kristuksen henkimaailman kanssa. Jeesus jopa kehotti ensimmäiseksi kokemaan taivas-, Luojayhteys. Protestanttisen kirkon suhtautuminen henkisiin kokemuksiin, Luojayhteyteen on aivan päinvastainen kuin Jeesus ja Paavali opettivat. Jeesuksen mukaan Luojayhteys on todellinen, elävä ja kokemuksellinen rakkausyhteys elämänlähteeseen, omaan olemassaoloon, rakkaudellisen viisauden lähteeseen. Kirkko suhtautuu jo pelkkään tämäntapaiseen pyrkimykseen vihamielisesti, kuten Nokia Mission sai kokea. (Nokia Mission oli alunperin kirkkoherran johtama herätysliike kirkon sisällä.)

Jokaisella ihmisellä on oma mielensä ja omat ajatuksensa. Tämän vuoksi jokainen näkee asiat omien ajatuksiensa värittäminä, omien näkökulmiensa mukaisesti. Myös jokainen uskonnollisen kirja kuvaa ihmisen ja Luojan suhdetta kirjoittajan näkökulmalta. Kirkollisessa organisaatiossa tulkitaan asiat organisaation eduksi, kirkonoppien ja kirkkolakien mukaisesti. Tämä on johtanut ajanmittaan poikkeuksellisen omituisiin kirkollisiin käsityksiin ja opinkappaleisiin.

Esimerkiksi Raamattu ja erityisesti UT kehottaa toistuvasti henkisiin kokemuksiin, yhteyksiin elävän ja todellisen Kristuksen henkimaailman kanssa. Aivan erityinen esimerkiksi vuorovaikutuksen todellisuudesta on kuvattu UT:ssa (Luuk.9:23) kirkastusvuoren tapahtumissa, missä Jeesus tapaa opetuslasten kanssa Mooseksen ja Eliaksen henkisinä olentoina samalla kommunikoiden heidän kanssaan. Paavali jopa varoittaa estämästä profetointia pitäen sen kieltämistä Jumalan tahdon vastaisena. Uskontotieteiden professori Elaine Pagels on kirjoittanut maailmankuulun kirjan "Gnostilaiset Evankeliumit" (Art House, 2006). Tässä hän tuo esiin 100-200 luvuilta kristittyjen aktiivisia pyrkimyksiä, kokemuksia ja yhteydenpitoa Kristuksen henkimaailman kanssa.

Kun protestanttinen kirkko toistuvasti korostaa muuttumattomuutta, pitäen tärkeimpänä arvona omaa kirkonoppiansa, niin mitä todennäköisemmin onkin kysymys Rooman kirkkoa myötäilevien, valtataisteluihin osallistuneiden kirkkoisien ikivanhojen mielipiteiden kannattamisesta. Tässä valtataistelussa Rooman kirkko kielsi yhteydenpidon Kristuksen henkimaailmaan, tehden omasta kirkonopistaan ja papistostaan korkeimman uskonnollisen tiedonlähteen. Toisin sann Rooman kirkko hyväksyi vain omat tulkintansa, tarvittaessa maallisin pakkokeinoin, esimerkiksi ylösnousemisessa haudasta nousee kuolleen aineellinen ruumis verineen, lihoineen ja luineen.

Lisää aiheesta


a photo of a Apparition of Mary. El Zeitoun 14.11.2003
tarkemmin: http://www.greatdreams.com/channeling.htm

Apostoli Paavali kirjoittaa 1 Tess. 5 seuraavasti: Herran päivä tulee kuin varas yöllä. Valvoimme tai nukumme eläisimme yhdessä hänen (Jeesuksen) kanssa, kurittomia pitäisi nuhdella, rohkaista alakuloisia, holhota heikkoja, olla pitkämielinen kaikkia kohtaan. Ei saisi kostaa kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkiä tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille, karttaa kaikenlaista pahaa, olla aina iloinen, rukoilla lakkaamatta, kiittää joka tilassa. Henkeä älkää sammuttako, profetoimista älkää halveksuko. Ktelkaa kaikki, pitäkää se mikä on hyvää.

Avataara Amma korostaa, kun ihminen lähestyy Jumalaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy ihmistä sata askelta. Jeesus sanoi saman asian vähän eri sanoin. Eli Luoja ja enkelit ovat valmiina auttamaan ja elävöittämään ihmistä, jotta tämä voisi kokea oman henkisen todellisuutensa, ja näin ymmärtää oma elämäntarkoitus, mutta ihmiseltä tarvitaisiin jokin aloite. Jos ajattelee buddhalaisuutta, Jeesuksen ja Paavalin opetuksia, niin nämä opettavat hyvinkin samanlaista, dogmeista vapaata elämäntapaa, missä pyritään oikealla elämällä henkiseen ymmärrykseen, ihmisen henkisen olemassaolon tiedostamiseen ja omaan taivaskokemukseen. Buddha korostaa meditaatiota, Jeesus puolestaan rukousta.

Luojayhteyteen pyrkivä rukous ja uskonnollinen meditaatio ovat periaatteessa yksi ja sama tapahtuma. Rukouksen tai mielikuvaan keskittymisen jälkeen ollaan hetki hiljaa työntämällä maallinen mieli ajatuksineen hetkeksi syrjään.

Kirkon opeissa tämä yksinkertainen ja selkeä elämäntapa sekä pyrkimys omaan henkiseen kokemukseen on eksytetty opinkappaleiden, dogmien loputtomaan suohon, suoranaiseen viidakkoon. Jopa Jeesuksen ja Paavalin keskeiset, selkeät, yksiselitteiset ohjeet on onnistuttu tekemään kirkonoppien vastaiseksi ja kirkkoa häiritseväksi tapahtumaksi. Tämä tarkoittaa pelkistetysti, ettei Pyhä Henki, Jumala ole tervetullut kirkkoon elävänä, todellisena kokemuksellisena läsnäolona

Apostoli Paavali kirjoittaa Gal. 12, ettei hänen evankeliuminsa ole ihmisiltä saatua, eikä sitä ole hänelle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen hänelle ilmoittanut. Juuri tätä Paavali painotti, että ihmisellä on mahdollisuus suoraan kokemukselliseen yhteyteen Kristuksen henkimaailman kanssa. Toisessa kohdassa Paavali korosti, että nämä yhteydet ovat Jumalan tahto, eikä niitä saisi yrittää estää.

Luoja on syvimmän olemuksesi, todellisuuden kokemista



Osho kirjassaan "Zen perimmäinen totuus" (Unio Mystica, 1997) painottaa, että sanat eivät voi vangita totuutta. Asioiden älyllinen ymmärtäminen ei ole todellista ymmärtämistä. Totuuden voi vain kokea, siinä ei ole kysymys kirjaviisaudesta. Totuus on olemassa kaikkialla ulko- ja sisäpuolellasi. Luomme jatkuvasti esteitä, jotta Hän ei tavoittaisi meitä. Jumala on syvimmän olemuksesi, todellisuuden kokemista, mikä on mahdollista vain syvän henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Oshon mukaan uskomukset on halpa ratkaisu, voit uskoa ja pysyä ennallasi, voit uskoa eikä sinun tarvitse muuttaa elämääsi. Osho painottaa kirjassaan, että usein uskonnollisilla liikkeillä ei ole tarkoitustakaan löytää Luojaa. (Huomaa tässä yhteydessä protestanttisen kirkon käsitys, että Kristuksen, Luojan kokeminen on kirkon vanhurskauttamisopin vastainen tapahtuma.)

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan rukoukseen liittyvän erään keskeisen yksityiskohdan. Jos rukoilee jonkin haluamista, niin rukoilee haluamista ja itse haluamisen kohde etääntyy.

Yleinen mielipide voi olla hyvinkin erikoinen. Vallassaolevat voivat monilla tavoin muokata yleistä mielipidettä, jopa vuosisatoja. Tällöin monet alkavat pitää mitä erikoisimpia käsityksiä itsestään selvyyksinä, kuten aikoinaan noitavainoja. Vuosisatoja protestanttinen kirkko on viestittänyt ankeata suhtautumistaan henkisiin kokemuksiin ja tällä tavalla pyrkinyt muokkaamaan yleistä mielipidettä. Eräänä esimerkkinä voidaan järkeillä, että papit auttavat ja toimivat Pyhän Hengen puolesta eli Tämä on saatu pelkällä kirkollisella tulkinnalla "hyllytettyä" kirkon toiminnasta elävänä, kokemuksellisena, toimivana todellisuutena, totuuden välittäjänä.

Pyhästä Hengestä voidaan puhua kirkollisesti kauniisti ja tunteikkaasti, mutta samalla estetään kuitenkin Pyhän Hengen ilmentyminen. Tällä tavalla ulkokohtaisen ja sisäisen kokemuksellisen raja voi näyttää hiuksenhienolta, mutta on käytännössä suuri. Mikä ortodokseille on suuri Pyhän Hengen armonosoitus, niin saman protestantit ovat onnistuneet tekemään kirkonoppien vastaiseksi.



Kuvateksti. Kirkollisesti puhutaan mielellään ovelasta, valepukuisesta käärmeestä, mikä harhauttaa ihmisiä. Jeesus painotti erityisesti, että epäselvässä asiassa Luojalta voi kysyä ja Pyhä Henki kertoo kaiken totuuden."Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut." "Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa." Apostoli Paavali korosti, että henkiyhteyksissä pitää toimia Kristuksen nimissä.

Jokainen pystyy järkeilemään melkein asian kuin asian edukseen tarkastelemalla kokonaisuudesta jotakin pientä yksityiskohtaa tai vetoamalla jonkun mielipiteeseen. Eräänä esimerkkinä järkeilyn nokkeluudesta kirkolliskokouksessa päätettiin, että paavi on erehtymätön, kun hän lausuu näkemyksensä paavin istuimelta, ex cathedra. Protestanttisessa kirkossa vedotaan ja korostetaan kirkon oikeaoppisuutta, luterilaisuutta. Tässäkin tulee hyvin esiin sanojen harhauttavuus. Oikeaoppisuus sanana vaikuttaa kuulijasta aidolta ja keskeiseltä, mutta tässä asiassa oikeaoppisuus kuvaa Lutherin, katolisen munkin mielipiteitä. Lutherilla oli useita hyvinkin epäkristillisiä mielipiteitä, eräänä esimerkkinä hän suhtautui kielteisesti henkisiin kokemuksiin, yhteydenpitoon Kristuksen henkimaailman kanssa, Luojan kokemiseen. Luther oli tässäkin asiassa täysin päinvastaisessa linjassa kuin Jeesus ja Raamattu.

Luther kehitteli armo-opinkin, missä korostuu, että pelastuminen tapahtuu puhtaasta armosta ja ihmisen ajatukset sekä teot eivät vaikuta pelastumiseen. Jeesus suositteli kuitenkin erittäin aktiivista, koko elämän kestävää uskonnollista menetelmää henkisenä tienä, suorastaan kilvoittelua, nimittäin rukoilemista ja elämistä Vuorisaarnan viitoittamalla tiellä. Pyrkimään ensimmäiseksi kokemukselliseen, tietoiseen taivas-, Luojayhteyteen, epäselvässä asiassa kysymään neuvoa ja opastusta Kristuksen henkimaailmasta.

Luterilainen käsitys tekee Jumalasta hirviön. Jotta ihminen saisi iankaikkisen elämän taivaassa, niin pitäisi uskoa kirkon armo-oppiin perustuva pelastumisoppi. Jos ei usko tai ei pysty uskomaan, niin edessä on iankaikkinen kadotuksessa kärsiminen. Tosin Raamatussa ei löydy perustetta tälle kirkon keksimälle oppikäsitykselle. Vuorisaarnassa Jeesus kertoi, kuinka Luoja-, taivaskokemus on kaikkien saavutettavissa maallisen elämän aikana.

Jokainen pelastuu



Jeesus toi esiin, että Hyvä Paimen löytää viimeisenkin eksyneen lampaansa. Jeesus käsitteli myös jälleensyntymistä Johannes Kastajan yhteydessä. Kirkon oli "pakko" kieltää jälleensyntyminen. Ihminen ei voi olla iankaikkisesti kadotuksessa, jos pääsee jälleensyntymään.

Luther painotti, ettei pelastumisessa ajatuksilla ja teoilla ole merkitystä. Tässäkin on kuitenkin täydellinen ristiriita Jeesuksen kehotuksiin ja mitä Jeesus opetti Vuorisaarnassa. UT:ssa Jaakobin kirjeessä sanotaan seuraavaa. "Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskoa, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?" Jeesus viestitti kaikissa opetuksissaan, huipentuen Vuorisaarnassa, kuinka ihmisen pitäisi löytää ja kokea oikealla elämäntavalla Luojayhteys.

Jos Jeesus olisi ollut ihmiskunnan sovitusuhri (syntipukki), joka hoitaa ihmiskunnan nykyiset ja tulevat synnit sekä pelastumisen taivaaseen, niin Jeesus olisi julistanut tätä kaikkialla ja jatkuvasti. Paavali ja muut apostolit olisivat tuoneet varmasti omalta osaltaan tätä näkökulmaa esiin lukuisilla tavoilla. Alkuseurakunnalle Jeesus syntien sovittajana, sovitusuhrina olikin täysin vieras käsite. Jeesuksen kuoleman jälkeen pitkän ajan kuluttua tehtiin kirkollinen nokkeluus, että Jeesusta käytetään sovitusuhrina ja näin hoidetaan ihmisen kulku taivaaseen, kunhan vain uskon kirkon käsitystä.

Bhagavad Gitassa (Krishna kuvaa Jumalan ja ihmisen suhdetta) kirjoitetaan, että on kolme porttia helvettiin. Ne ovat halu, viha ja ahneus. (Huomaa tässä yhteydessä Jeesuksen kiusaukset.) Mieli estää meitä näkemästä Jumalaa eli mielen hiljetessä jäljelle jää vain meidän todellinen olemuksemme eli Jumala. Vuorisaarnassa Jeesus kuvaa mielen hallintaa ja hyväntahtoista elämäntapaa, joka johtaa Luoja-, taivastietoisuuteen.

Tuhansia vuosia sitten Krishna ja Buddha kuvasivat hyvin samantapaisesti kuin Jeesus ihmisen pelastumistien. Taivastietoisuudessa on ykseys ja totuus on sama.

Egon riippuvuudet, maallisuuteen takertuminen, halut, viha ja pelko estävät saamasta mielen rauhaa. Kun haluaa jotakin ja ei saa sitä, niin se synnyttää vihaa. Pitäisi vain valita eikä haluta. Egossa korostuu erillisyys, itsekeskeisyys, elämän näkeminen "ajopuuna", rakkaudellisuuden korvautuminen peloilla.

Luojayhteydessä korostuu elämän ykseys, Luojan rakkaudellinen läsnäolo todellisuutena, sattuman näennäisyys. Luoja koetaan rakkaudessa. Rakkauden värähtelyihin liittyy korkea tietoisuus. Maallisen tavoitteen pitäisi on vain virike, katalyytti tässä henkisessä tapahtumaketjussa eli perimmäinen kysymys on, kuinka Luoja voi ilmentyä ihmisessä.

Uskonnon harjoittaminen, opinkappaleiden uskominen ei tarkoita itsessään mielen hallintaa. Jokaiselle olisikin keskeistä totuudellisuus, hyväntahtoisuus, oman mielen hallinta, huolellisuus jokaisesta ajatuksesta, minkä mieleensä hyväksyy. Tässä elämäntavassa henkinen tie sekä inhimillinen myötätuntoinen ihmisyys ovatkin yksi ja sama. Kummassakin elämäntavassa maallinen ulkokohtainen elämäntapa pitäisi muuttaa nykyhetkessä elämän kokemiseksi.

Jokaisen pitäisi keskittyä hetkeksi elämän kohottaviin tapahtumiin, kuten rukoukseen, meditaatioon, luonnon kauneuteen, vastata toisen hymyyn, luoda kiitollisia, rohkaisevia ajatuksia ja sanoja jne. Ihmiseen kätkeytyy henkisen havainnoimisen kyky, joka aktivoituu automaattisesti tietynlaisella elämäntavalla.

Uskonto-opillisesti hindulaisuudessa on tiedetty tuhansia vuosia, että ihmiseen kätkeytyy Luoja (Itse). Jeesus toi saman esiin korostamalla, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä ja kehotti kokemaan Tämän ensimmäiseksi. Carl G. Jung tuli 1900-luvulla tiedemiehenä samaan tulokseen 80000 unen aineistolla, että ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, mieltä. Tämä suurempi on Luoja. Jungin mukaan tämä voidaan koska tahansa todistaa.

Ihminen on sekä etsijä että etsinnän kohde, etsii jotakin, joka ihmisellä jo on. Onnellisuutta pyritään etsimään usein itsensä ulkopuolelta. Kaikki pyrkimykset etsiä maallista onnea ovat kuitenkin harharetkiä, sillä se mitä ihminen etsii on sisimmässäsi.



Kuvateksti. Ihmisellä on vapaa tahto ja näin oman mielen hallinta sekä vastuu. Jos ihminen ei tee mitään, niin ei mitään tapahdukaan. Jokainen on kuitenkin kaiken aikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa saaden henkisiä virikkeitä, kohottavia ajatuksia, rakkaudellisia mielikuvia, yleviä pyrkimyksiä jne. Unetkin kertovat symbolisesti missä ihmisyydessä mennään ja mitä pitäisi ottaa huomioon. Avataara Amma korostaa opetuksissaan, kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy sata askelta. Ihmisen oma alkuliikahdus on aivan keskeistä.

Ajatus ja sana eivät yksin riitä, tarvitaan vielä toteutus. On eri asia puhua rukoilemisesta ja meditaatiosta kuin rukoilla ja meditoida. Vuorisaarnassa Jeesus kuvasi ihmisyyden hyväntahtoisen elämäntavan, korostaen takertumattomuutta maallisuuteen ja kiinnitti erityisesti huomiota mielen puhtauteen. Mieleen ei saisi päästää mitään sopimatonta tunnetta tai ajatusta. Ihmisellä on vain tämä nykyhetki. Elämä pitäisi elää läsnä olevana eli tietoisena hetkessä. (Maallinen vastaavuus on puhelimen päivittäminen. Jos puhelin on jatkuvasti pois päältä, niin on vaikeata päivittyä.) Elämä on Luojan läsnäoloa. Olisi keskeistä ottaa Luoja huomioon, mukaan elämäänsä. Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. Kun kutsuu Luojan elämäänsä, niin tapahtuma on kuin ottaisi hupun pois silmien edestä.

Rukous ja uskonnollinen meditaatio ovat olemukseltaan sama, ollaan hetki Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Koko elämän voikin muuttaa Luojaläheiseksi meditaatioksi. Rakkaudellinen, kiitollinen mielikuva on voimallinen kutsu. Jo hetken, 1-2 sekunnin Luojakokemus antaa ymmärryksen ihmisen henkisestä olemuksesta ja poistaa kuolemanpelon. Jeesus kehotti pyrkimään tähän Luoja-, taivaskokemukseen ensimmäiseksi. Tässä asiassa luterilaisella kansankirkolla ja Jeesuksella on päinvastaiset näkemykset.

Kirkon mukaan ihmiskunnan pelastuminen toteutuu Jeesuksen sovituskuolemalla ja näin kirkollisena vaihtokauppana Jumalan kanssa. Uskonto-opillisesti on kuitenkin hyvin eriskummallinen käsitys, että viaton tappamalla tullaan otolliseksi Jumalalle. Sovituskuoleman totuudellisuuden näkökulmalta on jo ristiriita, kun Jeesus pyysi Jumalalta anteeksiantoa pahantekijöilleen, koska nämä eivät tiedä mitä tekevät. Jos Pilatus olisi laittanut Jeesuksen loppuiäksi vankilaan, niin olisiko ihmiskunta joutunut ikuiseen kadotukseen, koska tällöin ei olisi voitu tehdä em. kirkollista vaihtokauppaa. Jeesus kuvasi kuitenkin Vuorisaarnassa elämäntavan, mikä johtaa jokaisen tietoiseen Luojayhteyteen ja näin pelastumisvarmuuteen jo maallisen elämän aikana.



Kuvateksti. Berliinissä katutaiteilijan teoksesta tulee vaikutelman, ettei elämä mennyt niin kuin pitäisi. Jokaisen olisi hyvä miettiä ajoittaisesti, millaista "viisasten kiveä" on etsimässä. Kaikille olisi eduksi tehdä ajatusleikki, kuinka elämän lopulla pohtii mennyttä elämäänsä. Tällöin jokainen ymmärtää, että itsensä vertailu muihin on virheellistä. Ihminen on oma kriteerinsä, keskeisintä on tasapaino Luojansa kanssa. Ihmiselle kirkastuu, että arvokkainta onkin mikä on lähinnä. Luoja on lähempänä kuin hengitys ja läheiset ovat arvokkaita sekä rakkaita.

Ihminen on kokonaisvaltainen olento. Monet asiat vaikuttavat hyvinvointiin. Joitakin asioita kannattaa miettiä etukäteen. 7.10.2019 IS:n kyselyyn, miten vanhuuteen olisi parasta varautua, tuli lyhyessä ajassa tuhansia vastauksia. Nämä samat asiat toistuivat uudestaan ja uudestaan: Pidä huoli kunnosta. Laita rahaa säästöön. Mieti, missä asut. Vaali ystävyyssuhteita.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholma. Materialismia arvostavassa yhteiskunnassa luontoarvoja usein kaltoinkohdellaan pelkkinä käyttöesineinä unohtaen ihmisen riippuvuuden luonnon hyvinvoinnista. Vastaavasti uskonnon hengellisyys ei sovi maallistuneeseen oikeaoppisuuteen vaan uskontoa pyritään muuttamaan maallisen järkeilyn mukaiseksi eli maalliseksi käyttö- ja hallintavälineeksi.

Meditaatiosta

Uskonnollinen meditaatio ja rukous ovat olemukseltaan yksi ja sama, ollaan hetki virittäytyneenä Luojan läsnäoloon. Jollakin se onnistuu parhaiten luonnossa, jollakin palvelutyössä jne, kun keskittyy johonkin niin työntää maallisen mielen ajatuksineen syrjään ja saa näin mielensä avoimeksi. Henkisissä kirjoissa suositellaan usein aamulla ja illalla 20 min meditaatiota keskittymällä otsaan kulmakarvojen väliin kolmanteen silmään. Ei saisi kuvitella mitään. Kokemus on aina erilainen kuin sen kuvitelma. Ennen meditaatiota voi virittäytyä rukouksella, kohottavalla musiikilla, henkisellä taululla jne. Luojaa lähestyttäessä pitäisi olla avoin ilman odotuksia ja ennakkoehtoja.

Meditaatio auttaa ihmistä eheytymään. Meditaatiomuotoja on lukuisia sekä uskonnollisia että maallisia. Periaatteessa meditaatio on kaikille hyödyllinen mielen- ja stressinhallinnan näkökulmalta, poikkeuksena mielenterveysongelmat. Meditaatiossa mieleen tulee vanhoja harmituksia ja kielteisiä tunteita, jos on mielenterveysongelmia niin näiden kestokyky voi olla heikko. Meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, jos niitä alkaa pohtia, niin kokeminen keskeytyy. Ajatteleminen tapahtuu aina maallisessa mielessä, maallisessa tietoisuustilassa. Ajatteleminen ja kokeminen tapahtuvat eri tietoisuustiloissa.

Luojan voi kokea vain rakkauden, onnellisuuden, ilon värähtelyissä. Jeesus puhui rakkaudellisesta Isästä. Mieli pitäisi vapauttaa stressistä, kielteisestä ajattelusta, vanhoista harmituksista, itsensä väheksymisestä jne. Jeesus varoitti murehtimisesta. Synti ja syyllisyys voivat muuttua henkiseksi esteeksi murehtimalla asioita, joille ei voi tehdä mitään. On keskeistä muistaa, kuinka apostoli Paavali jahtasi Jeesuksen seuraajia ja muuttamalla elämäntapaa koki Kristuskokemuksen. Vuorisaarnassa on kuvattu Jumalan tahto. Siinä sanotaan selkeästi, että niin kuin te annatte toisten rikkomukset (erehdykset) anteeksi teitä vastaan rikkoneille, niin vastaavasti taivaan Isä antaa teille anteeksi.

Jeesus kehotti keskittymään elämäntapaan, mikä edesautaa mielen puhdistumista ja rakkaudellisuuden ilmenemistä ihmisessä ja ihmisen kautta. Luoja on aina lähellä ihmistä. Tämä yhteys toimii sitä paremmin, mitä paremmin tässä onnistutaan. Jokaisen on mahdollista havaita Luojayhteys maallisen elämän aikana, mutta tarvitaan oma henkinen aktivoituminen henkisen hyvän vuoksi.

Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä enemmän maallinen elämä muuttuu sielun matkaksi. Jokainen elää samanaikaisesti myös henkisessä rinnakkaistodellisuudessa. Mieli pitäisi olla avoin Luojansa hienovaraisille virikkeille, rakkaudellisille kosketuksille. Esimerkiksi rukous ei saisi olla pelkkiä maallisen mielen mekaanisia sanoja vaan siihen eläytymällä saa kosketuksen korkeampaan tietoisuuteen ja näin Luojaansa.

Musiikkikappaletta kuunnellessa toinen voi todeta, että se oli joka suhteessa kaunista ja täydellistä. Toinen voi kokea ylevyyden sekä rakkauden kosketuksen liikuttuen kyyneliin, kolmas voi sulautua musiikkiin ja kohota näin korkeisiin tietoisuustiloihin. Vastaavasti ihminen voi järkeillä mitä tahansa elämän kohottavaa tapahtumaa vain älyllisesti ja ulkokohtaisesti tai päinvastoin pyrkiä kokemalla tapahtuman syvällisempään ymmärtämiseen sekä tiedostamiseen. Sielullisuus auttaa ihmistä tässä henkisessä tiedostamistapahtumassa, mihin tarvitaan tsakrojen tasapainoista aukeamista. (Sitä ei voi tehdä huumeilla.) Elämän tarkoitus ei ole takertua maallisuuteen vaan herätä kokemalla maallisuuden unesta henkiseen olemassaoloonsa Luojayhteydessä.

Ihmisen aivopuoliskot ovat toiminnallisesti erilaiset. Puhutaan kuvaannollisesti maskuliinisesta ja feminiinisestä (rakkaudellisesta, luovasta, ihmisyyttä korostavasta) puolesta. Vasempaan aivopuoliskoon liittyy matemaattisuus, puhe, kirjoittaminen, yksityiskohtien korostaminen, loogisuus, aineellisia arvoja korostava järkeily, kaiken tiedon analysoiminen. Vasemmalla aivopuoliskolla on taipumus ottaa hallitseva asema ja karttaa uusien ilmiöiden kohtaamista. Usein tämä maskuliininen puoli pyrkii jyräämään ihmisen feminiinisen puolen kohtalokkain seurauksin sekä ihmisyyden että Luojayhteyden kannalta. Kielteiset ajatukset ja tunnekokemukset ilmenevät sympaattisen hermoston kautta aiheuttaen stressiä ja aivoissa beta-aaltojen frekvenssin nousemista. Ajatukset ja tunteikkaat mielikuvat heijastuvat ihmiseen takaisin kuin peilistä tuhoavina tai rakentavina, kielteisinä tai myönteisinä. Positiivisessa muodossaan maskuliininen puoli arvostaa omaa henkistä, ihmisyyttä korostavaa, feminiinistä puoltaan tuoden tähän mukaan toteuttavan maalaisjärjen.

Oikean aivopuoliskon toimintaan liittyy suuret kokonaisuudet, luovuus, intuitio, taiteellisuus, mielikuvat, leikki, lapsenomaisuus. Jos oikea aivopuolisko on hallitseva niin ihmisellä on halu kohdata uutta ja tuntematonta. Meditatiivisessa tilassa vasen aivopuolisko hetkeksi vaimenee antaen oikealle aivopuoliskolle tilaa tasapainottamiselle. Ihminen saavuttaa meditatiivisen tilan keskittymällä täydellisesti johonkin, esimerkiksi työn tekoon, pilkkimiseen, katsemalla kynttilän valkeata, luonnontapahtumaa, toistamalla lyhyttä rukousta, mantraa jne. Ihminen voi tehdä itselleen halutessaan lukuisia hetken meditaatioita aivan fysiologisessakin mielessä, maallisia voimavaroja lisäävinä tapahtumina. Parasympaattinen hermosto ilmentää tätä. Rentoutuneessa ja meditatiivisessa tilassa aivot tuottavat alfa-aaltoja. Aivoissa alfa-aaltoja on samantapaisesti meditaatiossa ja juuri unesta heräämisvaiheessa unikuvavaiheessa.



Kuvateksti. Nicholas Rrich Jumalallinen äiti (Mother of the World) c. New York Rrich Museum

Oikean ja vasemman aivopuoliskon pitäisi olla kultaisessa tasapainossa keskenään.:::Ihminen on perusolemukseltaan rakkausolento, mitä enemmän tästä etäännytään, niin sitä enemmän on häiriöitä. Jotta ihminen voisi eheytyä, olla sopusoinnussa Itsensä kanssa, niin ihmiseen kätkeytyvän jumalallisen feminiinisen puolen pitäisi voida ilmentyä. Sielullisuus eli tapahtumat, missä on läsnä rakkaudellisuus, ilo, onnellisuus, elämän ja toisten auttaminen, jumalallisen kauneuden sekä viisauden ilmentymä kuten kohottavassa musiikissa ja taideteoksessa mahdollistavat korkean tiedostamisen kokemisen avulla. Intuitiota, luovuutta ja tiedostamista ei voi pakottaa ajattelemalla, koska ne tapahtuvat eri tietoisuustilassa eli sielullisuuden ilmapiirissä.

Jumalallisen äidin (Pyhän Hengen)rakkauden ja tietoisuuden pitäisi saada ihmisessä ilmennystilaa. Ihmisen tulisi aktivoitua Luojayhteyteen, luonnon ja toisten huomioimiseen sekä auttamiseen. Mitä lähempänä on Luojayhteyttä, niin sitä lähempänä on onnellisuutta, iloa, luovuutta, tietoisuutta, rakkauden ja henkisen voimavaran lähdettä.

Jeesus kuvasi hyväntahtoisen elämäntavan, jolla jokainen pääsee maallisen elämän aikana Luoja-, taivastietoisuuteen. Keskeistä on oma pyrkimys, mielenhallinta sekä päämäärätietoisuus Luoja-, taivastietoisuuteen. Jeesuksen kuvaama uskonnollisuus on elävää ja kokevaa.

Kun ihmisen värähtelytaso nousee niin vanhoja jo unohtuneita harmituksia voi tulla mieleen. Käsittelemättömät kielteiset tapahtumat kuluttavat kuitenkin kaiken aikaa rajallisia henkisiä voimavaroja.

Oikean ja vasemman aivopuoliskon pitäisi olla kultaisessa tasapainossa keskenään. Oikea aivopuolisko on suorassa yhteydessä alitajuntaan ja korkeampaan minään. Alitajunnasta pitäisi purkaa elämää haittaavat kielteiset ajatus-, tunnekokemukset, ns. varjnergiat. Usein meditaatiossa näitä vanhoja harmituksia tulee mieleen käsittelyä varten. Pelkkä ajattelu ei riitä, pitää sanoa ääneen, piirtää spontaanisti tunnetilassa jne. Alitajunnan purkamattomat kielteiset energiat pyrkivät esiin myös kehollisina oireina. On kuvaannollinen vastaavuus, jos jalkineessa olisi pieniä kiviä. Koko ajan vaivaavat, itsekseen eivät lähde pois, heijastuen liikkumiseen, kehoon, puheeseen, mielentilaan jne.

Mielessä virtaa jatkuvasti ajatuksia, näin mieli on keskellä ajatusvirtauksia, takertumisia, harmituksia. Meditaatiossa opitaan mielen hallintaa, puhdistamista ja ajatuksien kohdentamista. Mitä enemmän meditoi, niin sitä tasapainoisemmaksi mieli tulee.

Meditaatiosta on hyötyä kaikille ja lukuisissa väitöskirjoissa ja muissa tieteellisissä tutkimuksissa on todettu vain positiivisia löydöksiä liittyen mielen ja kehon hyvinvointiin eli mielen ja ajatuksien hallinta on yksistään hyödyllistä kaikille.

On suuri määrä asioita, joita voi meditoida eikä meditaation sinänsä tarvitse olla uskonnollinen tapahtuma. Mediuutisissa käsiteltiin (2009) American Heart Associationin suorittamaa meditaatiotutkimusta sepelvaltimoiden ahtaudesta kärsiville. Tutkimus kesti yhdeksän vuotta ja siinä oli sekä meditaatio- että kontrolliryhmä. Meditaatioaika oli kaksi kertaa 20 min. päivässä. Meditaatioryhmässä kuolleisuus, sydänkohtaukset ja halvaukset vähenivät olennaisesti verrattuna kontrolliryhmään. Samalla kiinnitettiin huomiota meditaation edulliseen vaikutukseen stressiin sekä kohonneeseen verenpaineeseen.

Ihmisen mieli on osa Luojan mieltä



Henkisissä kirjoissa korostetaan, että ihmisessä on piilevänä pieni osa Jumalan tajunnasta, joka pitäisi löytää. Toisaalta Jumaluus henkisenä läsnäolona ei lähesty ihmistä, jos ihminen ei anna siihen lupaa (vapaa tahto). Henkissielullisesti ihminen on Luojan energiakentässä, Tämän huomionkohteena, rakkaudellisessa ohjauksessa, mutta tämä pitäisi ottaa omassa elämässä huomioon. Luoja on ihmisen sisä- ja ulkopuolella, lähempänä kuin oma hengitys.

Ihminen on samanaikaisesti kahdessa todellisuudessa. Luojan läsnäoloon virittäytyessä pitäisi maallinen mieli ajatuksineen saada hetkeksi syrjään. Ajatteleminen tapahtuu aina maallisessa tietoisuustilassa estäen kokemisen. Rukous ja meditaatio ovat ikivanhoja virittäytymiskeinoja, missä ollaan ilman odotuksia ja ajatuksia hetki keskittyneenä Luojan läsnäoloon. Joillakin tämä onnistuu keskittymällä hengitykseen, luonnossa kävelemällä, palvelutyössä, joillakin ikonia tai kohottavaa musiikkia kuunnellessa jne. Olisi suuri etu saada kohottava ylevä tai rakkaudellinen tunne mukaan.

Ihmisen on vaikeata kokea tai havaita omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Tämä ihmiseen kätkeytyvä jumaluus jää vain piileväksi mahdollisuudeksi, jos mielessä ei ole asialle tilaa. Ihminen voi torjua Luojan rakkaudelliset virikkeet, ylevät pyrkimykset, oivallukset maallista elämää häiritsevinä.

Uskonnollisesti meditaatio ja rukous tarkoittavat pyrkimystä virittäytyä Luojan läsnäoloon. Mitä enemmän virittäytyy Luojan läsnäoloon, niin sitä todellisemmaksi asia tulee. Perimmäisenä pyrkimyksenä on tietoinen Luoja-, Kristus-, taivaskokemus. Luojalla ei ole kuitenkaan muotoa, jonka ihminen ymmärtäisi, mutta voi halutessaan ilmentyä haluamallaan tavalla. Elämän taustalla oleva jumalallinen läsnäolo ilmenee Walschin mukaan luovana energiana, lempeänä viisautena, puhtaana rakkautena.

Avataara Amma kiinnittää huomiota, että on hyvin vaikeata rakastaa abstraktista Jumalaa. On paljon helpompi kohdentaa huomio ja rakkaus Jumalan ilmentymään sekä saada näin rakkauden kohottava voima ja siihen liittyvä tietoisuus, eräinä esimerkkeinä Jeesus, Maria, Krishna, Maitreya.

Kokemus on aina erilainen kuin sen kuvitelma. Kaikki pohtiminen tapahtuu maallisessa mielessä. Henkisyyttä lähestyessä ei saisi olla odotuksia, ennakkhtoja, epäilyjä eikä itselle luotuja täydellisyyden vaatimuksia, nämä estävät kokemisen. Mitä enemmän ihminen kehittyy, niin sitä epätäydellisemmäksi itsensä ymmärtää.

Jeesus toi tämän esiin korostamalla, että Luojaa pitäisi lähestyä lapsen kaltaisesti. Ihmisen ja Luojan elävä, tietoinen yhteys tapahtuu rakkaudellisessa kokemuksessa. Kysymys on näin tiedostamisesta eikä maallisen mielen luomien oppirakennelmien uskomisesta.

Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja ajattelu mahdollistuu Luojan huomiosta, Tämän energiavirtauksesta. Mitä enemmän ottaa Luojayhteyden huomioon, niin sitä lähempänä on kokemusta Luojasta, Tämän rakkaudesta, valosta, autuudesta.

Henkissielullisesti Luojan valosta, energiasta muodostui aineellinen maailmankaikkeus. Näin jokainen ainehiukkanenkin on Luojan energiaa ja näinkin kaikki on Tämän läsnäoloa.

Kun ihminen keskittyy, eläytyy, niin samalla työntää maallisen mielen ajatuksineen hetkeksi syrjään ja näin mahdollistaa kokemisen, syvällisemmän tiedostamisen.

On aivan eri asia toistaa pyhiä sanoja kuin keskittyä niihin hetkeksi. Esimerkiksi kun keskittyy hetkeksi sanoihin Jeesus-Kristus, niin ihmisen henkiset rakenteet alkavat aktivoitua ja näin saa lisäksi pitkäaikaisen kohottavan jälkivaikutuksen. Erityisen kohottava voima tulee korkeimman ajatuksen pitämisestä jatkuvasti mielessään.

Maallisessa elämässä ihminen elää samanaikaisesti myös astraali-, tunnemaailmassa. Tässä ajatukset ja tunteet muuttavat havaintoja. Jokainen huomaa tämän unen aikana. Hypnoosikokeissa tulee hyvin esiin, kuinka totena pitämä ajatus voittaa aistihavainnotkin.

Ihminen elää ajatuksien ja tunteiden ajatusluomuksessa kuin pallon keskellä, jota mielikuvat ympyröivät, heijastuen takaisin kuin peilistä. Henkinen todellisuus on tämän takana eli astraali-, mielikuvitusluomukset tekevät näköestettä.

(Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että kuoleman jälkeinen helvettikin on vain oma ajatusluomus, vaikka kokija kokee sen todellisena.)

Rudolf Steinerin mukaan ensimmäinen astraalinen kuvahavainto on, kun näkee korkeamman minän valkoisena enkelimäisenä olentona ja tätä ympyröi liikkuvina demoniset ajatushahmot.

Astraalisessa henkisessä näkemisessä nähdään värejä ja mielen valkokankaalla kuvia. Mielen pitäisi olla kuin kirkas vedenpinta.

Sattuma on näennäistä. Koskettavan henkisen kokemuksen tarkoitus on olla kantava, rohkaiseva voima sekä maallisessa että henkisessä merkityksessä. Pitkäjänteisyys ja päämäärätietoisuus ovat keskeisiä.

Eräänä erityisenä esimerkkinä avataara Amma nuorena keskittymisen yhteydessä näki edessään kirkkaan pyörivän valopallon ja tämän eteen muodostui jumalallisen äidin loistava ilmestys. Rakkauden säteily oli kokemuksessa niin voimakas, että Amma suuntasi tämän jälkeen kaiken huomionsa tämän yhteyden tiedostamiseen. Myöhemmin taivaskokemuksessa "Hän tunsi jumalallisen äidin sulautuvan häneen kuin tuhat aurinkoa."

Korkeammassa henkisessä näkemisessä näkeminen muuttuu kokemiseksi. Havainto koetaan kohteen sisältä tähän yhtyneenä ja näin erillisyys muuttuu ykseydeksi. Huomaa tässä yhteydessä Luoja-, taivaskokemus. Tässä koetaan elämä Luojan silmin, jumalallisena Itsenä.

Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Huomisen Jumala" sivulla 35 seuraavasti: "Et ole koskaan yksin, Jumala on aina kanssasi. Jos kuitenkin odotat Jumalan ilmaantuvan jollakin tietyllä tavalla, kuten niin monet eiliseen Jumalaan uskovat tekevät, et ehkä pysty näkemään tai kokemaan Häntä. Jumalan ilmaantumistavoille ei ole mitään rajaa. Monet ovat yrittäneet asettaa rajoja Jumalalle ja siten vain asettaneet rajoja itselleen ja kyvylleen nähdä ja kokea jumala."

Kun ihminen kysyy itseltään, että kuka minä olen (toistettuna on myös meditaatiomuoto), niin jossakin vaiheessa tiedostaa ihmisyyteen kätkeytyvän jumalallisen Itsensä tai päinvastoin ihmisyyden osana Itseä.

Meditointi on avain tietoiseen Luojayhteyteen



Meditaatiossa Luojaläheisyys nostaa automaattisesti ihmisen värähtelytasoa, minkä huomaa tasapainoisuutena, hyväntahtoisuutena, pelkojen häviämisenä, rauhattomuuden poistumisena, ymmärryksen ja henkisen tietoisuuden kohoamisena. Eräänä erikoisuutena voi havaita harmituksien muutuvan toisarvoisiksi. Periaatteessa säännöllinen meditointi johtaa ennemmin tai myöhemmin tietoiseen Luojayhteyteen, taivastietoisuuteen.

Uskonto-opillisesti buddhalaisuudessa on keskeistä "kristillinen elämäntapa", säännöllinen meditointi ja rukous sekä näin pyrkimys taivaskokemukseen. Buddhalaisuuden hengellinen uskonnollisuus on ollut vuosituhansia lähellä Alkuseurakunnan hengellisyyttä.

Vapaan tahdon avulla ihminen voi elää henkisten lakien mukaisesti ja päästä Jeesuksen sanojen ja suosituksen mukaan yhteyteen Taivasten Valtakunnan kanssa. Viimeistään tässä kokemuksessa ihminen tiedostaa olevansa henkinen olento aineellisessa kehossa (eli kuolema tarkoittaa tietoisen minän lopullista irtaantumista aineellisesta kehostaan).

Mielikuva on kutsu ja toteuttava voima



Uskonnollisessa mielessä meditaatiokohteen valinta on tärkeätä, esimerkiksi uskonnollinen mielikuva, symboli, mantra, pyhät sanat. Aluksi on aina hyödyksi rentoutuminen. Uskonnollisesti virittäytymistä auttaa harmoninen musiikki, rukous ja tietyt valosuojaukset.

Uskonnollisessa meditaatiossa on aivan keskeistä kohdentaa aluksi mielikuva Luojaan, Kristukseen. Tämä on kuin "sähköpostiosoite", mistä on kysymys. Eräänä esimerkkinä kristillisessä perinteessä on käytetty toistuvana mantrana "Kyrie eleison eli Kristus armahda". Erittäin tehokas on myös sanapari MAA - OM (Om lausutaan oom), tämä sanapari sanotaan esimerkiksi kolmasti vuoronperään uloshengityksen yhteydessä. MAA tarkoittaa täyttymistä jumalallisella rakkaudella ja OM jumalallisella tietoisuudella.

Luonnossa oleminen, virittäytyminen elämän ihmeisiin, musiikkiin, laulaminen, taideteokseen, rakkaudellinen palvelutyö, maalauksen tekeminen voi olla myös mitä suuremmassa määrin meditaatiota eli keino irtautua persoonallisesta minästä ja virittäytyä sieluenergioihin. Ihminen voi päästä korkeisiin, luoviin henkisiin energioihin pelkästään taideteosta katselemalla.

Ei voi kokea, jos ajattelee



Mieli on kuin tietokone, jos ajattelee jotakin, niin mieli palauttaa tietokonemaisesti muut tähän liittyvät ajatukset. Meditaatiossa pitäisi luopua kaikista ajatuksista ja tiedoista, muuten meditaatio on pohdiskelua. Itse meditaatiossa pitäisi vain tarkkailla mieleen tulevia ajatuksia, mielikuvia ja tunteita niihin takertumatta (niitä ajattelematta). Ajatuksia tulee ja menee ja niitä ei saisi ajatella. Kun ajatellaan jotakin tai pyritään johonkin päämäärään, niin energiat suuntautuvat ulospäin. Tämä on päinvastainen tila tarkkailulle. Mitä havaintoja ihminen tekeekin, niin informaatio on ihmiselle itselleen tavalla tai toisella tärkeätä.

Neale Walschin kirjassa "Keskusteluja Jumalan kanssa" löytyy kanavointi: "En voi ilmoittaa sinulle totuuttani ennen kuin lakkaat kertomasi minulle omaasi. Jumala ei paljasta jumaluuttaan ulkoisen havainnon vaan sisäisen kokemuksen kautta". Raamatussakin on kohta: "Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa". Samaa tarkoittaa Jeesuksen sanat, että pitäisi tulla "lapsen kaltaiseksi". Lapsi läsnäolevana tarkkailee haluamatta mitään, ilman pyrkimyksiä, ennakkhtoja, ilman omia ajatuksia ja vertailevaa pohdiskelua. Eli jos ajattelee, niin ei voi kokea.

Ihminen ei voi käskeä itseään nukahtamaan, mitä enemmän on tässä suhteessa odotuksia, niin sitä vaikeampaa on. Vastaavasti uskonnollisessa meditaatiossa ollaan hetki Itsen, Luojan kanssa. Olisi hyvä olla aivan hiljaa takertumatta mahdollisiin ajatuksiin kuin olisi virtaavan veden äärellä sulautuneena hetkeksi elämän kohottaviin, rakkaudellisiin värähtelyihin

Meditoinnissa katse on kulmakarvojen välissä



Walsch suosittelee, että olisi hyvä antaa itselleen aamulla tunti aikaa 20 min. meditaatio aamulla ja illalla muuttaa koko elämän. Jos ei ole aikaa, niin lyhyetkin meditaatiot ovat tärkeitä. Olisi tärkeätä pyrkiä sisäpuolelle, sisäiseen maailmaan, muutoin on vaarana jäädä ulkopuolelle. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa

Luojan läsnäoloon, rakkauteen, elämänenergiaan liittyvä valo on näkymätöntä, mutta tähän sisältyy erilaisia valoja kuten sateenkaaressa. Mitä lähemmäksi pystyy virittäytymään Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon niin sitä parempi. Eräänä apukeinona voi käyttää ikivanhaa meditaatiomuotoa, jossa kuvitellaan ja visualisoidaan hengityksen tahdissa, kuinka Luojan kultavalkoinen valo tulee sisäänhengityksessä päälaesta kehoon sen täyttäen ja poistuu uloshengityksessä jalkojen kautta maahan. Luojaltaan voi pyytää lisäksi, että saa olla kultavalkoisen valon ympäröimänä koko päivän. Samalla voi toivoa ihmisille Luojan rakkautta, johdatusta ja siunausta. Ajatus on äärettömän nopea, pienen pienikin hetki on arvokas hetkeksi keskittymällä. Aina kun ajattelee Luojaansa, niin oma tietoisuus nousee aivan kuin joka kerta puhdistaisi tummuneita silmälaseja. Mutta on olennaista hetkeksi keskittyä, ettei tapahtuma olisi vain ulkokohtainen ajatus.

Meditaatioon liittyviä näkökohtia


Kuvateksti. Luonnossa oleminen, harmoninen musiikki, meditaatio ja rukous ovat erinomaisia keinoja mielen tasapainoittamisessa. Rukouksessa ja meditaatiossa usein hyvin nopeasti voi huomata levottomuuden poistumisen ja tilalle tulee tasapainoinen, seesteinen rauhantila. Mieli voi olla erilaisten pyrkimyksien, halujen, tunnekuohujen, ristiriitojen temmellyskenttänä, ollen kuin myrskyävä meri. Ajatukset ja tunteet voivat nopeasti vahvistaa toisiaan, esimerkkinä pakokauhu. Ryhmässä tämä vielä korostuu. Tällöin annetaan pelottavan tunteen vallata mieli, joskus vähitellen. On tärkeätä olla tietoinen ajatuksistaan. Tunnekuohukin on värähtelyä, energiaa, mistä usein voi vapautua virittäytymällä sopivaan ajatukseen. Usein olisi hyvä tarkastella tapahtumia valintatilanteina tai ulkopuolisesti kuin elämän "näytelmänä".

Mitä enemmän kiinnittää huomiota omaan Luojayhteyteen, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee. On keskeistä olla läsnäoleva, tarkkaavainen ja kiinnittää huomiota rakkaudellisiin virikkeisiin, tunteisiin, aavistuksiin, mielikuviin, mitä vastakaikuja itsessä havaitsee. Jopa huomion kiinnittäminen johonkin voi olla tärkeä henkinen viesti. Elämässä sattuma on näennäistä. Ihmisellä on vain tämä nykyhetki, menneiden pohtiminen katkaisee tietoisuuden nykyhetkestä. Esimerkiksi asioita pohtimalla, puistossa tai metsässä kävellessä, toiset ihmiset, toisen hymyyn vastaaminen, luonnon kauneus voivat jäädä täysin huomaamatta. Neale Walsch korostaa kanavoinnissaan, että Luoja kommunikoi kaikkien kanssa monella eri tavalla, keskeisesti mielen hijaisuudessa, sydämen tunteissa ja sielun totuudessa. Koko elämän voi muuttaa Luojaläheiseksi meditaatioksi. On keskeistä olla nykyhetkessä tietoisena. Ei saisi takertua menneeseen, on se myönteistä tai kielteistä. Nykyisyyden jokaisena kultaisena hetkenä voi tehdä uuden aloituksen.

Walschin kanavoinnin mukaan Luojan kanssa voi kommunikoida kuin hyvän ystävän kanssa. Jos pitää viestejä Luojaltaan mahdottomana, niin mitä vakuuttunempi on asiasta, niin sitä syvemmälle uppoaa oman noitumisensa tai itsesuggestion suohon. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Elämä on täynnä Luojayhteyttä, mystiikkaa, henkisiä virikkeitä ja ihmeitä, jos antaa niiden tulla tietoisuuteensa. Kaikki sattumat, tilanteet ja tapahtumat ovat myös tilaisuuksia henkiseen kehitykseen, tuoda esiin päätöksessään, tämäkö minä olen, mitä rakkaus tekisi, onko tämä korkeimman ajatukseni mukaista, autetaanko vai tuhotaanko elämää. Henkissielullisesti Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä, on asiasta tietoinen tai ei.

Elämään voi asennoitua ja virittäytyä maallisen mielen tai korkeamman mielen näkökulmalta. Mihinkä ihminen kiinnittää huomiota, niin se saa vastaavasti tilaa mielessä ja tulee tässä suhteessa tärkeäksi elämässä. Henkisielullisesti olisi ihanne tehdä kaikki yhdessä Luojan, Kristuksen kanssa ja Hänelle. Huomaa tässä yhteydessä Jungin tieteellinen lähestymistapa Itseen (Kristukseen, Luojaan, ihmisen taustalla olevaan rakkaudelliseen ohjauskeskukseen).

Inhimillisessä elämässä mikään ei pysy paikallaan. Ihminen hetki hetkeltä joko lähestyy tai etääntyy Luojasta. Jos surkastuttaa oman henkisen puolensa, Luojayhteytensä, niin maallinen lohtu, että jotkut ihmiset pitävät järkevänä ja realistisena on ajanmittaan seireenin kutsun arvoinen.

Aivoissa on tietokonemaisesti vain vanhoja muistijälkiä. Jos olisi tärkeätä keksiä jokin aivan uusi ratkaisu, niin sitä olisi hyvä ottaa huomioon luovuuden ehtoja. Pitäisi lähestyä ihmisen korkeampaa minää, rakkaudellista, herkkää, luovaa, intuitiivista puolta, esimerkiksi kuuntelemalla kaunista musiikkia, olemalla tekemisissä rakkauden, ilon kanssa, leikkimällä lapsen tai koiranpennun kanssa, kävelemällä luonnossa, katselemalla kukkien kauneutta, meditoimalla jne. Siis päinvastoin kuin yleensä tehdään, jolloin yritetään stressattuna pakottaa itsestään ratkaisu, joskus väsyneenä työajan jälkeenkin.



Kuvateksti. Usein maallisessa elämässä ihminen etsii vastauksia jostakin hyvin vanhasta tai kaukaa. Mikä on arvokkainta ja lähinnä, jää helposti huomaamatta. Ihmisen korkeampi minä, Sielu on jatkuvassa taivastietoisuudessa, Luojayhteydessä. Kun ihminen pääsee tähän tietoisuustilaan, niin pääsee samalla välittömään tietoon elämän salaisuuksista, ohi astraalimaailman loputtomien kuvitelmien. Ajatellen alkuräjähdystä niin näinkin kaikki olemassa oleva on Luojan ilmaisua ja olemusta, tältä näkökulmalta ei ole minkään erillisyyttäkään. Kaikkeuden Jumala toimii liikkumattomana liikuttajana. Kaikki tapahtuu Jumalan rakkaudellisessa Sielussa, rakkauden värähtelyt ovat elämän taustalla.

Ihminen keskittyy usein yksipuolisesti ulkokohtaisuuteen vaikka pitäisi huomioida myös taustalla oleva sisäinen puoli, Hengen rakkaudellinen läsnäolo. Koskettava ikoni, hengellinen musiikki, kauneuden ja rakkauden kosketus yhdistää ihmisen Luojan kohottaviin värähtelyihin ja näin korkeampaan tietoisuuteen, mutta tapahtumaan pitää hetki keskittyä.

Perimmäisesti ihmisyydessä onkin kysymys ymmärtämisestä ja tiedostamisesta. Elämässä on lukuisia henkisen rinnakkaistodellisuuden kohottavia kosketuskohtia suoranaisia henkisiä kädenojennuksia, mutta ihminen voi sulkea mielensä ja kieltää myös Luojayhteyden sekä kuvitella tämän jälkeen olevansa poikkeuksellisen järkevä.

Ihmisillä on piilevänä henkiset havaintovälineet



Henkisillä mestareilla on ollut aina sama näkemys korkeammasta henkisyydestä. Ihmisellä on syntymälahjana, piilevänä henkiset havaintovälineet. Jos ihminen ei tee asian vuoksi mitään, niin nämä jäävätkin vain piileväksi mahdollisuudeksi. Mitä enemmän kiinnittää huomiota Luojayhteyteensä, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee. Esimerkiksi näkijä, kirjailija Pekka Ervast toi jo sata vuotta sitten julki, että muinainen suomalainen tietäjä, kehittynyt joogi, kristitty mystikko kohtaavat saman henkisen todellisuuden, saman Jumaluuden. Eräänä esimerkkinäi Jeesus oli tahtonsa mukaan joko maallisessa tai taivastietoisuudessa. Avataara Ammaa kuvaavissa kirjoissa tulee esiin, että hänellä on tässä suhteessa sama kyky. Henkisiä teitä Luojan kokemiseksi on monia. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oma henkinen tie kuljettavana. Toisen kokemus ei ole oma kokemus.

Jokainen ihminen voi kokea Luoja- ja taivasyhteyden



Jeesus painotti, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä ja kehotti ensimmäiseksi hakeutumaan kokemukselliseen, tietoiseen taivas-, Luojayhteyteen. Keinona Jeesus suositteli rukousta ja elämistä Vuorisaarnassa viitotetulla tavalla. Silloin ihminen keskittyisi Luojaan ja ilmentäisi aktiivisesti rakkaudellisuutta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Mitä enemmän ottaa Jeesuksen suosituksia huomioon elämässään, niin sitä enemmän on mystikko ja sitä läheisempi on Luojayhteys. Avataara Amman mukaan jokaisen ihmisen on maallisen elämän aikana mahdollista kokea taivastietoisuus. Tässä on keskeistä meditointi eläminen tiettyjen periaatteiden mukaan, joissa korostuu ajatuksien hallinta, hyväntahtoisuus, toisten auttaminen. Eli jos ihminen ei tee mitään, niin ei koskaan mitään tapahdukaan. Ihmisen oma aktiivisuus on aivan keskeistä. Ajatus, toive ovat liikkelle panevia voimia. Olisi hyvä elää yhdessä Luojansa kanssa, niin samalla sitä läheisemmäksi ja tietoisemmaksi Luojasuhde muodostuu.

Luterilaisesta kirkosta





Kuvateksti. Ikonissa käärme ja lohikäärme kuvaavat pahuutta, mutta vasta paha ajatus tekee pahan. Synti tarkoittaa Luojasta erottavaa tekijää. Uskonnon perustarkoitus on auttaa ihminen Luojayhteyteen. Luoja on antanut ihmiselle vapaan tahdon ja näin ihminen pystyykin järkeilemään nokkelasti mitä tahansa totuuden kustannuksella.

Luterilainen kansankirkko ei hyväksy Luoja-, taivaskokemusta pitäen tapahtumaa kirkonoppien vastaisena. Näin kansankirkko eristää seurakuntalaista Luojastaan naamioiden tapahtuman kirkolliseksi "oikeaoppisuudeksi". Ortodoksisessa kirkossa Luojakokemusta pidetään erityisenä pyrkimyksenä, suurimpana onnena ja autuutena.

Kun Luther uudisti katolista kirkkoa, niin ihmisiä oli kasvatettu lähes tuhat vuotta uhkailemalla kidutuksilla ja ikuisella kadotuksella.

Lutherin armo-opin mukaan teot ja ajatukset eivät vaikuta pelastumiseen. Pelastumisessa riittää uskominen Jumalan armoon Jeesuksessa. Tämä uhrina hoiti ihmiskunnan synnit, mutta pitää uskoa tämä opinkappale. Jos ei pysty uskomaan, niin joutuu iankaikkiseen kadotukseen.

Uskonto-opillisesti monet Lutherin käsitykset ovat hyvin Raamatunvastaisia, kuten ihmisen ajatuksilla ja teoilla ei ole mitään merkitystä pelastumisessa, vaan pelkästään hänen (Lutherin) mielipiteen uskominen pelastumisessa on riittävää. Raamattu on kuitenkin täynnä kehotuksia oikeisiin tekoihin, oikeaan elämäntapaan eli omiin pyrkimyksiin alkaen Mooseksen kymmenestä käskystä aina Jeesuksen kehotuksiin Vuorisaarnassa. Jeesus kuvaa elämäntavan joka johtaa jokaisen Luoja-, taivastietoisuuteen.

Lutheriin, katoliseen munkkiin vedoten Suomessakin on väheksytty vuosisatoja ihmisen omia pyrkimyksiä, henkisiä kokemuksia, Pyhän Hengen armolahjoja ja jopa Kristuksen kokeminen on julistettu kirkonoppien (vanhurskauttamisopin) vastaiseksi tapahtumaksi. Jokainen Raamattua lukeva huomaa kuitenkin, että Jeesus painotti erityisesti hyväntahtoista elämäntapaa, myös ajatuksissa, sanoissa ja teoissa sekä uskonnollisuudessa henkisiä kokemuksia eli hengellisyyttä.

Jeesus kuvasi ja kehotti Vuorisaarnassa elämäntapaan, mikä johtaa totuuteen ja elämään eli kuinka jokainen kokee Luoja-, taivastietoisuuden. Vuorisaarnassa painotetaan erityisesti henkilökohtaista pyrkimystä ja vastuuta mielen hallinnasta sekä näin tietoisuutta ja hallintaa omista ajatuksista, sanoista sekä teoista.

Jeesus ei sanonut, että omia syntejä voi sälyttää toiselle, "syntipukille". Jokaisen elämä etenee omien eli mieleen hyväksyttyjen ja valittujen ajatuksien ohjaamana. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen jopa nähden elämän ajatuksiensa mukaisena. Valittu näkökulma on aivan keskeistä. Omat ajatukset avaavat oven Taivasten Valtakuntaan tai sulkevat oven.



Jos luterilaiseen nykykirkkoa vertaa armeijaan, niin se olisi kuvaannollisesti kuin iso suljettu varuskunta, jossa harjoitettaisiin vain sulkeisia ja paraatiharjoituksia. Jos joku "upseeri" epäilisi asian järkevyyttä ja toimivuutta, niin vedottaisiin ohjesääntöihin, kirkollisesti Lutheriin ja luterilaiseen oikeaoppisuuteen. Jos olisi vielä epäilyä, niin tämän jälkeen tulisivat "kenraalit" piispojen ja tuomiokapitulin muodossa paikalle ja näyttäisivät "kaapin paikan", kuten kävi Nokian kirkkoherralle sekä samalla Nokia Missio herätysliikkeelle. Tässä yhteydessä kirkon johto toi myös esiin, että kirkolle on tärkeintä kirkon oppi ja että Nokia Missio liikkeessä on kirkolle vieraita elementtejä.

Kirkollinen organisaatio pystyy estämään tehokkaasti muutoksia, varsinkin jos lähtökohtaisesti Kristuksen, Jumalankin kokeminen vaarantaa luterilaista vanhurskauttamisoppia sekä kirkkoyhteisöä. Raamattu ja Jeesus kehottavat kuitenkin Jumalan tahtona henkisiin kokemuksiin, yksiselitteisesti omaan Luoja-, taivaskokemukseen, jopa pyrkimään tähän ensimmäiseksi.

Ulkokohtaisen uskonnollisuuden ja oppien sekä mielipiteiden pitäisi olla vain välivaihe hengelliseen, kokemukselliseen uskonnollisuuteen, omakohtaiseen Luojakokemukseen. Kirkkouskonto voi toimia tässä suhteessa myös esteenä, suoranaisena ansana vastoin omaa perimmäistä uskonnollista olemustaan. Esimerkiksi luterilaisen kansankirkon suhtautuminen hengellisyyteen, henkisiin kokemuksiin, jopa Luojakokemukseen on täydellisesti päinvastoin, mitä Jeesus kehotti tekemään. Pelkistetysti luterilaisen kansankirkon oikeaoppisuus ei halua edes" Kristusta tai Pyhää Henkeä neuvojen antajaksi. Tässä suhteessa jos on kuuliainen seurakuntalainen, niin joutuu kirkollisen "oikeaoppisuuden" pimeään ansaan.



Kuvateksti. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Luojan voi löytää vain henkilökohtaisesti kokemalla. Vaikka ihminen tietäisi kaikkien uskonnollisten kirjojen tiedon, kaikki mahdolliset uskonnolliset mielipiteet, niin Luojayhteys jää kuitenkin epäselväksi. Hetkenkin Luoja-, taivaskokemus antaa kuitenkin tapahtumasta yksiselitteisen kokemuksellisen viisauden sekä samalla henkilökohtaisen varmuuden elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen.

Luoja-. taivaskokemus ei ole mahdollinen ilman Kristuksen erityistä huomiota ja myötävaikutusta. Mutta toisaalta jos ihminen pitää jotakin kokemusta mahdottomana, eli ei usko tähän mahdollisuuteen syystä tai toisesta, niin omat ajatukset tekevät tehokasta estettä kokemuksen estämiseksi.

Luoja löydetään ja koetaan rakkaudessa. Tähän tapahtumaan ihminen voi luoda todellisia tai kuviteltuja esteitä. Jeesus korosti, että mitä kylvää, niin sitä niittää. Puhutaan karmasta. Jokainen on keskellä vastakkaisia voimia ja vapaan tahdon mukaisesti ihminen voi valita kumppanikseen Luojan rakkaudellisen läsnäolon tai "paholaisen".

Carl G. Jung kuvasi asiaa siten, että ihmisen pitäisi elää kahdessa todellisuudessa samanaikaisesti ollen tarkkaavainen, mitä huomioita ja rakkaudellisia, yleviä virikkeitä saa Luojaltaan. Tietoista Luojayhteyttä sanotaan Luoja-, taivaskokemukseksi.

Rudolf Steiner kuvasi "Doppelgängeriä", symbolista kynnyksen vartijaa, "paholaista", ihmisen luomaa kielteisyyttä, joka toimii henkisenä esteenä, minkä kanssa pitäisi päästä tasapainoon. Henkisessä kehitystapahtumassa ihminen alkaa ymmärtää, että aineellinen keho on minätajunnan tilapäinen "asumus", maallinen työväline niin kuin mielikin.

Täten ei saisi samaistua ja takertua kehoon, maallisuuteen, maallisen persoonan kielteisiin pyrkimyksiin, kuten omistamishaluun, haluihin, vihaan, kateuteen, katkeruuteen jne. Jos ihminen ei ole huolellinen, mitä mieleensä hyväksyy, niin ajatus-, haluyllykkeet voivat ottaa mielen hallinnan kohtalokkain seurauksin. Hetken "villiintymisestä" voi tulla pitkäaikainen murhe sekä maallisessa että henkisessä mielessä.



Kuvateksti. Taiteilija on tuonut esiin pienen hetken. Ihminen rakastaa eri ihmisiä eri tavoin. Rakkaus, ilo, myötätunto, inhimillisyys tulevat sielullisesta kosketuksesta ja ovat näin jumalallisia ominaisuuksia mahdollistaen korkeamman tiedostamisen. Luojan voi tiedostaa vain rakkauden värähtelyissä, jolloin Luoja on mahdollista kokea koska tahansa ja missä iässä tahansa.

Ihmisellä on viettymys arvostaa suuresti älyä, johdonmukaista ajattelua, maallista tietoa, tutkintoja ja maallista menestystä, mutta nämä ovat vain minän työkaluja maallista elämää varten eikä itse elämän päämäärä. Jokainen ihminen pyrkii onnellisuuteen. Maallinen mieli pyrkii etsimään onnellisuuden lähdettä maallisista korvikkeista, vaikka mielen huomio pitäisi kääntää sisäänpäin Luojayhteyteen.

Ihmisen perimmäinen olemus on rakkaus, ilo ja totuudellisuus eli sisäisen Itsen, Luojan läsnäolo elävänä havaittavana todellisuutena, minkä kokeminen on maallisen elämän perimmäinen tarkoitus. Jeesus kuvasikin elämäntavan, kuinka jokainen voi kokea yksiselitteisen Luoja-, taivaskokemuksen. Samalla jokainen oivaltaa Jeesuksen arvoitukselliset sanat, että minä ja Isä olemme yhtä. Viimeistään tällöin ihminen ymmärtää, että ego ja keho ovat vain minän käyttövälineitä maallista elämää varten.

Kaikki inhimillinen kehittyy tai taantuu, mikään ei pysy paikoillaan. Elämä antaa lukemattomia mahdollisuuksia sielullisen herkkyyden ja näin syvällisemmän ymmärryksen ja tiedostamisen kehittymiseen. Ihmisen pitäisi kiinnittää huomiota elämän pieniin inhimillisiin tapahtumiin, suhtautuuko niihin hyväntahtoisesti tuomalla sielullista kosketusta huomioimalla toinen myönteisesti vai suhtautuuko kokemukseen päinvastaisesti eli välinpitämättömästi, jopa kielteisellä ilmeellä tai eleellä, ajattelemalla tai tokaisemalla jotakin ilkeätä.

Esimerkiksi elämään ja kokemuksiin voi suhtautua Luojan rakkaudellisena läsnäolona ja elämän ihmeenä tai päinvastoin maallisena kärsimysnäytelmänä. Omat mielikuvat alkavat samalla toteuttaa käskysanoja hyvässä ja pahassa.

Maallisessa elämässä jokainen on keskellä mielikuvatulvaa ja tämän vuoksi on suuri vaara, että elämä lipuu ohi ulkokohtaisina tapahtumina. Vain olemalla läsnäoleva ja keskittymällä hetkeksi elämän kohottaviin tapahtumiin voidaan ulkokohtaisuus muuttaa sisäiseksi kokemiseksi. Tämä ero tulee hyvin esiin jos selailee kirjaa tai keskittyy lukemaansa. Vasta kokeminen, kokemukset ovat ihmisen todellisuutta.

Elämä on tavallaan kuin musiikkinäytelmä, mitä voi tarkkailla vain älyllisesti ja ulkokohtaisesti tai päinvastoin syventyä siihen aina hetkeksi virittäytymällä. Elämä on täynnä Luojan kädenojennuksia, virikkeitä, mutta ihmisen pitäisi tässä suhteessa aktivoitua, huomioida, keskittyä ja ottaa omaksi voimavaraksi. Jokainen etsii onnellisuutta ja onkin keskeistä, kuinka mielensä ohjelmoi. Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden kokeminen.

Keho on pelkkä kuori maallista elämää varten. Maalliset kehot eivät rakasta toisiaan. Tajunta ja ajattelu liittyvät ihmisen henkissielulliseen minätajuntaan. Tämä ajattelee, kokee, rakastaa. Jokainen joka on kokenut kehosta irtautumisen ymmärtää tämän oman kokemuksen kautta. Rakkautta ei voi ottaa, kun rakastaa niin voi kokea rakkauden toisen kautta. Toisen kauneuskin nähdään oman sielun silmin, tämän kosketuksena ja läsnäolona. Rakkaudessa kaksi muuttuu yhdeksi sielullisena kokemuksena. Rakkaus on jumalallinen ominaisuus ja siihen liittyy samalla luovuus ja tietoisuuden kohoaminen.



Kuvateksti. Kirkkotaulu. Kun puhutaan henkisestä tiestä, niin sekä Jeesus että Buddha kuvasivat ihmisyydelle hyvinkin samantapaisen elämäntavan mikä johtaa ihmisyyteen mutta myös tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Jeesus puhui taivaallisesta Isästä ja Buddha taivaskokemuksesta. Avataara Amma korostaa, että Luoja ottaa halutessaan aluksi muodon, minkä ihminen ymmärtää, kaikki tapahtuu Luojan Mielessä ja on Tämän tietoisuuden läpäisemää. Henkinen tie ja ihmisyys missä pyritään mielen hallintaan, hyväntahtoiseen inhimilliseen ihmisyyteen, elämän ja toisten huomioimiseen sekä totuudellisuuten ovat täysin samansuuntaiset pyrkimykset.

Tietty elämäntapa aktivoi sielullista herkkyyttä eli avaa automaattisesti ihmisen piileviä henkisiä kykyjä, tsakroja. Maallisessa elämässä ihminen voi keskittyä yksipuolisesti maallisuuteen, mutta jos rukouksessa tai meditaatiossa etsii ihmisyyden syvintä olemusta, niin havaitsee oivaltamalla aidon minän Luojayhteydessä.

Henkinen todellisuus on osa ihmisyyttä. Jokaisella on piilevänä henkisen näkemisen kyky, kolmassilmä. Jeesuksen kuvaama elämäntapa aktivoi automaattisesti tämän kyvyn. Carl G. Jung toi esiin tiedemiehenä, että ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, mieltä. Tämä suurempi on Luoja, Itse toimien tietoisena ohjauskeskuksena. Raamatun mukaan Hänessä me elämme, olemme ja liikumme. Kun Jeesus kertoi, että hän ja Isä ovat yhtä, niin tämä on materialistille täysi mahdottomuus. Jeesus kuvasi kuitenkin elämäntavan, millä jokainen voi tiedostaa Luojayhteyden yksiselitteisesti.



Kuvateksti. Luojan personoituneen muodon eli symbolin avulla on helpompi tuntea Luojan rakkaudellinen läsnäolo, mutta on olennaista keskittyä tapahtumaan. Mieli on suuntautunut luonnostaan ulospäin aistitodellisuuteen. Mielessä Luoja voi olla kuvaannollisesti pieni piste. Joka kerta kun huomio Luojan tämä yhteys paranee johtaen tietoiseen Luojayhteyteen, puhutaan yksiselitteisestä Luoja-, taivaskokemuksesta.

Rukous, meditaatio, mantran toistaminen, Luojan mietiskely lisäävät henkistä voimaa saaden mielen avautumaan Luojan läsnäolon kokemiseen ja havaitsemiseen. Jeesus painotti erityisesti mielen puhtautta ja hyväntahtoisuutta eli on keskeistä luoda kiitollisia ja myönteisiä ajatuksia sekä varoa kielteisä ajatuksia, sanoja ja tekoja. Syvemmässä merkityksessä kaikki olemassaoleva on Luojan energiaa ja näin Tämän läsnäoloa sekä ilmennystä. Ihminen on osa elämän ihmettä ja kaikkeen luotuun pitäisikin suhtautua arvostavasti. Luoja viestittää valintatilanteessa, mikä on rakkaudellisen viisauden valinta. Näin ihmisen elämä etenee omien ajatuksien sekä valintojen johdattamana kohti Luojayhteyttä tai poispäin.

Maallisessa elämässä kaikki tapahtuu ihmisen kautta. Tämä antaa mahdollisuuden erikoisiin uskonnollisiin tulkintoihin, esimerkiksi Ilta-Sanomissa kirjoitettiin 30.09.2023 artikkeli Hkissä tapahtuvasta vuosia kestäneestä islamin konservatiivisesta tulkinnasta, jossa oppilaat saavat tietää, että uskonnon vaihtanut on määrä tappaa ja aviorikoksen tehnyt naimisissa oleva henkilö tulee kivittää kuolemsaan asti. Luojan ja ihmisen välissä ei ole toista ihmistä eli jokainen on oma pappinsa. Uskonnollisessa liikkeessä on helpompi olla nöyränä tottelijana kuin kyseenalaistaa auktoriteettiasemassa olevan virheellisiä opetuksia. Kirkollisesti voidaan opettaa, jopa päinvastaista mitä Jeesus kehotti tekemään.

Rakkaus, myötätunto ovat jumalallisia ominaisuuksia, joita ajatus ei tavoita. Ihminen on vain tietoinen siitä, mitä on tiedostanut. Jos ei ole kokenut rakkautta, niin ihminen tulkitsee rakkauden jonkinlaisena viettienergiana. Rakkauden olemukseen liittyy toinen, jonka heijastuksena koetaan korkea värähtely, luovuus, korkea tiedostaminen, aktivoituminen. Taiteilija voi tarvita aivan erityisen muusan. Rakkaudessa on vapauden herkkä ilmapiiri, johon ei kuulu pakottaminen ja vaatimukset tai sopimattoman tekeminen. Luojakin koetaan rakkaudessa eli Luoja ei pakota ihmistä tahtoonsa, vaan Luoja pitäisi kutsua omaan elämäänsä.

Helena Blavatsky (1831-1891) nykyisen teosofisen liikkeen perustaja

Kirjoitti useita kirjoja, ensimmäinen oli "Hunnuton Isis" I-II 1873. Kirjat käsittelivät uskomattomalla perusteellisuudella (ottaen huomioon vuosisadan ja lähdeluettelon runsauden) maailmansyntyä, uskonnollisia liikkeitä ja teologisia ongelmia.

Ote kirjasta Teosofian avain n. sata vuotta sitten:
 
"Lähtökohtana oli jo muinaisten teosofien väittämä kuten nykyisten, ettei ääretöntä saata käsittää äärellinen so. äärellisen minuuden ymmärrys, mutta että korkeampi henkinen minuus voi astua jumalaisen olemuksen yhteyteen haltiotilassa. Tämä tila ei ole saavutettavissa "™fyysisten ja kemiallisten keinojen avulla"™.

Todellinen haltiotila on mielen vapautus äärellisestä tajunnastaan, jolloin se tulee yhdeksi äärettömän kanssa. Se on sama tila, joka Intiassa tunnetaan samadhina. Tätä joogit harjoittelevat, helpottaen sen saavuttamista ruumiillisessa suhteessa suurimmalla kohtuudella ruuassa ja juomassa sekä henkisesti alituisesti pyrkimyksellä puhdistamaan ja ylentämään mieltä.

Henkinen rukous (meditaatio) on hiljainen ja sanaton rukous eli niin kuin Platon lausuu se tila, jossa sielu palavassa hartaudessa kääntyy Jumalan puoleen; ei suinkaan pyytääkseen erityistä hyvää (niin kuin rukouksen tavallinen merkitys on) vaan itse hyvän tähden - yleisen Korkeimman Hyvän, josta olemme osa maan päällä ja jonka olemuksesta olemme kaikki lähteneet. Sen tähden Platon jatkaa: ole ääneti jumalaisten edessä, kunnes he karkottavat pilvet silmistäsi ja antavat sinun nähdä siinä valossa, joka lähtee heistä itsestään, ei sitä, joka sinusta hyvältä näyttää, vaan sen, joka itsessään on hyvä."
 
Blavatsky kiinnitti myös siihen huomiota, että Platon jo kolme ja puoli vuosisataa ennen Kristusta ilmaisi näkemyksensä pahasta sanomalla, että aineessa on sokea, vaikeasti voitettava voima, joka vastustaa Suuren Luojan tahtoa. Ensimmäisinä vuosisatoina kristillisen virtauksen alkuvaiheessa kirkkoisien toimesta tästä sokeasta voimasta tehtiin näkevä ja vastuullinen: se muutettiin saatanaksi.

Jeesuksen kiusaus eli kttelemus on kuitenkin kaikkein dramaattisin niistä tilanteista, joissa saatana esiintyy. Blavatskyn mukaan Kuolleen meren ympärillä olevassa erämaassa asuivat "profeettojen pojat" ja essealaiset. Näillä askeeteilla oli tapana panna kokelaansa ktuksiin ja ilmeisesti Jeesuksen kiusaus oli tämän luonteinen tapahtuma. Tässä kiusaaja (perkele) ei ole mikään paha prinsiippi, vaan harjoituksenomainen kuritus.

Alice A. Bailey kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta" kanavoi yksityiskohtaista tietoa henkisestä tiestä, henkisestä kehityksestä ja sieluyhteydestä. Tässä kehitystapahtumassa jokaisella on edessään enemmin tai myöhemmin kolme kiusausta (niin kuin Jeesuksellakin), joiden kautta ilmennetään kolmen alemman persoonallisuuden (maallisuuden veto, tunne ja ajattelu) osan täydellistä hallintaa.

Meediotapahtumaan, missä etsitään ilmiöitä tai yhteyttä vainajahenkiin, Blavatsky suhtautui kielteisesti. Siinä meedio voi antautua voimille, mitkä välttämättä eivät ole kenenkään hallinnassa. Aivan tietyillä edellytyksillä Blavatskyn mukaan kuolleen henki voi tulla meediotapahtumaan.

Tarja Teräsvuori

Kuvateksti. Keskisuomalaisessa käsiteltiin 08.03.2010 Janne Holvaksen väitöskirjaa "Talousmetafysikaan kritiikki" otsakkeella "Isän, pojan ja mammonan nimeen" mm. seuraavasti: Ihmisistä on tullut ensisijaisesti kuluttajia ja kaikki mitataan rahassa. Talouden avulla muut vaihthdot luokitellaan realistisiksi tai epärealistisiksi. Kun inhimillinen maailma on alistettu taloudelle, niin kysymys on talousfundamentalismista. Kapitalismi ei kuitenkaan tunne armoa, kuten kristillinen usko. Kristillinen synnintunnon on korvannut syyllisyys velasta, mutta ei pelkästään omasta, vaan myös valtion velasta. Pörssimeklarit, pankkiirit ja muut asiantuntijat ovat nykypäivän pappeja, jotka saarnaavat loputonta kuluttamista kaikissa olosuhteissa.

Alice Bailey kanavoi kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta", että kaikki mikä pyrkii kohottamaan ihmiskuntaa, millä tahansa ilmenemismuodolla, on uskonnollista toimintaa. Todellinen kuolema on uppoutumista muotoon. Harhakuvitelmia ovat luomassa kaikki mikä palvelee aineen voiman vahvistamista ja korostaa muotoainetta. Samassa kirjasssa kanavoidaan, että rakastamalla kaikkea, mikä hengittää saavutetaan kyky värähdellä universaalisesti ja tämän tunneherkkyyden avulla kehittyy vastaanottokyky Suuren Hengen värähtelyille. Ihminen on henkinen olento, joka mielensä avulla on yhteydessä Univeraalisen Mielen kanssa. Henkisyyden kautta kaikki ovat yhtä, aivan niinkuin aineellisessa kehossa eri solut keskenään. Jeesuksen kiusauksissa tuodaan esiin maallisuuteen sitovia ansoja, kuten mammona, kunnia ja vallanhalu. Kun mieli täytetään maallisilla pyrkimyksillä, mielikuvilla, niin se mikä on tärkeintä jää huomaamatta.

Henkisten kirjojen mukaan joka yö kuolemme fyysiselle tasolle ja olemme eläviä ja toimivia henkisillä tasoilla. Kuolema on pitempi jakso fyysisen tason toiminnassa, eli unen ja kuoleman tapahtumat ovat samanlaisia mielen, tajunnan näkökulmalta. Sielu ilmentää itseään muodossa pitämällä elämänlankaa tai energiavirtaa yllä mahdollistaen näin maallisen elämän eli kuoleman tarkoittaa tämän yhteyden katkeamista. Alice Baileyn kanavoinnin mukaan pitäisi kehittää kykyään tietoisesta siirtymisestä uneen. Tietyssä henkisen kehityksen vaiheessa tulee tietoisuuden yhtäjaksoisuus, eli on tietoinen unenkin aikana. Voisi myös sanoa, että tässä vaiheessa ihminen on täysin herännyt maallisuuden unesta.

Henkisisten kirjojen mukaan ihminen on kolmiosainen olento, myös silloin, kun ei elä maallista elämää, eli on muoto, henki ja mieli. Kun korkea henkiolento hidastaa värähtelyään, niin tämä tulee samalla näkyväksi rakkautta säteilevänä valona tai valo-olentona. Henkisesti näkevä voi nähdä auran. Aine, valo, henki ja energia ovat perusolemukseltaan yksi ja sama asia, eli ainekin on tiivistynyttä energiaa. Kaikki on värähtelyä. Ihmistäkin voi tarkastella värinä eli hyvin monimutkaisena värikoostumuksena tai värähtelevänä olentona.



A-L Nuutinen

Kuvateksti. Mieli toimiin samanaikaisesti sekä aineellisessa maailmassa että henkisessä rinnakkaistodellisuudessa. Kuvanottopaikassa koettiin rakkaudellinen läsnäolo ja kuvaan tulikin aivan kuin enkelin siivet. Enkelikirjailija Lorna Byrne korostaa kirjoissaan, että enkeli lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla.

Ihminen kokee helposti ilmapiirin. Ihmisten ajatukset, odotukset ja tunteet magnetisoivat ympäristöä, joskus ilmapiiri on lähes "käsinkosketeltavaa". Olisi keskeistä kiinnittää huomiota myös Luojan hienovaraiseen rakkaudelliseen läsnäoloon. Voi Hyvin lehdessä (1/2019) oli artikkeli Norjan prinsessa Märtha Louisesta, missä hän kuvasi ensimmäistä enkelikokemustaan. Hän kiinnitti huomiota ennen henkistä kokemustaan ruusuntuoksuun, vaikka huoneessa ei ollut kukkasia.

Joskus ihminen voi kuulla kauniin sävelen viestinä korkeamman vierailusta, tuntea ulkopuolisen rakkaudellisen säteilyn tai kokea erityinen kohottava rauhan ja rakkauden ilmapiiri toisen läsnäolosta.



Kuvateksti. Luoja on mahdollista tiedostaa vain kääntämällä mielen huomio ulkoisesta aistitodellisuudesta sisäänpäin keskittymällä Luojayhteyteen. Vain kokija voi havaita Luojansa. Henkinen mestari näkee jokaisen ihmisen taustalla jumalallisen Valon. Sisäinen Itse on egon maallisuuteen takertuneiden ajatuksien muodostaman esteen takana odottamassa ihmisen sisäistä oivallusta eli Jeesuksen kuvaamalla elämäntavalla mieli puhdistuu ja ihminen tulee henkisyyttä havaitsevaksi sekä näin tietoinen Luojayhteyskin tulee todellisuudeksi.

Tietoisuudesta

Aito henkinen valokuva, oma tai toisen ottama, on henkinen virike, rohkaisu lähteä henkiselle tielle. Tässä on aivan keskeistä oma toive, nykyhetkessä tietoisena oleminen. Tietoisuus on hetken huomaamista, sen kokemista, mitä tapahtuu. Pitäisi olla tietoinen, mitä ajattelee, sanoo tai tekee. Henkinen tie on olennaisesti ymmärtämis-, oivaltamis- sekä tiedostamistapahtuma, jonka omat ajatukset voivat tukahduttaa tai päinvastoin saada nousuun. Olisi olennaista olla tietoinen omista tottumuksistaan, mitkä voivat viedä ihmistä harhapoluille. Maallisessa mielessä on urautuneita vanhojen toiminta- ja reakointitapojen ajatusmalleja. Ihminen voi toimia ja puhuakin kiinnittämättä koko asiaan huomiota, esimerkiksi voi suhtautua tiettyyn ihmisryhmään kalseasti, toiseen hyväntahtoisesti jne.

Olemalla tietoinen havainnoidaan paitsi elämää niin myös itseä, mitä vastakaikua, värähtelyä itsessä tapahtuu ilman ennakkokäsityksiä eli tietoisuus on nykyhetkessä elämän tarkkailua ja kokemista. Jossakin vaiheessa ihminen voi tehdä jopa havainnon olevansa tarkkailemassa itseänsä kuin havainnoija. Tällainen kehitetty kyky pystyä jossakin määrin tarkkailemaan asioita ja itseään kuin ulkopuolinen havainnoija on erityisen hyödyllinen, esimerkiksi tunnekuohujen pyrkiessä valtaamaan mielen.

Jokainen ihminen on henkisenä olentona myös mediaalinen. Jokaisella ihmisellä on henkisiä kokemuksia, oma henkinen tie kuljettavana. Mitä paremmin siitä on tietoinen, niin sitä selkeämpi on oma elämäntarkoitus, oma osuus suuressa elämäntapahtumassa. Jokaisen ihmisen tulisi kulkea samansuuntaisesti oman sisäisen ohjausjärjestelmänsä kanssa, pyrkiä totuudellisuuteen ja rehellisyyteen myös itsensä, omien kokemuksiensa, oman elämänviisautensa kanssa. Tosin monet ihmiset ovat "noituneet" itsensä torjumaan ja kieltämään Luojan läsnäolon, henkisyyden elämästään. Ihmisen on vaikeata kokea tai havaita omien ajatuksiensa, mielessään hyväksymiensä mielipiteiden vastaisia asioita.

Henkimaailma, henkinen todellisuus voi olla kuitenkin hyvinkin todellista ja konkreettista, esimerkiksi Christina Walli on kuvannut kirjassaan "Pieniä Ihmeitä" (2008) mielenkiintoisesti asiaa näkijän näkökulmasta.

Ihminen voi saada omalta sisäiseltä rakkaudelliselta ohjaukseltaan, sisäiseltä itseltään rakkaudellisia ajatuksia, mielikuvia, virikkeitä, visioita. Lisäksi elämässä voi tapahtua sattumalta vaikuttavia kohtaamisia, yllättäviä tilanteita, joilla voi olla suurikin merkitys, jos ei työnnä niitä välittömästi pois mielestään. Tietoisuuteen liittyy paitsi ajatuksista tietoisena oleminen, niin myös tietoinen elämänhallinta. Tietoisuus muuttuu ajanmittaan enemmän ja enemmän meditaatioksi. Uskonnollinen meditaatio tarkoittaa pyrkimystä hetkeksi Sielu-, Luojayhteyteen. Rakkaus on Sielun värähtelyä, yhdistävä tekijä, aivan kuin avain korkeampiin värähtelyihin, avain elämän salaisuuksiin. Kysymys ei ole tiedosta, maallisen mielen luomuksista, kuvitelmista, vaan todellisuuden kokemisesta. Sieluyhteydessä ihminen alkaa enemmän ja enemmän virittäytyä Sielun maailmaan, omiin henkisiin kokemuksiin, Sielun epäitsekkäisiin, elämää ja toisia auttaviin, yleviin, rakkaudellisiin pyrkimyksiin, intuitioon, luovuuteen.

Sieluyhteyteen liittyy läheisesti uhrautuvaisuus, mutta ihmisyydessä on mukana myös rakkaudellinen viisaus, maalaisjärki. Henkiset kokemukset tulevat automaattisesti jossakin vaiheessa mukaan, samaten varmuus sisäisen itsen rakkaudellista johdatuksesta ja läsnä olosta. Carl G. Jung on kuvannut kirjassaan Symbolit Piilotajunnan kieli tiedemiehen tarkkuudella sisäisen itsen ilmenemistä ihmisen elämässä, korostaen että ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, kaksi mieltä, mikä voidaan koska tahansa todistaa. Sisäinen itse on potentiaalinen mahdollisuus, joka jää kuitenkin uinuvaan tilaan, jos ihminen itse ei sitä aktivoi. Alice Bailey on selittänyt kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta" sieluyhteyden luomista, henkistä tietä ja Sielun olemusta.

Ihmisellä on vain tämä tietoinen nykyhetki. Vanhojen ajatuksien ajattelu siirtää tietoisuuden mielessä olevaan ajatuksien oravanpyörään, "ajatuksien tietokonemuistiin", ajatuksien mielikuvamaailmaan. Luojakin on läsnä ihmisen elämässä kaiken aikaa, jos ihminen haluaa ottaa tämän näkökohdan huomioon. Tähän korkeamman mielen, sisäisen itsen, Sielun näkökulmaan liittyy tietoisuuden laajeneminen. Walsch korostaa, että pelkkä päätös lausua Luojan nimi lisää tietoisuutta Luojasta. Ihminen on kaiken aikaa taivaassa, Luojan huomion kohteena, Luojan aurassa, energiakentässä, läheisessä vuorovaikutuksessa Luojaansa tiedostamatta sitä. On tärkeätä, ettei ihminen muodosta ennakkokäsityksiä, ehtoja, miten Luojan pitäisi ilmentyä, minkälaisen henkisen kokemuksen täytyisi olla. Ennakkokäsitykseen, ennakkhtoon takertumalla arvokas henkinen kokemus voi jäädä toisenlaisena huomaamatta.

Ihminen huomaamattaan torjuu Luojaansa, kun ei ole tietääkseen aavistuksestaan, rakkaudellisesta tunteesta, selkeistä unikuvasymboleista, oivalluksistaan, ylevistä, rakkaudellisista pyrkimyksistään, kun ei vastaa toisen hymyyn, kun ei kiinnitä huomiota luonnon, elämän kauneuteen, elämän ihmeisiin jne.

Toisin sann ihminen voi olla kuin "unessa" eläessään maallista elämäänsä. Mielessä hyväksytyt, maallisuuteen sitovat ajatukset voivat "noitua" ihmisen maallisuuden uneen, kuten tapahtuu satunäytelmässä "Prinsessa Ruusunen". Jos ihminen ei tee mitään, niin ei koskaan mitään tapahdukaan. Pitää olla itse aktiivinen, tarvitaan toive, ajatus tai pyrkimys. Avataara Amma korostaa, kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen, niin Luoja lähestyy ihmistä sata askelta. Kun pyrkii olemaan nykyhetkessä tietoisena, tietoisena ajatuksistaan niin on tehnyt henkisellä tiellä suuren harppauksen.

Ihmisen todellisuudessa on keskeistä omat ajatukset, ne määrittävät mihinkä ihminen kiinnittää huomiota, mihinkä hakeutuu jne. Tärkeintä olisi päästä yhteisymmärrykseen oman sisäisen itsen, oman sisäisen johdatuksen kanssa. Meidän aikakautenamme on poikkeuksellisen paljon auktoriteetteja, usein kuitenkin johdattamassa ihmisiä omiin tarkoituksiin tai keinotodellisuuteen, esimerkiksi viihde- tai mainosteollisuuden hyödykkeeksi (eli mitä ihminen tarvitsisi ollakseen onnellinen).


Copyright www.turnbacktogod.com
Kuvateksti. Valokuvaaja näki Vatikaanissa kauniin valonsäteen, jonka kuvasi. Yllättäen kuvassa näkyy enkelimäinen hahmo, mistä ei ollut mitään näköhavaintoa. Näköaistimus on värähtelyä, aaltopituutta, minkä ihminen tiedostaa. Sähkömagneettisesta värähtelystä ihminen tiedostaa pienen pienen murto-osan. Valokuvat lisäävät ihmisen havaintomaailmaa. Esimerkiksi sivulla http://www.crystalinks.com/marionapparitions.html on ensimmäisenä enkelimäinen naishahmo. Automatkalla nainen näki pensaassa valoja, mies ei nähnyt. Otettuun valokuvaan tuli kaunis naishahmo. Samassa internetaukeamassa on valokuva Scottsdale Arizona. Tässä kuvassa on havaittavana eteerinen enkelihahmo.

Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eli ihmisen perusolemus on Raamatunkin mukaan henkinen ihminen, vaikka maallinen elämä koetaan aineellisen kehon kautta. Henkiset valokuvat ja kokemukset ovat vihje ja toisinaan suoranainen todiste asiasta. Henkisiä valokuvia ja kokemuksia on lukemattomia, pieni osa on kirjoista luettavissa. Esimerkiksi Uuno Monosella oli hyvin erikoinen tapahtuma, mitä hän kuvaa kirjassaan "Henkimaailman rajamailla". Monosesta otettiin Sortavalassa valokuva, minkä valmistumista hän jäi odottamaan. Valokuvaaja vakuutti, että koneessa ei ole vikaa, mutta kuvaan tuli kuitenkin asiattomiakin. "Siinä oli selvästi läpinäkyvä hopeanvärinen voimakas miehen käsivarsi kyynärpäätä myöten tukemassa minua vyötäisiltä."

Merja Niemen kirjassa "Valon maailmassa" (Kirjayhtymä, 1996) kuvataan seuraava tapahtuma: "Eräs työpaikalleen kiirehtivä mies joutui jarruttamaan autoaan rajusti, kun kätensä kohottanut kirkas hahmo seisoi keskellä tietä. Pian mies huomasi, että valo-olento esti hirvikolarin, joka ilman jarrutusta olisi ollut väistämätön. Enkeli hävisi paikalta kuin tyhjään."

Näkökohtia tiedostamisesta



Bleeding Virgin Mary in Louisiana (c)www.ebaumsworld.com
Kuvateksti.Yli kirkkorajojen Marian ilmestykset ja henkiset valokuvat ovat olleet suuren kiinnostuksen kohteina. Huomaa tässä yhteydessä tapahtuma myös Suomessa eli Hattulan Lato-Marian tapahtuma. Luterilainen kansankirkko suhtautuu torjuvasti henkisiin kokemuksiin ja jopa Kristuksen, Jumalan kokeminen on häiritsevää ja kirkonoppien vastaista. Tässä saattaa olla syy Marian ilmestykseen kirkon ulkopuolelle. Uskonto-opillisesti on mielenkiintoista, että ortodokseille on suurin onni ja autuus Kristuksen, Pyhän Hengen kokeminen.

Jos uskonnollinen liike maallistuu, niin se muuttuu samalla tietyllä tavalla mahoksi.



Kuvateksti. Tukholman katutaiteessa taiteilija on saavuttanut kosketuksen materialismin syvimpään olemukseen. On keskeistä ymmärtää materialismiin kätkeytyvä epärehellisyys, mikä voi johtaa ihmisen henkiseen umpikujaan. Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen, totuuden pitäisi olla jokaisen johtotähti. Materialismissa kaikki nähdään sattumana. Henkissielullisesti sattuma on näennäistä. Kauneudella ja viisaudella on aina tekijänsä. Esimerkiksi lääkepakettikaan ei synny luonnon ihmeenä, sattumien summana, vaikka voisi odottaa iankaikkisesta iankaikkiseen.

Materialismissa torjutaan henkinen rinnakkaistodellisuus vetoamalla materialistisiin ennakkoehtoihin. Henkisen rinnakkaistodellisuuden kosketuskohtia on lukemattomia. Yksi ainoa henkinen ilmiö tekee tapahtuman todelliseksi, jos se on voitu hyvin todentaa. Jos ihminen takertuu yksipuolisesti maallisiin mielipiteisiin ja ennakkoehtoihin, niin pimeys ja pelko alkavat täyttää mieltä.

Materialistisesti järkeillään, että aivot ja mieli on yksi ja sama. On helppo todistaa, että aivot on vain osa mieltä. Carl G. Jung toi näkemyksen, että ihminen on saanut mielensä Luojalta ja kukaan ihminen ei tiedäkään, mikä mieli on. Ihmisen mieli on yhteydessä Luojan Mieleen. Tietoista yhteyttä sanotaan Luoja-, taivaskokemukseksi. Jeesuksen kuvaamalla elämäntavalla jokainen kokee yksiselitteisesti Luoja-, taivaskokemuksen.

Hypnoosissa suoritettava "vesilasikoe" osoittaa yksiselitteisesti, että mieli on paljon laajempi käsite kuin aivot eli aivot on vain osa mieltä. Tämä k on kaikkialla maailmassa ja loputtomiin toistettavissa. Mieli havainnoi sekä maallisia että henkissielullisia tapahtumia. Havaintojen pitää tallentua kuitenkin aivoihin, jotta ne muistettaisiin maallisessa elämässä. Henkisestä rinnakkaistodellisuudesta tulee kaikenaikaa monenlaisia vihjeitä, suoranaisia todisteita, esimerkiksi henkisinä virikkeinä, ideoina, mielikuvina, kokemuksina, valokuvina, maallisesti havaittavina ilmiöinä jne.

Ehkä sadat miljoonat ihmiset ovat kokeneet hetkellisen kehosta irtautumiskokemuksenkin. Tällöin voidaan havainnoida ympäristöä, mikä ei olisi mahdollista pelkkänä aivotapahtumana. Jokainen huomaa tässä kokemuksessa, että minätajunta erillisenä henkisenä olentona ajattelee ja havainnoi eikä aineellinen keho. Eräänä esimerkkinä BBC:n esittämässä ohjelmassa Pam Raynoldsin (kappaleessa kuolemanrajakokemus) aivotoiminta ja verenkierto lakkautettiin tunniksi aivoleikkauksen yhteydessä, siitä huolimatta leikkauksen jälkeen potilas pystyi kuvailemaan tapahtumia yksityiskohtaisesti. Kun "kuollut" katselee ja havainnoi, niin silloin tämä ei voi tapahtua aivoilla.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto, valinnanvapaus. Esimerkiksi näkijä ja kirjailija Lorna Byrne korostaa, ettei enkeleillä ole vapaata tahtoa. Jos henkimaailma olisi kaikkialla havaittavissa ja todistettavissa, niin vapaa tahto olisi näennäistä. Ihminen on tapahtumaketjussa, missä taivas-, Kristuskokemus pitäisi omakohtaisesti kokea, tiedostaa.

Maallista elämää tarkkaileva ja kokeva minä on aina sama, on ihminen nuori tai vanha, on edelleen sama minä, vaikka persoonallisuudet vaihtuvat lukuisissa jälleensyntymisissä. Pekka Ervast korostaa kirjassaan "Kalevalan avain", että ihmisen sielu on ollut olemassa ennen syntymistään ja on tavallaan kuin vieras vaeltaja maan päällä.

Ihmiseen sisimpään kätkeytyy salaperäinen rakkauden kaipuu, kysymyksessä on Luojan rakkauden kaipuu. Ihminen pyrkii etsimään rakkautta jostakin itsensä ulkopuolisesta, toisesta ihmisestä, paikoista. Elämän syvin salaisuus on tiedostaa ja kokea oma Itse, Luoja rakkauden lähteenä. Tämä on kaikenaikaa lähellä, lähempänä kuin oma hengitys eli jokainen on Luojan rakkaudellisessa, luovassa, innoittavassa energiakentässä tai värähtelyissä. Tähän pitäisi saada kokemuksellinen, tietoinen yhteys. Itse asiassa ihminen on kaikenaikaa taivaassa, mutta mutta mitä ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Mitä enemmän Luojasta eristäytyy, niin sitä ankeammaksi, ahdistavammaksi ja tyhjemmäksi elämä muuttuu.

On tärkeätä kommunikoida Luojan kanssa, olla Itsensä, oman olemassaolonsa perustan kanssa tasapainossa, rakkaudellisessa suhteessa. Tässä tiedostamistapahtumassa meditaatio tai rukous ovat keskeisiä. Ihanne olisi muuttaa koko elämä Luojaläheiseksi tapahtumaksi, nähdä kaikessa Luojan läsnäolo ja tehdä kaikki yhdessä Luojansa kanssa. Rakkaus on avain, yhteinen sävel, kohottava voima, yhdistäen rakkauden kohteeseen. Toinen ihminen, tapahtumat, yhteisöt ovat kaikille tärkeänä apuna henkisessä kehitystapahtumassa, mutta eivät ole itse päämäärä.

Rakkaus yhdistää ihmisen Luojaan. Elämä on Jumalan luomaa, ilmentymää eli Luojan rakastaminen pitäisi laajentaa myös rakkaudeksi ihmisiin, eläviin olentoihin, luontoon, elämään, koko maapalloon. Tämä sama ajatus tulee esiin inhimillisessäkin elämässä. Jos rakastaa tai arvostaa toista, niin toiselle kuuluvaa ei käsitellä epäkunnioittavasti tai tuhoavasti.

Jokaisella ihmisellä on ainakin hetkittäin aavistus Luojan läsnäolosta, vaikka maallinen mieli pyrkii kohta torjumaan kokemuksen maallisen järjen ja yleisen mielipiteen vastaisena tapahtumana. Henkisyys on kuitenkin olemukseltaan kokemuksellinen, todellinen, elävä tapahtuma eikä älyllinen tieto, esimerkiksi vain oma kokemus vapauttaa kuolemanpelosta. On aivan eri asia puhua Kristuksen rakkaudesta kuin kokea tämä rakkaus. Aivan vastaava on maallisissakin kokemuksissa, esimerkiksi jos ihminen ei ole koskaan uinut vedessä, niin asia jää ilman omaa kokemusta epäselväksi, vaikka hankkisi rajattomasti kirjatietoa ja perehtyisi loputtomiin kuvauksiin.

Koko ihmisen psyykkinen todellisuus on suuntautunut sisäistä, rakkaudellista keskusta, sisäistä itseä, Luojayhteyttä, ihmisen olemassaolon ydintä kohti. Raamatussakin on kirjoitettu, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Henkisissä kirjoissa korostetaan, että Jumalalla ei ole sellaista muotoa, minkä ihminen ymmärtäisi, mutta Jumala voi ottaa minkä muodon tahansa eli Luoja voi lähestyä ihmistä muodossa, minkä ihminen ymmärtää. Carl G. Jung on kuvannut tiedemiehen tarkkuudella sisäisen itsen ilmenemistapoja ja tähän liittyviä lainalaisuuksia.

Henkissielullisesti ihmisellä ei olisi elämää tai tajuntaa ilman Luojansa huomionkohteena olemista. Ihminen on kaikenaikaa Luojansa värähtelyissä, energiakentässä. Avataara Amman mukaan sisäinen itse laittaa ihmiselle verhon, joka on mahdollista ottaa pois koska tahansa. Carl G. Jung viittasi kirjassaan sisäiseltä itseltä saamaansa oivallukseen, että ihminen vetää verhon päällensä, mikä estää valomaailmoja näkymästä. Neale Walsch kanavoi kirjassaan, että katsellessaan eteensä voi joskus nähdä näkökentän reunassa jotakin ylimääräistä, esimerkiksi havainnon valomaailmasta. Kun siihen kiinnittää huomiota, se häipyy. Rudolf Steinerin mukaan tietyssä henkisen kehityksen vaiheessa ihmiseltä vedetään kuin verho edestä ja henkinen todellisuus tulee näkyväksi. (Rudolf Steiner kehitti tieteellisen hengentieteen, jota noudattaen jokainen voi tulla lopulta henkisesti näkeväksi.)

Ihmisen ja Luojan erillisyys on maallisen mielen luoma ajatusharha. Ihmisen todellisuus on omat ajatukset, tunteet ja kokemukset eli mistä ihminen ei ole tietoinen, niin sitä ei ole olemassa omassa todellisuudessa. Ihminen näkee maailman omien odotuksiensa, mielikuviensa mukaisena. Pitäisi olla pieni uskon hitunen, ajatuksenvirike, jotta elämän todellisuus voisi alkaa ilmentyä ihmiselle. Henkisesti kehittyneet ihmiset, henkiset mestarit ovat olleet aina ihmisten apuna. Intialaisessa kulttuurissa puhutaan myös avataaroista, näillä on kyky, kuten Jeesuksella, tahtonsa mukaan olla maallisessa tai taivastietoisuudessa. Tämä mahdollistaa havaintoihin perustuvat, kokemusperäiset neuvot, opastuksen, sekä tietoja, mitä pitää ottaa huomioon kehitettäessä henkisiä kykyjä. Avataara Amma korostaa, että jokaisen ihmisen on mahdollista maallisen elämän aikana tiettyjä periaatteita noudattamalla päästä tietoiseen, kokemukselliseen taivasyhteyteen. Viimeistään tässä yhteydessä menetetään kuolemanpelko ja ihmisen henkinen olemus ymmärretään syvällisesti.

Lisää näkökohtia tiedostamisesta

Henkisessä kehityksessä, kun tietoisuus ja värähtelytaso nousevat ihminen tulee automaattisesti enemmän ja enemmän tietoiseksi omasta "pimeydestään". Siihen pitäisi suhtautua itsekasvatuksella. Jokaisella ihmisellä on kielteisiä reaktiotapoja, jotka olisi tärkeätä korjata. Esimerkiksi jos kotona on ratkottu asoita väkivallalla, niin tällainen opittu käytös pyrkii siirtymään sukupolvesta toiseen. Usein ihminen pitää omia kielteisä reaktiotapojaan itseensä kuuluvina, luonnollisina. Korjausmekanismi on usein hidas, mallina on ajatus, teko, tapa, luonne, muistaen, että tunne voimistaa tehokkaasti ajatusta. Tässä on erityisen hyvä tapa oppia tarkkailemaan itseään ja käytöstään kuin ulkopuolinen henkilö. Joskus ammattiauttaja pystyy kertomaan hyviä, ihmissuhteisiin sopivia tunteenpurkamistapoja.

Aivan vastaavasti, kuten oma varjon ominaisuudet ärsyttävät toisessa ihmisessä, on mahdollista kokea toisen ihmisen avulla korkeat rakkaudelliset energiat, tämän Sielun rakkaudellisen läsnäolon. Tämäkin kokemus voi olla yksipuolinen tai molemminpuolinen kokemus. Rakkauden energioihin liittyy läheisesti luovuus, huomaa tässä yhteydessä käsite, taiteilija ja muusa. Rakkaus energisoi ja tekee luovaksi.

Jos ajattelee Kristuksen vierelleen tai mitä rakkaus, rakkaudellinen viisaus tässä valintatilanteessa tekisi, niin monet kauheudet jäisivät tekemättä. Ihmisellä on sisäinen viisaus, ymmärrys. Sydämessään ihminen aina tietää, onko tapahtumassa rakkautta, ihmisyyttä, epäitsekkyyttä. Tämän sisäisen johdatuksen kanssa pitäisi päästä yhteistoimintaan, jotta henkinen ihminen voisi enemmän ja enemmän ilmentyä.

Olisi tärkeätä pyrkiä estämään kielteinen ketjureaktio. Kielteisessä tunnetilassa, ärsyyntyneenä, ahdistuneena ihminen voi tehdä kärsimystä toiselle tunnetilansa purkautumiskeinona. Toinen puolestaan voi siirtää saadun kielteisen tunnetilansa eteenpäin kärsimyksenä muille. Sopivissa olosuhteissä "pienestä tapahtumasta" voi tulla ajan mittaan kohtalokkaat seuraukset monille, ääriesimerkkinä ensimmäisen maailmansodan alku ja tämän seurausilmiönä vielä toinenkin maailmansota.

Mitään ei tapahdu ilman ajatusta. Jeesus varoitti, ettei saa ajatella tai sanoa mitään sopimatonta. Ihminen voi kokea sopivissa olosuhteissa raivoisan tunnetilan. Hetken kielteisestä reaktiosta voi tulla toiselle ja mahdollisesti itsellekin mittaamatonta kärsimystä.

Vastavoimia voidaan kuvata ihmiseen kätkeytyvänä petona. Jos unessa juoksee villieläintä pakoon, niin uni kuvaa, etteivät viettimäiset vastavoimat ole vielä hallinnassa.

Kukaan ihminen ei ole täydellinen, täydellisyyden vaatimus on henkinen ansa. Mitä enemmän yksilö kehittyy, niin sitä enemmän huomaa kehittymisen tarvetta. Vaikka ihminen ei ole täydellinen, niin epäitsekäs auttava teko on täydellinen.

Kysymys on pyrkimyksestä, päämäärätietoisuudesta pitää oma Luojayhteys mielessä. Luojan tiedostaminen tapahtuu automaattisesti henkisten lakien mukaisesti. Luoja koetaan rakkauden kokemuksessa. Rakkaus on jumalallinen ominaisuus, Tämän energiaa, värähtelyä. Rakkauden voi tiedostaa vain kokemalla.

Mieleen kätkeytyy suuri voimavara, mutta tämä hukataan täyttämällä mieli monenlaisilla ajatuksilla ja murheilla. Uskonnollisesti olisi suuri hyöty kohdentaa mieli pitämällä Luoja jatkuvasti mielessään ja pyrkiä näkemään koko elämä Luojan läsnäolona.

Hyvä ja paha, oikea ja väärä ovat suhteellisia riippuen näkökulmasta. Syntikin olisi hyvä nähdä kielteisyytenä, ajatuksena, sanana, tekona tai tekemättä jättämisenä, mikä loitontaa ihmistä Luojasta.

Periaatteessa ihminen itse päättää, mitä jokin asia merkitsee. Inhimillisessä elämässä kuitenkin toisen pahantahtoinen, ilkeä sana tai teko voi kiusata mieltä ja näin kuluttaa henkisiä voimavaroja haitaten hyvinvointia vuosikausia ja päivänvastoin toisen kaunis, rohkaiseva sana tai teko voi olla vuosikausia jopa koko elämän kannustava voimavara.

Maalliseen elämään kuluva aika on kuvaannollisesti kuin tiimalasin hiekka. Raamatussakin sanotaan, että päiväsi ovat luetut. Luojayhteyden huomioimista ei saisi siirtää johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen, "sopivaan hetkeen". Jokaiselle on arvokkainta sopusointu Itsensä kanssa.

Mielikuva on sekä toteukseen pyrkivä voima että kutsu. Elämä etenee omien ajatuksien, toiveiden, pyrkimyksien mukaisena. Rakkaus yhdistää rakkauden kohteeseen, pelko pelon kokemukseen. Hetki hetkeltä ihminen lähestyy tai etääntyy myös Luojastaan.

Ihmisessä on sisäinen rakkaudellisen viisauden, korkeamman minän, henkisen ihmisyyden ihannemalli. Eli Sielu ón viestittimässä totuutta kaikenaikaa Luojan rakkauden ja viisauden ilmentymänä, mikäli ihminen ei torju tätä omilla maallisuuteen sitoutuneilla ajatuksilla. Mitä enemmän Sielu voi ilmentyä ihmisen kautta, niin sitä parempi.

Rakkauden, hyväntahtoisuuden avulla kutsutaan myös Luojan rakkaudellinen läsnäolo omaan elämään. Luoja koetaan rakkaudessa. Olisi keskeistä virittäytyä Luojayhteyteen useamman kerran päivässä, esimerkiksi hetken meditaatiolla, rukouksella, kiitollisella ajatuksella, lukemalla henkistä kirjaa ja keskittymällä hetkeksi kohottavaan ajatukseen jne.


Itse asiassa hyvä ja paha, oikea ja väärä, syyllisyys ovat suhteellisia, ei ole mittayksikköä. Ihminen pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Esimerkiksi syyllisyyden, syntisyyden, huonouden, mitättömyyden mielikuvat pystyvät tehokkaasti estämään henkistä kehitystä. Kielteiset ajatukset ankkuroivat ihmisen pimeyteen ja tekevät ihmisestä aivan huomaamattaan "pimeyden" majakan, eli ihminen alkaa ilmentää inhoamiansa asioita. Kiinnittämällä toistuvasti huomiota johonkin, tehdään asia omaksi todellisuudeksi. Inhimillisesti on hyväksyttävää ja luonnollista muodostaa kielteisiä ajatuksia väärintekijää kohtaan, mutta toisaalta henkisesti tähän liittyy ongelmia, nämä kielteiset ajatukset heijastuvat myös ajattelijaan itseensä takaisin kuin peilistä. Omat mielikuvat ovat myös tilaus. Ajatus, mielikuva toistettuna voimistuu.

Neale Walsch korostaa, jos on tyytymätön omaan luomiseensa, niin pitää vaihtaa ajatus, sana ja teko. Jos on tehnyt vahinkoa toiselle, niin mahdollisuuksien mukaan tämä pitäisi yrittää korvata.

Ei kukaan itseään inhoava, ahdistunut, pelkojen vaivaama pysty välittämään rakkautta tai rakastamaan muita. Ihminen näkee maailman omien mielikuviensa mukaisena. Esimerkiksi avataara Amma varoittaa ihmistä koskaan ajattemasta olevansa "syntinen ja minusta ei ole mihinkään".

Neale Walsch toi esiin käsityksen, että ahdistus johtuisi ihmisen haluttomuudesta kuunnella Sielunsa ääntä. Luojayhteyteen liittyy onnellisuus, rakkaus, ilo ja elämäntarkoitus. Tässä tapahtumassa on keskeistä, että pieni itse olisi omalta osaltaan auttamassa suurta Itseä, elämää.


Toisissa pitäisi nähdä heidän hyvät ominaisuudet ja kunnioitettava heitä. Ihmisen tulisi suhtautua itseensäkin myötätuntoisesti ja rakkaudellisesti ajatellen, että tulen päivä päivältä paremmaksi. Ihmisyyteen pitäisi liittyä aina parempi ja parempi tunteiden ja ajatuksien hallinta. Toisin sann tunnetilat ja olosuhteet eivät saisi hallita ihmistä. Pitäisi pyrkiä ylittämään tunnetilat ja olosuhteet ilman tunnekuohuja. Toisinaan elämän käännekohdissa puhutaan karmasta, astrologista tapahtumista, kohtalon iskusta, Luojan tai kynnyksenvartijan kohtaamisesta. Tällöin elämänkokemukseen liittyy yleensä jokin maallista elämää järkyttävä tapahtuma, joka voi nopeuttaa suuresti henkistä kehitystä tai reaktiosta riippuen voi tapahtua myös päinvastoin. Olisi suuri etu pyrkiä näkemään elämä Luojan ilmentymänä, takertumatta mihinkään ja toivoa kaikille Kristuksen johdatusta.

Joskus henkisissä kirjoissa tuodaan esiin näkemys, että elämäntilanteet voivat olla tapahtumia kuin teatterin näytelmässä. On erityisen tärkeätä olla takertumatta rooleihin, mielipiteisiin, oikeassa olemiseen jne. Takertuminen johonkin tekee samalla näkemis- ja kokemisesteen toisenlaisille havainnoille ja kokemuksille. On inhimillistä takertua pieniin, ärsyttäviin yksityiskohtiin, mutta nämä vievät helposti huomion pääasiasta, määränpäästä. Kaikki asiat näyttävät erilaisilta riippuen näkökulmalta, mistä niitä katsotaan. Esimerkiksi tieteellinen maailmankuva vaikuttaa sanana luetettavalta, mutta rehellisyyden ja totuudellisuuden näkökulmalta se on vain materialistinen osatotuus. Siihen liittyy voimakasasteinen takertuminen tiettyyn ajatusmalliin.

Ihmiset korostavat mielellään järkeä ja johdonmukaista ajattelua, mutta nämä ovat itsessään kuin auto ilman ajajaa, tarvitaan lisäksi elämänmyönteinen päämäärä. Natsismissa nähtiin, mitä tapahtuu kun pahantahtoiset ihmiset toteuttavat epäinhimillisiä päämääriä älyn ja logiikan avulla.

Henkinen tie ja hyväntahtoisuutta, totuutta korostava ihmisyys ovat yhdentyviä, yksi ja sama



Ihmisyydessä pitäisi korostaa inhimillisiä piirteitä, eli tulisi olla rehellinen, totuudellinen, hyväntahtoinen, myötätuntoinen, tietoinen ajatuksistaan ja suhtautua lähimmäisiin, luontoon ja elämään rakkaudellisesti, elämää kunnioittaen ja auttaen sekä pyrkien tuomaan elämään kaikessa rakkaudellista viisautta. Tähän pyrkiessään ihminen on itse asiassa hyvin pitkällä henkisellä tiellä. Rehellisyyteen ja totuudellisuuteen liittyy valmius kokea elämää ilman ennakkhtoja, pyrkien käyttämään omaa ymmärrystään. Ei saisi mennä asiassa kuin asiassa joukon mukaan, koska se on helpointa.

Korkeatasoisissa henkisissä kirjoissa henkisyydestä on samat käsitykset, vaikka sanat voivat vaihdella, esimerkiksi Neale Walsch on välittänyt telepaattisina viesteinä kirjoissaan runsaasti tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat Luojan ja ihmisen suhteeseen.

Elämä on Luojan ilmentymää kertn ihmiselle salaisuuksiaan, jos ihminen on valmis kokemaan niitä. Olisi tärkeätä pysähtyä hetkeksi havaitsemaan ja kokemaan, olla tietoisena nykyhetkessä huomaten luonnonkauneutta, toisia ihmisiä, elämän ilmenemistä.

Esimerkkejä muutamasta henkisestä näkökohdasta: Avataara Amma pitää tärkeänä, että meditaation jälkeen ollaan hetki hiljaa, puhumatta. Neale Walsch korostaa, että Luojan nimen mainitseminen lähentää ihmistä Luojaan ja lisää tietoisuutta. Ihmisen olisi tärkeätä löytää henkilökohtainen keino virittäytyä päivittäin tai vielä useamminkin henkisyyteen, toiselle sopii jokin keino, toiselle toisenlainen, esimerkiksi tietty musiikki, haju, pyhä ikoni, symboli, äänivärähtely, rukous, meditaatio jne. Mielen voi täyttä mantralla, pyhien nimien sanomisella, esimerkkinä ikivanha kristillinen sanonta, "Kyrie eleison". Tässä yhteydessä päivittäin käytetettävä rukousnauha on hyödyllinen. On tärkeätä keskittyä sanomiseen.

Mantraan ja pyhään sanaan kuten Jumalan nimeen liittyy erityinen lisävoima ja kutsu. Kun keskittyy tällaiseen, niin Jeesuksen, Kristuksen, Marian tai Devin (Jumalallisen Äidin eli kristillisen Pyhän Hengen) voi ajatella samalla rakkaudellisesti eteensä. Ihanne olisi pyrkiä tekemään kaikki yhdessä mestarinsa tai Kristuksen kanssa ja Hänelle. Mitä paremmin pystyy pitämään huomion Luojassaan, niin sitä vähemmän elämän rikkaruohot takertuvat pimentävästi mieleen.

Avataara Amma korostaa, että on tärkeätä täyttää mieli henkisillä asioilla, esimerkiksi mantralla, meditaatiolla, lukemalla henkisiä kirjoja. Kun on lukenut henkisiä kirjoja, niin on keskeistä antaa tämän tiedon kertoa jotakin, miettiä asioita, eikä lukea tietoa ulkokohtaisena, älyllisenä tietona. Kun mieli täytetään pyhillä asioilla, niin kielteiset ajatukset häipyvät mielestä. Itsekkyys, egoismi ja kateus estävät avataara Amman mukaan näkemästä Jumalaa. Olisi hyvä nähdä Jumala kaikessa työssään, kaikkialla rakkaudellisena läsnäolona.

Intialaisessa uskonnollisessa kulttuuriissa pyhä musiikki on ollut vuosituhansia keskeinen keino saada henkinen tietoisuus nousemaan. Musiikki on suurena apuna yrityksessä päästä kokemukselliseen, tietoiseen Luojayhteyteen, kokea taivasyhteys, samadhi, olemassaolon ydin. (Kristinuskon alkuvaiheessa tähän näkökulmaan kiinnitettiin erityisesti huomiota. Gregoriaaninen laulu virittää ihmisen korkeisiin henkisiin värähtelyihin (aukaisee kruunutsakraa) ja auttaa tällä tavalla luomaan kokemuksellista, tietoista yhteyttä Kristukseen.)

Sanskritin kielessä pyhillä sanoilla on aivan erityinen, henkisyyttä lisäävä vaikutus. Ihminen voi itse sanoa niitä tai olla passiivisesti äänivirrassa. Itse kukin voi huomata näiden äänien aiheuttamat värähtelyt kehossaan. OM-sanaa (lausutaan AUM) intialaisessa kulttuurissa pidetään Luojan maailmankaikkeutta ylläpitävänä ja luovana ajatus-, sanavoimana. Tämä sana lausuttuna muodostaa väliaineessa (tonoskoopissa) Sri Yantran, eli ympyrän, jonka sisällä on sisäkkäin neljä kolmiota ylöspäin ja viisi alaspäin. OM-äännettä, Sri Yantraa käytetään yleisesti meditaatiokohteena. Joihinkin sanoihin liittyy aivan erityinen voima, mitä vastaavasti toisilla sanoilla ei ole. (Sanskritin kieltä pidetään ns. pyhänä kielenä. On mahdollista, että sanoja siihen on valittu selvänäköisesti, eli sanoja, joilla on selvä vaikutus ihmisen henkiseen kehitykseen, tietoisuuden lisääntymiseen.)

Henkisissä kirjoissa korostetaan aineellisen elämän taustalla olevaa luovaa ääntä, korville kuulumattomasta kosmista ääntä, energiaa, joka kaikkiallinen ja ikuinen. Pythagora käytti tästä nimitystä sfäärien soitto, jonka henkisesti kehittynyt voi kuulla.

Avataara Amma suosittelee henkisenä tienä antaumuksen tietä, joka tarkoittaa epäitsekästä rakkaudellista turvaamista Yhteen Jumalaan. Antaumuksen tiellä voi nauttia autuudesta jo heti alusta alkaen. Avataara Amman mukaan tiedon tiellä pyrkiminen perimmäiseen totuuteen on hyvin vaikeata ja vain yksi tai kaksi tuhannesta onnistuvat.

Neale Walsch korostaa, että ihmisellä on suurempi tietoisuus, osa sinua, joka on sinua suurempi, joka voi erityä pienestä itsestäsi ja puhua sinulle. Ihmisen pitäisi varata päivittäin hetki astua sisäiseen maailmaansa eli meditoida. Tässä on keskeistä jättää hetkeksi kaikki ajatukset ja mielikuvat ulkoisesta maailmasta. Tällöin pitäisi keskittyä kolmanteen silmään, otsaan silmien yläpuolelle. Ei saisi keksiä mitään pisteen paikalle vaan odottaa, että siinä oleva avautuu tietoisuudelle ilman ennakko-odotuksia. Neala Walsch painottaa kanavoinnissaan, että ihmisellä on kaikki tarvittava viisaus aina sisimmissään ja ihminen käy aina keskustelua Jumalan kanssa. Kun ihminen kääntyy vilpittömin mielin, puhtain sydämin sisimpänsä puoleen etsien korkeinta totuuttaan, niin sen saa. Vastauksissa voi olla viive ja vastaus voi tulla jollakin tavalla odottomattomalla tavalla, esimerkiksi symbolina.


Riitta Wahlström. Vortex

HS:issa esiteltiin 24.10.09 kuukauden läpimurtona taiteilija Chisu. Tässä artikkelissa kerrottiin, kuinka Chisu sai voimakkaan tunnekokemuksen kirkkokonsertissa tuntemattoman venäläisen sävellystä kuunnellessa. Samalla kaikki epäily ja pelko purkautuivat pois. Tähän liittyi myös luovien voimien avautuminen, joka ilmeni jatkossa suoranaisena luomispurkauksena. Chisu tuntee vahvasti, että laulunteossa on mukana ""joku voima". Onnistuneen laulun yhteydessä hän kokee tietynlaisia kehotuntemuksia tehden näinkin eron omaan egolähteeseen. "Kn, että saan biisejä jostain. Haluan antaa sille jollekin aikaa tavoittaa mut. Ja kun se tavoittaa, en heti hylkää sitä, vaan nätisti ootan ja istun.""

Luovuudessa annetaan jonkin tapahtua itsensä kautta. Luovuus tapahtuu keskittyneessä tilassa, rakkaudellisissa, elämän kohottavissa, innostavissa energioissa asian itsensä vuoksi. Jos mukaan tulee maallisen mielen ajatuksia, haluja, vaatimuksia, pyrkimyksiä, kunnianhimoa, niin nämä estävät korkeamman luovan tapahtumakulun. Ei voi kokea ihmisten välistä rakkauttakaan, jos alkaa pohtia asiaa.

Keskittynyt rakkaudellinen huomion kiinnittäminen johonkin tai tekeminen on omalla tavallaan meditatiivinen tila, jossa hetkeksi luovutaan ajattemisesta. Elämäänsä voi muuttaa vähitellen henkiseksi, meditatiiviseksi ja oppia näkemään kaikkialla Luojan läsnäolo ja saada näin värehtelyään, tietoisuuttaan nousemaan sekä päästä enemmän ja enemmän yhteyteen elämän innostaviin, iloa tuottaviin korkeamman minän energioihin. Olisi tärkeätä ajatella useita kertoja päivässä kiitollisia, myönteisiä, elämää auttavia ajatuksia. Jo yksistään toiselle ihmiselle luotu rakkaudellinen hymy voi olla lähimmäiselle keskeinen, elämään auttava avain.

Maallinen minä maallisuuten takertuvina ajatuksineen pyrkii luomaan automaatisesti erillisyyttä korostavaa, synkkää, harmaata vaippaa. Tässä yhteydessä on keskeistä, minkä merkityksen itse asioille antaa. Onko esimerkiksi toisen loukkaava sana tai teko elämää pitkäaikaisesti pilaava tapahtuma vai pelkästään olankohautuksen arvoinen asia. Elämän henkinen tarkoitus olisi tiedostaa Luojan läsnäolo, elämän ykseys korkeine rakkaudellisina, ilon, onnen värähtelyineen. Tässä ihmisen omat ajatukset, toiveet, oma aktiivisuus ovat aivan keskeisiä.

Osho kuvaa kirjassaan "ZEN perimmäinen totuus" mieltä, että se on kuin verho tai kaapu, johon on verhoutunut. Tästä voi pujahtaa pois. Yksikin hetki paljastaa aivan toisenlaisen maailman. Oshon mukaan huumaavien aineiden vaikutuksesta mieli hellittää hetkeksi otettaan ja koetaan toisenlaista todellisuutta. Osho epäilee, että tulevaisuudessa todellinen taistelu käydään huumeiden ja meditaation välillä. Kun tuntee, mikä on korkeampaa, alhaisempi jää itsestään pois. Kun alkaa meditoida, niin huumaavien aineiden viehätys vähenee.

Luojaa ei voi havaita aistihavaintona vaan sisäisenä kokemuksena. Ei voi kokea, jos ajattelee tai on mielikuvavirrassa. Keskittyessä mieli vaimenee ja kokeminen mahdollistuu. Jeesus kehotti rakastamaan Luojaa yli kaiken. On helpompi rakastaa personoitua kohdetta, kuten Jeesusta tai Mariaa ja saada näin rakkauden kohottava voima.



Kuvateksti. Huumeita on tutkittu runsaasti tieteellisestikin, mutta niiden arvaamattomuuden vuoksi niillä ei ole suositeltavaa yleistä lääketieteellistä käyttöä. Psykodeeli, kuten pikkusienistä saatava psykoaktiivinen psilosybiini aiheuttaa muuttuneen tietoisuuden tilan. Ne muuttavat aisteja ja käsitystä itsestä. Psilosybiini muistuttaa vaikutukseltaan lsd:tä. Huumekokemuksessa ulkoinen maailma pyrkii hajoamaan sekä minuuden kokemus voi häipyä liiallisesti, voi aivan kuin liueta ympäristöön. Tähän voi liittyä vaara mielisairauden puhkeamisesta. Mielenterveyshäiriössä voi olla suuri kiinnostus henkisistä asioista ja hyvä erottelukyky, mutta huono kestokyky. Tieteellisessä tutkimuksessa mukana on turvahenkilö. Joskus huumeiden käyttäjä luulee myös kehon lentävän kohtalokkain seurauksin.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholma. HS:issa oli 04.03.2021 artikkeli psykiatriaan erikoistuvan lääkärin huumekokemuksesta. Aluksi hänellä oli kehollisia tuntemuksia, sitten hän kuuli ääniä ja koki ahdistuksen lisääntyvän. Seuraavaksi hän näki ihmisiä, joita kohtaan hän oli toiminut väärin. Jostakin tuli oivallus pyytää anteeksi itseltään. Tämän jälkeen hän koki singahtavansa avaruuteen. "En sano, että koin olevani jumala vaan jumalan kaltainen olento. Koin, että me kaikki olemme oman elämämme jumalia, ja maapallo, jossa elämme, on taivas tai helvetti. Siihen, kumpaa oma elämämme on, vaikuttaa se, miten kohtelemme muita elollisia. Oivalluksesta aiheutui levollinen olo: voi itse valita, että keskityn hyvään."

Muuttuneeseen tietoisuustilaan voi liittyä, että ihminen näkee pelkonsa näkyinä tai hahmoina. Näihin pitäisi suhtautua kiinnostuneesti. Traumaperäisessä stressissä huume voikin antaa mahdollisuuden käsitellä ikäviä asioita ulkokohtaisesti ja näin vapautua niistä. Ahdistavat ajatukset aiheuttavat pitkäaikaisena tapahtumana stressihormonien aktivoitumista, mikä aikaansaa aivoissa tulehdustilan. Masentunut voi menettää ajanmittaan kiinnostusta elämään vajoten pimeään ajatuskuplaansa. Joillakin kertahuume on voinut korjata tilanteen pitkäaikaisesti. Sama positiivinen vaikutus on voitu havaita toisinaan voimakkaassa kuolemanpelossa. Tällöin minä vapautuu pimeästä ajatuskuplastaan.

Henkisessä kehitystapahtumassa ihmisen pitää oppia paremmin ja paremmin hallitsemaan ja suuntaamaan ajatuksensa ja tunteensa. Tässä meditaatio on aivan keskeistä. Jokainen kohtaa omat ajatuksensa. Ihminen elää maallisen elämän lisäksi astraalimaailmassa. Tässä oman mielen luomassa mielikuvitusmaailmassa ajatukset ja tunteet saavat muodon, niinkuin jokainen on huomannut unen aikana. Astraalimaailmasta ei saisi kanavoida, kaikki näkevät ja kokevat sen omalla tavallaan. Pitäisi pyrkiä henkiseen todellisuuteen, taivas-, Luojayhteyteen, niinkuin Jeesuskin kehotti ensimmäiseksi tekemään. Värähtelytason noustessa samalla tietoisuus lisääntyy. Avataara Amma korostaa, että henkisillä mestareilla on samat käsitykset. Helena Blavatsky jo 1800-luvulla korosti, ettei taivaskokemus ole kuitenkaan mahdollista kemiallisin keinoin.

Ns. hallusinogeeneihin liittyy havaintlämyksiä, jotka koetaan todelta vaikuttavina. Huumeet eivät puhdista ajatuksia tai pelkoja. Huumeita on lukuisia, tuotteilla ei ole kuitenkaan tuotevalvontaa. Monet ovat kuolleet tai menneet pitkäaikaisesti sekaisin saatuaan väärän annoksen tai muuta kuin ovat ostaneet. Esimerkiksi jotkut ovat kokaiinisydänherkkiä, jolloin jo pieni annos voi olla tappava. LSD:llä vaikutukset tulevat esiin äärettömän pienellä määrällä, liian suuri annos sekottaa mielen pysyvästi. Jälkikäteen pitkänkin ajan kuluttua huumeista voi tulla harhaelämyksiä. Henkisiä havaintlämyksiä edesauttavia kasviyrttejä ja sieniä on käytetty tuhansia vuosia uskonnollisissa rituaaleissa. Huumaavana aineena alkoholi käyttäytyy poikkeavasti. Ihminen eristäytyy kaikesta ja samalla omista ahdistavista ajatuksistaan.

Vaikka puhutaan huumeista yhtenä ryhmänä, niin tässäkin sanat ovat harhauttavia. Esimerkiksi jos kaupasta varastaa tulitikkurasian tai uuden auton, niin kumpikin tapahtuma on varkauksia. Samanlaisia suhteellisuuseroja on huumeissa, esimerkiksi marihuana verrattuna heroiiniin, jolle fyysinen riippuvuus voi syntyä jo yhden käyttökerran jälkeen, kaikille 3-4 kerran jälkeen, vaikka aineen saisi unen aikana.

Inhimillisessä elämässä kaikki asiat kehittyvät tai taantuvat, mikään ei pysy paikoillaan. Nuorella on usein henkistä herkkyytä ja tätä kautta henkisiä kokemuksia. Usein kuitenkin nuori vähitellen uppoutuu aineellisuuteen ja kiinnostus henkisyyteen sekä nuoruuden kokemukset jäävät kaukaiseksi muistoksi. Olisi hyvä meditoida hetki päivittäin, aineelliset asiat sujuvat paremmin ja henkisestikin kirkastuu.



Kuvateksti. Ikonissa kuvataan, kuinka Pyhä Yrjö vapauttaa ihmisen pahan otteesta. Ikoni kuvaa myös symbolisesti ihmisen ja lohikäärmeen, "paholaisen", "varjon" läheistä suhdetta, mikä tulee esiin lohikäärmeen kaulan talutusnuorassa. Ihmisen pitäisi päästä tasapainoon ja hallintaan omien viettimäisten voimiensa kanssa, muuttua tuhoajasta elämää kunniottavaksi ja auttavaksi. Viettimäiset vastavoimat eivät itsessään ole pahoja, vasta paha ajatus tekee pahan.

Puhutaan ihmisyydestä tai henkisestä kehitystapahtumasta, niin jokaisen pitäisi tulla enemmän ja enemmän hyväntahtoiseksi, totuutta arvostavaksi, oppia hallitsemaan mieltänsä ja näin ajatus- ja tunneyllykkeitänsä, olemaan tietoinen ja harkitsevainen ajatuksissa, sanoissa sekä teoissa. :Uudessa tilanteessa vanhat ajatukset palauttavat välittömästä vanhan reaktiomallin mieleen. Tilanne ja valinta ovat tapahtumina aina uusia ja kannattaisi hetki miettiä, onko rakkaudellinen viisaus mukana tapahtumassa vai yrittääkö ilmentää jotakin ikävää.

Prinsessa Ruususen sadussa symboliikka on selkeämpi. Prinssi(korkeampi minä) (totuuden)miekalla raivaa maalliset esteet ja lohikäärmeenkin ja herättää prinsessan pitkästä maallisuuden noidutusta unesta. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Sielulla (korkeammalla minällä) on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Jatkaen tässä yhteydessä, että ihminen voi kohdata saman tilanteen aina uudestaan.

Ikonissa näkyy myös enkeli. Enkelit tulevat Raamatussa toistuvasti esiin avuntuojina. Lorna Byrne on näkijä, enkelikirjailija. Byrnellä on synnynnäinen kyky havaita ja kommunikoida enkeleiden kanssa. Enkelit näyttäytyvät haluamallaan tavalla, niiden kanssa voi keskustella sanoilla ja telepaattisesti. Byrne kuvaa enkeleiden ja ihmisten läheistä suhdetta ilmaisten, mitä hänelle näytetään ja kerrotaan. Kirjassaan "Toivon viesti enkeleiltä" (Otava, 2012) hän kirjoittaa, että suojelusenkeli rakastaa ehdoitta ja tekee kaiken mahdollisen johdattessaan ihmisiä elämän läpi ja täyttäen mielen toivolla. Suojelusenkelin hän näkee yleensä valopatsaana ihmisen takana. Kirjoissaan Byrne tuo esille, että enkeli valaa rohkeutta, voi tuoda mieleen keskeisen ajatuksen, kiinnittää huomiota johonkin, jopa voi avata sivun oikeasta kohdasta. Enkelit näyttävät valoa, toivoa, mihinkä pitäisi pyrkiä, mutta teot jäävät ihmiselle.

Byrne kiinnittää huomiota, että elämässä on aina jokin erikoisosaajaenkeli, jonka suojelusenkeli voi pyytää lisäavuksi. Mutta ihmisen on tärkeätä pyytää apua, enkelitkin kunnioittavat vapaata tahtoa. Rukouskin voi olla hyvin lyhyt, kuten Jumalalle kohdistettu sana, avunhuuto. Rukous on suoraa kommunikointia Luojan kanssa. Luojalle voi puhua kuin ystävälle. Byrnen mukaan rukoukseen vastataan aina, mutta ei välttämättä siten, kuten me haluaisimme.

On mahdollista tuntea suojelusenkelinsä kosketus. (Kappaleessa Parapsykologia on Uuno Montosen hyvin konkreettinen suojelusenkelikokemus, jopa kädet näkyvät valokuvassa.) Byrnen mukaan enkelit korostavat, että on tärkeätä nähdä arjen valoisat asiat, elämän pikku ilot ja pienet hyvät hetket sekä tapahtumat. Elämä on täynnä kaunista, jos vain pysähtyy ja kiinnittää huomiota ympärilleen. Byrne kirjoittaa, että lukuisat ihmiset eivät osaa rakastaa, koska heitä ei ole opetettu rakastamaan. Meidän aikanamme opetetaan ilmaisemaan vihaa, kärsimättömyyttä, mustasukkaisuutta eli tunteita, joilla autetaan saamaan oma tahto läpi. Lapset seuraavat vanhemmissaan rakkauden merkkejä. Olisi tärkeätä olla myötätuntoinen, viljellä hymyä, ystävällisiä sanoja, halausta jne.



Kuvateksti. Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi asia, ajatus, havainto tai kokemus. Havaintokin muuttuu aivoissa ajatukseksi, mikä vasta tiedostetaan. Maallinen elämä on aistihavaintoina ulkokohtaista ja ajatteleminenkin tapahtuu aina maallisessa tietoisuustilassa. Materialistisesti ihminen on "solukone". Ihmisyydessä aineellinen keho on kuitenkin vain osa ihmisolemuksesta.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto ja jokaisen elämä etenee omien ajatuksien ja toiveiden johdattamana. Jeesuksen kertomuksessa tuhlaajapojasta tulee hyvin esiin, kuinka keskeistä on oma pyrkimys. Jos ihminen keskittyy vain maallisuuteen, niin oma Luojayhteys jää huomaamatta. Henkisessä kehitystapahtumassa ei ole kysymys jonkin uskonkappaleen hyväksymisestä eli maallisen mielen ajatuksesta vaan sisäisestä henkisestä kokemisesta. Hetken Luojakokemus on arvokkaampi kuin tuhansien kirjojen mielipiteet. Henkistä kehitystapahtumaa voi kuvata myös siten, että takertuminen kehoon vähenee ja huomio siirtyy etenevästi Luojayhteyteen.

Tunne on liikkeelle paneva voima, jonka ajatukset toteuttavat. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että ihmisen toiminnan taustalta löytyy aina joko rakkaus tai pelko. Materialismissa korostuvat kielteiset tunteet toiminnan taustalla, minkä ulkopuolinen ymmärtää usein mielivaltaisuutena. Vaikuttavaa tunnetta ei tuoda yleensä koskaan esiin. Ihminen pystyy selittelemään tekojaan eli järkeilemään mitä tahansa kiinnittämällä huomiota johonkin pieneen yksityiskohtaan ja jonkun mielipiteeseen.

Läsnä olemalla vapaudutaan maallisen mielen ajatuksien oravanpyörästä ja mahdollistetaan elämän havainnoiminen sekä kokeminen. Ulkokohtainen elämänmuoto pitäisi muuttaa näin mahdollisimman usein sisäiseksi kokemiseksi. Elämä on täynnä kohottavia mahdollisuuksia, Luojan läsnäoloa, Tämän kosketuksia, jos vain kiinnittää asiaan huomiota. Tapahtumiin pitäisi kuitenkin hetkeksi keskittyä ilman omaa pohdintaa, muutoin kysymyksessä on vain maallisen mielen tapahtuma. Ei voi kokea, jos ajattelee. Henkissielullisesti Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä. Usein ihminen tekee ajatuksillaan kaiken mahdollisen, ettei ottaisi Luojaansa mukaan elämäänsä.



Kuvateksti. Naiskauneutta Tukholman katutaiteessa. Ihmisyydessä on aivan keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. Kauneus, inhimillisyys, myötätunto, hyväntahtoisuus, rakkaudellisuus, elämän ja toisten auttaminen eli sielullisuuden herkkä kokeminen ja ilmentäminen ovat myös avaimia korkeampaan tietoisuuteen. Sielu luo toistuvasti kultaisia tilanteita, jotta ihmiseen kätkeytyvä henkisyys heräisi maallisuuden ajatuskuplasta.

Luoja on aina lähellä ihmistä ja jokainen hetki on oikea hetki lähestyä Luojaa. Eräänä erikoisuutena jos ajatellaan tilannetta, missä korkeasti oppinut professori ja torimyyjä lähestyvät Luojaa, niin professorille voi olla vaikeampaa luopua hetkeksi luutuneista oppirakennelmista, epäilyistä ja peloista, mitä professoreiden vertaisryhmä mahdollisesti ajattelisi.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholma. Jokaisen elämä etenee ajatuksien, tunteiden, sanojen ja tekojen johdattamana. Rehellisyyteen, totuudellisuuteen, hyväntahtoisuuteen, mielenhallintaan sekä rukoukseen tai meditaatioon pyrkivä ihmisyyden idea johtaa myös tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Eli ihmisyyden perusidea on henkinen, tasapaino Luojansa kanssa ja Tämän tietoinen kokeminen. Jokaisen on mahdollista tiedostaa yksiselitteinen Luoja-, taivaskokemus maallisen elämän aikana Vuorisaarnan ohjeistuksella. Jo hetken 1-2 sekunnin Luojakokemus muuttaa koko elämän. Suurin onni ja autuus on Luojansa kokeminen.

Ihminen elää usein elämäänsä liiallisesti ulkokohtaisesti eli on paikalla mutta ei läsnä. Tällöin elämä voi lipua huomaamatta ohi ja Luojan erityiset armonosoituksetkin voivat jäädä huomaamatta. Ihmisen tulisi elää kokien eli pitäisi olla läsnäoleva jotta voisi havainnoida ja kokea elämän hienovaraisia tapahtumia. Olisi keskeistä huomioida ja virittäytyä Luojan läsnäoloon. Tämä on mahdollista havaita ja kokea. Lyhytkin Luojaan kohdistunut huomio tai rukous energisoi ja kohottaa tietoisuutta sekä parantaa Luojayhteyttä. Ja päinvastoin torjumalla tai kieltämällä Luojansa, niin tekee samalla eristeen Itselleen ja kutsuu korvikkeena pelkoja, pimeyttä ja ahdistusta.

Luterilaisessa kansankirkossa painotetaan, ettei ihmisen ajatukset ja teot vaikuta pelastumiseen sekä samalla korostetaan torjuvaa suhtautumista omiin pyrkimyksiin ja henkisiin kokemuksiin, jopa Luojakokemukseen eli täydellisesti päinvastoin kuin Jeesus opetti. Syystä tai toisesta monelle uskonto onkin muuttunut älylliseksi. On tapahtuma mikä tahansa, niin mietitään, että uskoako tämä vai ei ja asia on siinä. Jokaisen tulisi pyrkiä elämäntapana mielen hallintaan, hyväntahtoisuuteen ja totuudellisuuteen. Tällöin uskon varmuus tulee ajanmittaan oman kokemuksen kautta.

Jälleensyntymisestä

Raamatussa ei missään kohdassa kielletä jälleensyntymistä, päinvastoin Jeesus otti tämän asian esiin Johannes Kastajan yhteydessä, mainiten hänen olleen jälleensyntynyt Elias. Jälleensyntymisen mahdollisuuden kieltäminen on vastoin Jeesuksen sanoja. Hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa jälleensyntyminen on ollut aina aivan keskeistä, tästä ihminen vapautuu Luoja-, taivaskokemuksen avulla.

UT:ssa (Joh.3:6-7) kuvataan ihmisyyden olemus selkeästi: "Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. älä ihmettele, että minä sanon sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä". Raamatussa kerrotaan profeetta Jeremiaan yhteydessä, että Jumala tunsi hänet ennen kuin valmisti hänet äitinsä kohdussa. Sananlaskuissa sanotaan: "Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua. Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista". Toisin sann Raamatun mukaan ihminen on ollut olemassa ennen maallista syntymäänsä. On Raamattuun perustumaton oppi, että ihminen kuolemansa jälkeen jäisi maalliseen ruumiiseen odottamaan "tuomiotansa". Luuk.23:43 Jeesus sanoi ristillä pahantekijälle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa". Tuskinpa pahantekijän piti palata paratiisista takaisin maan päälle kuolleeseen aineelliseen ruumiiseen.

Kun Jeesus kirkastusvuorella kohtasi opetuslapsiensa kanssa henkimaailmasta tulleita entisiä ihmisiä, henkisinä olentoina (Luuk.9:23), niin ilmeisesti kirkonoppien mukaan, näiden aivan kuin muidenkin ihmisten, olisi pitänyt odottaa haudassa viimeistä tuomiotaan. (Termi viimeisenä päivänä ehkä tarkoittaa ihmisen viimeistä maallista päivää. Raamatussa ei puhuta ihmiskunnan viimeisestä päivästä.)

Vuosisatoja Jeesuksen kuoleman jälkeen Rooman kirkko julisti Konstantinopolin kirkolliskokouksessa jälleensyntymisopin harhaopiksi. Siihen asti jälleensyntymiskäsitys oli ollut osa kristinuskoa. Rooman kirkko julistautui näihin aikoihin Kristuksen todelliseksi, aineellistuneeksi ruumiillistumaksi ja tällä tavalla korkeimmaksi uskonnolliseksi auktoriteetiksi. Tämä julistautuminen antoi aivan kuin vapaan valtakirjan tulkita asioita ja tehdä omia oppeja. Kirkon arvovallan kyseenalaistaja tai kirkon oppien arvostelija tulkittiin olevan Jumalan tahdon vastustaja, harhaoppinen ja kerettiläinen, joka ansaitsi kaiken mahdollisen maallisen kaltoin kohtelun, kirkon kirouksen, Jumalan vihan sekä iankaikkisen kadotuksen. Vainon kohteeksi riitti, jos epäillä, ettei haudasta nousisi aineellinen ruumis viimeiselle tuomiolle.

Jo aikaisemmin oli julistettu vaaralliseksi harhaopiksi gnostilaisuus ja siihen liittyvä (Raamatun mukainen) pyrkimys tietoisesta, kokemuksellisesta yhteydestä Kristuksen henkimaailman kanssa. Toisin sann Rooman kirkko ei hyväksynyt kuin itsensä uskonnollisena auktoriteettina, informaatiolähteenä. Rooman kirkko pyrki puolustamaan tätä luomaansa erikoisasemaa kaikin mahdollisin keinoin todellisia ja kuviteltuja vihollisia vastaan. Kirkollinen päätös kuin päätös voitiin tarvittaessa naamioida ilmoitusluontoisesti Jumalan tahdoksi, jopa murhat, kerettiläisten tuhoamiset, sodat, inkvisitio, noitavainot jne. Epäilijät voitiin kirkollisella auktoriteetilla kaltoin kohdella paholaisen liittolaisina tai kerettiläisinä. Kaikenlaisille kauhuteoille voitiin tarvittaessa antaa kirkollinen synninpäästö sanomalla, että Jeesuksen veri pesee (sovittaa) synnit kuin synnit puhtaaksi.

Jälleensyntymisen näkökulmalta on täydellinen opillinen ristiriita paitsi iankaikkisessa kadotuksessa niin myös opissa viimeisestä tuomiosta, joka tapahtuisi aikojen lopulla kaikkien ruumiiden noustessa haudoistaan, luineen, verineen ja lihoineen. On ymmärrettävää, että näihin kahteen keskeiseen kirkonoppiin ei voinut liittää jälleensyntymistä. Vaikka kristilliset kirkot eivät hyväksy jälleensyntymistä, niin ilmeisesti kuitenkin suurin osa ihmiskunnasta pitää sitä mahdollisena. Hyvin monella on erityisesti lapsuudessa "läpilyöntejä" edellisestä elämästä. Esimerkiksi pieni lapsi voi väittää olevansa aivan eri niminen kuin on, voi muistaa erikoisia paikkoja, tapahtumia jne.

(Ilmeisesti jälleensyntymisopin hyväksyminen veisi samalla kirkolta pelkohallintaan perustuvan erinomaisen "valttikortin" eli pelon iankaikkisesta kadotuksesta. Iankaikkisella kadotuksella on kristittyjä yli 1500 vuotta suoranaisesti "aivopesty". Tämäkin on puhdas kirkollinen petos, alkuperäinen UT:n sana aionios tarkoittaa rajallista aikaa, ei iankaikkista.)

Kirjassaan "Ikuinen Elämä" Deepak Chopra tuo mielenkiintoisen näkökulman jälleensyntymiseen. Osa lapsista näyttäisi muistavan jotakin edellisestä elämästä 8-10 vuoden ikään asti. Pienellä osalla on tarkkoja ja todennettavissa olevia muistikuvia. Yksityiskohtaisia tutkimuksia näistä lapsista on tehnyt mm. Virgianin yliopiston psykiatri Ian Stevenson. Hänen työtään on jatkanut samassa yliopistossa psykiatri Jim Tucker. Tutkimuksissa on yli 2500 lasta, jotka muistavat elävästi menneen elämänsä. Tällaisten lasten määrä kasvaa kaiken aikaa. Suurta huomiota ovat saanet lapset, jotka säilyttävät fyysisiä piirteitä elämästä toiseen. Ian Stevenson kuvaa kirjoissaan useita yksityiskohtaisia tapahtumia, joissa lapsi muistaa edellisen elämänsä paikat, nimet, olosuhteet ja kuolemaan liittyviä yksityiskohtia. Uudessa syntymäkehossa eli jälleensyntymisessä muistona edellisestä elämästä joillakin voitiin havaita syntymämerkki, joka liittyi olennaisesti edellisen elämän kuolemantapahtumaan. Esimerkiksi lapsi on voinut muistaa tulleensa ammutuksi ja kehossa on ikään kuin sisään menneen sekä ulos tulleen luodin arpi. 15.09.2011 Yle Teema käsitteli näitä tutkimuksia ja tässä eräänä esimerkkinä näytettiin lasta, jolla on leikkaukseen sopiva, pitkä päätä ympäröivä arpi. Lapsi oli kuollut edellisessä elämässä aivoleikkaukseen.

Sture Lönnerstrand kirjassaan "Shanti Devi Kertomus jälleensyntymisestä" (Kirjayhtymä Oy, 1994) kuvaa yksityiskohtaisesti aivan poikkeuksellisen Shanti Devin jälleensyntymistapahtuman. Shanti Devi pystyi muistamaan edellisen elämänsä Lugdi Devinä tarkasti, pieniäkin yksityiskohtia myöten. Lugdi Devi kuoli pian synnytyksen jälkeen. Opittuaan puhumaan Shanti Devi kertoi kaikki yksityiskohdat, pystyi tunnistamaan sekä muistamaan sukulaistensa nimet, sukulaissuhteet, talot, talojen värit, edelliset asunnot, kadut, katujen nimet, vain Lugdi Devin tietämiä henkilökohtaisia salaisuuksia muiden sukulaisten sekä miehensä kanssa. Tapahtuma herätti Intiassakin suurta huomiota erinomaisen yksityiskohtaisuuden vuoksi. Itse Mahatma Gandhi kiinnostui asiasta. Perustettiin virallinen tutkimuskomitea. Tutkimuskomitea piti tutkimuksiensa jälkeen tapahtumia selvänä jälleensyntymistapahtumana.

Shanti Devillä kuolemisen ja uuden syntymisen välillä oli runsas vuosi väliaikaa. Muisti myös tarkasti kuolemansa (Lugdi Devi) yksityiskohdat ja vielä kuolemanjälkeisetkin tapahtumat, uuden syntymän eli itse asiassa hänen tietoisuutensa ei katkennut tässä tapahtumaketjussa.

Henkisten kirjojen mukaan henkisesti kehittyneet ihmiset, henkiset mestarit, joogit (joogi ja fakiiri ovat eri asioita) pystyvät tahdollaan irtoamaan kehostaan, liikkumaan ajatuksenvoimalla, tekemään havaintoja henkimaailmoista ja kuolemanjälkeisistä tapahtumista. Jo Intian muinaiset henkiset mestarit, rishit korostivat, että myös jälleensyntymisessä on kysymys valinnoista. Henkiset mestarit pitävät jälleensyntymismahdollisuutta todellisena, henkisten lakien mukaisena tapahtumana. Myös Suomen Teosofisen Seuran perustaja Pekka Ervast on havainnoinut ja kuvannut yksityiskohtaisesti henkimaailmojen lainalaisuuksia sekä kuolemanjälkeisiä tapahtumia, karman heijastumista jälleensyntymässä.

Esimerkiksi karma vaikuttaa minkälaiseen perheeseen ja ympäristöön syntyy, millaisilla henkisillä ja kehollisilla kyvyillä on varustautunut, onko edessä myönteisiä tai ankeita tapahtumia jne. (Toisinaan selvänäkijä voi nähdä näitä keskeisiä, tulevia tapahtumia symbolisesti.) Henkisten kirjojen mukaan kaikki tapahtuu henkisten lakien mukaan. Ihminen kohtaa oman luomisensa (ajatukset, sanat, teot) hyvässä ja pahassa. Raamatussa on lause, että Jumala kostaisi pahat teot kolmanteen tai neljänteen sukupolveen asti. Henkisten kirjojen mukaan kysymys on oman karmakuorman käsittelystä, jossa voi mennä kolme tai neljä elämää. Toinen ei sovita toisen syntejä. Hyvä ja paha ovat suhteellisia, esimerkiksi länsimaissa yleinen mielipide suhtautui orjuuteen yllättävän pitkään myönteisesti.

Ihmisyyteen kuuluu vapaa tahto, mutta ihminen kohtaa tavalla tai toisella valintansa. Ajatus, mielikuva on keskeinen luovana voimana, käskysanana, ajatusprojektiona, toiveena. Sanat ja teot ovat tavallaan aineellistuneita ajatuksia. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen. Ihmisen ajatukset, mieli avaavat oven Taivasten Valtakuntaan tai sulkevat oven. Henkisten kirjojen mukaan henkimaailmassa ihminen yhtyy ajatuskohteeseensa. Henkiset mestarit toistuvasti muistuttavat, ettei saisi pelätä. On mitä todennäköisimmin henkisesti erityisen haitallista luoda kuviteltuja mielikuvia peloista, paholaisesta ja helvetin kauhuista. Neale Walsch suosittelee korkeimman ajatuksen pitämistä aina mielessään ja miettimään valintatilanteessa, mitä rakkaus tekisi. Pitäisi valita, mutta ei haluta. Avataara Amma suosittelee Kristuksen (tai oman mestarinsa) pitämistä aina mielessään ja tekemään kaikki Hänelle.

Esimerkiksi "Tiibetiläisten kuolleiden kirjan" mukaan ihminen kohtaa kuoltuaan omat ajatuksensa, mielikuvansa hyvinkin todelta vaikuttavina. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että helvetin kauhutkin ovat oman mielen luomuksia. Kun ihminen kieltää Luojansa, niin ihminen samalla kieltää (ehkä asiaa tiedostamatta) rakkauden ja valon läsnäolon. Henkisten kirjojen mukaan maalliseen elämään takertuneet halut, ajatukset, mielikuvat vetävät omalla tavallaan ihmistä syntymään uudestaan maalliseen elämään.



Kuvateksti. Vesi symboloi mielikuvitus-, astraalimaailmaa. Tyyni vesi kuvaa hyvää mielenhallintaa. Jos unessa liikkuu merikelpoisella veneellä tai laivalla, niin elämänhallinnan perusteet ovat hyvät. Ikoni voisi kuvata myös vapautumista omien ajatuksiensa vankilasta. Elämä, tajunta, rakkaus, ilo ovat jumalallisia ominaisuuksia liittyen Luojan läsnäoloon. Ihmisen tajunnassa on yhteys Luojan tajuntaan, mikä pitäisi kokea. Tässä yhteydessä ilmapiirin pitäisi olla elämää kunnioittava, iloinen, kiitollinen ja rakkaudellinen. On keskeistä, mitä ajattelee, mitä "tilaa" maallisessa tai henkisessä mielessä. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Ajatteleminen ei ole koskaan kokemista, se päinvastoin estää tai keskeyttää kokemuksen.



Kuvateksti. Mitä enemmän ruokitaan kielteisiä demonisia ajatuksia, "paholaista", varjoenergioita, niin sitä tummemman ajatusverhon sisään, erillisyyden ansaan joudutaan ja näin samalla ankeus, harmaus, pelko astuvat elämään. Mitä kauemmaksi etääntyy jumalallisesta Itsestä, niin sitä kauemmaksi etääntyy omasta henkisestä olemassaolosta, elämän mielekkyydestä, elämän tarkoituksesta, elämän ykseydestä, rakkaudellisuudesta ja korkeammasta tietoisuudesta.

Omat ajatukset, maallisuuteen takertuneet mielipiteet ja pyrkimykset estävät Luojan läsnäolon tiedostamista. Ihmisyyteen liittyvä vapaa tahto, valinnan vapaus, nokkela järkeily voi tehdä henkisen tiedostamistapahtuman hyvin vaikeaksi.

Syvemmässä merkityksessä koko elämä on Luojan läsnäoloa. Luoja voidaan tiedostaa rakkauden kokemuksessa. Rakkaudessa kaksi muuttuu yhdeksi, huomaa Jeesuksen sanat minä ja Isä olemme yhtä. Tämä koetaan Luoja-, taivaskokemuksessa. Jeesus kehotti jokaista kokemaan tietoisen Luojayhteyden ensimmäiseksi, kuvaten Vuorisaarnassa tähän johtavan elämäntavan eli tien totuuteen ja elämään.

Henkisiä kuvia

Ihminen elää maallisen elämän lisäksi samanaikaisesti myös henkisessä rinnakkaistodellisuudessa, josta on monenlaisia kosketuskohtia maalliseen elämään, jos vain kiinnittää niihin huomiota. Tästä erityisenä esimerkkinä on henkiset valokuvat, joita on inhimillisesti katsn rajattomasti. Jo yksi ainoa aito henkinen valokuva osoittaa materialismin keinotekoisuuden.

Henkiset valokuvat ovat lähes aina odottamatta saatuja yksittäisiä valokuvia. Näissä voi olla valoilmiötä ja harvemmin selkeitä hahmoja. Kirjallisuudessa tulee esiin ajoittain henkisiä yllätyslöytöjä, kuten Uuno Monosen kirjassa "Henkimaailman rajamailla". Valokuva muuttui henkiseksi valokuvaksi, ylimääräiset kädet: "Siinä oli selvästi läpinäkyvä hopeanvärinen voimakas miehen käsivarsi kyynärpäätä myöten tukemassa minua vyötäisiltä."

Yksittäisen valokuvan aitouden tietää varmuudella vain kuvanottaja. Esimerkiksi jos valokuvaan ilmestyy edesmennyt sukulainen, niin tapahtuma on kuvaajalle ja läheisille hyvin todellinen.

Meediotapahtumien kulta-aikaa oli noin vuosien 1880-1950 välisenä aikana. Joillakin meedioilla vapautui ilmeisesti ylimääräistä praanaa, mistä muodostui ns. ektoplasmaa. Rajatiedon ilmiöt muuttuivat samalla "käsin kosketeltavaksi" ja paikalla olevien kuvattaviksi. Tieteellisissä tutkimuksissa miesmeedio oli alaston, transsissa ja täysin tietämätön, mitä ympärillä tapahtui. Tällöin henkimaailmasta täytyi tulla tapahtumien johtaminen. Tiettävästi koskaan ei tapahtunut tapaturmaa.

Tarkemmin otsakkeessa: Henkiset, psyykkiset (eng.psychic) valokuvat. Tieteellisissä koeolosuhteissa huippumeedioita tutkittaessa on saatu lukuisia kertoja henkimaailman olentoja havaittavaksi ja kuvattavaksi. Ilmiöt eivät ole materialistisesti mahdollisia. Tiedon tulvassa olennaiset asiat jäävät usein huomaamatta.

Nykyaikana varsinkin USA:ssa on useita yhdistyksiä, jotka pyrkivät kuvaamaan henkisiä ilmiöitä. Näillä järjestöillä on suuria henkisten kuvien arkistoja sekä omaan käyttöön että internettiin.

Jotta henkinen valokuva voisi muodostua, niin periaatteessa tarvitaan paikalla mediaalinen henkilö energian, praanan luovuttajaksi. Parhaimmillaan henkinen valokuva on todiste henkisestä rinnakkaistodellisuudesta ja peruste omalle henkiselle aktivoitumiselle.

Eräänä internetesimerkkinä Karen Stevensin "Wapping Old Stairs - London". Tämä valokuva on ollut vuosia kiinnostuksen kohteena. Karen otti useamman kuvan, mutta vain yhteen tuli löydös. Kuvasta voi tulla vaikutelma "eksyneestä" haamusta. Maallinen elämä onkin täynnä kiintopisteitä, mutta kuoleman jälkeen kiintopiste on omassa Luojayhteydessä. Tämä olisi olennaista tiedostaa maallisen elämän aikana.



http://www.ghostpi.com/web%20photos/kstevenOriginalLarge.jpg

copyright KStevensP@cs.com

Vain totuus on ajanmittaan kestävää. Kaikkia tapahtumia voi tarkastella ja selitellä yksistään maallisina, ulkoisina ilmiöinä tai voi myös pyrkiä kokemaan ja havainnoimaan tapahtumien sisäinen, henkinen puoli. Maalliset todisteet henkimaailman läsnäolosta ovat virikkeitä lähteä omalle henkiselle kokemusmatkalle. Tarvitaan pieni uskon hitunen liikkeelle lähtöön. Jos pitää jotakin asiaa täysin mahdottomana, niin sellaisen vuoksi on vaikeata aktivoitua. Muutaman sekunnin henkinen kokemus voi antaa koko elämän kantavan voiman ja ymmärryksen henkisestä todellisuudesta, elämän jatkuvuudesta.



Yllätyslöytö Australiassa. 4 km korkea henkilöhahmo, jonka tekijää ei ole pystytty selvittämään. Copyright: Image © Geoscience Australia. http://www.ga.gov.au/acres/gallery/marree.jsp

Seuraavasta linkistä henkisiä valokuvia
20 valokuvaa

Antroposofiasta

Antroposofian luoja Rudolf Steiner on kirjoittanut useita kirjoja liittyen hengentieteeseen. Hän oli alun pitäen teosofi, joka on kehittänyt asiaa edelleen. Rudolf Steinerilla oli ilmeisesti synnynnäinen kyky jo pikkulapsesta asti nähdä henkinen todellisuus. Tämän vuoksi hän oli pystynyt tarkasti kuvaamaan asiaa ja asiaan vaikuttavia tekijöitä. Kirjoissaan hän on toistuvasti tuonut esille, että kaikilla ihmisillä on peruskyky nähdä henkinen todellisuus, se vain tarvitsee tietynlaiset harjoitukset tullakseen esiin. Kirjoissa painotetaan yleisiä korkeita inhimillisiä perusarvoja: kunnioitus, arvonanto, hartaus, ihailu, asioiden katsominen parhaalta puolelta, pidättäytyminen tuomitsevista ja arvostelevista puheista.

Painotetaan, että ihmismieli tiedostaa. Sillä on tunteet sama kuin ruumiille aineet, joita se käyttää ravinnokseen. Tärkeätä on pyrkiminen sisäiseen rauhaan, erottaa oleellinen epäoleellisesta. Jokaisella on arki-ihmisen ohella sisimmässään korkeampi ihminen, tämä korkeampi ihminen pysyy piilevänä kunnes se herätetään. Niin kauan kuin korkeampi ihminen ei ole herännyt, jäävät jokaisessa ihmisessä käyttämättä piilevät kyvyt, jotka johtavat yliaistilliseen tietoon.

Vain meditaation avulla kohoaa siihen, mikä liittää ihmisen henkeen, alkaa elvyttää itsessään olevaa ikuista, mitä eivät syntymä ja kuolema rajoita. Rudolf Steiner kirjoissaan alkuvaiheessa suosittelee symbolisia meditaatioita ja kehityksen edistyessä meditaatiossa niin kuin raja-joogassa pyrkimys mielen täydelliseen tyhjentämiseen ajatuksista ja mielikuvista. Painotetaan, että edistystä voi olla vain, jos kaiken aikaa tarkasti seurataan ajatuksia ja tunteita yhtälailla kuin askeleita fyysisessä maailmassa. Tässä korkeammassa maailmassa ihminen kohtaa ensimmäiseksi todellisuuden, joka vastaa ihmisen omaa henkistä kuvaa. Hänen alempi luontonsa on hänen edessään peilikuvana, mutta keskellä tätä peilikuvaa ilmenee hänen korkeampi minänsä todellisuutena. Vasta tämä on yhteydessä korkeampaan henkiseen todellisuuteen.

Rudolf Steiner osoittaa hyvin kirjoituksessaan, kuinka väärin yleiset käsitykset ovat siitä, että henkiset mestarit olisivat jollakin tavalla häiriintyneitä. Todellisuudessa henkisen mestaruuden pohjalla on lähes täydellinen ajatuksien ja tunteiden hallinta. Myös meditaatiosta on vääriä käsityksiä. Meditaatio yksinkertaisesti tarkoittaa keskittymistä johonkin asiaan, esineeseen, tai pyrkimystä olla täysin ilman ajatuksia ja mielikuvia. Meditaatio on myös keino oppia hallitsemaan ajatuksiaan.



Kuvateksti. Taidetta Berliinin muuri. Steinerin mukaan jokaiselle aukeaa tervehenkisesti henkinen rinnakkaistodellisuus hänen kuvaamallaan ohjeistuksella. Tässä tulee esiin poikkeuksellisen vaativa ja pitkäaikainen harjoitusohjelma sekä elämäntapa. Kysymys on henkisten tsakrojen tasapainoisesta aktivoimisesta.

Henkisissä kirjoissa tuodaan esiin myös näkemys, että Luoja laittaa ihmiselle verhon henkiseksi näköesteeksi, minkä ottaa halutessaan pois. Avataara Amma suosittelee henkisenä tienä antaumuksen tietä, joka tarkoittaa epäitsekästä rakkaudellista turvaamista Yhteen Jumalaan. Antaumuksen tiellä voi nauttia autuudesta heti alusta alkaen. Avataara Amman mukaan tiedon tiellä pyrkiminen perimmäiseen totuuteen on hyvin vaikeata ja vain yksi tai kaksi tuhannesta onnistuvat. Avataara Amman mukaan jokaisen ihmisen on mahdollista kokea maallisen elämän aikana tietoinen Luoja-, taivaskokemus. Jeesus kehotti pyrkimään Luoja-, taivaskokemukseen ensimmäiseksi, luvaten että näin kaikki muukin teille annetaan.

On henkinen tie mikä tahansa, niin keskeistä on totuudellisuus, hyväntahtoisuus, takertumattomuus maallisuuteen, huolellisuus mieleen valituista ajatuksista ja näin pyrkimys mielen puhtauteen.



Kuvateksti. Jokainen hetki on oikea hetki lähestyä Luojaa. Ei ole elämää ilman Luojan huomiota ja läsnäoloa. Ihmisyyteen kuuluu vapaa tahto. Ei olisi vapaata tahtoa, jos Luoja estäisi väärät ajatukset ja teot. Elämä etenee omien ajatuksien, asenteiden, toiveiden mukaisesti. On keskeistä olla tarkkaavainen, mitä ajatuksia hyväksyy mieleensä. Elämä nähdään omien ajatuksien mukaisena.

Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Yhteys Jumalaan" (WSOY, 2002) sivulla 8 seuraavasti: "Rehellisyys on magneetti. Se vetää puoleensa elämää, ja elämä on vain toinen sana Jumalalle. Se joka etsii rehellisesti, saa vastauksen rehellisesti. Elämä ei valehtele itselleen." " Käsitämme että sen, mitä muut sanovat, ei tarvitse olla todellinen totuus. Sen pitää vain johdattaa meidät oman totuumme äärelle." "Korkein auktoriteetti on teissä itsessänne. Tämä johtuu siitä, että meillä jokaisella on suora yhteys jumaluuteen." Ja että ihmisellä on suurempi tietoisuus, osa sinua, joka on sinua suurempi, joka voi erityä pienestä itsestäsi ja puhua sinulle. :::

Pitäisi olla hetkessä läsnäolevana ja aukaista näin mielensä elämän huomaamiseen ja kokemiseen, esimerkiksi virittäytyen hetkeksi luonnon kauneuteen ja ihmeisiin, keskittyen hetkeksi musiikkiin, rukoukseen, taideteokseen, meditaatioon, toisen hymyyn, toisen auttamiseen jne. Mielen voi sananmukaisesti lukita keskittymällä yksipuolisesti omiin maallisuuteen liittyviin mielikuviin sekä vanhoihin ajatuksiin. Tällöin lähes kaikki ulkopuolinen jää huomaamatta ja kokematta. Näin elämän voi elää yksipuolisesti omassa ajatuskuplassaan torjuen mitä suuremmassa määrin elämän, elämän antamat mahdollisuudet, toiset ihmiset sekä Luojankin kosketukset.

Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä. Tässä mielessä jokainen hetki on oikea hetki lähestyä Luojaansa. On hyvä huomata, että mielikuva on valtavan nopea ja voimakas. Ei saisi ajatella, että joskus tulevaisuudessa on oikea hetki lähestyä Luojaansa. Tällöin menetetään elämän tarkoittamat lukuisat arvokkaat henkiset hetket ja tilaisuudet. Jokainen Luojaan kohdistunut ajatus lähentää ja lisää Luojatietoisuutta. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että hetkenkin, minuutinkin meditaatiot ovat tärkeitä. Eräänä esimerkkinä ikonia voi katsoa ulkokohtaisesti taideteoksena tai hetkeksi keskittyä ja antaa ikonin viestittää asian syvällistä sanomaa, mystistä viestiä. Mahdollisesti vain irtautuessa ajatuksien luomasta mielen ajatuslukosta enkelitkin voivat aukaista henkisiä kanavia.



Kuvateksti. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi rakkausolennoksi. Kun ihminen halveksii tai vähättelee itseään tai muita, niin huomaamattaan vähättelee myös Luojaansa. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Jos ihminen täyttää mielensä kielteisyydellä, niin on vaikeata olla myötätuntoinen ja rakkaudellinen.

Jos ihminen suhtautuu itseensä kriittisesti ja syyllistävästi, niin astuu samalla luomaansa pimeään ajatuskuplaansa. Elämä on täynnä Luojan huomioita, kosketuksia, suoranaisia käden ojennuksia, mutta nämä jäävät huomaamatta, jos ihminen kärvistelee pimeässä ajatuskuplassaan. Jokaisen tulisi suhtautua itseensä myötätuntoisesti sekä hyväntahtoisesti. Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen, tätä edesauttaa mielen puhtaus ja myötätuntoisuus myös itseään kohtaan.

Onnellinen ihminen säteilee iloa ja hyväntahtoisuutta. Mitä tasapainoisempi on Luojayhteys niin sitä lähempänä on rakkauden, ilon, valon, autuuden lähdettä. Suurin onni ja autuus on Luojayhteyden kokeminen. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että ajatus, sana ja teko pohjautuvat rakkauteen tai pelkoon. Vastaavasti ihminen hetki hetkeltä lähestyy tai etääntyy Luojastaan.

Rakkaus, ilo, inhimillisyys, myötätunto ovat jumalallisia ominaisuuksia ihmisessä. Rakkauden olemukseen liittyy pyyteettömyys. Solut eivät rakasta ja tunne myötätuntoa, vaan ihminen henkissielullisena olentona. Syvässä rakkauden kokemuksessa ihminen yhtyy rakkauden kohteeseen ja kaksi muuttuu yhdeksi. Huomaa tässä yhteydessä Jeesuksen sanat, että minä ja Isä olemme yhtä. Jokainen huomaa saman omassa Luoja-, taivaskokemuksessaan. Ihmisen mielessä on aina yhteys tai kanava Luojan Mieleen. Luojakokemuksessa tapahtuu tietoinen yhteys ja näin tajunnan laajentuminen.

Rakkaus on myös luovuuden, oivalluksen ja korkeamman tietoisuuden lähde. Korkeampaan tietoisuuteen liittyy myös ymmärrys elämän ja ihmisten ykseydestä. Huomaa tässä yhteydessä Beethovenin viimeinen sinfonia, se tunnetaan varsinkin viimeisestä osastaan, jossa kuullaan Friedrich Schillerin Oodi ilolle. Runo julistaa tasa-arvoisten ihmisten yhteiskuntaa, jota yhdistävät ilo ja ystävyys.

Ammasta

Amma, intialainen henkinen mestari, avataara (hindulaisuuteen liittyvä käsite, syntymälahjana kyky olla tahtonsa mukaan valo-, taivas- tai maallisessa tietoisuudessa) Mata Amritanandamay on länsimaissa ehkä tunnetuin intialainen henkinen opettaja. Elokuussa 2000 ensimmäistä kertaa YK:n puitteissa New Yorkissa kokoontuivat maailman eri uskonnollisten traditioiden johtajat keskustelemaan mahdollisuuksista aloittaa yhteistyö YK:n kanssa maailmanrauhaa koskevissa asioissa. Amma oli hindujen edustajana.

Mikko von Hertzen on ollut useita vuosia Amman ashramissa Intiassa. Hertzen pelkistää uskontoa (HS Nyt 15.03.2013) seuraavasti, "että on olemassa vain yksi energia ja kosminen tietoisuus, jonka osia me kaikki olemme. Se läpäisee ihmiset, eläimet ja kaiken, minkä me havaitsemme. Guru ei ole jumala, vaan ihminen, joka on oivaltanut, mikä hän oikeasti on, ja pystyy viitoittamaan muille, miten se tila saavutetaan."

Joitakin Amman opetuksia:

Jos otamme yhden askeleen Jumalaa kohti, ottaa Jumala 100 askelta meitä kohti, vastaavasti hän jättää meille joitakin virheitä ja antaa toisia anteeksi tiettyyn pisteeseen saakka pitäen niitä tietämättömyyden tuloksena, mutta kun tunnistamme virheemme, pitää meidän yrittää parantaa ja hitaasti muuttaa itsemme. Kun ihmiset aloittavat henkisen elämän, he haluavat saavuttaa kaikkein korkeimman päämäärän. Se on sama, kuin lapsi haluaisi tohtorin arvon käymättä ensiksi edes koulua. Egoismi ilmenee kilpailuna, vihana, kateutena ja sotana.
Rakkaus on elämän näkemistä kaikessa ja kaikkialla. Rakkaus toteutuu ainoastaan kun järkeily lakkaa. Anna sydämesi kukoistaa myötätunnosta, tunne sydämessäsi toisen kärsimys ja tuska. Myötätunto ei näe toisten vikoja, se ei erottele ihmisiä hyviksi ja pahoiksi. Se ei tee rajoja kahden maan ja uskonnon välille. Myötätunnolla ei ole egoa, se antaa anteeksi ja unohtaa. Älä syytä olosuhteita tai muita ihmisiä. Pelko estää spontaanisuuden, se on tuomituksi tulemisen pelkoa. Jumalan, joka on rakkaus, tulisi voida toimia meidän käsiemme, sydämemme ja ajatustemme ja tekojemme kautta. Armon vastaanottaminen edellyttää mielen puhtautta. Ihminen tulee armolle otolliseksi ainoastaan epäitsekkään, tavoitteita vailla olevan toiminnan kautta. Kaikki mitä tässä elämässä kmme, on edellisten elämiemme tekojen seurausta. 

Aivan samalla tavalla kuin muinaiset näkijät, sanoo Amma, että tehokkain harjoitus on jatkuvasti yritys nähdä Jumala kaikissa ja kaikkialla. Kun olemme täynnä rakkautta ja myötätuntoa, on elämä yhtä siunausta. Siellä missä on rakkaus ja myötätunto, siellä on myös Jumala. Elämä ja rakkaus eivät ole kaksi eri asiaa, ne ovat yksi ja sama. Rakkaus on puhtain, helpoin ja suorin tie Jumalan oivaltamiseksi. Todellinen hymy kumpuaa syvältä sydämestä. Amman opetuksessa me emme pyri löytämään Jumalaa, joka on jossain taivaissa, vaan meidän jumalamme loistaa sisällämme. Mutta tällä hetkellä me luulemme, että minä on sama kuin ego eli yksilö. Todellinen minä on kuitenkin universaali tietoisuus, ongelma on siinä, että samaistamme tämän minuuden persoonallisuuden kanssa. Kun onnistumme ylittämään persoonallisuutemme sen kaikkine ajatuksineen ja tunteineen, löydämme todellisuuden.

Amman pelkistetty ohje länsimaalaiselle. Pidä kaiken aikaa Kristus mielessäsi, tee kaikki yhdessä hänen kanssaan ja hänelle. Pyri siihen että jokainen ajatus, sana, teko lähentää sinua Kristukseen. Älä ajattele, sano, äläkä tee mitään toista vahingoittavaa. Tähän vielä yhdistettynä rukous ja meditaatio.

Lisää tietoa Ammasta Internetistä osoitteesta http://www.amritapuri.org ja http://www.amma-europe.org.
 


Maa Äiti (Maria, Devi, Shakti) tarkoittaa Jumaluuden luovaa muotoa aiheuttavaa prinsiippiä. Amma yhdistetään usein Maa Äitiin (Äiti Amma).

Intialaisessa kulttuurissa kummarrettaessa henkilölle osoitetaan kunnioitusta sille pyrkimykselle, mitä henkilö edustaa.

Sydän, rakkaus ei ole sanojen aluetta. Siellä on hiljaisuus. Ei voi kokea, jos ajattelee. Ajatteleminen tapahtuu aina maallisessa tietoisuustilassa sulkien kaiken muun mielestä. Kaikki tulkinnat kuuluvat maalliseen mieleen eli älylliseen järkeilyyn. älyllinen järkeily ei voi tuntea rakkautta, myötätuntoa, ystävällisyyttä.

Rakkaus, myötätunto ovat jumalallisia ominaisuuksia ollen sisäistä olemustamme. Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, rakkausolennoksi. Kun mielen rajoitukset ylitetään, niin taustalla on vain jumalallista rakkautta. Mielikuva on täsmällinen kutsu ja toteutukseen pyrkivä voima. Jos epäilee tai pitää Luojayhteyden kokemusta mahdottomana, niin omat ajatukset muuttuvat kokemuksen esteeksi.

Mielen hiljentyessä, hiljaisuudessa ihminen lepää omassa todellisessa Itsessään, Luojassaan. Keskittymällä mielikuvaan Luojasta tai Luojan ilmennykseen, kuten Kristukseen, Krishnaan, Buddhaan niin tämä poistaa mielen ajatusvirran ja yhdistää ihmisen Luojaansa. Tähän yhteyteen pitäisi pyrkiä jatkuvasti. Rakkauden kokemuksessa kahdesta tulee yksi. Tietoista yhteyttä sanotaan Luoja(Kristus)-, taivaskokemukseksi.



Kuvateksti. Valokuvassa Itsen (Luojan) rakkaudellinen virta sydämeen on tullut osittain näkyviin. Tässä tulee esiin myös ihmisen ja henkisen todellisuuden (Luojan) läheinen yhteys.

Mariasta

Kirkollinen mielenkiinto Mariaan heräsi pari sataa vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Siihen asti Maria oli lähinnä Jeesuksen synnyttänyt äiti. Tällöin alkoi vuosisatoja kestävä pohdiskelu ja väittely Marian asemasta ja merkityksestä taivaallisessa hierarkiassa. Jumalattaren palvonta on ollut ja on lukuisissa uskonnoissa. Kauan ennen Jeesusta Lähi-Idän uskonnoissa oli ollut keskeistä naiseus äitijumalattarena. Tähän liittyi salaperäinen kyky luoda elämää itsestään.

Esimerkkinä jumalattaren kyvyistä egyptiläinen Isis-jumalatar pystyi herättämään poikansa Horuksen henkiin kokoamalla hänet paloista, aivan vastaavaan suoritukseen pystyi Kalevalassa Lemminkäisen äiti. Tässä on myös viite jälleensyntymiseen. Rakkaudellinen Henki voittaa kuoleman ja antaa uuden elämän. Maria on henkilön nimi, kirkollinen Jumalan äiti, mutta sanalla on toinenkin merkitys Mariaa, Sofiaa on pidetty historiassa jumallisen viisauden personoitumana, Jumalan naiselliset kasvot, jota kautta maailma uudistuu. Tämä näkökulma on tullut esiin erityisesti taiteessa. Myös varhaiskristillisenä aikana vaikutti gnostitilaisuudessa kolminaisuus isä-äiti-poika. Tässä naishahmo, Maria syrjäyttää Pyhän Hengen. Maria on omalla tavallaan paikallinen tai universaali ollen kaikkialla.

Esimerkiksi kirkkotaulussa "Immaculate of Aranjuez by Bartolome Esteban Murillo" on Marian jalkojen alla kuunsirppi, "The Lady of All Nations" Marian jalkojen alla on maapallo.

Marian yhteydessä raja inhimillisen, äidillisen esikuvan ja Pyhän jumalallisen olennon välillä on monin tavoin hämärä ja epäselvä.



Johanneksen ilmestyskirjassa on seuraava teksti: "Taivaalla näkyi tunnusmerkki: nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu jalkojen alla ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä." Tämä "nainen" on myöhemmin kirkollisessa ajattelussa tulkittu Mariaksi. Tässä pyhässä näyssä mitä ilmeisemmin Maria symboloi äitijumaluutta, elämää synnyttävää rakkaudellista henkeä. Kun puhutaan kirkollisesta kolminaisuudesta, Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, niin taustalla on kuitenkin yksi Jumala ja kysymys on Tämän kolmesta ilmenemismuodosta.

Jeesus kehotti ensimmäiseksi hakeutumaan tietoiseen, kokemukselliseen Luoja-, taivasyhteyteen korostaen, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Ihminen on kaikenaikaa taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Tämä pitäisi tiedostaa, mitä ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Kirkollinen jumalkuva on tehty etäiseksi, saavuttamattomaksi, pelottavaksi, jopa kostonhimoiseksi, kaikkiaan hyvin vaikeasti lähestyttäväksi ja kttavaksi. Protestanttisessa kirkossa Luojan, Kristuksen kokeminen on jopa tehty kirkonoppien vastaiseksi tapahtumaksi. Jos vertaa näitä käsityksiä Jeesuksen ja Paavalin opetuksiin ja kehotuksiin, niin protestanttisessa kirkossa näkemykset ovat muuttuneet aivan päinvastaisiksi. Tämän ankean asenteen sai mm. Nokia Mission kokea.

Jumaläiti, Maria on rakkaudellinen ja helposti lähestyttävä. Maria on henkisenä olentona aina lähellä ihmistä, ymmärtäväinen, auttavainen, rakkautta ja parannusta säteilevä, kohottamassa sekä viitoittamassa tietä taivaalliseen kotiin, Kristuksen luokse. Monelle Maria onkin hyvin läheinen henkinen rakkausystävä, henkinen äitihahmo, yhteyshenkilö ihmisen ja Luojan välillä. Hänet pyydetään mukaan inhimillisiin vaikeuksiin, on mukana iloissa ja suruissa kodeissa sekä yhteisöissä. Rakkaus yhdistää rakkauden kohteeseen. On helpompi rakastaa muotoa, esimerkiksi Jumalan äitiä kuin abstraktista. Keskeistä on pystyä luomaan kohottava, tietoisuutta nostava rakkausvärähtely. Luoja lähestyy ihmistä muodossa, minkä ihminen ymmärtää.

Idän perinteessä on useita Maria-aiheisia ikoneita. Tässä perinteessä ikonia pidetään suoranaisena ikkunana, yhteysmahdollisuutena tuonpuoleiseen. Tietenkin on olennaista valita ikoni, jonka tuntee koskettavan. Tällöin ikoni muuntautuu taivasten valtakunnan läsnäoloksi ja todellisuudeksi.

Mariaan yhdistetään tavalla tai toisella lukuisat ilmestykset (Google: Virgin Mary Apparitions yli 1,2 miljoonaa hakuvihjettä). Suurinta huomiota on saanut Lourdesin ja Fatiman ilmestykset, joissa Maria henkisenä olentona ilmestyi useita kertoja antaen tiedonantoja. Fatiman ilmestyksissä oli kolme kuulijaa.


Kuvateksti. Maltalla katolisessa kirkossa on huone täynnä seurakuntalaisten tuomia kiitollisuuden osoituksia Neitsyt Marialle, jota on pyydetty avuksi ja saatu auttava käsi hädän hetkellä.


Maltalla on kirkossa kuvattu Fatiman ilmestys. Taustalla näkyy taulu Neitsyt Marian Lourdesin ilmestyksestä. Lukuisissa katolisissa kirkoissa on näitä tapahtumia kuvaavia tauluja. Neitsyt Marian ilmestyksiä pidetään aivan luonnollisena.



www.iltalehti.fi/uutiset/2011080714171866_uu.shtml
(huomaa valikuvassa lapsen kasvot)

Kuvateksi Lato-Maria. (Hattulan Lato-Maria tapahtumat on kuvattu www.kotimaa24.fi 8. elokuu 2011) Kun vertaa ikonin Mariahahmoa Hattulan Lato-Marian figuuriin, niin ne ovat hyvinkin samanlaisia. Henkisenä tapahtumana ja valokuvana ilmiö on mitä todennäköisimmin aito. Keskusteluissa asian ympärillä käy ilmi monenlaisia mielipiteitä. Osa ajattelee, jos jokin on mahdollista väärentää, niin siitä täytyy olla kysymys. Osa näkee tässäkin mukana paholaisen. Tarvitaan kuitenkin sysimusta mieli, että pystyy näkemään ikonihahmon pimeytenä, eli tapahtumana mikä erottaa ihmistä Luojasta. Päinvastaisesti ihmisissä herää kiinnostusta Kristuksen henkimaailmaan elävänä todellisuutena.

Lato- Mariasta tarkemmin myös http://www.ultra-lehti.com/kolumnit/kol-2012_3.html Luterilainen kansankirkko suhtautuu henkisiin kokemuksiin, jopa Kristuksen kokemiseen kielteisesti ja torjuvasti antaen tällä tavalla myös Pyhälle Hengelle ja Kristukselle porttikiellon tulla kirkkoon. Ehkä siinä on syy, miksi Pyhä Henki ilmenee ladon seinässä eikä kirkossa kirkollisena ihmeenä.

Latinalaisessa Amerikassa on lukuisia, paikallisia Marian ilmestyksiä. Näissä suoranainen yhteys Jeesuksen äitiin, Mariaan on usein epäselvä.

Katolisissa maissa Maria on luonnollinen osa kristillistä henkistä elämää ja Marian ilmestyksetkin ovat kunnioitusta ja arvostusta saavia tapahtumia.

Lourdesin ilmestyksestä

K.S. Laurila kuvaa kirjassaan "Suurten Muistojen Mailta" (1947) Lourdesin tapahtumia. Bernadette Soubirous oli köyhän myllärin 14 v. lapsi, jota kuvataan hentona, heiveröisenä, hiven sairaaloisenakin (astma), mutta mieleltään terveenä. Ensimmäinen ilmestys oli 11.02.1858, jolloin hän oli kahden muun tytön kanssa etsimässä risuja polttopuiksi. Bernadetta oli erillään muista tytöistä ja hän kuuli pauhinaa, mikä toistui.

Luolan aukeamassa hän näki pensaan kovasti heilumassa aivan kuin tuulen heiluttamana. Samalla onkalon sisältä tuli näkyviin kullanvärinen pilvi ja vähän sen jälkeen ilmestyi ihmeen ihana nuori nainen. Tämä hymyili Bernadottelle ystävällisesti ja kehotti tulemaan lähemmäksi. Bernadottelle tuli suuri pelko, eikä hän enää tiennyt missä oli. Bernadotte otti taskustaan rukousnauhan ja meni polvilleen. Pyhä Nainen suhtautui päännyökkäyksellä myönteisesti Bernadotten rukouspyrkimyksiin. Ainoastaan kunkin kymmenjakson lopussa Pyhä Nainen lausui yhdessä Bernadotten kanssa "Kunnia isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle".

Tästä seurasi pitkä sarja toistuvia ilmestyksiä luolassa. Niitä oli kaikkiaan 18. Tapahtumat herättivät suurta huomiota ja Bernadotten mukana tuli aina suurempi joukko seuraamaan tapahtumia. Bernadotte oli yksin näkijä ja kokija joutuen aina ilmestyksen yhteydessä hurmostilaan. Hurmostilassa Bernadotte muuttui aivan kuin kirkastetun, yliluonnollisen olennon kaltaiseksi tehden omaan äitiinsäkin suuren vaikutuksen.

Kerran luolassa Bernadotte aivankuin kysyi opastusta näkymättömältä olennolta ja tämä vei hänet haluamaansa kohtaan kehoittaen raaputtamaan tiettyä kohtaa, mistä aukesikin lähde. Pyhä Nainen kehotti juomaan lähteestä ja peseytymään siinä. Tästä Bernadotte joi vettä ja pesi kasvonsa. Lähteen löytyminen ja erityisesti jälkeen päin todettu parantava vaikutus oli ratkaisevaa siihen, että miljoonat ihmiset uskovat lujasti Bernadotte Soubriouksen olevan armoitettu Herran lähetti ja vesilähde suoranainen taivaan suoma parannuspaikka ihmiskunnalle.

Maaliskuun 25. päivänä Bernadetta sai Pyhältä Naiselta sisäisen kutsun saapua jälleen Massabiellen luolaan. Tuona päivä Pyhä Nainen vihdoin ilmoitti olevansa "Minä olen Puhdas Hedelmöityminen" (Conceptio immaculata Beatea Virginae Mariae), mitkä olivat paavin sanat tarkoittaen Neitsyt Mariaa.

Jo alusta lähtien Bernadotte kertoi tarkasti näkynsä ja elämyksensä, mitä oli hurmostilassaan havainnut ja kokenut. Hän kertoi tapahtumat Estredelle ja tämän sisarelle. Estradella kyseli pieniä yksityiskohtiakin kirjaten asiat verekseltään muistiin. Näkijä ei ollut sellaisella henkisellä tasolla, että hän olisi yrittänytkään tulkita näkyjään millään tavalla. Kirjan mukaan Bernadotte oli älynlahjoiltaan rajoitettu, joka oppi töintuskin lukemaan ja kirjoittamaan. Hän ei ymmärtynyt niitä paavillisia sanoja, joita Pyhä Nainen lausui hänelle. J.-B. Estrade kirjoitti näistä yksityiskohtaisista muistiinpanoistaan kirjan, joka käsitteli Lourdesin ilmestyksiä (v.1899)

Jo vuonna 1908 350 ranskalaista lääkäriä antoivat lausunnon: "Lourdesissa on tapahtunut yllättäviä parantumisia jonkin tieteelle tuntemattoman erikoisvoiman vaikutuksesta, parantumisia, joita senvuoksi ei voida järkiperäisesti selittää luonnon omien voimien aiheuttamaksi."

Fatiman ilmestyksestä

Fatiman ensimmäisessä ilmestyksessä 13.05.1917 oli kolme luku-ja kirjoitustaidonta lasta (10, 9, ja 7v.) todistajina. Lapset eivät olleet koskaan nähneet elokuvaa tai lukeneet kirjaa. Tapahtuma alkoi, kun taivaalla välähti valo, lapset luulivat sitä salamaksi ja menivät niityltä kaksi metriä korkean tammen alle. Tammen oksalla näkyi häikäisevää, kirkasta valoa säteilevä nainen. Kasvoja ympäröi kultainen kehä, nainen oli pukeutunut valkoiseen huntuun. Lucia, lapsista vanhin, oli nähnyt aikaisempina vuosina pari kertaa vallopallolla saapuneen läpinäkyvän nuoren miehen, joka oli sanonut olevansa enkeli. Nyt Fatiman ilmestyksessä Lucia oli rauhallinen ja tiesi kysymyksessä olevan Neitsyt Maria.

Neitsyt Maria ilmoitti tulevansa joka kuukauden 13. päivä samaan aikaan ja samaan paikkaan. Tapahtuma sai suurta huomiota ja paikkakuntalaiset tulivat katsomaan ihmettä. Muut katsojat näkivät puussa jonkinlaista usvaa. Ilmestykset kestivät n. 10 min. Lopulta katsojia oli peräti noin 70000. Sivullisten kertoman mukaan lapset menivät jonkinlaiseen transsiin. Neitsyt Maria näytti lapsille näkyjä sekä viestejä tulevista tapahtumista. Lucian kehotti oppimaan luku-ja kirjoitustaitoa.

13.10.1917 viimeisellä kerralla Lucia näki taas salaman. Neitsyt pyysi, että paikalle rakennettaisiin kappeli hänen kunniakseen. Neitsyt Maria ilmoitti sodan loppuvan pian. Viimeisenä viestinään hän kehotti ihmisiä parannukseen ja katumaan syntejään. Neitsyt Maria alkoi kohota taivaalle, ja Lucia huudahti kovaa "Katsokaa aurinkoa!" Lucia, Francesco ja Jacinta näkivät vielä taivaalla kuin suunnattomalle valkokankaalle heijastettuna kuvakavalkadin, jossa heitä kävivät tervehtimässä Jeesus, Joosef ja Maria. Väkijoukko ei tiennyt tästä mitään. Aurinko näytti pilvisenä päivänä kuin tanssivalta hopealaatalta tehden odottamattomia liikkeitä. Ilmiö nähtiin usean kilometrin päästä. Kun esitys oli ohi, valokiekko suuntasi kohti aurinkoa ja hävisi.

Fatiman ilmestyksissä oli tulevaisuutta koskevia ennustuksia. Paavi Johannes Paavali II uskoi Fatiman pelastaneen hänet 1981 tapahtuneessa murhayrityksessä. Suomenkielisenä löytyy yksityiskohtaista tietoa Fatiman ilmestyksestä http://www.netikka.net/mpeltonen/fatima2.htm

Guadalupen ilmestykstä

Neitsyt Maria ilmestyi köyhälle intiaanimiehelle tuummaihoisena paikallista kieltä puhuvana pyytäen tätä välittämään tiedon toiveesta piispalle, että Hänen kunniaksi rakennettaisiin kirkko. Maria kutsui intiaanimiestä pojakseen. Piispa ei ottanut asiaa todeksi, ennenkuin Neitsyt Maria tekee ihmeen. Talvella kuivaan erämaahan alkoivat ruusut kukkia. Intiaanimiehen avattua takkinsa ruusut eivät pudonneet vaan niiden keskelle muodostui Guadalupen neitsyeen kuva. Tämä riitti piispalle. Paikka on nykyisin katolisen maailman keskeisimpiä pyhiinvaelluspaikkoja.

Marian julkinen ilmestyminen valo-olentona nimikkokirkonsa katolle havaittavaksi ja valokuvattavaksi Egyptissä on herättänyt suurta huomiota maailmanlaajuisesti. http://www.zeitun-eg.org On paljon paikallisia pyhiinvaelluspaikkoja. Esimerkiksi Tinoksen Jumalanäiti on sekä kirkko että ikoni ollen kreikkalaisille erityisen tärkeä pyhiinvaelluspaikka. Ikonin löysi perimätiedon mukaan nunna Pelagia Neitsyt Marialta saamansa ilmestyksen perusteella. Medjurgossa Neitsyt Maria on vuosikausia ilmestynyt kolmelle näkijälle antaen tiedonantoja hengellisestä elämästä. Medjurgon painoarvo on lisääntynyt jatkuvasti pyhiinvaelluskohteena. Lukemattomilla ihmisillä on kotona Maria ikonina, kuvana tai patsaana erityisenä rukouspaikkana.


Copyrighthttp://www.crystalinks.com/

Ortodoksisessa kirkossa käytetään Neitsyt Mariasta myös nimitystä Jumalansynnyttyjä. Kirkolliskokouksessa v. 431 annettiin Marialle nimitys Jumalan äiti. Tätä edelsi pitkä teologinen kiista, kuinka Jeesus on sekä ihminen että Jumala, onko samanaikaisesti täysi ihminen ja Jumala. Maria on sekä tavallinen nainen että kirkollisesti ylimaallinen olento Jumalan synnyttämisen kautta.

Maria on aina kttu läheiseksi teologisen väittelyn rinnalla siitä riippumatta. Häntä on rukoiltu avuksi siinä missä Jumala ja Jeesus on kttu abstraktisiksi ja etäisiksi. Katolisissa maissa on ajatus, että Marian kautta tai Maria on ikkuna Jeesuksen ja Jumalan luokse. Kansanperinteessä Maria ajatellaan aktiiviseksi välittäjäksi ihmisen ja Jeesuksen, Jumalan välillä. Ajatuksella poika ei voi kieltää äidiltään. Marialle voi kertoa kaiken ja hänellä on kyky tehdä ihmeitä, parannuksia. Mariaa itseään ihmiskunnan esirukoilijana voi myös rukoilla.

Protestanttisessa kirkossa suhde Mariaan on kylmempi, etäinen. Kiintymystä pyritään pitämään toisinaan epäjumalanpalvontana. Protestanttisessa kirkossa painotetaan, että pitäisi rakastaa vain Jumalaa. Kirkon personoitu jumalkuvasta voi tulla vaikutelma vihastuneesta, ihmisiin loukkaantuneesta, kostonhimoisesta vanhasta miehestä. Tätä mielikuvaa monet lähestyvät pelolla. On vaikeata rakastaa ja pelätä samanaikaisesti. Jeesuksen korostama rakkaudellinen taivaan Isä eroaa mielikuvana huomattavasti kirkollisesta.



Kirkkotaulussa Isähahmo kuvaa Jumaluutta. Jumala on kuitenkin kolme yhdessä eli teologian Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuus tulee esiin sekä henkimaailmassa että maallisessa elämässä. Ajatus, visio on aina luomisen ensimmäinen taso. Sanat ovat ilmaistuja ajatuksia. (Huomaa Raamatusta samaa tarkoittavat sanat: Kristus, Poika, Logos, Sana. "Kaikki on saanut alkunsa Logoksen kautta".) Teko voi olla myös tunne tai kokemus.

Rukoukseen, pyhiin sanoihin, ikoneihin, uskonnollisiin symboleihin liittyy aivan erityinen sisäinen kokeminen ja voima, mikä menetetään, jos tapahtumaan ei keskitytä. Protestanttisen kirkon suhtautuminen henkisiin kokemuksiin on ennalta ehkäisevä, ankea ja torjuva, minkä asenteen sai kokea mm. Nokia Missio. Jos uskontoon suhtaudutaan ulkokohtaisesti, henkisiä kokemuksia vieroksuen, niin koko kristinuskon ydin, Luojayhteyden kokeminen jää pois.

Maallisestikin tulee hyvin esiin sanallisen ulkokohtaisuuden ja kokemuksellisen tapahtuman ero. Eräänä esimerkkinä uiminen, jos ihminen ei ole ollut koskaan kylvyssä tai uinut, niin vaikka lukisi rajattomasti kirjoja ja kuulisi loputtomasti kuvauksia tapahtumasta, niin asia jäisi epäselväksi. Mutta jos olisi hetkenkin kokemus uimisesta, niin asia olisi syvällisesti tiedostettu ja ymmärretty. Sama näkökulma liittyy henkisiin kokemuksiin. 1-2 sekunnin kokemus voi muuttaa koko elämän, voi saada syvällisen ymmärryksen henkisestä olemassaolosta sekä vapautua kuolemanpelosta.

Ihminen voi olla voimakkaan henkisen kokemuksen kynnyksellä tietämättä asiaa. Jokin tapahtuma voi aukaista hetkeksi henkiset portit, kuten ikoniin, henkiseen musiikkiin keskittyminen, luonnossa käveleminen, uskonnollinen tilaisuus jne. Eräänä esimerkkinä Amman Matruvani-lehdessä oli yli kymmenen vuottta sitten erään oppilaan seuraava kuvaus. Oppilas oli kahdestaan Amman kanssa ja tämä teki käsillään kohottavia liikkeitä. Samalla alkoi Amman muoto laajentua täyttäen koko temppelin ja loistaen kuin tuhat aurinkoa. Lopulta Amman olemus ulottui maailmankaikkeuteen asti. Oppilaan koko olemus sulautui tähän jumaliseen loistoon. Oppilas kuuli Amman puhuvan hänelle.

Jeesus korosti, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Uskonnon tehtävä olisi auttaa ihmistä tähän henkiseen rinnakkaistodellisuuteen. Tämän tiedostamiseksi tarvitaan kuitenkin henkinen tiedostamiskyky, henkiset silmät. Jeesus ja Paavali kuvasivat, kuinka elämällä henkiset verhot aukeavat automaattisesti. Avataara Amma suositteli kaiken tekemistä yhdessä Kristuksen(Luojan) kanssa ja Hänelle. Tällöin ei olemassa edes rakoa, mihinkä paha voisi tunkeutua. Ortodokseilla on paljon kokemusperäistä tietoa, kuinka kielteisyys eri muodoissaan häiritsee henkistä avautumista.

Ihminen on kaikenaikaa valintatilanteissa, vastakkaisten voimien välissä, esimerkiksi auttaako toista vai olla auttamatta, ajatteleeko pahaa toisesta vai toivooko toiselle siunausta jne. Ihmisyydessä olisi aivan keskeistä olla tietoinen omasta kielteisyydestään, omista varjnergioista On vaikeata käsitellä kielteisyyttään, jos ei edes tiedosta sitä. Paha tulee elämään vasta ajateltujen, mieleen hyväksyttyjen pahojen ajatuksien kautta. Kirkollinen saatanallisuus tarkoittaa niitä esteitä, mitkä ovat ihmisen ja Luojan välillä.

Jumalallisen rakkauden ilmentymänä Maria herättää pelkästään rakkaudellisia, arvostavia ja kunnioittavia ajatuksia sekä tunteita. Toisaalta tunteissa ei ole mitta-asteikkoja. Jos joku kertoo rakastavansa jotakin, niin jokainen kokee asian omalla mittapuullaan.

Islamilaisuudessa Jeesus ei ole Jumala millään tavalla. Maria on Jumalan sanan synnyttäjä. Jeesus on erikoisella tavalla luotu. Islamilaisuudessa Maria on arvostettu korkealle, rinnastettu toisinaan profeetaksi, vaikka ei ole toiminut profeettana. Maria on kttu myös islamilaisessa kulttuurissa henkilönä, jonka puoleen voi kääntyä, esimerkiksi on Maria-laulujen perinne. Toinen hengellinen äitihahmo on Fatima. Sufilaisuudessa tulee näkökulma, että Maria on kirkastunut valo eli peili, joka heijastaa jumalallista valoa.

Vapaa katolinen kirkko tuo esiin Jumalan äiti-aspektin eli Pyhän Marian, taivaallisen äidin suurena esikuvana maalliseen elämään, elämää kunnioittavana ja auttavana pyrkimyksenä. Pyhä Maria, jonka kirkko uskoo olevan Jumalan äidinrakkauden täydellinen ilmaus, ei ainoastaan symboloi jumalallista äiti-prinsiippiä, vaan Hän hoitaa Maailman äidin virkaa. Juutalaisuudesta löytyy käsitys Jumalan femiinisen hengen, viisauden ilmenemisestä, mikä kristillisesä perinteessä on saanut nimeksi Pyhä Henki.



Kuvateksti. Kirkkotaulussa Maltalla(Gozo) tulee hyvin esiin Marian jumallinen suuruus. Puolikuu ja hauta symboloivat jalkojen alla kuoleman voittamista ja hallitsemista.

Urheilusuorituksessa keskittyminen on aivan keskeistä. Jos keihästä heittäessä, ampuessa tai muussa suorituksessa alkaa ajatella jotakin, niin keskittyminen heti häiriintyy. Ajattelemalla jotakin saadaan aivankuin toinen suorittaja mukaan tapahtumaan. Tämä sama tulee esiin myös henkisessä kokemuksessa. Ei saisi olla pyrkimyksiä, haluja, ennakkhtoja, eikä saisi keskittyä toisten mielipiteisiin tai omiin kuvitelmiin kokemuksesta.

Henkinen kokemus on aina erilainen kuin sen kuvitelma. Pitäisi antautua hetkeksi itse kokemukseen, olla osa tapahtumaa, antaa kokemuksen vallata itsensä. Sama pitäisi tapahtua hetken rukouksessakin, rukouskaan ei saisi olla pelkästään ulkokohtaisia, älyllisiä sanoja. Pitäisi antaa tapahtuman, henkisen todellisuuden viestittää olemassaoloaan, esimerkiksi henkisenä kokemuksena, tunteena, rauhana, mielikuvana, oivalluksena jne. Eli pitäisi siirtyä hetkeksi maallisesta reaalimaailmasta Hengen maailmaan, hengellisyyteen.

Kun Jeesus puhui, että ihmisen pitäisi lähestyä Luojaa lapsenkaltaisesti eli pitäisi olla vilpitön, luottavainen ja tarkkaavainen. Maallinen mieli käsityksineen pitäisi keskittymisen ajaksi siirtää syrjään. Ajatuksia tulee ja menee, mutta niitä ei saisi ruveta ajattelemaan.

Maallisesti on itsestään selvää, että ihmisen itsensä pitää kehittää kaikki tarvitsemansa kykynsä. Sama ilmiö on kuitenkin myös henkisissä kyvyissä. Nämä ovat ihmisessä piilevänä mahdollisuutena, mutta ihmisen itsensä pitää ne aktivoda. Ajatus, toive on liikkeelle paneva voima. Henkisessä kehitystapahtumassa on kysymys tietoisuudesta, mikä huipentuu taivas-, Luojakokemuksessa, missä ihminen kokee, oivaltaa olemassaolonsa Luojayhteydessä. Siihen asti ihminen on ollut kaikenaikaa läheisessä Luojayhteydessä tiedostamatta asiaa. Henkisessä kehitystapahtumassa enkelitkin ovat keskeisessä asemassa olemalla aina lähellä ihmistä, auttaen maallisesti sekä henkisesti, muistuttaen henkiseen olemassaoloon liittyvistä asioista, omasta sielusuunnitelmasta. Enkelit toimivat välittömässä Luoja-, taivastietoisuudessa Tämän apulaisina.

Jokaisen tulisi olla tarkkaavainen ja hyväntahtoinen ajatuksistaan, luoda elämää ja lähimmäisiä auttavia ajatuksia. Elämän auttaminen on ihmisen mahdollisuus auttaa Luojaa, elämä on Luojan ilmennystä. Jeesus kehotti rakastamaa Luojaa yli kaiken eli Jeesus toi ihmiskunnalle elämäntavan, missä on olennaista mielen puhtaus ja hyväntahtoisuus.

Mieli pitäisi kääntää sisäänpäin Luojayhteyteen. Jokainen Luojaan kohdistunut rakkaudellinen huomio, rukous ja meditaatio voimistaa tätä yhteyttä. Luoja on kaiken aikaa lähellä ihmistä ja näin joka hetki on myös oikea hetki huomioida Luojayhteys. Jokaisen olisi keskeistä pitää mahdollisimman usein rakkaudellisesti ja kiitollisesti Luoja mielessään tai Tämän personoitua muotoa, kuten Jeesusta tai Mariaa. Ihmisen sydän, sydäntsakra on täynnä rakkautta ja tietyissä tilanteissa tämä on helpompi kokea sekä saada näin mieli aukeamaan Luojan läsnäoloon.

Henkisessä kokemuksessa ihminen voi kohota hetkeksi korkeampaan tietoisuustilaan ja samalla maallinen kosketus voi häipyä. Mutta on myös mahdollista säilyttää maallinen tietoisuus, kuten Mooseksella, joka keskusteli valopylvään kanssa. Jos ulkopuolinen olisi ollut paikalla, niin tämä ei olisi havainnut mitään maallisuudesta poikkeavaa. Henkinen kokemus on erityinen Luojan armonosoitus. Luojan kosketukseen liittyy totuus, rakkaus ja ilo.

On keskeistä huomata, että ihminen havainnoi mielellään. Näköhavaintokin muuttuu ensin ajatukseksi, minkä vasta ihminen tiedostaa. Kaikki henkiset mestarit painottavat hyväntahtoisuutta, takertumattomuutta maallisuuteen ja mielen ajatuksien puhtauden tärkeyttä. Jokainen näkee elämän omien ajatuksiensa mukaisena, omat ajatukset pyrkivät jopa poissuodattamaan toisenlaiset ajatukset ja mielipiteet. Totuuden ja totuudellisuuden pitäisi olla jokaisen johtotähti.





Kuvateksti. Ortodoksisessa kirkossa Pyhän Hengen kokeminen on suurin onni ja autuus. Katolisissa kirkoissa on lukuisia henkisiä kokemuksia kuvaavia kirkkotauluja ja näitä tapahtumia on kuvattu myös kaukana kirkkojen ulkopuolella kukkien koristamana. Luterilainen kansankirkko suhtautuu henkisiin pyrkimyksiin ja henkisiin kokemuksiin päinvastaisesti, mitä Jeesus kehotti tekemään Vuorisaarnassa, jopa Kristuksen (Jumalan) kokeminen on kirkkoa häiritsevää ja kirkon oppien (vanhurskauttamisopin) vastaista.

Sai Baba

Sai Babaa miljoonat intialaiset näyttävät pitävän Krisna -jumaluuden uutena inkarnaationa. Sai Babasta on tehty paljon kirjoja, paljon videofilmejä. Nykyään hänellä on jo kannattajia, mainitaan jopa 50 miljoonaa, länsimaissakin hänellä on erään arvion mukaan kaksi miljoonaa kannattajaa. Hänellä on juuri erikoisuutena materialisoida erilaisia esineitä. Kirjojen ja videofilmien mukaan hän on tällaista tehnyt tuhansia kertoja.

Kuvateksti. Shiva lingam kuvaa valtavaa kosmista munaa pienoiskoossa, maailmankaikkeuden syntymistä Jumalasta, Brahmanista. Se on myös symboli maailmankaikkeuden Isästä ja äidistä, näiden ykseydestä eli kuinka ne ovat yksi ja sama.

Shiva on Jumalan kolminaisuuden miehinen olemuspuoli, tietoisuus. Shiva on jokaisen maailmankaikkeuden liikkeen taustalla oleva liikkumaton periaate. Shakti kuvaa naisellista puolta eli liikkeelle panevaa voimaa, Jumalallista äitiä. Kun Shiva Lingamia miettii keskittyneesti, niin elämän syvällinen olemus oivalletaan.

Lisää tietoa Sai Babasta Internetistä osoitteesta http://www.srisathyasai.org.in

Sai Baba (1926-2011) ilmoitti 14-vuotiaana olevansa pyhimyksen Shirdi Sai Baban (1835(?)-1918) inkarnaatio. Nyt odotetaan Sai Baban kolmatta inkarnaatiota Prema Sai Babana (Manday district, Karnataka State India).

Musiikista

Ranskalaisen professori Igor Reznikoffin kehittämässä opetusmenetelmässä pyritään siihen että ihminen oman äänensä avulla saavuttaa uudenlaisen yhteyden kehonsa ja tietoisuutensa rajalla. Kun rukoukseen liittyy Reznikoffin opettama äänenpuhtaus, luonnolliset intervallit, puhdas resonanssi ja puhdas intonaatio, päästään hänen mukaansa tasolle, jossa ääni voi parhaimmillaan vaikuttaa kuuntelijan herkimpään sisimpään puhdistavasti ja vapauttavasti sekä terapeuttisesti.

Reznikoffin mukaan on olemassa tiettyjä kohtia kehossa, joihin tietoisuus eli sielu sijoittuu ja joissa se elää. Näissä kohdissa kehoamme "“ tietoisuuden ja sielun värähtelykohdissa "“ meillä on Reznikoffin mukaan kosketus hengen maailmaan. Ensinnäkin on sydämen seutu, mutta ei anatomisessa mielessä. Sydämen seutu on yhteydessä tunteeseen ja vatsaan, rohkeuteen, rakkauteen ja itsensä uhraamiseen. (Vertauskuvana tämä ei ole sattumanvaraista.. Kaikki rakastavaiset tietävät, että sydämessä tapahtuu jotakin.) Toiseksi on kurkku jossa on hengityksen ja puheen sija. Kurkku on myös hengellisen elämän kannalta keskeinen paikka. Hengellinen, henki, hengittää "“ näillä sanoilla on sukulaisuus. Kolmas kohta on otsa. Kun ihminen keskittyy ja miettii, toiminta keskittyy otsan seudulle. Tämä näkyy mm. ikoneissa, joissa korostetaan kulmakarvoja. Neljäs kohta on päälaki, jota ikoneissa korostetaan sädekehällä. Päälakea voidaan pitää sielun ja tietoisuuden puhtaampana asuinsijana. Esim. Platon kuvaa kuinka sielu, tai meidän aikamme sanoin tietoisuus laskeutuu ruumiiseen ja turmeltuu sitä mukaa mitä alemmaksi se laskeutuu.

Reznikoffin mukaan pyhä ikoni tai laulu auttavat keskittymään ja ne koskettavat eri alueita kehossa: Sydämen aluetta, pään aluetta, kurkun aluetta jne.

Reznikoffin mukaan on olemassa ikonin ja meidän kehomme suhde ja äänen ja kehon suhde. Ikonilla on vaikutus meidän sieluumme meidän kehomme kautta. Laululla on sama vaikutus. Reznikoffin mukaan pyhä laulu on rakennettu ihmisen kehon resonanssin kautta. (Igor Reznikoffin musiikkia on laajemmin käsitelty Hilkka-Liisa Vuoren kirjassa "Hiljaisuuden syvä ääni", joka on pro gradu-työ Sibelius Akatemiassa.)

Primitiiviset kulttuurit ovat vielä musiikin alkulähteillä, koska niillä on säilynyt laulullinen yhteys näkyvän ja näkymättömän maailman välillä. Samaa ideaa käyttävät shamaanit. Antiikin aikana ja myös kristillisessä perinteessä ihmisen koko elämä ymmärrettiin sielun matkana eli sielun kehitysnäkökulmalta. Laulun avulla ihminen voi matkustaa näkymättömään ja takaisin. Laulaminen toimii kulkuneuvona sielun matkalla.

Reznikoff korostaa kokonaisvaltaista musikaalista, äänellistä vaikuttamista. Jokainen ihmisen osa on soitin ja myös omalla tavallaan tärkeä, lisäksi ihminen on kokonaisuudessaan soitin tarviten sekä matalia että korkeita äänitaajuuksia. Esimerkiksi jos ihmisen tietoisuus on liiaksi päässä, niin tarvitaan matalia ääniä vahvistamaan kehotietoisuutta. Yksityiskohtaisempaa tietoa. http://www.harmoninenlaulu.org/kirjasto/iegor.htm

Musiikki parhaimmillaan kohottaa tietoisuuden korkeisiin henkisiin kokemuksiin. Päinvastaisesti disharmoninen musiikki voi madaltaa tietoisuuden kielteisiin ajatuksiin, pelon ja vihan tunteisiin, pimeisiin, ahdistaviin mielikuvitusmaailmoihin. Keskittyessä ikoniin tai luovassa rakkaudentilassa maalattuun tauluun katselija voi päästä myös korkeisiin henkisiin kokemuksiin. Päinvastaisesti katsellessa kielteisten ajatuksien, pelon ja ahdistuksen vallassa tehtyyn maalaukseen katselija lähes huomaamattaan virittäytyy ja alkaa elätyä sekä kokea taiteilijan pimeää, tuskaista astraali- eli mielikuvitusmaailmaa.

Lancet (neurologia) lehdessä käsiteltiin (elok.2017) musiikin suotuisaa vaikutusta moniin aivosairauksiin, kuten aivohalvaukseen, dementiaan, epilepsiaan jne. Musiikin suotuisa vaikutus tuli esiin musiikkia kuunnellessa, laulamalla tai itse instrumenttia soittamalla.

Johannes Brahms ja luova Luojayhteys

Arthur Abell on kirjoittanut kirjan "Talks with Great Composers" ja on tuonut tässä esiin suoria haastattelutietoja suurten säveltäjien kanssa. Esimerkiksi Johannes Brahms on paljastanut, että ennen kuin aloitti sävellystyötään, hän suuntasi ajatuksensa mietiskelyssä Jumalaan. Kohta hän tunsi olemuksessaan värähtelyä, joka täytti hänen kokonaan. Tämän jälkeen äkillisesti hänen tajuntansa täyttyi valmiista musiikista oikeissa muodoissa orkesteria varten. Tapahtuman aikana tietoinen mieli oli poissuljettu ja kaikki virtasi hetkessä valmiina silmien eteen. Brahmsin mukaan koko inspiraatio tuli Jumalalta. Hänen tehtävänsä oli vain ylöskirjata havaintojansa.



"Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Synti tarkoittaa asiaa, mikä erottaa ihmistä Luojasta. Näin syntiäkin voi olla hyvin monenlaista. On kahdenlaista Raamatullista informaatiota myös Jeesuksen kohdalla, toisessa Raamatun kirjoittaja kuvaa tapahtumia tai käsityksiä (mahdollisesti käsityksiään) asioista ja toisessa pyritään kirjoittamaan, mitä Jeesus itse puhui.

Jeesus ei missään yhteydessä maininnut että hänen verensä pesee (sovitusuhrina) ihmisten (ihmiskunnan) synnit puhtaaksi. Sen sijaan hän opetti, kuinka synti eli ihmistä Luojasta erottava tekijä voidaan poistaa. Jeesus painotti henkilökohtaisia henkisiä kokemuksia, läheistä vuorovaikutusta Kristuksen henkimaailman kanssa oikean tiedon saamiseksi, suositteli ensimmäiseksi pyrkimistä tietoiseen, kokemukselliseen Luoja-, taivaskokemukseen.

Jokaisen tulisi olla huolellinen millaisilla ajatuksilla ohjelmoi mielensä. Elämän peruskysymys onkin, mihinkä mielensä kohdentaa. Eräänä esimerkkinä ihminen voi pitää keskeisenä ja tärkeänä vuosikausia jotakin hetkellistä maallista saavutusta tai jonkun merkityksettömän henkilön mielipidettä.

Jossakin vaiheessa ihminen oivaltaa, että keskeisintä on oma Luojayhteys. Maallisen elämän tarkoitus on löytää elämän taustalla oleva totuus tiedostamalla Luojayhteys ja näin oma henkinen olemassaolo.

Henkisestä tiedostamistapahtumasta



Kun puhutaan henkisestä kehitystapahtumasta ja inhimillisestä, hyväntahtoisesta, elämää auttavasta sekä kunnioittavasta, totuuteen pyrkivästä ihmisyydestä, niin niin ne ovat mitä suuremmassa määrin toisiaan lähestyvät asiat. Eli totuudellisuus, totuuden etsiminen ja rakkaudellisuus johtaa myös Luojatietoisuuteen. Henkissielullisesti kaikki tapahtuu Luojan Mielessä, Jungin kollektiivisessa piilotajunnassa. Samanlaiset energiat ovat kuin magneetteja keskenään. Mielikuva on myös voimallinen kutsu. Elämä etenee ja nähdään omien ajatuksien mukaisena Näin myös omat ajatukset avaavat tai sulkevat oven Taivasten Valtakuntaan.

Musiikki, ääni, mielikuva ovat virittäytymiskeinoja hyvässä ja pahassa. Kiihkeässä ilmapiirissä mieleen voi tulla äkillisesti myös tuhoavia yllykkeitä, joiden alkuperästä ei ole mitään tietoa. Ihminen on kuitenkin vastuussa omasta mielestään, mitä ajatuksia sinne hyväksyy, mitä sanoo ja tekee, esimerkiksi onko hetken tunnekuohussa valmis sanomaan ilkeän sanan tai tekemään vihamielisen, pahantahtoisen teon, esimerkiksi autoilussa kohtalokkaan "opastamisen". Pitäisi pyrkiä hyväntahtoisuuteen, eikä saisi tehdä mitään sopimatonta toista vahingoittavaa.

Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Rakkaus yhdistää rakkauden kohteeseen. Luoja tiedostetaan rakkaudessa, ei toisten mielipiteistä tai opinkappaleista. Ajatteleminen on aina maallinen tietoisuustila keskeyttäen kokemuksenkin eli ei voi kokea, jos ajattelee. Esimerkiksi meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, mutta jos alkaa ajatella jotakin, niin estää tai keskeyttää kokemuksen. Meditaatiossa mielikuvan, ajatuksen tai huomion keskittäminen hetkeksi Luojaan on keskeistä. Muutoin meditaatio voi olla pelkkä keskittymisharjoitus.

Neale Walsch suosittelee kanavoimissaan kirjoissa erityistä tarkkaavaisuutta, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy, toistuvia meditaatioita, vaikka lyhyitä, korkeimman ajatuksen pitämistä aina mielessään. Valintatilanteessa miettimään, mitä rakkaus tekisi, onko tapahtuma elämää auttava vai tuhoava.

Ihminen on kaikenaikaa vastakkaisten voimien välissä. Ihminen on luotu kuitenkin rakkausolennoksi eikä tuhon välikappaleeksi. On olennaista kääntää huomionsa Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon. Tämäkin on kaikenaikaa läsnä. Se mikä on arvokkainta ja lähinnä jää helposti huomaamatta. Luojan voi kokea vain rakkaudellisessa kokemuksessa. Luoja-, taivaskokemus ei ole älyllinen tieto. Kun Sielun rakkaudelliset, elämää auttavat energiat ilmenevät ihmisen kautta, niin samalla päästään osalliseksi Luojan rakkaudellisiin värähtelyihin ja myös korkeaan tietoisuuteen.

Materialistisesti kaikki nähdään erillisenä. Luojalle elämä on ykseys. Toisinaan henkisessä kokemuksessa saadaan oivallus tähän ykseyteen. HS kuukausiliitteessä 8 sivulla 41 on kuvaus Janne Saarikiven nuoruuden uskonnollisesta elämyksestä: "Hetken oivalluksessa ymmärsin, miten minä itse, pensasportti, tähdet ja taivas sekä pimeä tyyni järvi, josta kuului piisamin loiskahdus, olimme samaa kokonaisuutta. Aine ja aika olivat yhtä ja samaa, menneisyys ja tulevaisuus samanaikaisesti läsnä, kaikki yksilö ja persoonat toisiinsa liuenneina olemassaolon kokonaisuutena, joka on hyväntahtoinen ja turvallinen Jumala."



(c) Dnalor_01, Source Wikipedia Commons, licence CC-BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rom,_Santa_Maria_della_Vittoria,_Die_Verz%C3%BCckung_der_Heiligen_Theresa_(Bernini).jpg

Kuvateksti. Luoja-, taivaskokemuksessa tapahtuu hetkellinen tajunnan laajentuminen. Tällöin koetaan Jeesuksen sanat, että minä ja Isä olemme yhtä. Pienenkin hetken kokemus poistaa kuoleman pelon ja antaa ymmärryksen ihmisen henkisestä olemuksesta Luojayhteydessä. Lääketieteellisesti voidaan todeta tässä kokemuksessa hetkellisesti heijastuksia aivoissa ja kehossa, mutta nämä muutokset eivät aiheuta taivaskokemusta. Aivot ovat tietokonemainen muistikeskus. Tapahtuman sekä maallisen että henkisen pitää rekisteröityä aivoihin, jotta se olisi käytössä maallisessa elämässä.

Eli mieli toimii sekä maallisessa että henkisessä rinnakkaistodellisuudessa. Rukouksessa ja meditaatiossa on mahdollista virittäytyä hetkeksi taivastietoisuuteen. Kymmenet ehkä sadat miljoonat ovat kokeneet kehosta irtautumisen. Tällöin voi havainnoida maallisia yksityiskohtia, esimerkiksi naapurihuoneistosta tai katosta, joista ei ole voinut olla tietoinen. Tällöin voi tehdä myös helpommin henkisiä havaintoja.

Intuitio, rakkaus ja Luoja-, taivaskokemus ovat jumalallisia ominaisuuksia. Niitä ei voi luoda kenotekoisesti aivoja käsittelemällä.

"Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Synti tarkoittaa asiaa, mikä erottaa ihmistä Luojasta. Näin syntiäkin voi olla hyvin monenlaista. On kahdenlaista Raamatullista informaatiota myös Jeesuksen kohdalla, toisessa Raamatun kirjoittaja kuvaa tapahtumia tai käsityksiä (mahdollisesti käsityksiään) asioista ja toisessa pyritään kirjoittamaan, mitä Jeesus itse puhui.

Jeesus ei missään yhteydessä maininnut että hänen verensä pesee (sovitusuhrina) ihmisten (ihmiskunnan) synnit puhtaaksi. Sen sijaan hän opetti, kuinka synti eli ihmistä Luojasta erottava tekijä voidaan poistaa. Jeesus painotti henkilökohtaisia henkisiä kokemuksia, läheistä vuorovaikutusta Kristuksen henkimaailman kanssa oikean tiedon saamiseksi, suositteli ensimmäiseksi pyrkimistä tietoiseen, kokemukselliseen Luoja-, taivaskokemukseen.

Vuorisaarnassa Jeesus painotti erityisesti syyn ja seurauksen lakia eli mitä kylvää, niin sitä niittää. Vuorisaarnassa Jeesus neuvoi laajasti, kuinka henkisellä tiellä pitäisi elää. Pitäisi olla tarkka ja huolellinen tekojen suhteen, mutta myös ajatuksien, sanojen suhteen. Lähimmäistä pitäisi rakastaa kuin itseään eli tehdä toiselle, mitä vastaavassa tilanteessa haluaisi tehtävän itselleen. Luojaa tulisi rakastaa yli kaiken.:::

Materialistisesti ajatellaan, että ihminen on vain eläinihminen, joka toteuttaa viettejään ja halujaan. Henkisessä kehitystapahtumassa painopiste siirtyy kuitenkin jossakin vaiheessa takertumisesta kehoon kohti Luojayhteyttä ja jokaisen onkin mahdollista tiedostaa maallisen elämän aikana yksiselitteinen Luojayhteys. Ihminen on kaiken aikaa Luojan rakkaudellisessa virrassa, mihin pitäisi saada kosketus sielullisuuden rakkauden avulla, mikä avaa mieltä korkeampaan tiedostamiseen. Missä ilkeys, pahantahtoisuus, pahat sanat sulkevat mieltä, niin vastaavasti toisen rakkaudellinen huomio, kosketus, läsnäolo, kaunis sana ja ilme avaavat mieltä korkeamman minän läsnäoloon ja näin korkeampaan tietoisuuteen. Rakkaudellisessa rukouksessa ja meditaatiossa voi koska tahansa kokea, oivaltaa Luojan. Kokemus on erilainen kuin kuvitelma.

Raamatullisesti Hänessä (Kristuksessa, Sanassa, Logoksessa) me elämme, olemme ja liikumme. Näin koko elämä ja luonto voidaan nähdä Luojan, Tämän tietoisuuden läsnäolona ja ilmentymänä, mihin pitäisi suhtautua hyväntahtoisesti ja rakentavasti. Elämän ja luonnon auttaminen on Luojan omalla tavallaan huomioimista.

Maasäteilystä

Yliopistojen järjestämissä tieteellisissä tutkimuksissa pyritään ensisijaisesti todistamaan materialistinen oppijärjestelmä oikeaksi. Mikä tahansa asia, esimerkiksi vaihthtolääketieteessä, saadaan nurinkuriseksi, kun tieteellisyyden nimissä tutkimusasetelma ja tulokset sopivasti manipuloidaan. Materialismi on olemukseltaan uskonto, jossa pakkomielteisesti sitoudutaan ja usein suoranaisesti palvotaan aineellisuutta. Jos jokin asia ei sovi tähän ideologiseen kuvaan, niin se usein kaikin mahdollisin keinoin sensuroidaan, vähätellään, torjutaan, vääristellään tai kielletään. Lääketiede ja samalla psykiatriakin ovat sitoutuneet mitä suuremassa määrin yksipuolisesti materialismin näkökulmiin ja tällä tavalla tietynlaisiin hoitoperiaatteisiin. Tähän voi liittyä aivan erityisiä lisäongelmia, esimerkiksi kun materialismin edustaja opettaa huumeidenkäyttäjälle pitkäjänteisyyttä ja uusia elämänarvoja, niin huumeidenkäytön syy on voinutkin olla juuri nimenomaisesti pako materialismin raskaudesta ja "onttoudesta". Samantapainen ristiriita voi toistua, kun uskovainen kertoo materialistiselle lääkärille henkisistä kokemuksistaan, eli mikä toiselle on arvokkainta elämässä (esimerkiksi kuolemanpelosta vapautuminen) voi toiselle olla pelkästään "ärsyttäviä" sairaudenoireita.

Kun puhutaan maasäteilystä, niin vuosituhansia tämä on yhdistetty nimenomaisesti vesilähteen etsimiseen. Kaivonetsijällä on usein helppo havaita alkuvaiheessa kädenliikahdus oletetun kaivonpaikan kohdalla. Kun henkissielullisesti puhutaan kollektiivisesta piilotajunnasta, niin voi olla mahdollista, että maasäteilyn ja kaivonpaikan välinen yhteys tapahtuisi tätä kautta.

Oulun Yliopiston kansanterveystieteen ja biofysiikan laitokset tekivät 1985 tieteellisen tutkimuksen maasäteilystä ns. Maasäteilyraportin. Pohdinnassa viitattiin: "Kansanviisaus osoittaa maasäteilyn olemassaolon ja aitona luonnonilmiönä ansaitsee tulla vakavasti tutkituksi". Kirjoituksessa viitataan taikavarvun (pajunvitsa ja heilurin) vuosituhantiseen käyttöön mitä moninaisempien esineiden ja asioiden tutkimisessa. Samassa maasäteilyraportissa viitattiin tässä yhteydessä viimeiseen varpututkimukseen 1971 Englannissa, armeijan ja puolustusministeriön yrityksenä löytää miinoja, vedenetsintää polyeteeniputkessa ja vesivirtauksen suuntaa. Tutkimuksessa löydökset olivat arvaamisen tasoa.

Oulun Yliopiston tutkimuksessa oli samanlainen vesijohtoputken paikantamisyritys ja vedenkulkusuunnan arviointi. Tutkimus ei ollut maasäteilytutkimus. Toisena tutkimustapahtumana oli näkösuojatun auton sisältä käsin löytää tiestä maasäteilykohdat, mitkä aikaisemmin oli paikallistettu khenkilöiden toimesta. Tässä jää epäselväksi, onko auton metallikuorella vaikutusta oletettuun maasäteilyyn, ottaen huomioon esimerkiksi auton antama suoja salaman suhteen eli sähkö kiertää täydellisesti autonsisäosan metallikuorta pitkin. Tieteellisesti voi olla nerokasta tutkia oletettua maasäteilyä autosta käsin, mutta en ole koskaan kuullut tai lukenut kenenkään tutkineen kaivonpaikkaa tällä tavalla. Kolmas testi oli rottak, maasäteilyn vaikutus rottien oleskelukohtaan. Tämä k jouduttiin keskeyttämään varpumiesten erimielisyyksien vuoksi maasäteilykohdasta. Varpututkijoita oli 32.

Kansanviisaudessa epäillään, että joissakin pienissä, rajatuissa maakohdissa on maasäteilyä. Kaivonpaikalla ja maasäteilyllä olisi mahdollisesti yhteys. Paikka olisi pajunvitsalla (varvulla) osoitettavissa. Pajunvitsa taipuu joillakin henkilöillä kaivonpaikan kohdalla. Kansanviisaudessa on myös epäilyä, että maasäteilyllä saattaisi olla myös kielteisiä terveysvaikutuksia. Toisin sann vesi sinänsä ei olisi maasäteilykohde, ei pohjavesi, ei järvet, jt, valtameret jne.

Oulun Yliopiston maasäteilyraportissa kiinnitettiin huomiota, että kaivonkatsojalla on hyvät mahdollisuudet onnistua kaivonpaikan suhteen hyvän maastotuntemuksen ja alitajuisen ohjauksen avulla ottaen huomioon, että pohjavettä löytyy useimmista paikoista läheltä maanpintaa. Maasäteilytutkimus olisi ehkä pitänyt tehdä siten, että khenkilöt olisivat ensimmäisessä kokeessa tutkittu kyvystä löytää kaivonpaikka(vesisuoni). Parhaat kaivonkatsojat ovat olleet tässä suhteessa ilmeisesti lähes erehtymättömiä, mainitaan jopa yli 99% osuvuus. Testatut kaivonkatsojat olisivat voineet kilpailla yliopistomiesten tai jonkin muun kontrolliryhmän kanssa siitä, kumpi ryhmä löytää paremmin "kaivonpaikat". Tällainen tutkimus olisi ollut kansanviisauden kunnioittamista. Hiekkakuopat ovat toisinaan rutikuivia, toisinaan pohjaveden täyttämiä eli ei kaivonpaikka aina niin itsestään selvä asia ole.





Selvänäköisesti maasäteily näkyy pyöreänä kaiken läpäisevänä ja erittäin nopeana väreilevänä suihkuvirtauksena, joka muistuttaa lentokoneen suihkumoottorin virtausta.

GEOPATOGEENINEN säteily (maasäteily?)

Seuraavassa lyhennelmä Pietarin Kevät 2004 foorumissa pidetystä esitelmästä, mikä käsitteli maaperän geopatogeenisia tutkimuksia. Geopatogeeniset tutkimukset ovat olleet Pietarin Foorumissa toistuvasti esillä, esimerkiksi vuonna 2002 professori, akateemikko E. K. Melnikov piti samantapaisen esitelmän.

Geopatogeenisista (maasäteily) maakohdista ollaan oltu kiinnostuneita erityisesti Pietarissa. Tätä on tutkittu aikoinaan jo Neuvostoliitossa ja edelleen Venäjällä. Asiasta on järjestetty sekä Moskovassa että Pietarissa kansainvälisiä symposiumeja ja seminaareja. Erityisesti mainitaan Venäjällä tunnetut tiedemiehet, professorit E.K. Melnikov, Ju. I. Musitshuk, V.A. Rudnik ym. Venäjällä kansanperinteessä on käytetty lampaita maasäteilyn osoittamisessa. Mihin lammas menee pitkäkseen, sopii talonpaikaksi. Sama idea, jos lihanpala narunpäässä pilaantuu nopeasti. Tällainen kohta on asumispaikaksi sopimaton.

Venäläiset tutkijat Pietarissa epäilevät, että geopatogeeninen maakohta liittyisi anomaaliseen säteilyyn, mikä puolestaan liittyisi maakuoren epähomogeeniseen rakenteeseen, murtumiin, maanalaisiin vesivirtoihin jne. Erikoisuutena Pietarin keskustassa on löydetty talo, jossa syöpätautiin sairastuminen on 70 kertaa keskitasoa korkeampi. Geopatogeenisilla alueilla stenocardia ja kuolleisuus Pietarissa on ollut 2,3-2,5 kertaa keskimääräistä korkeampi. Lapsikuolleisuustapauksista leukemiaan on saatu selvä tilastollinen näyttö geopatogeenissa maakohdissa. Painottavat myös yhteyttä keskosuuteen ja syntymävikoihin.

Pietarin tiedemiesten tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota, että Kirishin taajama, missä on huomattavaa saastumista, osoittautui paljon edullisemmaksi asuinalueeksi terveyden suhteen kuin tietyt ekologisesti puhtaat alueet. "Maasäteilykohdassa" suosittelevat vuoteen paikan siirtämistä.





Kuvateksti. Ikonissa tulee esiin myös kuvaannollisesti, kuinka korkeampi minä yrittää herättää ihmistä totuuden miekalla maallisuuden noidutusta unesta. Vaikka maallinen elämä on kokijalle hyvin todellista ja konreettista, niin henkimaailmasta katsottuna kysymyksessä on minätajunnan hetkellinen vaellus aineellisessa kehossa. Ihmisellä on henkiset havaintovälineet piilevänä, synnynnäisenä mahdolisuutena. Ne pitäisi kuitenkin aktivoida. Muuten ne jäävät vain mahdollisuudeksi. Jos keskittyy vain aineelliseen todellisuuteen ja maallisiin käsityksiin sekä mielipiteisiin, niin mielessä ei ole tilaa henkiselle todellisuudelle. Jos pyrkii avoimin silmin totuudellisuuteen, niin huomaa, että henkinen rinnakkaistodellisuus koskettaa monella tavalla ihmistä. Oma aloite, ajatus, toive on aina kaikessa liikkeelle paneva voima, niin tässäkin. Olisi hyvä aina hetkeksi keskittyä johonkin henkiseen ja työntää maallinen mieli ajatuksineen syrjään, kuten ikoniin, musiikkiin, luonnon kauneuteen jne. Pienikin, säännöllinen hetki Luojansa kanssa muuttaa koko elämän. Mitä enemmän kiinnittää huomiota Luojaansa, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto, valinnanvapaus. Jos korkeat henkiset voimat pakottaisivat ihmisen nöyrään tottelevaisuuteen, niin ei olisi valinnan vapautta, ihmisyyden perusolemusta. Luoja ei aineellistu ja pakota ihmistä näin epäsuorastikaan tahtoonsa. Ihmisyyteen liittyy mahdollisuus tehdä tuhoavia, paholaismaisia tekoja. Ei olisi tässäkään vapaata tahtoa, jos Luoja aina tarvittaessa puuttuisi tapahtumiin. Jeesus toi esiin näkökulman, mitä kylvää, niin sitä niittää. Näkijä, kirjailija Pekka Ervast korosti, että ihminen on saanut kaiken hyvän pahan, mustien enkeleiden avulla. Kokemalla valinnan kammottavat jälkiseuraukset ihminen alkaa valita rakkauden ja hyväntahtoisuuden.

Jokainen elää elämänsä nykyhetkessä. Joka hetki sisältää mahdollisuudeen henkiseen harppaukseen elämän loppuun asti, mutta olisi tärkeätä ottaa Luoja mukaan elämäänsä. On vaikeata havaita tai kokea ajatuksiensa vastaisia asioita. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen Nähden ja kokien elämänsä ajatuksiensa mukaisena. Vanhat ajatukset on mielen hedelmätön oravanpyörä. Vanhoja asioita miettiessä ne voimistuvat aina lisää saaden mielessä tilaa ja voimaa. Jos miettii vanhoja stressaavia asioita, epäonnistumisia, kaltoinkohtelua, niin saa itsensä nykyhetkessäkin voimaan huonostikin. Mennyt elämä on ollut ja mennyt, mutta elämä voi mennä ohi mahdollisuuksineen vanhoihin ajatuksiin ja kokemuksiin takertumalla.

Minätajunnan tulisi ohjata mieltään ja ajatuksiaan. Pitäisi olla tarkka ja huolellinen, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy, miettien tämäkö minä olen, tämänkö haluan kokea, onko ajatus sisäisen ymmärrykseni mukainen, hyvätahtoinen, elämää auttava vai tuhoava, onko ajatus oma vai toisen tarkoitushakuinen mielipide. Olisi tärkeätä luoda hyväntahtoisia, kiitollisia, siunauksellisia ajatuksia. Korkeamman minän näkökulmalta maallinen elämä on kuin näytelmä, missä ei saisi takertua kulisseihin tai vanhoihin näytelmäsuorituksiin. Olisi hyvä aina välillä katsoa itseänsä ja elämäänsä kuin ulkopuolinen tarkkailija. Asioiden tärkeysjärjestys voi muuttua, kun niitä katsoo kirkkaassa päivänvalossa tai pienen etäisyyden päästä.


Kuvateksti. Usein kuvitellaan, jos ihminen on korkeasti koulutettu ja korkeassa virassa, niin viranhaltija olisi kehittynyt myös ihmisenä. Berliinin muurissa taiteilija tuo esiin, kuinka vallassa oleva pieni sisäpiiri omassa erinomaisuudessaan voi järjestää muille kammottavat olosuhteet osoittaen myös täydellistä välinpitämättömyyttä muista.



Kun valvontakamera kuvaa tapahtuman, niin kaikki pitävät todistetta selviönä. Mutta kun tieteellisissä koeolosuhteissa on saatu meediotutkimuksien yhteydessä näkyviin henkisiä ilmiöitä henkisestä rinnakkaistodellisuudesta, niin nämä pyritään torjumaan ja kieltämään materialismin vastaisina tapahtumina.

Ihmiskunnan lähihistoriassakin on ollut lukuisia ehdottomina totuuksina pidettyjä mielipiteitä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jos jokin rajatietoon liittyvä tapahtuma pystytään tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa todentamaan ja kuvaamaan lukuisia eri kertoja, niin tapahtuma on todellinen kaikille, vaikka kukaan ihminen ei tiedäkään tapahtuman syvintä olemusta.

Materialismille on vierasta inhimillinen ihmisyys ja näin hyväntahtoisuus, lempeys, rakkaudellisuus, myötätunto, kauneus, toisten auttaminen jne. Totuuskin on korostetusti käyttöväline omien etujen ajamisessa.

Usein ihmiset arvostavat suuresti korkeata älykkyyttä ja sanavalmiutta. Mutta nokkelan järkeilyn taakse voi kätkeytyä jääkylmätunne-elämä, minkä sanavalmius voi naamioida. Tällöin esimerkiksi alaiset huomaavat olevansa oikeudenmukaisuuden asemasta mielivaltaisessa, tunnekylmässä, ankeassa ja pelonsävyttämässä ilmapiirissä.



Kuvateksti. Maltalla katutaiteilija on kuvannut persoonallista, järkeilevää pahuutta. Tällöin pahuus naamioidaan usein toisen leimaamisen yhteydessä johonkin maallisesti järkevältä vaikuttavaan, mutta mihin toisen on hyvin vaikeata tai mahdotonta puolustautua.

Esimerkiksi Neuvostoliitossa puhuttiin kansan vihollisista, kirkollisesti harhaoppisista. Yliopisto-opiskelussa voidaan estää toisen valmistuminen päästämättä tentistä läpi osaa tämä asiat vaikka kuinka hyvin. Selityksenä halutaan pitää koulutettavien taso. Työpaikalla joku voidaan leimata epäluotettavaksi jne.

Mielen pahuus ja näin ihmisen "paholaismainen" käytös ja "eläimellisyys" tulevat mieleen valittujen ajatuksien toteuttamisesta.

Järkeily, johdonmukainen ajattelu, äly ovat minän työkaluja, mutta ne voivat johtaa ihmisen myös henkiseen ansaan. Ihminen voi alkaa arvostaa suuresti tieteellistä todistettua totuutta, epäilyä sekä kriittistä ajattelua. Tällöin on vaarana, että mieli hyväksyy suodattamalla vain omien "kriittisten" ajatuksien mukaisia mielipiteitä. Tällöin mieli voi torjua jollakin tekosyyllä "arveluttavia" näyttöjä, kuten Jarl Fahlerin "vesilasikokeet". Tässä osoitettiin kuitenkin, että mieli on laajempi käsite kuin aivot, mikä ei ole kuitenkaan materialistisesti mahdollista.

Jokainen on erilaisissa vertaisryhmissä. Kotona on tärkeätä olla esimerkillinen ja aviopuolison olisi keskeistä kiinnittää huomiota toisen hyviin puoliin, olla rohkaiseva. Tällöin ihmisen muutkin positiiviset ominaisuudet alkavat kehittyä automaattisesti. Sama näkökulma on työpaikalla. Positiivisuus ja negatiivisuus aiheuttavat oman olemuksensa mukaisen ketjureaktion.

Mitä enemmän minä samastuu luomaansa egoon, niin sitä suurempi on pelko todellisessa tai kuvitellussa "kasvojen menettämisessä". Joskus väärä ilmianto riittää itsemurhaan.



Kuvateksti. Kun puhutaan paholaisen voittamisesta, niin usein ongelmana on, ettei ihminen tiedosta omaa pimeyttään, kielteisiä varjoenergioita. Pahuus voi naamioitua esimerkiksi esimiesasemassa siten, että osaan alaisista suhtautuu ankeasti ja erityisen vaativasti sekä suosii suosikkeja. Jotkut nauttivat suuresti voidessaan kokea ylivertaisuutta toista hiostamalla luomalla tälle stressiä, pelkoja, ahdistusta ja kärsimyksiä. Tällainen sairas ihmissuhde korjaantuu yleensä parhaiten ulkopuolisten kiinnittäessä asiaan huomiota. Pimeys olisi keskeistä saada kirkkaaseen päivänvaloon, jolloin pimeyden levittäjäkin tulee usein vasta tällöin asiasta tietoiseksi. Mieli on petollinen, ihminen pystyy järkeilemään melkein mitä tahansa käytöstään vetoamalla korkeaan vaatimustasoon.

Kun ihminen arvostaa itseään, niin muutkin alkavat arvostaa häntä. Toiset ihmiset ovat tavallaan kuin peilejä. Jos ihminen suhtautuu itseensä kielteisesti, niin muutkin alkavat suhtautua torjuvasti. Kun ihminen ilmentää arkuutta, ahdistusta ja pelkoja, niin se pyrkii laukaisemaan joissakin patologisia varjoenergioita, henkisesti sairasta ylemmyyden tunnetta, mikä voi johtaa kiusaamiseen ja nöyryyttämiseen.

Hyvä itsetunto tulee myönteisestä suhtautumisesta itseensä. Jokaisen olisi keskeistä hyväksyä itsensä, olla itselleen lempeä ja armollinen. Ihminen on luotu epätäydelliseksi ja kaikki tekevät virheitä. Kielteisten tapahtumien yksi tarkoitus on kehittää ymmärrystä ja myötätuntoa. Jokaisella on omat henkilökohtaiset rappuset kuljettavana, jokaisella on oma erityinen henkinen tie kuljettavana.

Hyvän itsetunnon perusteet luodaan jo kodissa. Lapsen itsetuntoa edistää välittävä, innostava aikuinen. Läheisyys, halaaminen, myönteinen, hyväksyvä ja kannustava suhtautuminen kehittävät lapsen parempaa itsetuntoa, sosiaalisia kykyjä sekä stressinsietoa. Lapselle pitäisi opettaa lause: "Mitä mieltä minä olen asiasta". Muutoin nuorella on vaarana hyväksyä itselleen mielipiteitä ja käytöstapoja, jotka voivat ovat vastoin ihmisen omaa henkistä perusolemusta ja hyvinvointia.

Tieteellisestä "putkinäöstä"

Tekstiosa



Ihmisyyden olemus näyttäytyy erilaiselta riippuen näkökulmasta, mistä sitä katsotaan. Mielessä totena pitämä ajatus vaikuttaa suggestiivisesti itseänsä toteuttavana aivan kuin naamiona, minkä läpi katsotaan elämää. Mielen tasolla totena pitämä ajatus on kuin hypnoottinen suggestio. Esimerkiksi jos ihminen pitää mahdottomana tietää, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, niin omat ajatukset estävät parhaansa mukaan asian tiedostamista. Tällöin voi unohtua, että ihmisyyteen liittyy kehon lisäksi mieli ja minätajunta henkissielullisena olentona. Esimerkiksi jokainen irtoaa nukahtaessaan henkissielullisena olentona kehostaan astraali- eli unimaailmaan. Henkisessä kehitystapahtumassa nukahtaminen tulee tietoiseksi.

On keskeistä huomata, että solut eivät luo rakkautta, myötätuntoa, intuitiota. Aivot ovat tietokonemainen muistikeskus. Tapahtuman pitää rekisteröityä kuitenkin aivoihin, jotta se olisi käytössä maallisessa elämässä. Näin ihmisyydessä tuleekin aivan keskeiseksi ymmärtäminen ja tiedostaminen eli korkeampien energiajälkien huomaaminen. Jokainen on samanaikaisesti henkisessä rinnakkaistodellisuudessa, mistä on monenlaisia kosketuskohtia maalliseen elämään. Henkisessä kehitystapahtumassa hienovarainen herkkyys ja näin tiedostamismahdollisuus lisääntyvät.

Ajatus on valtavan voimakas. Jos luodaan suggestio, että ihminen on jyviä nokkiva kana, niin ihminen nokkii jyviä ja ihmettelee, miksi katsomossa kansa nauraa. Materialismiin liittyy vastaavanlainen sokea usko. Yksi ainoa henkinen tapahtuma tai yksi ainoa tuhansista henkisistä valokuvista osoittaa materialismin harhaopiksi.



Kuvateksti. Totuudellisuuden pitäisi olla jokaisella elämän johtotähtenä. Oman Luojayhteyden esteeksi ihminen voi järkeillä mitä erikoisempia ennakkoehtoja, esimerkiksi että uskoo Luojaan vain jos taivaasta putoaa leipä käteen. Ihmisyyteen kuuluvaan vapaaseen tahtoon liittyy kuitenkin, ettei Luoja pakota ihmistä tahtoonsa. Näin lähes huomaamatta omat ahdasmieliset ajatukset tekevät esteen oman Luojayhteyden ja henkisen rinnakkaistodellisuuden havaitsemiselle ja kokemiselle. Samalla ihminen sulkeutuu omaan pimeään ja ahdistavaan ajatuskuplaan sekä hylkää oman henkisen olemuksensa ja kuvittelee olevansa poikkeuksellisen järkevä.

Ihmiselämässä on aivan keskeistä, miltä näkökulmalta asioita tarkastelee. Näkökulma vaikuttaa keskeisesti valittuihin ajatuksiin. Elämä etenee ja nähdään omien ajatuksien, toiveiden, pelkojen, asenteiden mukaisena. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen. Jokainen pitää mielensä ajatuksia oikeina ja tällä tavalla itseään oikeassa olevana Usein omaksutaan kuitenkin mielipiteitä edes pohtimatta niitä, joskus toisten ajatukset uppoavat kuin hypnoottiset suggestiot. Esimerkiksi TV:stä, filmeistä, lehdistä, jopa sarjakuvista voidaan hyväksyä (mukavalta tuntuvia) käsityksiä ja toimintatapoja, jotka voivat olla kuitenkin ristiridassa oman sisäisen ymmärryksen kanssa.

Vapaa tahto antaa mahdollisuuden johdattaa muita myös omiin tarkoitushakuisiin näkemyksiin "paavillisesti" (kirkolliskokouksen ryhmäpäätöksellä päätettiin, että paavi on erehtymätön, kun hän lausuu näkemyksensä paavin istuimelta, ex cathedra). On houkutusta käyttää yleisestikin virka-asemaa herkkäuskoisten johdattamiseksi tai suorastaan harhauttamiseksi omiin käsityksiin. Tämä tulee esiin myös yliopistotieteen edustajilla. Annetaan lausuntoja asioista, joista on vain henkilökohtaisia mielipiteitä, ennakkoluuloja ilman tutkimustietoja puolesta tai vastaan.

Esimerkiksi kerran Suomen TV:ssä toimittaja kysyi Hkin yliopiston fysiikan assistentin mielipidettä telepatiasta. Tämä sanoi, ettei sellainen voi olla mahdollista. Telepatiakorteilla jokainen voi tutkia kuitenkin helposti kykynsä tässä suhteessa. Joillakin on suuret kyvyt telepatiassa.

MTV3:ssa oli 18.04.2014 yli tunnin ohjelma Uri Gelleristä. Ohjelmassa käsitelteltiin lyhyesti Gelleriä viihdyttäjänä julkisuudessa. Ohjelmassa tuli jopa vaikutelma, että julkisuus oli tarkoituksellinen "hämäys" eli huomion poisviemiseksi asian vakavasta puolesta, nimittäin palveluista tiedustelupalveluille.

TV-ohjelmassa keskityttiin hänen suuriin telepatiakykyihinsä, joita ohjelman mukaan tutkittiin perusteellisesti sekä hyväksikäytettiin sekä USA:n että Israelin tiedustelupalveluissa. Geller pystyi telepatiakokeissa näkemään vastauksen mielen valkokankaalla riippumatta etäisyydestä. Testeissä osuvuudet eli telepatiakyky oli erinomainen. Tilastollisesti oikeiden vastauksien arvaamisen mahdollisuus kokeista riippuen olisi ollut yksi miljoonaan tai yksi miljardiin.

Hyvin dokumentoitu tapahtuma on todellista kaikille, vaikka se tapahtuisi vain kerran. Tällöin luotettavat henkilöt ovat havainneet ja kuvanneet ilmiön kontrolloiduissa olosuhteissa. Esimerkiksi kun jääkiekko-ottelussa tarkastetaan videolta kävikö kiekko maalissa vai ei, niin tätä todistetta ei kukaan kyseenalaista. Mutta jos olisi tapahtuma, mikä osoittaisi henkimaailman läsnäolon, niin silloin vaadittaisiin järjen käyttöä, vedottaisiin tieteellisyyteen ja näin loputtomiin toistoihin, etteivät ihmiset saa "vääriä oppeja" sekä näin harhaudu pois uskosta materialismiin. Kaikki puhuvat mielellään totuudesta, mutta tarkoittavat usein omaa näkökulmaa, omia ennakkhtoja.

Eräänä erikoisuutena, jos saa henkisen valokuvan, missä näkyy enkeli, niin tämä on suoranainen valokuva-aarre. Mutta jos näkee saman enkelin, niin materialistiselle psykiatrille kysymyksessä on merkki vakavasta mielenterveyshäiriöstä, koska tapahtuma ei sovi materialistiseen maailmankuvaan. On merkki psykiatrille vakavasta realiteettitestauksen häiriöstä. Tähän psykiatriseen, aineelliseen maailmankuvaan ei sovi minkäänlainen eikä kenellekään henkinen tapahtuma. Kirkon pitäisi opettaa kaikille, että enkelit kuuluvat henkiseen todellisuuteen ja ovat tällä tavalla luonnollinen osa ihmistenkin todellisuutta. Tästä henkisestä rinnakkaistodellisuudesta voi tulla suurena etuoikeutena joskus sekunnin - kahden henkinen kokemus tai ilmiö. Ihmisen kuin ihmisen pitäisi pyrkiä totuuteen eikä takertua ahdasmielisiin oppirakennelmiin.

Henkisessä kehitystapahtumassa on keskeistä pyrkiä totuudellisuuteen ja hyväntahtoisuuteen, nähdä elämä parhainpäin. Mitä pitemmälle henkisesti kehittyy, niin sitä paremmin hallitsee ajatuksensa, tunteensa sekä halunsa. Mielenterveysongelmissa mieli ajatusyllykkeineen ei ole riittävästi minätajunnan hallinnassa. Tällöin on tärkeätä maadoittaa mieli maalliseen realiteettitodellisuuteen. Mielenterveysprobleemoissa voi olla suurta herkkyyttä ja hyvää erottelukykyäkin, mutta voi olla erittäin huono asioiden, ajatuksien, tunteiden hallinta- ja kestokyky, jopa hypnoosi voi laukaista hallitsemattoman psykoosin eli mielisairauden puhkeamisen.

Tieteellinen totuus eli näyttöön perustuva tiede edellyttää periaatteessa, että tutkimusasetelma pitäisi olla kaikkialla maailmassa ja loputtomiin toistettavissa. Tieteellisyyden vaatimukseen liittyy usein kuitenkin suuri näennäistieteellisyyden naivius. Tapahtuma voi olla totta ja tällä tavalla todellisuutta, vaikka se tapahtuisi vain kerran. Toisaalta monia asioita on hyvin vaikeata todistaa puolesta tai vastaan eli todistaa, ettei jokin asia voi olla mahdollista.

Esimerkiksi meediotapahtuman ilmiö voidaan havainnoida ja kuvata usean luotettavan henkilön läsnäolessa tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa, jolloin todettu tapahtuma on havainnoituna selviö, vaikka ei ole mahdollista saada tieteellisyyden vaatimaa toistettavuutta. Oikeudessakaan ei kukaan kyseenalaista, kun useat luotettavat henkilöt todistavat silminnäkijöinä ja tapahtuma on lisäksi kuvattu.

Kun mennään rajatiedon alueelle, niin mukaan tulee voimakkaat ennakkoasenteet. Mahdollinen ilmiö laukaisisi torjunnan, kieltämisen, väheksymisen, sensuroinnin, pilkan jne. Esimerkiksi jos kesämökin lähelle laskeutuisi UFO, minkä seurue onnistuisi myös kuvaamaan, niin todennäköisesti tapahtuman vastaanotto olisi ankea ja pilkallinen ollen materialistiseen ajattelutapaan ja näin yleiseen mielipiteeseen sopimaton. Puhuttaisiin huijauksesta, näköharhasta, suggestiosta, pallosalamasta, raketista, ilmapallosta, ryyppäämisestä, huumeista, julkisuuden kipeydestä, huuhaaharrastajista, UFOjutusta jne.

Kun aineellisista tapahtumista siirrytään mielen, kokemisen alueelle, niin todistaminen puolesta tai vastaan käy entistä vaikeammaksi. Esimerkiksi jokainen on tietoinen omasta elinvoimaisuudestaan, aktivoitumisestaan, suorituskyvyn paranemisesta. Mahdollinen vaihthtohoito, kuten yrtit, yrttikylpy jne voi lisätä omaa elinvoimaisuutta, vaikka hoitovasteen syy ei olisi mitenkään lääketieteellisesti selitettävissä.

Materialistinen yliopistotiede opettaa, että henkiset kokemukset ovat vain aivotapahtumia. Tämä perustuu ajatusvirheeseen, että aivot ja mieli on yksi ja sama. Hypnoosissa suoritettavassa vesilasikoeokeessa ihmisen tunto siirretään veteen ja hypnotisoitu tuntee kipuna neulanpiston kolmannen henkilön suorittamanana, jopa kymmenien metrien päässä talon takana. Hypnoosi ei voi tehdä ihmiselle kykyä, mitä ei ole olemassa. K on kaikkialla maailmassa ja loputtomiin toistettavissa. K osoittaa yksiselitteisesti, että aivot on vain osa mieltä.

Toisena esimerkkinä on kehosta irtautuminen, jonka on kokenut kymmenet ehkä sadat miljoonat ihmiset äkillisenä, odottamattomana tapahtumana, jolloin minätajunta henkisenä olentona irtoaa hetkeksi aineellisesta kehosta havainnoiden ja ajatellen ruumiin ulkopuolella. Tällöin ihminen oivaltaa myös, että minätajunta ajattelee, ei aivot. Tähän kokemukseen liittyy yleisesti kuoleman pelon menettäminen. Toisinaan tehdään havaintoja, jotka eivät ole mitenkään selitettävissä aivotapahtumina, kuten havainnoimista kattorakenteista tai naapurihuoneistosta. On tapahtuma aistihavainto, ajatus, tunne tai puhdas henkissielullinen kokemus, niin näiden pitää rekisteröityä aivoihin, jotta ne ovat käytössä maallisessa elämässä. Aivot on tietokonemainen muistikeskus.

Ihmisyydessä merkitsee ajan mittaan vain kaksi asia, mikä toimii ja mikä on totta.

Yli 50 vuotta sitten Neuvostoliiton korkeimmat valtiomiehet kävivät Suomen vierailun yhteydessä myös Tampereella. Tässä yhteydessä herätti kiusallista huomiota, kun Neuvostoliiton kuvausryhmät kiersivät myös kuvaamassa ankeita takapihoja. Politiikassa ja yliopistotieteessä on tietyssä mielessä yllättävän paljon yhteistä. Molemmat haluavat osoittaa oikeassa olemisensa, tarvittaessa arveluttavinkin keinoin. Tässä käytetään hyväksi ihmisen mielen erikoisominaisuutta, mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus, on ajatus suuri tai pieni. Pieni, merkityksetön asia voidaan tehdä sitä korostamalla tärkeäksi. Tämä tulee hyvin esiin, esimerkiksi USA:n presidenttikilvoittelussa, jossa etsitään "ikivanhoja" pikkuvirheitä ja tehdään samalla pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Materialistisessa yliopistoajattelussa puhutaan mielellään omasta tiedosta totuutena sekä vastaavasti uskontoon ja rajatietoon viittaavat asiat pyritään torjumaan sekä kieltämään tieteellisen ajattelun ja järjen vastaisina. Vaihthtohoidot voidaan kokea ärsyttävinä, koska osassa niistä on mukana tavalla tai toisella henkinen läsnäolo.

Esimerkiksi puhutaan uskomus- ja vaihthtolääkinnästä yhtenä kokonaisuutena ja saadaan tällä tavalla koko asialle arveluttava maine. Usein pyritään tässä yhteydessä kiinnittämään huomiota joihinkin erikoisiin yksityiskohtiin. Tällaisia hoitomuotoja on kuitenkin sadoittain. Usein hoidoilla ei ole mitään tekemistä keskenään, eikä hoitoja voi millään tavalla verrata keskenään. Toisten hoitoa antavien ammattitaso ja tietotaito voi olla korkea ja toisilla päinvastoin, vaikka hoitotavat ja kohteet voivat olla samat, esimerkiksi hengenvaaralliset niskanväännöt. Jotkut hoitomuodot ovat kokemusperäisesti vuosisatojen aikana ansainneet arvonsa, kuten akupunktio. Tämän teho pystyttiin todistamaan myös Suomessa lääketieteellisessä väitöskirjassa.


Kuvateksti. Laiva meren aalloilla kuvaa ihmisen kulkua elämän myrskyissä, tunnekuohuissa, astraalimaailman myllerryksissä. Olisi hyvä nähdä itsensä osallistujana omissa tapahtumissaan. Ihmisellä on rakkaudellinen ohjauskeskus, mikä on kaikessa taustalla. Mitä paremman yhteyden saa tähän, niin sitä paremmin ymmärtää omaa henkistä olemustaan ja elämäntarkoitustaan. Elämä ilmenee siten, mikä on ihmiselle parasta, vaikka ei olisikaan sellaista, mitä maallisesti halutaan. Neale Walsch kiinnittää kirjoissaan huomiota, että ihminen luovana olentona voi luoda ajatuksillaan ja tunteillaan myös tilanteita, joita ei kuitenkaan haluaisikaan kokea. Oikea ja väärä, hyvä ja paha ovat suhteellisia. Toisinaan kielteisiin tapahtumiin liittyy mahdollisuus päästä nopeaan henkiseen kehitysvaiheeseen.

Sekä mieli että aineellinen keho pyrkivät eroon kipupisteistä, häiriötekijöistä. Toiset ihmiset ja olosuhteet heijastavat kuin peili ihmistä itseään. Olisi keskeistä kiinnittää huomiota, minkalainen tilanne herättää vastakaikua. Kielteiset varjnergiat pyrkivät aina esiin sitä muistuttavassa ärsytyksessä, viestittäen toistuvasti samaa asiaa. Mikäli ne eivät pääse poistumaan, niin ne pystyvät ilmenemään myös kehollisina oireina. Pelko, viha, häpeä, tunnehaava jne kaipaavat huomiota, mutta tietoinen ajattelu ei riitä. Sananmukaisesti kielteinen tunne-energia pitää työntää itsestään ulos käsittelyyn "kirkkaaseen päivänvaloon", usein riittää asiasta keskusteleminen tai kirjoittaminen. Joskus kielteiset, pelottavat kokemukset ovat hyvin syvällä, ovat voineet syntyä jopa varhaislapsuudessa ennen puhekehitystäkin. Tällöin on voitu kokea kammottavia tunteita, mutta syy-yhteyttä ei pystytä myöhemmin tiedostamaan. Erinomainen keino on selittämätöntä, epämiellyttävää tunnetta kokiessa antaa aina kynän liikkua paperilla, kielteinen tunne vähenee tai poistuu kynän kautta.

Lisää tieteellisestä "putkinäöstä"

Kun on kysymys rukousparantamisesta tai henkiparantamisesta, niin tässä yhteydessä tuodaan usein esiin vaatimus toteen näytöstä. Jos ihmisellä on jokin vaikea sairaus, joka yllättäen paranee, niin tähän tulee todistamisen vaikeus. Potilas on voinut saada useita erilaisia lääketieteellisiä hoitoja, on muuttanut elintapojaan, harrastanut mielikuvaparantamista, alkanut rukoilla, käynyt uskonnollisissa tilaisuuksissa, koettanut erilaisia vaihtoehtohoitoja jne. Ihmisellä itsellä voi olla käsitys, mikä on ollut keskeistä.



Kuvateksti. Elämä on täynnä mystiikkaa, materialistisesti selittämättömiä tapahtumia, jos vain antaa niiden tulla tietoisuuteensa. Jokainen elää samanaikaisesti myös henkisessä rinnakkaistodellisuudessa, mistä tulee monenlaisia hienovaraisia kosketuskohtia maalliseen elämään. Eräänä erikoisuutena jos valvontakamera kuvaa rikoksen, niin tätä todistusvoimaa todellisena tapahtumana kukaan ei kyseenalaista. Vastaavia todistetapahtumia on lukemattomia henkimaailman läsnäolosta, mutta materialismi (yliopistotiede) torjuu nämä, koska niiltä puuttuu tieteellisen ajattelun vaatima loputon toistettavuus.

Elämää ohjaavat maalliset sekä henkiset lainalaisuudet. Näistä voi olla myös tietoinen. Rudolf Steiner on kuvannut näkijänä ja tiedemiehenä yksityiskohtaisesti henkisiä lainalaisuuksia ja niiden toimintaa ihmiselämässä. Jeesus kuvasi jokaiselle tarkoitetun ihmisyyteen liittyvän henkisten lakien mukaisen elämäntavan. Eräänä käytännön esimerkkinä enkeleillä ei ole vapaata tahtoa, vaan nämä toteuttavat Luojan tahtoa. Eli enkeliä ei voi manipuloida, koska tämän katse on kaiken aikaa kohti Luojaa.



Kuvateksti. Ihminen on saanut Jumalalta lahjana vapaan tahdon eli ihminen voi kutsua Luojan elämäänsä tai torjua Tämä. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja ajattelumahdollisuuskin perustuvat Luojan huomioon ja energiavirtaukseen. Totuuden pitäisi olla jokaisella johtoajatuksena. Ajatus on valtavan voimakas. Ihminen voi sulkea mielensä ennakkokäsityksillään haluamiltaan asioilta. Jos ihminen torjuu Jumalan elämästään, niin tilalle pyrkii tulemaan henkistä pimeyttä, ahdistusta sekä pelkoja.

Kuoleman jälkeinen helvettikin tarkoittaa tilannetta, missä ihminen on eristänyt itsensä Luojasta. Luojan läsnäoloon liittyy läheisesti rakkauden, ilon, valon, autuuden, korkean tietoisuuden, elämän ykseyden kokeminen. Suurin onni ja autuus on Luojansa kokeminen jo maallisessa elämässä.



Kuvateksti kirkkotaulu. Uskonnon olemukseen liittyy henkiset kokemukset ja mystiikka, päämääränä tietoinen Luoja-, taivakokemus. Tähän Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi. Jeesus puhui myös kolikosta, missä toinen puoli liittyy maallisuuteen ja toinen Luojayhteyteen. Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa elämäntavan, kuinka nämä yhdistetään eli kertoi samalla Jumalan tahdon ihmisyyden malliksi, mikä johtaa myös tietoiseen Luojayhteyteen.

Luterilainen kansankirkko on maallistanut omaa kirkkouskontoansa yksipuolisesti hengellisyyden kustannuksella. Sen suhtautuminen Jeesuksen korostamaan hengellisyyteen, kuten henkisiin pyrkimyksiin ja kokemuksiin, Pyhän Hengen armolahjoihin sekä Kristuskokemukseen on päinvastoin, mitä Jeesus ja Paavali kehottivat tekemään. Kun kirkko on tässä asiassa harhahappinen, niin asia torjutaan vetoamalla kirkon "oikeaoppisuuteen". On yllättävää, että ortodoksit eivät näe mitään ongelmaa hengellisyyden tuomisessa omaan kirkkoonsa. Päinvastoin kuin luterilaisilla suurin onni ja autuus on Pyhän Hengen tai Kristuksen kokeminen.



Kuvateksti. Elämä virtaa kuin tiimalasin hiekka tuoden ymmärryksen ja tiedostamisen näkökulmalta arvokkaita tapahtumia, kokemuksia, suoranaisia henkisiä käden ojennuksia. Jos ei kiinnitä niihin huomiota, niin elämä voi virrata henkisessä merkityksessä lähes huomaamatta ohi. Rakkaus on jumalallinen ominaisuus. Tähän liittyy luovuus, intuitio, aktivoituminen ja korkea tiedostaminen. Näin sielullisuuden kosketus kuten rakkaus, onnellisuus, ilo, hyväntahtoisuus, myötätunto, elämän ja toisten auttaminen, rukous sekä meditaatio, elämän kohottavat tapahtumat, missä ilmenee jumalallinen luovuus, kauneus sekä viisaus mahdollistavat samalla Luojan rakkaudellisen läsnäolon kokemisen sekä näin mahdollisuuden syvällisempään tiedostamiseen. Elämä tulisi elää kokien läsnäolevana ja tarkkaavaisena.

Isä meidän rukouksessa kehotetaan rakastamaan Luojaa yli kaiken. Se mikä on lähinnä ja arvokkainta jää helposti huomaamatta, jos ihminen keskittyy yksipuolisesti kaikkeen maalliseen. Ihmisellä on henkisessä merkityksessä suuri vaara jäädä maallisen mielikuvatulvan ansaan. Näin uskonnon syvin olemus eli hengellisyys on voitu maallistaa eli muuttaa maallistuneiksi käsityksiksi ja pyrkimyksiksi, jopa Jeesus on haluttu tehdä ihmiskunnan "syntipukiksi".

Vapaan tahdon mukaisesti ihmisen itsensä pitäisi luoda hetkiä Luojansa huomioimiseen eli työntää hetkeksi kaikki maalliset ajatukset ja pyrkimykset syrjään. Kun kiinnittää asiaan huomioita, niin päivä onkin täynnä lyhyempiä ja pitempiä hetkiä, jolloin on mahdollista virittäytyä hetkeksi Luojayhteyteen. Jokainen Luojaan kohdistunut rakkaudellinen ajatus muuttuu voimavaraksi saamalla Luojan huomion.

Mielikuva maallisena ansana



Kuvateksti. Berliinin muurissa katutaiteilija kuvaa mielikuvitusmaailmaa. Olemalla TV:n tai vastaavan mielikuvavirrassa tai vanhojen ajatuksien oravanpyörässä, mielikuvitusmaailmoissa ihminen sulkeutuu samalla omaan ajatuskuplaansa. Elämä ja elämän antamat henkisesti kohottavat mahdollisuudet voivat lipua ohi vuodesta toiseen huomaamatta. Jokaisella on vain tämä nykyhetki, missä elämä pitäisi havaita ja kokea.

Ajatus on tavallaan suggestio, jota mieli pyrkii sokeasti toteuttamaan. Ajatus hiipuu ajattelematta vähitellen. Keskittyessä ajatukseen, suoritukseen tai ollessa tietoisena läsnäoleva samalla ajatusvirta pysähtyy. Tällöin mieli on vastaaottavainen elämän havaitsemiseen ja kokemiseen. Ihmisen tulisi olla tarkkaavainen myös siihen, mitä sisäisesti tapahtuu, esimerkiksi huomioda rakkaudellinen tunne, ylevä mielikuva, aavistus korkeasta, mahdollinen henkinen kokemus jne. Keskittyminen sekä henkiseen että maalliseen suoritukseen pyrkii häiriintymään, jos on odotuksia tai suorituspaineita.

Mieli tarvitsee positiivista ajattelua, rakentavia virikkeitä, sielullisuuden korkeita värähtelyitä ja toisaalta kielteinen ajattelu, fyysinen tai psyykkinen ylirasittuminen samentaa mieltä sekä samalla heikentää ymmärrystä ja tiedostamista. Mieli on vain minän työkalu ilman omaa harkintakykyä.

Mieli on suuntautunut luonnostaan ulospäin aistitodellisuuteen, se pitäisi kääntää tietoisesti sisäänpäin, jotta mieli tulisi tietoiseksi sisäisestä Itsestä, Luojasta. Mieli pystyy olemaan sekä maallisessa että henkisessä todellisuudessa. Henkisen tapahtuman pitää rekisteröityä aivoihin, jotta se on käytössä maallisessa elämässä.

Ajatteleminen tapahtuu aina maallisessa mielessä estäen kokemisen. Rakkauden värähtelyt avaavat mielen henkiseen kokemiseen ja tiedostamiseen eli ajatteleminen ja kokeminen tapahtuvat eri tietoisuustiloissa. Ajatus vie aina kynnykselle eikä ole päämäärä, tarvitaan vielä toteutus tai kokemus. Esimerkiksi Jeesus ei sanonut, että uskokaa, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä vaan etsikää ja lupasi, että etsivä löytää kolkuttavalle avataan.

Luojan voi tiedostaa vain rakkauden kokemuksessa. Ihmisen tulisikin pyrkiä hyväntahtoiseen elämää auttavaan elämäntapaan sekä mielen puhtauteen eli ajatuksien hyväntahtoiseen hallintaan. Mielen puhdistamista edesauttaa rukoileminen, uskonnollinen meditaatio, mantra ja erityisesti pyrkimys pitää Luoja jatkuvasti mielessä. Jokaisen olisi hyvä miettiä jumalallisia asioita, esimerkiksi kuinka Jeesus ilmensi jumalallisuutta maallisessa elämässään.

Jeesuksen ohjeistus on yleisinhimillinen. Ihmisen tulisi rakastaa Luojaa yli kaiken mutta myös itseään, lähimmäisiään, elämää. Rakkaus on jumalallinen ominaisuus, sitä ei voi ottaa. Kun antaa rakkautta tai iloa, niin tämän voi kokea vastakaikuna toisen kautta. Ihminen on kokeva sielullinen olento eli keho ja solut eivät tunne rakkautta tai myötätuntoa, mutta aivot pystyvät rekisteröimään henkissielullisen tapahtuman, mikä koetaan tsakrojen avulla.

Kun rakastaa Luojaa, niin kutsuu Tämän rakkaudellisen läsnäolon elämäänsä. Rakkaus on avain luovuuteen, aktivoitumiseen ja korkeaan tiedostamiseen.

Jos ei rakasta itseään, niin ei pysty rakastamaan muitakaan. Ei saisi takertua maallisuuteen ja pitäisi vaalia mielen puhtautta eli pyrkiä huolellisuuteen jokaisesta ajatuksesta. Ihmisen ja Luojan välissä on vain omat eristävät ajatukset.

Jos ihminen huomioi liiallisesti egoa, niin alkaa verrata itseään liiallisesti myös muihin samalla unohtaen, että ihminen on oma mittapuunsa. Maallisen elämän tarkoitus on kehittyä ihmisyydessä kohti Luojayhteyttä. Jokaisella on oma henkinen tie kuljettavana.

Ihminen elää samanaikaisesti myös henkisessä rinnakkaistodellisuudessa. Jeesuksen hengellinen sanoma on selkeä. Ihminen on kaiken aikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Tämä pitäisi kokea ensimmäiseksi. Jeesus kuvasi elämäntavan, kuinka tämä onnistuu jokaiselle. Jeesus painotti, että Luojaa tulisi rakastaa yli kaiken ja näin huomioida omassa elämässä. Taivastietoisuuteen liittyy totuus, rakkaus ja ilo. Uskonnollisen liikkeen tulisi olla sopusoinnussa Vuorisaarnan ohjeistuksen kanssa.

Minätajunnan tulisi ohjata mieltään ja mitä siinä ajattelee, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy. Mielen valitut ajatukset, hyväksytyt mielipiteet pyrkivät toteuttamaan itseään ja huomaamaan mahdollisia yhtymäkohtia. Ihminen näkee maailman mielikuviensa mukaisena, ollen ajatuksiensa kaltainen. Ihmisyydessä on aivan keskeistä totuudellisuus, mielen ja ajatuksien hallinta sekä suuntaaminen hyväntahtoisuuteen, elämän kunnioittamiseen ja auttamiseen.

Ihmisen mielessä on myös kanava Luojan Mieleen. Mitä paremmin on sopusoinnussa Luojansa kanssa, niin sitä paremmin yhteys toimii. Rakkaus on yhdistävä tekijä. Tietoista yhteyttä sanotaan taivastietoisuudeksi, Kristuskokemukseksi. Henkisessä kehitystapahtumassa ihmisen mieli, tajunta laajenee. Tähän liittyy luonnollisena osana henkiset kokemukset.

Materialistisessä ajattelussa henkissielulliset kokemukset ovat vain aivotapahtumia (häiriöitä, harhoja, mielenvikoja). Aivot on mielen osa, mikä tallentaa maalliset havainnot, mutta myös ktut henkissielulliset tapahtumat. On tapahtuma maallinen aistihavainto tai ajatus, tunne, henkissielullinen kokemus, havainto, niin kaikissa näissä tarvitaan sekä mieli että aivot. On materialismin rakastama ajatusharha, että henkiset tapahtumat ovat vain aivotapahtumia. Jos havainnot eivät tallennu aivoihin, niin ne eivät ole käytettävissä maallisessa elämässä. "vesilasikoe" on kaikkialla maailmassa ja loputtomiin toistettavissa. Tässä syvähypnoosissa ihmisen tunto siirretään veteen ja hypnotisoitu tuntee veteen pistettävän neulan kipuna toisessa huoneessa, talon takana ja jopa kymmenien metrien päässä. Hypnoosi ei voi tehdä ihmiselle kykyä, mitä ei ole olemassa. Tämä ei ole aivotapahtumana mahdollista.

Henkinen tapahtuma voidaan nähdä elävänä kuin itse olisi sivustakatsoja tai kuvana tai elävänä kuvatapahtumana, puhutaan mielen valkokankaasta. Korkeampi näkemismuoto on toisen havainnoiminen ja kokeminen sisältä käsin eli sulaudutaan toisen todelliseen olemukseen.

Ihmisen mieli on samanaikaisesti sekä maallisessa että henkisessä todellisuudessa, Jungin kollektiivisessa piilotajunnassa. Ihminen on tietoinen vain äärettömän vähästä. Keskeistä on, mihinkä kiinnittää huomiota, mitä ajatuksia valitsee mieleensä. Jokainen näkee maailman ajatuksiensa mukaisena. Samanlainen energia vetää puoleensa samanlaista energiaa, tällä tavalla voidaan kutsua tapahtumia sekä positiivisessa että kielteisessä merkityksessä. Korkeat henkiset opettajat varottavat pelkäämästä, pelkokin on voimallinen kutsu, kuten rakkauskin.

Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus, on se pienen pieni tai suuri ja merkitsevä. Esimerkiksi sana varas, varastaa, jos vie naapurin omenapuusta pudonneen omenan (joita ei koskaan poimita) tai ottaa läheiseltä mittaamattoman arvokkaan taulun, niin kummassakin tapauksessa on tavallaan varas. Aivan vastaavalla suhteettomuudella mielen voi sekoittaa unohtamalla tervejärkisyyden.

Uskonnollisesti pitäisi keskittyä Kristukseen, hyväntahtoisuuteen, toisten auttamiseen, oman mielen puhtauteen, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy, mutta vapaan tahdon mukaisesti voidaan keskittyä myös elämän vastavoimiin ja täyttää mieli toistuvasti kielteisyydellä, kuten vanhojen syntien ja virheiden murehtimisella, harmituksilla, huomioimalla kaikkialla näkyviä kielteisiä asioita. Jos katsoo elämää pimeyden, pelon, harmituksien näkökulmalta, niin on kuin katsoisi mustan, likaisen, ahdistavan lasin läpi, valkoinenkin enkeli voi näyttää mustalta. Tällöin ihminen voi noitua itsensä surkeuden, ahdistuksen ja pelon ankeaa ilmapiiriin, suoranaiseen ajatusansaan. Elämä nähdään ja kohdataan mitä suuremmassa määrin omien odotuksien mukaisena.

Epäselvässä asiassa Raamattu ja Jeesus kehottavat kysymään totuutta suoraan Luojalta. Jeesus lupasi, että totuuden Henki kertoo kaiken totuuden. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että kysyttäessä vilpittömästi Luojaltaan, niin saa vastauksen. Vastaus voi tulla kuitenkin viiveellä ja odottamattomalla tavalla.

Kun ihminen katsoo kaukana olevaa esinettä, niin todellisuudessa katsoo tästä muodostunutta ajatusta, mielikuvaa, minkä kokemuksellisesti tietää kuvaavan kaukana olevaa asiaa. Henkissielullisessa telepaattisessa tapahtumassa katsotaan mielikuvaa tai näkyä, mikä voi kuvata kaukana olevaa asiaa. Eräänä esimerkkinä filosofi Immanuel Kant on kuvannut kirjeessään Charlotte von Knobanchelle yksityiskohtaisesti Emanuel Swedenborgin näkyä Tukholman tulipalosta, minkä näyn yksityiskohdatkin voitiin myöhemmin vahvistaa.

Hypnoosissa suoritettavassa "vesilasikoeokeessa" tulee hyvin esiin kokeellisesti, itse asiassa yksiselitteisesti, ettei tajunta, mieli rajoitu aivoihin. Kehosta irtautumiskokemuksessa voidaan havainnoida asioita, joista ihmisellä tai aivoilla ei ole voinut olla mitään tietoa. Kuolemanrajakokemuksissa "kuollut" on voinut tehdä havaintoja minätajuntana, henkisenä olentona pystyen liikkumaan ajatuksen voimalla kaukana kehostaan. Jos ihminen on tehnyt havaintoja ilman aivotoimintaa, niin havainnot on täytynyt tehdä mielellä eikä aivoilla eikä jonkinlaisena aivotapahtumana. Kun Kolumbus lähti purjehtimaan Intiaan, niin monet pelkäsivät, että maapallo on pannukakkumuotoinen ja reunalta voi pudota avaruuteen. Kun Kolumbus kohtasi ensimmäiset vastaan tulleet linnut, niin samalla tiesi, että kaikki on hyvin. Pienikin asia voi olla merkittävä.

Aitoja henkisiä valokuvia sekä henkisiä tapahtumia on ollut inhimillisesti katsn rajattomasti. Yksi ainoa aito henkinen valokuva ja aito henkinen tapahtuma osoittaa omalla tavallaan henkisen todellisuuden tai rinnakkaistodellisuuden olemassaolon. Eräänä käytännön esimerkkinä todistamisen vaikeudesta: jos ihminen näkisi ja mahdollisesti valokuvaisi ufon, niin tapahtuma olisi kokijalle todellisuus. Yksi ainoa aito ufoalushavainto tekisi ufoasian todelliseksi, vaikka ei todistetuksi.

Hetkenkin kehosta irtautumiskokemuksessa menetetään usein kuolemanpelko Ihminen tarkkailee tällöin henkissielullisena olentona aineellista kehoaan, esimerkiksi takaraivoaan samalla kokien suuren vapauden ja keveyden, pystyen liikkumaan ajatuksen voimalla. Samalla huomaa, ettei tarvitse kehoaan ajatteluun ja ettei olemassaolo ole riippuvainen aineellisesta kehosta.

Maallisessa todellisuudessa eletään maallista todellisuutta, mutta henkisessä todellisuudessa, rinnakkaismaailmassa ajatukset muuttuvat hyvin todellisiksi. Olisi olennaista puhdistaa mieltään ja ajatuksiaan kielteisyydestä, kukaan muu ei sitä tee. Omat ajatukset heijastuvat ihmiseen takaisin kuin peilistä. Henkisten kirjojen mukaan kuoleman jälkeen kohdataan omat ajatukset todellisuutena.

Varsinkin yliopistotieteeseen liittyy materialistinen ahdasmielisyys. Jos jokin asia ei sovi tähän malliin, niin se torjutaan, kielletään, vähätellään, haudataan unohduksiin. Materialistisessa ajatusmallissa voidaan aina vaatia, että jokin tapahtuma ollakseen totta, pitäisi voida näyttää toteen kaikkialla maailmassa ja loputtomiin. Tapahtuma on kuitenkin todellista, vaikka se tapahtuisi vain kerran hyvin todennettuna.



Kuvateksti. Neitsyt Maria. The Chapel of Our Lady of the Miraculous Medal in Paris
Elämä on täynnä ihmeitä, mystikkaa, jos niiden antaa tulla tietoisuuteensa. Usein myös taiteilijat antavat virikkeitä elämän mystisestä puolesta. Esimerkiksi uskonnollista taulua voi katsoa vain maallisena taideteoksena, mutta siinä on myös sisäinen puoli, syvällinen sanoma. Tähän sanomaan voi myös virittäytyä hetkeksi keskittymällä ilman ajattelua, odotuksia.

Elämän hienovaraisiin vivahteisiin, Luojan huomionosoituksiin, suoranaisiin kosketuksiin, yleviin rakkaudellisiin virikkeisiin, mielikuviin pitäisi keskittyä hetkeksi, samaten kohottavaan musiikkiin, uskonnollisiin symboleihin, pyhiin sanoihin, henkisen kirjan mielikuviin, aavistuksiin, elämän ihmeisiin, luonnon kauneuteen jne. Pitäisi olla hetkessä tarkkaavainen, etsiä tilanteita, missä voi kokea Hengen innoituksen, Luojan rakkaudellisen kosketuksen. Ei kuitenkaan voi kokea, jos alkaa ajatella. Ajatteleminen keskeyttää kokemuksen.



Kuvateksti. Kirkkotaulu. Jokainen on oma pappinsa. Ihmisen ja Luojan välissä ei ole ketään toista. Vapaa tahto antaa ihmiselle mahdollisuuden luoda oma arvomaailmansa ja uskoa mihinkä haluaa. Jeesus kuvasi yksityiskohtaisesti kristityn elämäntavan. Jeesuksen kuvaama kristityn elämäntapa korostaa henkisiä kokemuksia, hengellisyyttä, jopa ensimmäisenä tavoitteena Luoja-, taivaskokemus. Jeesuksen mukaan jokaiselle on tärkeätä oma pyrkimys, rukous, painottaen ajatuksien, sanojen ja tekojen hallintaa sekä hyväntahtoisuutta.

Luterilaisen kansankirkko suhtautuu kielteisesti henkilökohtaisiin pyrkimyksiin, henkisiin kokemuksiin, jopa Luojan kokeminen on kirkkoa häiritsevää ja kirkonoppien vastaista. Teoilla ja ajatuksilla ei ole kirkon mukaan merkitystä pelastumistapahtumassa. Periaatteessa kristitty on kuitenkin Jeesuksen ohjeita tunnustava ja toteuttava.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana, kun Nokian kirkkoherran johtama Nokia- missio herätysliike eliminoitiin luterilaisesta kirkosta, niin kirkon korkeimman johdon mukaan liikkeessä on kirkolle vieraita pyrkimyksiä. Kirkkoherran vetoaminen Raamattuun ei auttanut asiassa.

Iltalehdessä (internet) 25.02.2017 Paavi Franciscus arvosteli saarnassaan joitakin katolilaisia kovin sanoin tekopyhyydestä. "On skandaali sanoa yhtä ja tehdä toista. Se on kaksoiselämää, paavi aloitti. Paavin mukaan tämäntapaisia katolilaisia on paljon. Hän antaa lopuksi ymmärtää, että on parempi olla ateisti kuin tekopyhä katolilainen."



Kuvateksti. Ihmisyydessä on aivan keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. Kun ihminen huomaa, että on takertunut johonkin virheelliseen käsitykseen, elämäntapaan, ruokailutottumukseen, paheeseen jne, niin sananmukaisesti tästä pitäisi murtautua pois.

Eräänä esimerkkinä kirkkoherra Voitto Viro tuo syyn protestanttien kielteiseen suhtautumiseen mystiikassa Kristuksen kohtaamisesta: "ihmisen syntisyys ja vanhurskauttamisopin perusteet vaarantuvat". Jeesus opetti aivan päinvastaista. Jeesuksen mukaan jokaisen pitäisi pyrkiä henkisiin kokemuksiin, jopa ensimmäiseksi tietoiseen Luojakokemukseen. Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa elämäntavan, kuinka tämä onnistuu jokaiselle.

Suurin onni ja autuus on Luojayhteyden kokeminen. 1-2 sekunnin kokemus muuttaa koko elämän ja poistaa samalla mahdollisen kuolemanpelon.



Kuvateksti. Mielellä ei ole omaa harkintakykyä ja minän pitäisi olla tarkkaavainen, mitä mielelle harhautusmielessä syötetään. Mieltä pyritään harhauttamaan jonkin itsekkään asian ajamiseksi, esimerkiksi kaikki arvostavat voimaa. Kun mainostetaan voimakassuolaista ruokaa, niin siinä ei ole kysymys mistään voimasta vaan mainostajan harhautustempusta, pitäisi puhua epäterveellisestä lisäsuolasta. Samantapainen harhautustemppu on puhua elämän pakenemisesta uskontoon. Kaikki kokevat pakenemisen tässä yhteydessä arveluttavana. Uskonnon tarkoitus on auttaa ihmistä löytämään elämän taustalla oleva henkinen todellisuus, oma tietoinen Luoja-, taivaskokemus. Tämä on jokaiselle mahdollista. Kokemus on kokijalle yksiselitteinen ollen tapahtumana myös suurin onni ja autuus.

Rakkaudesta

Henkissielullisesti aineellinen keho on pelkkä kuori, jolla ei ole elämää, tajuntaa tai ajattelua ilman Luojan huomiota, energiavirtausta. Mielen ja egon pitäisi olla minän työvälineitä eikä päinvastoin. Mitä enemmän minä samastuu ja takertuu kehoon sekä egoon, niin sitä enemmän etääntyy Luojayhteydestä. Toisinaan ihminen lähestyy henkisyyttä ajatellen, kuinka ego voi hyötyä siitä. Henkisessä kehitystapahtumassa ihmisen huomio ja painopiste alkaa siirtyä egosta Luojayhteyteen, erillisyydestä elämän ykseyteen. Mitä enemmän kiinnittää huomiota Luojaansa, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Luojakokemuksessa jokainen huomioi ja kokee Jeesuksen sanat, että minä ja Isä olemme yhtä.

Sielu, korkeampi minä Luojan työvälineenä elävöittää kehon ja ihmiselämän ollen puhdasta rakkautta, osa Luojaa. Hindulaisuudessa käytetään ihmisen Luojasta nimitystä monadi. Tämä on mahdollista kokea ja nähdä kolmannella silmällä. Ihminen on kaiken aikaa Luojansa rakkauden kohde ja Luoja onkin lähempänä kuin oma hengitys.

Näin sattumakin muuttuu näennäiseksi eikä mitään tapahdu Luojansa tietämättä, mutta henkisten kirjojen mukaan Luoja ei estä ihmisen vapaan tahdon toteutumista, omaa valintaa. Ihmisen mieli on osa Luojan Mieltä ja näin osa suurta kokonaisuutta. Carl G. Jung toi tämän esiin kollektiivisen piilotajunnan käsitteessä, missä kaikki tapahtuu ja kaikki ovat yhteydessä toisiinsa.

Samanlainen energia vetää toista puoleensa kuin magneetti hyvässä ja pahassa. Neale Walsch on kanavoinut kirjoissaan Luojan ja ihmisen välistä kommunikointia ja kuinka tämä tulee hyvinkin todelliseksi. Ihmisen on kuitenkin vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksien vastaisia asioita

Korkeamman minän rakkaus ja tähän liittyvä tietoisuus pitäisi tuoda maalliseen elämään. Puhutaan myös sisäisestä lapsesta, tiestä Luojayhteyteen. Tämä ei järkeile eikä väittele, vaan Sielu on puhdasta rakkautta ja tietoisuutta. Tähän sisäiseen, sielulliseen puoleen liittyy avoimuus, arvostelemattomuus, vilpittömyys, luonnollisuus, ilo, hyväntahtoisuus elämää kohtaan, intuitio ja välitön tieto Sielu näkee elämän ykseytenä, Luojan luomuksena, Tämän luomana elämän ihmeenä. Jeesuksen sanat, että mitä teette pienimmille, teette Hänelle, voidaan ymmärtää myös laajemmin.

Rakkaus on jumalallinen ominaisuus, Luojan värähtelyä, ihmisen ja Luojan yhdistävä tekijä. Rakkauteen liittyy maallisella tasolla tasapainoisuutta, onnellisuutta, ymmärryksen ja tietoisuuden kohoamista, energisyyttä, luovuutta, intuitiota. Ihminen voi kohdentaa tämän luovan voimavirran myös johonkin pieneen maalliseen osa-alueeseen.

Neale Walsch kanavoi rakkauden olemuksesta kirjassaan ("Keskusteluja Jumalan kanssa I", WSOY,1999 sivu 31). Rakkaus on pyyteetöntä. Ajatukset, sanat ja teot perustuvat rakkauteen tai pelkoon. "Pelko on energiaa joka supistuu, sulkeutuu, vetäytyy yhteen, pakenee, kätkeytyy, kasautuu, vahingoittaa. Rakkaus on energiaa joka laajenee, avautuu, levittäytyy, pysyy, paljastaa, jakaa, parantaa." Pelko tarttuu kiinni, rakkaus päästää irti.

Kun ihminen syö ruokapalan, niin tapahtuu hyvin lukuisia aineenvaihduntatapahtumia, mistä kokijalla ei ole mitään tietoa. Samantapaisesti henkinen kehitystapahtuma, tietoisuuden kohoaminen tapahtuu automaattisesti henkisten lakien mukaan.

Ihmisen tulisi olla olla päämäärätietoinen, katse omassa Luojayhteydessä. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että pitäisi pitää korkeinta ajatusta aina mielessään. Valintatilanteessa olisi keskeistä, onko valinta elämää auttava vai tuhoava, mitä rakkaus tekisi tässä tilanteessa. Rakkaudellisuuden lisääntyessä vanhat kielteiset tapahtumat ja harmitukset työntyvät pois henkisistä rakenteista käsittelyä varten. Jokainen huomaa tämän alkaessa meditoida.

On olennaista nähdä asiat parhain päin, luoda siunaavia ja kiitollisia ajatuksia, pyrkiä antamaan anteeksi itselleen ja toisille sekä suhtautua myös itseensä rakkaudellisesti. Maallinen haava pitää puhdistaa kirkkaassa päivänvalossa ja antaa sen jälkeen parantua, mitä enemmän sitä kaivelee, niin sitä pahemmaksi tulee. Sama asia on henkisissä haavoissa. Walsch tuo esiin kirjoissaan kanavoituna tietona, että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Näin hyvä ja paha muuttuvat suhteellisiksi.

Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Huomisen Jumala" sivulla 318 tapahtumasta, missä ihminen on kahden pahan välillä. "Elämä panee sinut valitsemaan kahden pahan välillä silloin, kun olet tekemässä valtavaa läpimurtoa kokiessasi sitä, kuka olet. Muista se aina. Kovat valinnat ja niiden eteen joutuminen ovat aina sielun ilmoitus mielelle ruumiisi välityksellä, että on kokonaisolemuksesi kehitysharppauksen aika."

Carl G. Jung lähestyy samaa asiaa tiedemiehenä kiinnittämällä huomiota, että tietoinen yhteys oman psyykkisen ytimen kanssa alkaa usein persoonallisuuden haavoittumisella. Tämä on kutsu, vaikka sitä ei sellaiseksi tiedosteta. Ihminen kokee, että oma halu tai tahto on estetty ja tavallisesti tämä este projisoidaankin johonkin ulkopuoliseen, olosuhteisiin tai ihmiseen. Ihmisen pitäisi kääntyä suoraan "pimeyttä" tai pelkoa kohti ja tällä tavalla selvittää, mitä sisäinen itse ihmiseltä haluaa, mikä on salainen tavoite. Tässä sisäisen itsen lähettämät unikuvasymbolit ovat keskeisiä, koska kysymys on uusista ratkaisuista, mihin vanhat ajatukset eivät sisällä vastausta tai ratkaisumallia. (Tarkemmin otsakkeessa Carl G. Jungista)

Jokaisen elämä etenee omien ajatuksien mukaisena valinnan vapauteen liittyen joko oikeata tai vasenta tietä eli hetki hetkeltä ihminen joko lähestyy tai etääntyy Luojastaan. Luojan voi tiedostaa vain rakkaudessa ja totuudessa.

Olisi olennaista valita elämäntapana, jossa rakkaudellisuus, ystävällisyys, ystävyyden vaaliminen, hymyyn vastaaminen, huomaavaisuuden osoittaminen, kohteliaat lämpimät sanat, elämän ja toisten auttamisesta pääsisi mukaan elämään. Kaikki tapahtumat missä on rakkaudellisuutta auttaa Sielua lähestymään ihmistä. Maalliseen ulkokohtaiseen elämäntapaan pitäisi saada mukaan sisäinen kokeminen olemalla läsnä oleva ja keskittymällä hetkeksi elämän kohottaviin tapahtumiin

Sielulliseen auttamishaluun, inhimillisyyteen liittyy myös toisinaan toisen puolelta tietoinen harhauttamispyrkimys, joka voi aiheuttaa mielen pahoittamista ja suoranaisia vaikeuksia, esimerkiksi liian suuren lainan takauksena, väärälle henkilölle luottamuksellisten tietojen antamisena, tulemalla tavalla tai toisella hyväksikäytetyksi jne. Ihmisyyteen pitäisi liittyä myös maalaisjärjen käyttäminen.

Usein ihmiset ylimitoittavat kielteiset mahdollisuudet suojautumalla tarpeettomasti inhimillisyyden kustannuksella kovuuden panssarin alle luomalla muista välinpitämättömän ulkokohtaisen elämäntavan. Mutta mitä enemmän kuolettaa inhimillisyyttä, kokevaa rakkaudellista ihmisyyttä, niin sitä vaikeampaa on tiedostaa omaa Luojayhteyttä, omaa henkistä olemassaoloa. Rakkauden tunne elävöittää, tehden elämän elämisen arvoiseksi ja rakkauden puute näivettää inhimillisyyden tehden elämän kuivaksi sekä ulkokohtaiseksi.

On vaarana, että sisäinen lapsi, inhimillinen herkkyys umpiodaan suorastaan ajatuskipsiin ja sen sijaan korostetaan omaa järkevyyttä. Luojayhteyttä ei voi löytää maallisen mielen ajatuksista, mielipiteistä, opinkappaleista. Tarvitaan yhteys Sielun rakkaudelliseen herkkyyteen sekä elämän antamiin mahdollisuuksiin. Jeesus korosti jo 2000 v. sitten, että Luojaa pitäisi lähestyä lapsen kaltaisesti.

Syvässä rakkauden kokemuksessa kaksi koetaan yhtenä, tällöin ei ole puhetta ei voi kokea, jos ajattelee tai puhuu. Ajatteleminen tapahtuu maallisessa tietoisuustilassa ja keskeyttää kokemuksen. Luoja on lähempänä kuin oma hengitys säteillen läsnäoloa, rakkautta, armoa ja valoa. Tämä on mahdollista tuntea, havaita ja tiedostaa kokemalla.

Lorna Byrnellä on synnynnäinen selvänäkökyky ja tämän avulla on ollut aivan lapsesta asti läheisessä, tietoisessa vuorovaikutuksessa enkeleiden kanssa. Enkelit ohjaavat, neuvovat, rohkaisevat kaikkia rakkaudellisiin, elämää auttaviin ja kohottaviin valintoihin. Byrne kuvaa kirjoissaan, mitä samalla tapahtuu henkisessä rinnakkaistodellisuudessa. Esimerkiksi kirjassaan "Taivaallinen rakkaus" Byrne kuvaa lapsuuden tapahtuman, missä hänen isästään vapautui hiljalleen pehmeää rakkaudellista usvaa, joka liikkui äitiä kohti. äidistä tuli samanlaista usvaa. Nämä usvat liittyivät toisiinsa ja kimmelsivät kuin jää auringonpaisteessa. idin tiuskaistua tämä rakkaudellinen voima katosi



Kuvateksti. Jokainen pyrkii onnellisuuteen. Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden kokeminen. Luojan läsnäolo jää huomaamatta, jos uppoutuu vain maallisuuteen ja maallisiin mielipiteisiin.

Jokaisen pitäisi aina hetkeksi pysähtyä ja virittäytyä henkisesti kohottavaan, kuten elämän ihmeisiin, rukoukseen, meditaatioon, rakkaudelliseen tapahtumaan, kohottavaan musiikkiin jne. Maallisen elämän ulkokohtaisuus pitäisi muuttaa enemmän ja enemmän sisäiseksi kokemiseksi. Tämä onnistuu pyrkimällä olemaan läsnä oleva ja näin tietoinen mitä elämässä tapahtuu.

Neale Walsch kanavoi telepaattisesti kirjassaan "Ystävyys Jumalan kanssa" (WSOY, 2003) sivulla 28 seuraavasti: "Minä olen aina läsnä elämässäsi. Kaikin tavoin. Mutta sinä tiedostat läsnäoloni selvemmin, kun teet näitä asioita; kun hymyilet tai rakastat tai laulat tai kirjoitat sydämesi halusta. Se on korkein versio siitä, kuka minä olen, ja kun ilmennät näitä ominaisuuksia, ilmennät minua."

Jos ihminen uskoo pelottavaan, kostonhimoiseen Jumalaan, niin omat ajatukset tekevät Luojan löytämisen hyvin vaikeaksi. Rakkaus ja pelko ovat toisensa poissulkevia. Luojan voi tiedostaa vain rakkauden kokemuksessa. Jeesus puhui rakkaudellisesta Isästä.

Maallisessa elämässä ihminen on maallisessa mielikuvatulvassa, mikä pyrkii täyttämään yksipuolisesti mielen. Ihmisen pitäisi olla Luojayhteyden vuoksi aktiivinen. Varsinkin alkaessa meditoida mieleen tulee vanhoja harmituksia. Ne on hyvä sanoa ääneen tai kirjoittaa, jotta voisi vapautua niistä. Pelkkä ajattelu ei ole riittävää.

Luojaa tulisi rakastaa yli kaiken, mielessä Luojaa ei saisi vaihtaa "paholaiseen". Rukous on ajatus, jos ihminen luo kielteisiä mielikuvia, niin virittäytyy niihin ja yrittää huomaamattaan kutsua niitä elämäänsä, esimerkiksi keskittymällä synteihin, syyllisyyteen, kaltoinkohteluun, elämän vääryyksiin, kuvittelemalla olevansa surkea jne. Mitä enemmän mielessä on kielteisyyttä, niin sitä vaikeampaa on korkeamman minän ilmentyä ihmisessä ja ihmisen kautta. Jos ihminen ei rakasta itseään, niin ei pysty rakastamaan muitakaan. Rakkaus ja pelko ovat toisensa poissulkevia. Luojaakaan ei voi kokea kuin rakkauden ja onnellisuuden värähtelyissä.

Isä meidän rukouksessa painotetaan syntivelkamme anteeksiantoa niin kuin me annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille. Henkisissä kirjoissa tuodaan esiin, ettei Luoja ole kiinnostunut ihmisen erehdyksistä vaan edistymisestä. Erehdykset kuuluvat ihmisyyteen. Toiset ihmiset ovat tietyllä tavalla kuin peilejä auttaen ihmistä huomaamaan omia virheitään. Maallisen elämän tarkoitus on kokea Luojayhteys, mihin Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi.

"Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä". “Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” Matt. 15:32-39. Jeesus jatkoi: "Etsivä löytää. Kolkuttavalle avataan."

Jeesus kehotti hengellisyyteen eli henkisiin kokemuksiin Kristuksen henkimaailman kanssa. Valkoiset enkelit ovat Luojan palvelijoita auttaen ihmistä monella tavalla, tällöin henkinen kokemus, esimerkiksi valkoisen enkelin rakkaudellinen havaitseminen ja kokeminen on erityinen armonosoitus. Ihmisen tulisikin pitää fokus Kristuksessa, muutoin on vaara uppoutua yksipuolisesti maallisuuteen ja maallisiin mielipiteisiin.

Maallisen ja hengellisen tapahtuman ero voi vaikuttaa ulkoisesti pieneltä, esimerkiksi ikonia voi tarkastella väreinä, hahmoina eli maallisena taideteoksena. Mutta jos keskittyy ikoniin ja sen sanomaan, niin tapahtuma voi muuttua Pyhän Hengen läsnäoloksi ja kokemukseksi. Sama asia on kirkonmenoissa. Tällöin tapahtumat voivat edetä kuin liukuhihnalla maallisena näytelmänä, mutta jos on mahdollista keskittyä hetkeksi, esimerkiksi Isä meidän rukouksen jälkeen, niin kirkollinen tapahtuma voi muuttua syväksi hengelliseksi kokemukseksi.



Kuvateksti. Ihmisen ja Luojan välissä ei ole "viidakkopolkua" vaan Luojaa pitäisi lähestyä Jeesuksen kehotuksen mukaisesti lapsen kaltaisesti eli rakkaudellisesti, vilpittömästi ilman odotuksia ja ennakkoehtoja työntämällä maallinen mieli ajatuksineen syrjään, ei voi kokea jos ajattelee. Hetkenkin Luoja-, taivaskokemus muuttaa koko elämän, tapahtuma on kuin "sokea" näkisi läheisensä. Ajatuksia tulee ja menee, kokeminen on ihmiselle todellista. Ajatus on vain apuväline, mikä vie kokemuksen portille, mutta ei ole itse päämäärä. Esimerkiksi on eri asia ajatella uimista kuin uida, puhua Luojasta kuin tiedostaa Tämä yksiselitteisesti.

Ego, keho ja mieli ajatuksineen ovat minän työvälineitä. Maallisessa elämässä Luojayhteys voi unohtua, kun minä samastuu ja takertuu yksipuolisesti näihin työvälineisiin. Tapahtumassa on symbolinen vastaavuus, jos näyttelijä samastuu ja tuo siviilielämään roolihahmonsa. Jos ego voimistuu, niin se tapahtuu aina Luojayhteyden kustannuksella eli mitä läheisempi Luojayhteys on, niin sitä vähemmän ego, persoonallinen minä korostuu. Taivastietoisuudessa on yksi totuus, vaikka ihminen tuo sen esiin maallisessa elämässä omalla tavallaan eli korostaen mahdollisesti jotakin näkökulmaa omassa yhteiskunnassa.

Vaihtoehtohoidoista

Jokainen voi vaikuttaa mitä suuremmassa määrin elintavoillaan ja mielen hallinnalla omaan terveyteen sekä hyvinvointiin. Ihmisen pitäisi olla sopusoinnussa Itsensä kanssa. Toisinaan kivut ja vaivat viestittävät epätasapainoa tässä suhteessa. Vaihtoehtohoitoja voidaan nähdä myös keinona saattaa ihminen tasapainoon Itsensä kanssa.

Myönteinen elämänasenne on aina tärkeätä. Tämä korostuu vielä pitkäaikaisen sairauden yhteydessä. Myönteisyys vaikuttaa ihmissuhteisiin, ihmisen käyttäytymiseen, itsestään huolehtimiseen, ruokailuun ja liikuntaan. Mielentila vaikuttaa myös immunologiaan, joka on keskeistä elimistön omassa parantamistapahtumassa.

Iltalehdessä oli 9.7.2019 artikkeli, jossa käsiteltiin Scientific Reports julkaisua. Tässä käsiteltiin terveyshyötyä stressiin, mielialaan, lihasjännitykseen ja verenpaineeseen, mikä saatiin jo kahden tunnin oleskelusta viikon aikana luonnossa tai puistossa. Tässä tutkimuksessa ei huomattu lisähyötyä pitemmästä luonto-oleskelusta.



c. Beverly Litsinger

Kuvateksti. Rudolf Steiner kiinnitti huomiota, että ikivanhat pyhät paikat valittiin selvänäköisesti. Tällöin paikan valinta perustui paikan energisyyteen. Tällä tavalla oli käytössä ylimääräistä praanaa, mikä mahdollisti helpommin osallistujille henkisiä kokemuksia, henkisten ilmiöiden synnyttämistä sekä fyysistä parantumistakin. Myöhemmin kirkot pyrittiin rakentamaan tällaisiin paikkoihin.

Monien oireiden ja ajanmittaan sairauksien syy on omissa ajatuksissa, mielikuvissa. Kielteiset mielikuvat heijastuvat mielestä kehoon stressitiloina sairastuttaen sen ajanmittaan. Ihminen kestää hyvin lyhytaikaista stressiä, mutta ei pitkäaikaista, jolloin se vaikuttaa haitallisesti mm rasva-aineenvaihduntaan, elimistön puolustuskykyyn, jopa haavat paranevat hitaammin, tulehdukselliset tekijät lisääntyvät verisuonistossa, verenpaine nousee jne. Jokaisella on oma heikkoutensa, akilleen kantapäänsä, missä stressioireet tulevat ensimmäiseksi esiin.

Lääketiede on ollut lähes yksipuolisesti kiinnostunut vain "todellisista löydöksistä", eli löydöksistä mitkä näkyvät laboratoriokokeissa tai röntgenissä ja vastaavissa tutkimuksissa. Selittämättömän kehollisen oireen tai masentuneisuuden, haluttomuuden, ahdistuksen, pelkojen, unettomuuden takaa voi löytyä kuitenkin selvä oireita aiheuttava syy, kuten vanha "tunnehaava", kaltoinkohtelu. Pelkän lääkehoidon hyöty on tällöin näennäistä, se ei poista oireiden syytä.

Uutissuomalainen kiinnitti huomiota 5.5.2018 kuinka joka kolmas yleislääkärikäynti johtuu oireista, joille ei löydy mitään syytä. Toiminnallisiksi häiriöiksi katsotaan iso joukko erilaisia sairauksia ja oireyhtymiä, muun muassa fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä. Samankaltaisia mystisiä ja kiisteltyjä sairauksia on suuri joukko. Toiminnalliset häiriöt kuormittavat huomattavasti terveydenhuoltojärjestelmää, ja aiheettomat tai jopa haitalliset tutkimukset ja hoidot aiheuttavat suuria kuluja.

Edellisessä tulee korostetusti esiin, kuinka lääketiede on suuntautunut melko yksipuolisesti aineelliseen kehoon. Usein vaihtoehtohoidoissa onkin kysymys, että asiakkaalle annetaan aikaa ja näin mahdollisuus puhua mieltä painavista asioista, mikä on hoidollisesti aivan keskeistä.

Ihminen on rakkausolento eli pitäisi suhtautua myös itseensä rakkaudellisesti. Jos ei rakasta itseään, niin on vaikeata rakastaa muitakaan. Jos suhtautuu kielteisesti itseensä, niin suhtautuu näin muihinkin. Kielteiset mielikuvat aiheuttavat stressiä omina mielikuvina sekä pyrkivät heijastumaan peilikuvina toisista. Samanlainen energia vetää puoleensa toista samanlaista hyvässä ja pahassa, esimerkiksi varjonergioina. Olisi tärkeätä olla hyväntahtoinen ja huolellinen mieleensä hyväksytyistä ajatuksista. Ei saisi hyväksyä vääryyttä, kielteisyyttä itseään tai muita kohtaan.



Kuvateksti. Katutaidetta Berliini. Mieli voi olla hetkellisesti pelkojen, vihan ja harmituksien vallassa. Tällöin pieni ärsyke voi laukaista kohtuuttoman kielteisen reaktion, esimerkiksi sanomalla ilkeyden tai aiheuttaen raivokohtauksen. Hetken purkauksesta voi tulla pitkäaikainen murhe. Jeesus kehotti hyväntahtoisuuteen, korostaen mielen puhtautta eli jatkuvaa huolellisuutta, mitä ajatuksia ja tunteita hyväksyy mieleensä. Kielteisen tapahtuman toistuva ajatteleminen voi johtaa mielen pimeään lukkiutumiseen ja ihmisestä tulee kuvaannollisesti pimeyden majakka, jota rakkaus, myötätunto, inhimillisyys, elämän herkkyys ja kauneus ei kosketa.

Henkissielullisesti kielteinen ajatus pyrkii tuomaan ihmiselle kielteisen kokemuksen. Kielteinen ajatus on henkissielullisesti kielteinen ajatusdemoni vaikuttaen kohteeseen, mutta jääden heijastumaan myös lähettäjään. Maallisestikin ajatus on valtavan voimakas. Jokainen on ajatuksiensa kaltainen nähden elämänkin ajatuksiensa mukaisena. Omat ajatukset pyrkivät pakottamaan tapoihin ja käyttäytymis- sekä reaktiomalleihin, jotka voivat olla vähemmän harkittuja.

On kielteinen ajatus ihmisen itsensä muodostama tai toisten luoma, niin sitä ei saisi voimistaa, vaan sitä pitäisi pyrkiä vaimentamaan tai purkaa kokonaan. Toisinaan kielteinen ryhmäajattelu, pahanpuhuminen voi saada henkisen tai fyysisen väkivallan ilmenemismuotoja. Ajatuksesta tai pyrkimyksestä voi tulla jollekin kuin hypnoottinen suggestia, minkä toteuttaminen voi aiheuttaa tekijällekin suurta vahinkoa.

Kipua, oireita hoidettaessa mieleen voi tulla mielleyhtymä, kuten symbolinen mielikuva tai suoranainen muisto harmituksesta. Siitä vapautuakseen olisi tärkeätä tuoda asia esille. Sekä meridiaanit että tsakrat ovat herkkiä ajatuksille ja tunteille hyvässä ja pahassa. Näin ihmisen elinvoimaisuus ja tiedostaminen kytkeytyvät läheisesti omiin ajatuksiin, tunteisiin ja toiveisiin.

Lääketieteessä on kiinnitetty pitkään huomiota ristiriitaan, mikä on oireiden ja objektiivisten löydösten välillä. Esimerkiksi toisella voi olla selkärankassa suuria kulumamuutoksia ilman oireita ja toisella voi olla pienet löydökset, mutta voimakkaat oireet. Tähän toi lisävalaistusta Yle Teema 04.12.2012 ohjelmallaan "Mielen salattu voima", missä käsiteltiin ajatuksien ja sairauden suhdetta tutkimuksien pohjalta. Tässä kävi ilmi, että usko paranemiseen voi vaikuttaa, jopa enemmän kuin annettu hoito. Kielteiset ajatukset ja odotukset pahentavat oireita vaikuttaen suoraan kipukeskuksiin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että lääkärissäkäynneissä, jopa 90% liittyy stressiin.

Kun näyttöön perustuva lääketiede eli tieteellisiin tutkimuksiin tukeutuva ajattelutapa siirtyy mielen alueelle, niin tällöin tieteellisyyden korostaminen tai tieteellisyyden vaatiminen asiassa kuin asiassa on usein naivia. Esitetään "paavillisesti" näennäistieteellisiä mielipiteitä tieteellisyyden kaavussa.

Eräänä esimerkkinä kun kuntoutetaan henkisiä kolhuja saanutta, niin tämän suhtautuminen kuntoutukseen, kttu turvallisuuden tunne, halukkuus yhteistoimintaan, oma aktivoituminen ovat keskeisiä. Voi olla, että luottamuksellinen ihmissuhde on tärkeämpi kuin jokin tietty hoitomenetelmä. Toisaalta läheisen ihmisuhteen muodostuminen ei välttämättä ole yhteydessä korkeaan koulutukseen tai kuntoutuspaikkaan. Jokin hoitoidea voi toimia hyvin, vaikka siitä ei olisikaan tieteellistä näyttöä. Oman ymmärryksen, käytännön kokemuksen, terveen maalaisjärjen käyttäminen on keskeistä. Läheiset ja itse asiakas huomaavat heti myönteisen hoitovaikutuksen. Vastaavasti lapsen vanhemmat havaitsevat heti, jos hoito tai hoidot vaikuttavat suotuisasti.

Vaihthtohoitoja on sadoittain ja uusia tulee kaikenaikaa. Puhutaan myös täydentävistä hoidoista, pehmeästä ja luonnonmukaisesta lääketieteestä. Keskieuroopassa näillä on merkittävä asema ja pitkät perinteet, varsinkin yrttihoidot ovat kiinnostuksen ja myös tieteellisen tutkimuksen kohteena. Suomessa halutaan korostaa vaihthtohoitojen ja koululääketieteen vastakkainasettelua. Osassa hoitotapahtumia nämä toimivatkin samalla reviirillä. Vaihthtohoidoista siirtyy kaikenaikaa hoitomuotoja myös koululääketieteeseen, eräänä erikoisuutena toukkahoidot. Osassa vaihthtohoitoja on vuosia kestävä, korkeatasoinen ammatillinen koulutus ja korkea moraalinen taso.

Terapeutti voi olla kuka tahansa



Terapeutti nimikettä ei ole kuitenkaan mitenkään suojattu, eli kuka tahansa voi käyttää nykyisin ko. nimikettä ja toimia terapeuttina, jopa ilman minkaanlaista koulutusta. Tämä on mahdollistanut monenlaisia arveluttavia hoitoja ja tapahtumia, kuten hypnotisoitujen asiakkaiden hyväksikäyttöä, salassapito-ongelmia jne.

Vaihthtohoidot ovat pääosin suuntautuneet hoitamaan kehollisia oireita sekä mieltä painavia asioita. Kielteiset mielikuvat, harmitukset heijastuvat tavalla tai toisella myös jossakin vaiheessa kehollisina oireina. Toisinaan asiakas tietää jo etukäteen ongelman syyn, toisinaan se voi paljastua vasta hoito- tai keskustelutapahtumassa. Tässäkin on keskeistä tuoda kielteinen ajatus, tunne, vanha kokemus käsittelyyn tietoiseen mieleen. Pelkkä ajattelu ei riitä, asia pitäisi sanoa tai kuvaannollisesti huutaa ulos. Joskus riittää asiasta kirjoittaminen tai piirtäminen.

Monet asiakkaat hakeutuvat vaihthtohoitoihin lääkärissä käynnin jälkeen. Tavallisesti asiakkaalle on vakuutettu, ettei ole mitään kehollista sairautta ja toisaalta mahdollisilla lääkehoidoilla ei ole ollut toivottua vaikutusta. Jokainen ainakin aavistaa, että kielteiset mielikuvat, stressi enemmin tai myöhemmin sairastuttavat.

Toisinaan ihmisen psyykkinen rakenne on niin heikko, että sitä pitää vuosia vahvistaa, ennenkuin on mahdollista käsittellä ikäviä asioita. Näissä ammattiauttajan apu on keskeistä. Mikä toiselle on lähes merkityksetön asia, niin se voi olla toiselle lähes elämän pilaava asia. Mielenterveysasioissa asiakkaalla voi olla erinomainen ajatuksien ja tunteiden erottelukyky, mutta aivan poikkeuksellisen huono kestokyky niiden käsittelyyn. Oireiden analysointi, puhumattakaan hypnotisoinnista, pyrkii laukaisemaan hallitsemattoman mielenterveystapahtuman. Kun on mielenterveysasioista kysymys, niin asiakkaita saisi vain myönteisesti ja rakentavasti tukea sekä maadottaa maalliseen todellisuuteen.

Psykoterapeutti on nimikesuojatutta ammatti, kuten lääkäri, psykiatri (lääkäri, joka on erikoistunut alalle) ja psykologi. Psykoterapeutilla on pitkäaikainen yliopistollinen koulutus. Yhteiskunta ottaa koulutuksen huomioon antamalla näiden ryhmien hoidoista Kela-korvauksia. Psykoterapeuttisen pätevyyden saanut psykologi olisi ihanteellinen hoitamaan tunnehaavoja, kaltoinkohtelun seurauksia, psyykkisistä syistä johtuvia kehollisia oireita jne, mutta käytännössä on poikkeuksellisen vaikeata päästä vastaanotolle.

Inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja terapiatapahtumassa joidenkin henkilöiden kanssa on hyvä rakentava, myönteinen ilmapiiri, koetaan sympatiaa, myötätuntoisuutta, on helppo puhua oireistaan ja asiaan liittyvistä asioista. Asiakas pystyy tässä yhteydessä helpommin oivaltamaan oireidensa taustatekijöitä, syy-yhteyksiä. Terapeutilla (ja kuuntelevalla lähimmäisellä) voi olla syvällistä sisäistä ymmärrystä ja herkkyytä tiedostaa oireiden syitä ja tälläkin tavalla auttaa hoito- tai keskustelutapahtumassa. Tällaiset kyvyt eivät aina ole saavutettavissa yliopistokoulutuksella. Joillakin vaihthtohoitoja antavilla on selvänäkökykyä, eli aavistamisen asemasta näkevät kipukohdan syyn. Vaihthtohoidoissa on tyypillistä yhdistää erilaisia hoitomuotoja, kuten keskustelua, vyöhyketerapiaa, luonnon lääkkeitä, rukousparannusta jne.

Itse kukin ymmärtää vaikeudet, kun uskovainen puhuu omasta arvokkaasta henkisestä kokemuksestaan uskontoon kielteisesti suhtautuvalle materialistisille psykiatrille.

Vaihthtohoidoissa korostetaan luonnonmukaisuutta, luonnon tuotteiden parantavaa voimaa, esimerkiksi merileväpillerissä on kaikki luonnon sata alkuainetta, mutta monivitamiinipillerissäkin on vain pieni määrä.

Tieteellisten aivotutkimuksien avulla voidaan manipuloida ihmisiä



30.04.2010 TV I:n uutisissa käsiteltiin viimeisiä tieteellisiä aivotutkimuksia, kuinka mainostoimistot pystyvät käyttämään tätä tietoa hyväkseen manipuloidessaan ihmisten ostoskäyttäytymistä vetoamalla tunteisiin. Tiedostamattomiin, syviin tunteisiin koskettamalla saadaan ihmiset käyttäytymään ja myös ostamaan tuotteita, jotka ovat ihmisen itsensä edun vastaista. (Vuosituhansia mieltä on manipuloitu uskonnossa ja politiikassa vetoamalla olemassaoloa uhkaaviin vaaroihin ja syviin, epämääräisiin pelkoihin.)

On keskeistä mitä syö



Ruoassa käytetyt lisäaineet ovat hyvin tutkittuja ja yleensä vaarattomia. Tietenkin nitriitit ja keinotekoiset makeuttamisaineet liiallisesti käytettyinä ovat epäterveellisiä. Toisinaan maallikot sekottavat lisäaineet ja kemialliset myrkyt, joita käytetään kasvinsuojeluaineina Eräänä esimerkkinä sitrushedelmän kuoria ruoka-aineena saisi käyttää vain, jos ne ovat luomutuotteita. Kasviensuojeluaineet takertuvat nimenomaisesti kuoriin. Kun appelsiinitarhassa linnut kuolevat syötyään hyönteisia, niin kasviensuojeluaineiden myrkyllisyys on pelkkänä havaintonakin selviö. Varsinkin kemialliset aineet, joita elimistö ei pysty hajottamaan tai poistamaan muuttuvat välittömästi tai ajanmittaan solujen toimintaa haittaavaksi kuonaksi. Ei kukaan autoilijakaan laita öljyn sekaan santaa tai happoa. Samasta syystä olisi keskeistä tietää, millä syötävä on ruokittu. On mahdollista ostaa hyvinkin epäterveellistä ruokaa kauniisti pakattuna.

Kemiallinen teollisuus pitää tietoisesti tai tietämättään ihmisiä "kkaniineina". Puhutaan esimerkiksi voimakkaista myrkyistä kasviensuojeluaineina. Pitäisi puhua tuholaismyrkyistä, joihin linnutkin kuolevat syötyään myrkytettyjä hyönteisiä. Elimistö kestää monia myrkkyjä hyvin pieninä pitoisuuksina, tätä näkökulmaa usein korostetaan. Tässä yhteydessä unohdetaan mainita, että monet "kasviensuojeluaineet" ovat elimistölle vieraita ja se voi olla kykenemätön hajottamaan niitä eli pikkuhiljaa kehoon kertyy enemmän ja enemmän monenlaisia myrkkyjä ja lopulta nämä voivat tuhota sen. Asiaa vielä edesauttaa, että useat raskaat metallit poistuvat elimistöstä äärettömän hitaasti, vaatien jopa vuosikymmeniä, vaikka uutta altistusta ei olisikaan. Nyt on herännyt aiheellinen epäily, että kemiallisesti aiheutetut perimämuutokset siirtyvätkin sukupolvesta toiseen.

Kuudes aisti on osa ihmisyyttä



Vaihtoehtohoidoissa pyritään lähestymään ihmistä kokonaisvaltaisesti eli pyritään huomioimaan ihminen henkissielullisena olentona.

Henkissielullisesti ihminen on kaiken aikaa myös henkisessä rinnakkaistodellisuudessa Luojan läsnäolossa, Tämän huomion ja energiavirtauksen kohteena. Näin ihmisen elämä, tajunta ja ajattelumahdollisuuskin tulevat Luojan huomiosta. Henkissielullisesti nukahtaminen tarkoittaa tämän huomion hetkeksi poissiirtymistä.

Vaihtoehtohoidoissa korostuu tasapaino Itsensä, Luojansa kanssa. Jokaisella on sisäinen, korkeamman henkisen minän malli, minkä kanssa pitäisi olla sopusoinnussa. Epätasapaino heijastuu enemmin tai myöhemmin psyykkisinä ja kehollisina oireina, usein tapahtumaa kuvataan stressioireina.

Rudolf Steiner on kuvannut kirjoissaan yksityiskohtaisesti henkimaailmaa ja henkistä tiedostamista. Tämä on itsekasvatuksellinen tapahtumaketju, missä henkiset voimat tekevät vähitellen ihmisen henkisesti näkeväksi. Tässä on keskeistä tsakrojen tasapainoinen aukeaminen, samalla kun kaikenaikaa ihmisyydessä kasvetaan. Steiner painottaa pitkäjänteisyyttä, myötätuntoisuutta, meditaatiota ja ajatuksien huolellista tarkkailua. Ihminen voi olla henkisellä tiellä pitkällä ja voi olla mahdollisen henkisen näkemisen suhteen aivan kynnyksellä tietämättä asiaa.

Selvänäköisyyden ja -kuuloisuuden kehittyminen on luonnostaan ihmisyyteen kuuluva ominaisuus, joka meidän aikanamme tosin on suuressa määrin torjuttu ja kielletty. Maallisen elämän lisäksi ihminen on kaikenaikaa henkimaailmassa, Luojan läsnäolossa. Omat maallisuuteen ja persoonallisuuteen sitoutuneet ja takertuneet ajatukset on suurin este. Luoja, elämän ykseys pitäisi ottaa huomioon omassa elämässä. Henkisten kykyjen kehittymisessä on kysymys herkkyydestä, havaintokyvystä, jonka pitäisi lisääntyä yhdessä ihmisyyden kasvun kanssa. Luonnollista herkkyyttä, tarkkaavaisuutta, mitä vastakaikua tapahtumat itsessä herättävät voi kehittää monella eri tavalla. Rudolf Steiner on tehnyt tästä varsinaisen tieteen, hengentieteen. Ihminen tekee oman osansa ja varsinaisen henkisen kyvyn aukaisun tekee korkeampi minä, kun katsoo ihmisen siihen kypsyneen. Henkisten porttien aukaisemista ei saisi tehdä väkisin, esimerkiksi joillakin käskysanoilla. Tapahtuma olisi sama kuin joutuisi nyrkkeilykehään ilman asianmukaista valmistautumista. Henkisyyden avautuessa ihminen tulee entistä tietoisemmaksi elämään liittyvistä vastakkaista voimista, elämää rakentavista ja tuhoavista voimista.

Edgar Cayce maailman kuuluksi transsiohjeillaan



Edgar Cayce pystyi itseaiheutetussa transsitilassa antamaan yksityiskohtaisia hoito-ohjeita. Osa hoidoista on kaikille sopivia ja ilmeisen ajattomia. Eräänä esimerkkinä Caycen suositteli ei bakterielliseen eturauhastulehdukseen (prostatiittiin) seuraavia hoitoperiaatteita (Lääketiede ei osaa hoitaa tätä kroonista vaivaa. Kylmän tiedetään olevan tautia aktivoiva.):

Hoitosuosituksissa korostuu elinvoiman lisääminen paikallisesti ja yleisesti eli pitäisi elää kaikilla tavoilla terveellisesti. Pitäisi kiinnittää huomiota myönteiseen ajatteluun myös mielikuviin parantumisesta. Riittävä liikunta on keskeistä. Selän hieronta vaikuttaa myönteisesti. (Jos selässä on jännitystiloja, niin se vaikuttaa verenkiertoon haitallisesti). Kehon kuona-aineiden poistamiseksi suositteli ylimääräisen veden nauttimista päivittäin. Toisaalta ei saisi syödä elintarvikkeita, mitkä tarpeettomasti rasittavat elimistön puhdistamismekanismeja

(Esimerkiksi on eri asia syödä muikkua kuin madetta, joka on syönyt viemärin suulle myrkkyihin kuolleita kaloja, peitattua siemenviljaa syönyttä fasaania tai luomukanaa. Levätoksiinit voivat tehdä terveellisestä kalasta tai simpukasta jopa tappavan myrkyllisen jne. Jos käyttää maitotuotteita, niin ei ole lääketieteellistä tarvetta syödä eläimen lihaa, naisilla voi olla tarve syödä tällöin rautapillereitä. Henkissielullisesti syödään myös eläimen tuskaa, jos sellaista on. Tässä mielessä on eri asia syödä kanaa tai ymmärtävää, pelkäävää eläintä, kuten hevosta.)

Lämmöllä on edullinen vaikutus, kuten lämmin kylpy, sopiva vaatetus (kylmä on pahasta lantion alueella, ilmeisesti vaikuttaa hermoärsytyksenä heijastuen eturauhasessa verenkiertoa heikentävänä). Kasviksilla ja hedelmillä on korostetun tärkeä osuus ruokavaliossa. (Näillä on elinvoimaa lisäävä kyky, toimivat antioksidantteina, estävät ummetusta.) Cayce piti ummetusta erityisenä haittatekijänä ja sen hoitamista tärkeänä. Haitallisia ruokia ovat mm. paistetut, käristetyt, puhdistettu vilja, sokeri. Cayce tuo kirjoissaan esiin näkemyksen, että multippeli skleroosi johtuisi kullan puutoksesta.

On sinänsä erikoista, että luonnonsuojelijoiden mukaan luonnonvaraisille linnuille ei saisi antaa puhdistettuja viljatuotteita niiden ravinto-opillisen heikkouden vuoksi, karjankasvattajilla on sama suhtautumistapa oman karjan ruokinnassa. Eli viljasta poistetaan elimistölle välttämättömät aineosat, kuten kuitu, mineraalit ja vitamiinit sekä tämän jälkeen mainoksien avulla syötetään ihmisille. Kesällä 2013 Suomen TV:ssä näytettiin eri linnunpoikasia Hki:n keskusta, joita oli ruokittu mitä ilmeisimmin ns. roskaruoalla. Linnunpoikaset olivat elinkyvyttömiä, höyhenet ja sulat olivat vajavaiset sekä siivet vialliset. TV-ohjelmassa tuotiin esiin, että aikuinen lintu kestää roskaruokaa, mutta ei kasvava. Linnunpoikasille ruoka oli liian yksipuolista. Syöty ruoka tulee kaikille kehon rakennusaineiksi. On keskeistä kiinnittää huomiota, millaisista aineosista haluaa kehonsa koostuvan.

Olisi hyvä ajatella, että syöty ruokapala vaikuttaa sekä kehoon ja mieleen. Syödyn pitäisi lisätä elinvoimia. Mutta jos ruoka on liian "köyhää", jalostettu teollisesti elinvoimia lisäävät aineosat pois tai muutoin epäpuhdasta sisältäen haitallisia kemikaaleja, keinotekoisia rasvoja, niin päinvastoin kuluttaa ja rasittaa joskus pitkäaikaisesti kehon omia voimavaroja.

Vaalea vehnäleipä ja sokerituotteet aiheuttavat verensokerin suurta vaihtelua, näläntunnetta ja tätä kautta paino-ongelmia monine haittavaikutuksineen. Rasvakudos on kaikenaikaa vilkkaassa aineenvaihdunnassa teettäen elimistölle työtä ja kuluttaen tärkeitä aineita, jotta rasvat eivät pääsisi härskiintymään. Rasvakudoksesta elimistö pääsee eroon vain kulutuksen kautta. Tässä lihastyö ja liikunta ovat aivan keskeisiä. Jos on liikaa rasvaa, niin rasva tunkeutuu myös vääriin paikkoihin aiheuttaen näinkin monenlaisia häiriöitä, esimerkiksi tulehduksellisina muutoksina. Rasvasolut vievät toimintatilaa myös maksasoluissa ja näin maksan toiminta voi heikentyä olennaisesti.

Antioksidantit ovat välttämättömiä



Antioksidantteja on sadoittain, esimerkiksi C-vitamiini. Näitä tarvitaan hapettuneiden, haitallisiksi muuttuneiden aineenvaihduntatuotteiden käsittelyyn. Nämä pyrkivät aiheuttamaan tulehduksellisia muutoksia ja ajanmittaan vaurioita, esimerkiksi verisuonten seinämiin. Elimistöllä on suuri työ myös ylimääräisen rasvakudoksen pitämisessä härskiintymättä. Rasvasoluista muodostuu hapettumistuotteita, vapaita happiradikaaleja. Elimistö voi huonosti, jos niitä muodostuu enemmän kuin pystytään hoitamaan. On keskeistä tiedostaa, että infektiot, tupakointi, rasitus, elimistöä rasittavat elintavat lisäävät antioksidanttien tarvetta.

Matthias Rath kirjassaan "Miksi eläimet eivät saa sydänkohtauksia... mutta ihmiset saavat!" (Lootus-kirja, 2011) tuo esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Lähes kaikki eläimet pystyvät tuottamaan C-vitamiinia ja tällöin niillä on sitä 10-50 kertaa enemmän kuin ihmisellä eli ainakin kymmenkertaisesti, mitä virallisesti suositellaan päiväannokseksi.

Ihmisessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. On tärkeätä ajatella kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi jos on kakkostyypin eli vanhuussokeritauti, niin on keskeistä saada keskivartalolihavuus hallintaan. Perussyy olisi keskeistä saada hallintaa, onko virheelliset ruokatottumukset, liikunnanpuute, stressi jne. Edellisessä kirjassa painotetaan tässä yhteydessä kuten tri Tolosen terveysinformaatiossa, että salainen syy voi olla myös kromin puute. Sitä on vähäisesti suomalaisessa maaperässä.

Antioksidantteja saadaan erityisesti kasviksista, hedelmistä ja marjoista USA:ssa ravintosuosituksissa korostetaankin, että puolet ruoasta pitäisi olla kasviksia, hedelmiä, marjoja. Aikaisemmin oli sanonta, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Pitäisi syödä kuitenkin kolme omenaa tai vastaavaa. Joskus syöpä saadaan paranemaan muuttamalla ruokavalio radikaalisesti antioksidantteja suosivaksi.

Selvänäkijät puhuvat bionergiasta, praanasta. Tätä on ylenmääräisesti puhtaassa luonnossa ja kasviksissa. Jokainen on vaistomaisesti tietoinen omasta ja ruoka-aineiden elinvoimaisuudesta. Esimerkiksi kaupassa kaikki pyrkivät ostamaan tuotteita, jotka vaikuttavat elinvoimaisilta. Jokainen huomaa elinvoimaisen ruoan piristävän vaikutuksen. Kaupassa ostotottumuksiin pyritään vaikuttamaan, esimerkiksi lihan värjäyksellä ja kasvikunnan tuotteiden pöhöttämisellä, valoilla, keinotekoisilla tuoksuilla, musiikilla, mielikuvamainoksilla jne.

Suomessakin käytettiin aikaisemmin kaskeamista. Kolmen sadon jälkeen piti vaihtaa yleensä paikkaa. Nykyisin samaa maata viljellään vuosikymmenestä toiseen. Tällöin on vaara maan köyhtymisestä ja tätä kautta myös tuotteiden elinvoiman vähenemisestä. Joihinkin kasveihin on yhdistetty tavallista suurempi terveysvaikutus. Osasyy voi olla paikassa, missä ne kasvavat.

Cayce puhuu myös happo-emästasapainon tärkeydestä. Vaihthtohoidoissa emäksisyys ja kasvikunnan tuotteet antioksidantilähteenä ovat käsitteinä lähellä toisiaan. Esimerkiksi tässä ajattelussa marjat ovat happamia, mutta vaikuttavat emäksisesti. (Lääketieteellisesti pH on hyvin puskuroitu, eli pH pysyy vakaana, mutta esimerkiksi liiallinen lihansyönti ja coca-cola aiheuttavat puskuroinnin yhteydessä kalkkikatoa luustosta ja mahdollisesti osteoporoosia.)

Siinä missä vaihthtohoidoissa varotetaan happo-emästasapainon häiriöstä, niin lääketiede puhuu samasta asiasta käyttäen kokemusperisiä havaintoja eli pitäisi syödä runsaasti tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja (noin puolet ateriasta). Lihan, makkaran, eläinrasvan käytössä korostetaan kohtuullisuutta (yhteys verisuonisairauksiin ja syöpään kasvaa suorassa suhteessa käyttömäärään), alkoholissa haitat kasvavat nopeasti jo yhden alkoholiannoksen jälkeen (esimerkiksi acetaldehydi alkoholin hajoamistuotteena on syöpäriski), tupakka on yksistään haitallista (Neale Walsch pitää kanavoinnissaan tupakkaa hitaana itsemurhana), sokeri ja puhdistettu vilja muuttuvat terveysriskiksi suoraan suhteessa käyttömäärään. Mahdollisesti kahviakin tulisi juoda vain 3-4 kupillista päivässä. Eli luontaishoidot ruokasuosituksineen ja lääketiede lähestyvät kaikenaikaa toisiaan.

Mielikuvat sairauden aiheuttajan



Henkissielullisesti sairaudet ovat olleet tai syntyvät astraalikehossa, mistä ne siirtyvät eetterikehoon. Ajatukset ja tunteet vaikuttavat voimakkaasti eetterikehon toimintaan sekä hyvässä että pahassa. Kielteisten ajatuksien, tunteiden, kokemuksien häiriö siirtyy tunneruumiista eetterikehoon ja näin meridiaanien virtauksiin. Eetterikehosta muutokset siirtyvät aikaviiveellä aineelliseen kehoon. Samanlainen fyysinen oire voi tulla sekä fyysisestä että psyykkisestä rasituksesta, tyypillisesti selkävaivoissa.

Lääketiede on alkanut ottaa mielikuvia huomioon. Iltalehti kiinnitti huomiota 07.03.2012, että kansalaisia on varoiteltu tupakasta, päihteistä ja roskaruuasta sekä innostettu liikkumaan. Nyt on huomattu lisäksi mielikuvien todellisuus sairauksien aiheuttajana. Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso viestitti Iltalehdessä, että elintapojakin enemmän terveyteen vaikuttavat suhteet muihin ihmisiin, positiivisuus ja rakkaus. Metso kiinnitti huomiota Lääkäriseura Duodecimin tutkimukseen, missä oli 130 000 vastaajaa Suomesta. Positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvat ihmiset elivät jopa 15,7 vuotta kauemmin kuin ne, joilla oli kielteinen asenne.

Stressin, mielikuvien välitön heijastuminen sydämen toimintaan on tiedetty aina. Eräänä esimerkkinä Tuure Ara oli aikanaan tunnettu esiintyjä, mutta myös hyväkuntoinen joogan opettaja. Kun erityisen rakas 7-tyttölapsi kuoli jäätyään koulumatkalla auton alle, niin Ara sai seuraavana yönä sydäninfarktin.

Hypnoosissa tulee hyvin esiin ajatuksen, mielikuvan valtava voima, esimerkiksi hypnotisoitu havaitsee ja oireilee aina mielikuvan mukaan. Hypnoosissa khenkilö pitää annettuja käskysanoja totuudenmukaisina, omina mielikuvinaan. Sama eläytyminen on periaatteessa mahdollista ilman hypnoosiakin pitämällä jotakin asiaa ehdottoman totena. Toisinaan hypnoosi on pinnallinen ja ihminen on tietoinen tapahtumista, mutta ei pysty vastustamaan toisen tahtoa. Hypnoosin olemukseen liittyykin, että voimakastahtoinen manipuloi heikkotahtoisempaa. Pitäisi olla hyvät, todelliset syyt ennenkuin antaa mielensä toisen hallintaan, ei koskaan leikkeihin, kuten näytöksiin. Hypnotisoijan pitäisi olla moraalisesti korkeatasoinen, korkeasti koulutettu. Hypnoosista jää jälki mieleen.

Tunne ja ajatus toistettuna voimistaa mielikuvaa. Ajatus toteuttaa annettua käskysanaa hyvässä ja pahassa ilman kontrollia, "sokeasti". Jokaisen pitäisi olla tarkkaavainen, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy ja mitä ajattelee. Esimerkiksi tunnevaltaisilla mielikuvilla ihmisiä houkutellaan oman edun vastaiseen ostoskäyttäytymiseen.

On myös mahdollista muodostaa mielikuvia, että on paholaisen, avaruusolennon kiusattavana tai kehoon olisi asennettu implantti, siru tai elimistössä on loisia jne. Aluksi leikinomainen ajatusleikki voi muuttua painajaiseksi asiaan toistuvasti keskittymällä. Ajatus etsii todisteita ja yhtymäkohtia sekä keho alkaa oireilla aivojen välittämien mielikuvien stressaamana. Voi tulla noidankehä ajatuksen, pelon, kuvitelman ja kehon oireen välillä eli kaikki alkavat voimistaa toisiaan.

Meditointi on avain sekä keholliseen että henkiseen hyvinvointiin



Meditaatiolla saavutetaan monenlaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tämä on osoitettu sadoissa väitöskirjoissa ja julkaisuissa. Meditaatio on uskonnollisesti keino lähestyä Luojaansa, mutta sillä on myös tasapainottava vaikutus kehoon ja tapa saada mieli hallintaan ja näin pystyä paremmin kontrolloimaan ajatuksia sekä tunteita Stressi heijastuu psyykkisinä ja kehollisina oireina sekä ajanmittaan suoranaisina sairauksina. Yksilöiden välillä on suuria eroja, jokin tapahtuma toiselle voi olla elämää pilaava, jatkuvaa stressiä tuottava asia, samantapainen tapahtuma toiselle voi olla täysin tai lähes merkityksetön asia.



Kuvateksti. Katutaiteilija on kuvannut Berliinissä tunnemaailman harmituksia, sisäistä levottomuutta ja ilmeistä vihamielisyyttä. Seinän taideteoksessa tulee myös esiin, kuinka ihminen on omien ajatuksiensa vanki ohjelmoiden itsensä samalla kielteisyyteen.

Kielteiset mielikuvat, kielteiset tunteet, väärinkohtelu, "tunnehaavat", liialliset vaatimukset, viha ja pelko aiheuttavat stressireaktioita, kuten sydämen tykytystä, sydänoireita, verenkiertohäiriöitä, lihaskipuja, vatsavaivoja, päänsärkyä, hikoilua, verenpaineen nousua, unettomuutta, ahdistusta, syömishäiriöitä, eristäytymistä ja tätä kautta liikunnan puuttetta jne. Ihminen kestää hyvin lyhytaikaista stressiä, mutta huonosti pitkäaikaista. Tällöin myös sisäelinten toiminta pyrkii häiriintymään. Lääkärin vastaanotolla keskitytään usein hoitamaan lääkkeillä kipuja, veren rasvoja, kohonnutta verensokeria, verenpainetta sekä unettomuutta, vaikka sairauden oireet ja mahdollinen sairauskin voivat olla kokonaan tai osittain kielteisistä mielikuvista johtuvaa.

Henkinen pahanolo on suuri terveysriski



Pekka Puustisen lääketieteellisessä väitöskirjassa (2011) osoitettiin, kuinka henkinen pahanolon vaikutus on suurempi riski kuolleisuuteen kuin tupakanpoltto. Psyykkinen kuormittuminen näkyy tavallisesti onnellisuuden tunteen puuttumisena, unettomuutena ja mahdollisesti hyödyttömyyden tunteena, heijastuen myös veren tulehdusarvoihin. Psyykkinen kuorma voi tulla ulkopuolisista tekijöistä, mutta myös mielen sisäisistä ristiriidoista, joita ei osata käsitellä. Väitöskirjassa kiinnitettiin huomiota, että jos on psyykkinen sairaus, kuten masennus tai ahdistus, niin tähän on tiedetty liittyvän riskin sairastua fyysisesti. Nyt huomattiin, että vähäisempikin henkinen kuorma lisää fyysistä sairastumisriskiä. Väitöskirjassa kiinnitettiin huomiota, että naiset olivat miehiä parempia käsittelemään psyykkistä kuormaansa. Esimerkiksi he keskustelivat tunteistaan ystävien kanssa. Pelkän henkisen kuorman vaikutus naisten sydän- ja verisuoinitauteihin ei tullut esiin päinvastoin kuin miehillä. Metabolisen oireyhtymän (keskivartalolihavuuteen liittyvä oireyhtymä, mihin liittyy kohonnut verensokeri ja verenpaine sekä taipumus sydän-verisuonitauteihin) kehittyminen on kuitenkin riski molemmille sukupuolille.



Kuvateksti. Runoilijapatsas Riika.

Kielteisyys eri muodoissa kuten toisten vaatimukset, sanomattomat odotukset, kielteiset asenteet, ankea ilmapiiri, pelot muodostavat tukahduttavan vaipan ihmisen ympärille. Tämä heijastuu ajanmittaan psyykkisinä ja kehollisina vaivoina.

Keskisuomalaisessa oli 4.10.2016 artikkeli keskussairaalan kipupsykologi Juha Siirasta, jonka mukaan tukahdutut tunteet ja stressi ovat usein pitkittyneen kivun taustalla. Käsittelemättömät, kuormittavat tunteet ovat hänen mukaansa 80-prosenttisesti pitkittyneen kivun taustalla. Kroonisen kivun mielipaikkoja ovat selkäkivut hartioista alaselkään.

Kivun syinä voi löytyä stressi, aikaisemmat traumaattiset kokemukset, uskomukset, ajatukset. Joskus löytyy ikävä kokemus koulussa tai vanhempien laiminlyönti. Yksityiskohtaisemmin kirjassa "Kehon viisaat viestit"(Kirjapaja).

Harmituksista vapautumisesta



EFT:ssä idea perustuu ajatukseen, että kielteinen tunne ja mielikuva, kuten viha, pelko, kaltoinkohtelu, muisto negatiivisesta kokemuksesta ovat kuin energiapallo meridiaanin sisällä viestittäen olemassaoloaan. Pelkkä ajatus, muisto tällaisesta saa meridiaanissa virtauksen häiriintymään.

Tunne-ja ajatuskokemuksen yhteydessä ihmisen on mahdollista vapautua pitkäaikaisestakin vaivasta pelkästään näpyttelemällä meridiaanin päätä. Tarkemmin Lootuskirjan kustantamassa Gary Craigin kirjassa "Tunteitten vapautustekniikat" EFT (Emotional Freedom Techniques). Kansainvälisestä suosiosta päätellen hoitotapa tehoaa monille.

Tässä tekniikassa on olennaista näpytellä etu- tai keskisormen päällä sen meridiaanin ulostuloaukkoa, jossa koetaan paraikaa kielteisen mielikuvan tunnekokemusta. Tällaisen voi myös varta vasten ajatuksilla palauttaa mieleen. Kirjassa suositellaan, että näpyttelesi varmuuden vuoksi useita pisteitä. Tästä ei ole mitään haittaa ja itse asiassa parantaa itse kunkin meridiaanin toimintaa. Kirjassa suositellaan näpytyspaikoiksi, esimerkiksi otsalla kulmakarvojen alkukohtaa, silmän sivulla luun reunassa, keskellä silmän alapuolella 2,5cm, keskellä nenän alapuolella ylähuulen päällä, leuan kärjen ja alahuulen puolivälissä. Näitä pitäisi muutama kerta keveysti näpyttää. Meridiaanien ulostuloaukkoja on myös runsaasti sormenpäiden sivuilla.

Kielteiset energiat kuluttavat kaiken aikaa rajallisia henkisiä voimavaroja kuin santa laakereissa, riippumatta siitä onko niistä tietoinen vai ei. Kun tulee tietoiseksi jostakin vanhasta harmituksesta, niin olisi tärketä purkaa tämä muiston, tunnetilan yhteydessä. Pelkkä ajattelu pyrkii voimistamaan sitä. Voi sanoa ääneen, piirtää tai antaa mielikuvan - tunnetilan aikana vain käden liikkua. Saman voi tietenkin tehdä pestessään itseään, siivotessa jne. Lapsia ei saisi estää kokemasta ja purkamasta tunteita eli ei saisi tukahduttaa tunteita. Lapsi osaa hoitaa tunteet luonnollisesti itkemällä, "rakastettavasti" raivoamalla, hyppimällä jne. Suomalaisuuteen on liittynyt huono tunteiden hallintakyky, esimerkiksi "mies ei itke, ei valita". Tämä näkyy esimerkiksi humalassa mielettöminä purkauksina.

Meditaatiossa näitä vanhoja kielteisiä muistoja tulee kaikille mieleen, sama voi tapahtua myös musiikkia kuunnellessa, nähdessä jonkin tapahtuman jne. Henkisessä kehitystapahtumassa ihminen pyrkii puhdistamaan itseään tummista tukoksistaan eli työntämään itsestään pois vanhoja, haittaavia kielteisiä energioita. Rudolf Steiner käytti näistä energioista kuvaannollista yhteisnimitystä, "kynnyksenvartija", joka muuttuu vähitellen enemmän ja enemmän ihmistä muistuttavaksi. Jung käytti termiä "varjo".



Kuvateksti. Henkisessä kehitystapahtumassa Sielu, korkeampi minä yrittää vapauttaa ihmistä "paholaisen" otteesta, tuomalla valoa, ymmärrystä ja toivoa varjon pimeyteen, omien ajatuksien noiduttuun ajatusansaan.

Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen



Ihanne olisi toteuttaa Raamatun Johanneksen kehotus "terve sielu terveessä ruumiissa". Sielulliseen puoleen liittyy läheisesti henkilökohtainen Luojayhteys, harmonia sisäisen Itsen kanssa, Tämän huomioiminen omassa elämässä.

Vapaan tahdon mukaisesti oma pyrkimys, oma toive ovat keskeisiä. Ajatus on liikkeelle paneva voima hyvässä ja pahassa. Omat ajatukset avaavat oven taivaaseen tai sulkevat oven. Perimmiltään ihmisyydessä kysymys on tiedostamisesta. Syntymällä ihmiseksi on tapahtumaketjussa, missä Luoja, taivasyhteys, oma henkinen olemassaolo pitäisi tiedostaa, kokea. Mitä ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Avataara Amman mukaan, kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy sata askelta. Amman mukaan jokaisen ihmisen on maallisen elämänsä aikana mahdollista kokea taivaskokemus.

Mieli pystyy muodostamaan tunteesta mielikuvan, muodon, elävän tapahtuman. Eräänä esimerkkinä alkoholisti voi nähdä mielensä luomuksina maasta nousevia käärmeitä tai iholla käveleviä ötököitä, joskus mukaan voi tulla muita aistijärjestelmiä, voi nähdä ja kuulla, esimerkiksi viinaa huutavia pikku-ukkoja. Selvänäkijä voi nähdä toisen varjohahmon ja itse kukin voi hetkellisesti aavistaa tai nähdäkin "paholaisensa".

Minätajunnan pitäisi hallita mieltään, olla hyvätahtoinen ja tietoinen ajatuksistaan. Ihminen on kaikenaikaa vastakkaisten voimien välissä. ärsyttävässä tilanteessa mieleen voi pulpahtaa äkillisesti hyvikin tuhoavia yllykkeitä, joiden alkuperä on epäselvä. Esimerkiksi liikenteessä on tullut lukemattomia turhia kolareita halutessa näyttää "öykkärille" kaapin paikka. Toinen voi olla kuitenkin omissa tunnekuohuissaan kiinnittämättä huomiota omaan ärsyttävään ajatapaansa. Jälkeenpäin jokainen ajattelee, että toiselle tehty paha teko olisi ollut viisainta jättää tekemättä. Kielteisestä sanasta, eleestä tai teosta voi joskus lähteä liikkeelle monelle kohtalokas tapahtumien ketjureaktio.

Kielteisissä tapahtumissa ihminen voi tulla tietoiseksi omista varjnergioistaan. Tässä mielessä toinen ihminnen ja tilanne voi olla kuin peili. Toisessa ärsyttää erityisesti omat viat. Olisi tärkeätä opetella katsomaan elämää hetkittäin kuin ulkopuolinen tarkkailija. Tapahtumat näyttäytyvät hyvin erilaisilta jo pienen välimatkan tai aikaviiveen jälkeen. Jeesuksella oli selkeä ohje pahuutta kohdatessa. Olla hyväntahtoinen ja tehdä toiselle, mitä haluaisi tehtävän itselleen eli toimia rakkaudellisen viisauden ohjaamana. Avataara Amman mukaan elämän todellinen tarkoitus on sisäisen jumaluutemme toteuttaminen, kaikkien elämän kokemusten taustalla on Luojan myötätuntoiset kasvot.



Jumaluus ilmenee kolmena ominaisuutena, tahtona, viisautena ja rakkautena tai puhutaan Isästä, Pojasta, Pyhästä Hengestä. Toisinaan Pyhän Hengen asemasta puhutaan Mariasta, Sofiasta kuvaten Jumalan naisellisia kasvoja. Nämä kaikki ovat kuitenkin perusolemukseltaan yksi ja sama Jumala Avataara Amma tuo esiin, että on helpompi rakastaa jumaluuden muotoa kuin hyvin suurta ja abstraktista sekä saada näin itselleen kohottava rakkauden voima, esimerkkeinä Jeesus, Maria, Maitreya, Krishna, Buddha. Taivastietoisuudessa totuus on yhteistä.

Mielikuva on täsmällinen kutsu ja toteutukseen pyrkivä voima. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että etsittäessä korkeinta totuutta, niin vilpittömään kysymykseen saa Luojaltaan aina vastauksen. Vastaus voi tulla kuitenkin viiveellä ja odottamattomalla tavalla. Luojalle kaikki informaatiokanavat ovat mahdollisia.

Ajattelu, tulkinnat, kuvaukset, selitysmallit, teoriat tapahtuvat aina maallisessa mielessä, maallisessa tietoisuustilassa elämän ulkokohtaisena havainnoimisena ja pohtimisena. Toisinaan järkeilyn nokkeluus sokaisee ihmisen. Ihminen on luotu rakkausolennoksi, näin rakkaudellisuus ja elämän kokeminen tulevat jokaiselle aivan keskeiseksi eli elämän ulkokohtaisuus pitäisi muuttaa usein sisäiseksi kokemiseksi keskittymällä siihen hetkeksi.

Kokeminen on elämän sisäinen puoli. Jotta voisi kokea elämää, niin pitäisi hetkeksi keskittyä ja näin virittäytyä elämän kohottaviin tapahtumiin siirtämällä maallinen mieli ajatuksineen syrjään. Ajatteleminen estää kokemisen. Henkinen näkeminen on toisen tai tapahtuman kokemista tähän yhtyneenä.

Esimerkiksi ylevässä musiikissa voi sulautua siihen ja kohota korkeisiin tietoisuustiloihin. Ikoni on maallinen taideteos, mutta on samanaikaisesti avain, virittäytymiskeino, "ikkuna" henkiseen rinnakkaistodellisuuteen. Rakkauden kokemuksessa erillisyys häviää ja koetaan ykseys. Kristus-, taivaskokemuksessa koetaan ykseys Luojan kanssa. Ihmisen mieli on osa Luojan Mieltä, kun tämä yhteys tiedostetaan, niin samalla koetaan myös valtava tajunnan laajeneminen.

Kun ihmiset tsakrat värähtelevät Luoja-, taivastietoisuudessa, niin tapahtuu Kristuskokemus, mikä heijastuu aivojen kautta maalliseen tietoisuuteen. Tähän tarvitaan Luojan huomio. Tapahtumaa ei voi aikaansaada aivojen kautta keinotekoisesti.

Henkiparantaminen



Henkiparantaja Tapio Kaitaharju



Vaasa-lehdessä oli 16.09.1979 koko sivun artikkeli Tapio Kaitaharjusta otsakkeella "Toisenlainen parantaja". Artikkelissa kuvataan henkisyyden äkillistä avautumista liittyen hänen valmistautumiseen henkiparantajaksi. Kaitaharju on kirjoittanut kokemuksistaan ja havainnoistaan useita kirjoja.

Kaitaharjun artikkelista

Kaitaharjun henkisyyden avautumisessa oli erikoista sen äkillisyys, pari viikkoa. Jos sama henkinen aukeaminen olisi tapahtunut vuosien tai vuosikymmenien aikana, niin mahdollisesti asiaan ei olisi kiinnittänyt mitään huomiota. Henkisten porttien aukeamiseen pitää aina olla valmistautunut. On tärkeätä olla hyväntahtoinen. Jokaisen pitäisi pyrkiä myös tietoisesti mielensä hallintaan. Ajatus on aina kaikessa alku, kutsu ja toteutukseen pyrkivä voima.

Henkisyyden aukeamiseen liittyy olennainen herkkyyden lisääntyminen ja on keskeistä hallita ajatuksensa ja tunteensa. Ei saisi pelätä, pelkokin on kutsu. Henkisyyden avautumisessa tapahtuu jotakin samantapaista, kun sokea tulee näkeväksi ja tulee samalla tietoiseksi houkutuksista, mitä aikaisemmin ei ole huomannut. Ilmeisesti Jeesuksen erämaakiusauksissa oli myös kysymys henkisten porttien aukeamisesta ja siihen liittyvistä houkutuksista ja vaaroista. Jeesuksen ja Paavalin ohje on tehdä kaikki Kristuksen henkimaailman kanssa. Suomalaisessa kansanviisaudessa on sanonta, että kun pirulle antaa pikkusormen, niin se vie koko käden. Pimeät voimat ovat kuin suo polun vieressä, kun uppoaa, niin voi olla vaikeata päästä irti.

Henkiparantaminen, henkiparantuminen on osa elämää ollen sen kokeneelle todellista. Elämä on Luojan ilmentymää ja ihminen etsii vaistomaisesti apua hädän hetkellä elämänsä lähteestä, oman olemassaolonsa ytimestä. äiti voi rukoilla apua sairaalle lapselleen, lukemattomat ovat kääntyneet rukouksessa vuosisatoja Marian, Jumalanäidin, Jeesuksen, Luojan puoleen. Jokainen ihminen voi toimia vaistomaisesti henkiparantajana hädän hetkellä rukoilemalla apua lähimmäiselle, toisaalta henkiparannuksessa ei ole mittayksikköä.

Ajatusvoima ja praana(ki, elämänvoima) ovat lähellä toisiaan, esimerkiksi omat ajatukset, mielikuvat vaikuttavat praanavirtauksiin, eli myönteiset ajatukset edesauttavat ja kielteiset tukahduttavat. Itse kukin voi huomata energisoituvansa luonnon vihreästä elinvoimasta. Joillakin harvoilla on kyky ajatuksella vaikuttaa toisen praanavirtauksiin, esimerkiksi tsaarin hovissa Rasputin pystyi lopettamaan lapsen hemofiliaan liittyvän verenvuodon ajatusvoimalla, myös kaukovaikutuksena. Suomalaisuudessa on käytetty loitsuja ajatusvoiman lisäämiseksi. Huomaa Kalevala tässä yhteydessä. Parantamistapahtumisessa voi olla samanaikaisesti mukana materialistinen lääketiede, luonnonenergiat ja vielä Pyhän Hengen rakkaudellinen, parantava kosketus.

Elämä on täynnä ihmeitä, ihmepelastumisia, Luojan kosketuksia, jos antaa niiden tulla tietoisuuteensa, eikä sulkeudu kaiken torjuvaan ja kieltävään materialismin mustien ajatuksien lyijyarkkuun. Eräänä esimerkkinä Uuno Monosen kuvasi kirjassaan "Henkimaailman rajamailla" oman ihmepelastumisensa.

UT:n helluntai-ihmeessä tulee esiin korostetusti Pyhän Hengen moninaiset voimavaikutukset. Puhutaan armolahjoista, kuten parantamisesta. Jeesuksen toiminnassa parantamistapahtumat tulivat esiin sekä välittömänä parantamisena että kaukovaikutuksena. Betsadan lähteellä hän paransi vain yhden, mutta ei kaikkia.

Jotkut parantajat ovat saaneet suurta huomiota, kuten aikanaan Kaitaharju ja Yli-Vainio. Oli tavallista, että suuren kirjetulvan vuoksi parannusta toivovat kirjeet siunattiin yhteisessä rukous-, parannustapahtumassa. Maailmanlaajuisesti huomiota parannuspaikkoina on saanut mm. Lourdesin lähde ja Joao Texeira de Farian parannuskeskus Brasiliassa. Uskonnolliseen parantamistapahtumaan ihmiset voivat tulla hyvinkin erilaisilla pyrkimyksillä.

Kaikki olemassaoleva on Luojan energiaa. Ihminen on kaikenaikaa vastakkaisten voimien välissä, ilman niitä maallinen elämä ei olisi mahdollista. Eräänä esimerkkinä ihmisen suolistossa on bakteereita, jotka tekevät oma tärkeätä työtään omassa paikassaan, mutta väärässä paikassa ne tuhoasivat elimistön hetkessä.

Ihminen on rakkausolento, jossa totuuden, ihmisyyden ja hyväntahtoisuuden pitäisi ilmentyä. Rakkaus on jumalallinen ominaisuus ollen samalla Luojaan yhdistävä tekijä. Ihminen on luotu rakkausolennoksi ja näin ihmisen pitäisi ilmentää lähtökohtaisesti omaa olemustaan eli hyväntahtoisuutta, myötätuntoisuutta, rakkautta ja rauhaa eli aitoa rakkaudellista minää. Kun ihminen tekee elämää auttavan teon tai osallistuu rakkaudelliseen tapahtumaan, niin kokee samalla Luojan rakkaudelliset värähtelyt, mikä mahdollistaa korkeamman tiedostamisen.

Luoja säteilee rakkautta ihmiseen ja ihmisessä on sisäinen kaipuu rakkauden lähteeseen, omaan henkiseen olemassaoloon. Pyhän Hengen kokemuksessa Luojayhteys on hetken "auki", tällöin henkiparantuminen on luonnollinen tapahtuma, toiselle "ihme".

Hypnoosissa suoritettavassa "vesilasikoeokeessa" tulee hyvin esiin, kuinka ihmisen mieli, tajunta on kymmeniä metriä kokeellisestikin kehoa laajempi Ehkä tähän liittyy kyky vaistota kenessä toimii Pyhän Hengen voimavaikutus ja kuka vain esittää sitä. Henkiparannuksessa parantaja, rukoilija on välikappale, ei käskyjen antaja. Parantavat kädet ovat ihmisen käsien päällä.

Kirjassa "Oli mies, Jumalan lähettämä - Niilo Yli-Vainio" (RV-kirjat, 1982) sivulla 65 kuvataan erästä tapahtumaa Göteborgin parannusmatkalla, missä eräs isä tuli rukoustapahtumaan lapsensa vuoksi. Hänen lapsensa päästä oli leikattu kasvi, mutta lapsi halvaantui ja jäi liikuntakyvyttömänä vuoteeseen. Lääkärit eivät voineet tehdä mitään. Rukousjonossa isälle selvisi, että Jumala voi tehdä mitä vain, koska Jumalan henki lepää kaikkialla. Isä kävi kahtena päivänä tapaamassa Yli-Vainiota parannustapahtumassa saadakseen lapselleen apua. Kirjan mukaan Jumalan henki lankesi sekä isän että lapsen päälle, lapsi nousi vuoteelta ylös. Lapsi parani täydellisesti.

Jos ihminen kohdistaa toiseen kielteisiä ajatuksia, niin kysymyksessä on noituminen, yhtyminen pahaan, tuhoaviin voimiin. Kristillisessä henkiparantamisessa pyyteettömästi siunataan ja rukoillaan lähimmäiselle apua Luojalta. Jeesus muistutti, että hedelmistä puu tunnetaan. Paha ei tee hyvyyden töitä.



Kuvateksti. Henkissielullisesti ihminen on kaikenaikaa Luojan läsnäolossa, valossa, energiakentässä ja näin taivaallisen rakkauden läpäisemä ja ympäröimä. Ei ole elämää, tajuntaa, ajattelua ilman Luojan huomiota, energiavirtausta. Jeesuskin toi tämän esiin sanomalla, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Tietoista Luojakokemusta sanotaan taivaskokemukseksi. Luojayhteydessä onkin ihmisen suurin onni ja elämäntarkoitus. Ilmeisesti ihmisyydessä olisikin keskeistä, kuinka inhimillisyys, hyväntahtoisuus, rakkaus voisi ilmentyä ihmisen kautta. Luoja löytyy vain rakkaudessa.

Rakkauteen liittyy korkeat värähtelyt, onnellisuus, aktivoituminen, luovuus ja tietoisuuden kohoaminen. Taiteilijat voivat päästä muusan avulla saavutuksiin, mikä muutoin ei olisi mahdollista. Rakkaus koetaan vastakaikuna toisesta eli toisen avulla tullaan tietoiseksi korkeista rakkauden värähtelyistä, mikä muutoin olisi voinut jäädä kokematta. Ihminen voi kokea toisen avulla suuren rakkauden tai lievemmän ihastumisen. Tässä jumalalliset rakkauden energiat yhdistetään toiseen ihmiseen Joskus ihminen kokee syvän rakkauden pienen välimatkan päästä kruunutsakran kautta, mutta ei yhtä voimakasta kokemusta läheltä.

Kun ihminen kokee jotakin, niin kehossa tapahtuu aina vastaava kehollinen reaktio, kuten hormonaalinen muutos pienellä viiveellä. Psyykelääkkeet pyrkivät turruttamaan ihmisen kuitenkin siten, että tunteita ja vastaavia kokemuksia ei tiedosteta, elämä muuttuu ulkokohtaiseksi. Erityisesti vanhus voidaan turruttaa näin nykyajan "zombiksi".

Parantaja voi yrittää parannustapahtumaa myös omilla energioillaan, praanallaan. Tällöin huomaa itsessään väsymystä, voimien häviämistä. Rukousparannuksessa ihminen on vain välikappale korkeimmille voimille saaden itsekin tapahtumassa ylimääräisiä energioita.



Kuvateksti. Vuorisaarnassa Jeesus kuvasi jokaiselle tarkoitetun hyväntahtoisen, inhimillisen ihmisyyden elämäntavan. Mieleen ei saisi päästää mitään sinne kuulumatonta ajatusta, ei saisi tehdä mitään sopimatonta, ei itseään tai toista vahingoittavaa. Mitä enemmän korkeampi henkinen minä voi toteuttaa itseään, niin sitä lähempänä on Luojayhteyttä ja samalla elämän ykseyttä, valoa, iloa, autuutta, rakkauden korkeita värähtelyitä.

Jokainen ihminen etsii onnellisuutta joskus "seireenien" houkutuksista. Esimerkiksi väärät elämäntavat, huumeet ja monet samantapaiset kemialliset aineet voivat koukuttaa ihmisen salakavalasti vieden elämän pimeille sivuraiteille.

Telepatiasta

Henkissielullisesti telepaattisessa tapahtumassa lähtee "ajatusolio" kohdehenkilöön. Jos kohdehenkilö on riittävän herkkä ja virittäytynyt, niin voi havaita tämän vastavaikutuksena itsessään. Ehkä tämä on yleisintä äidin ja lapsen välillä. Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Keskusteluja Jumalan kanssa 3", etteivät rakkaat ihmiset ole koskaan kaukana: "Pieninkin ajatus, joka liittyy "tuonpuoleiseen" oleskelevaan olentoon, tuo tämän olennon tietoisuuden saman tien luoksesi." Jatkaen, ettei yhteyden saavuttamiseen tarvita meediota, vaan rakkaus on paras "tiedonvälittäjä".

Professori J. B. Rhine otti yli 70 vuotta sitten käyttöön testikorttisarjan telepatian (ajatuksenluvun, selvänäköisyyden) systemaattisia tutkimuksia varten. Sattuman mahdollisuutena pidetään 20 prosenttia ja ylimenevää osuutta todistuksena ajatuksensiirrosta. Itse asiassa kuka tahansa voi helposti tutkia telepatiakykyänsä testikorteilla tällä tavalla. Telepatiaherkkyyttä on monenlaista, esimerkiksi sitä voi olla äidin ja lapsen välillä. Koiranomistaja voi huomata myös koiralla tällaista herkkyyttä.

Myös Neuvostoliitossa on tutkittu telepatiaa systemaattisesti. Telepatian voi kieltää vain henkilö, joka ei ole asiaan perehtynyt. Rajatietoon liittyvissä asioissa vain aniharvat ovat aivan poikkeuksellisen kyvykkäitä. Tässä mielessä Wolf Messing on saavuttanut suurta huomiota, kuten Nina Kulaginakin ajatusvoimallaan. Kirjassaan "Salattu tietoni" (WSOY, 1966) Wolf Messing kuvaa elämäänsä Neuvostoliitossa ajatuksenlukijana, tutkimushenkilönä sekä esiintyjänä lukemattomissa yleisötilaisuuksissa. Kirjassaan hän toi esiin kykynsä saada toinen ihminen noudattamaan tahtoaan ajatusvoimalla, telepaattisesti. Kertomansa mukaan hän pystyi poistamaan hammassärynkin katsomalla potilasta ja ajattelemalla tilalle täysin tervettä leukaluutaan ja täysin tervettä hammastaan. Samalla menetelmällä pystyi poistamaan myös päänsäryn. Kirjan mukaan tällainen "loitsu" on onnistunut tuhansia kertoja.

Voidakseen "kuulla" vieraita ajatuksia Messingin piti jännittää aisteja ja voimia, mutta päästyään oikeaan tilaan, hän pystyi kertomansa mukaan lukemaan kenen tahansa ajatukset. Kontakti kohdehenkilön käteen helpotti erottamaan vieraat ajatukset pois. Messingin mukaan kuvien ja kuvioiden välitys telepaattisesti on ihanteellista, sana ja ajatus ovat vaikeampia. Myönteinein ilmapiiri on eduksi. Kirjassa on myös runsaasti esimerkkejä näytöksistä, joissa telepatian avulla etsittiin piilotettuja esineitä.

Raamatussa kuvataan, kuinka Mooses ja faraon tietäjät sekä velhot saivat sauvan muuttumaan käärmeeksi. Mooses jatkoi seuraavana päivänä ihmetekoja samalla sauvalla, joka oli muuttunut käärmeeksi edellisenä päivänä.

Sanomalehti Kaleva käsitteli marraskuussa 2010 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston nettisivulla ollut Ambrosia-nimisen yhtiön työnhakuilmoitusta, jossa haettiin yritykseen ennustajia ja selvännäkijöitä. Tähän tuli lähes 200 hakemusta. Yhtiö otti palvelukseen perinteisiä korttiennustajia, Tarot-korteista katsojia ja enkelikorttien tulkitsijoita, meedioita, selvännäkijöitä ja shamaaneja.

Tässä lehden lähtökohtana on viihdetoiminta. Mutta tilanne voi muuttua hyvin vakavaksi, jos kuulija ei ymmärrä tätä ja ottaa tosissaan toiset leikkimieliset neuvot, jotka voivat johtaa avioeroon, työstä irtisanoutumisen jne.

Telepatiaherkkyyttänsä voi tutkia toisen avulla esimerkiksi internetissä tulostettavilla neljällä Zener-kortilla http://www.conspiracyx.com/htmldocuments/cellsupport/graphics/zener.gif . Tietenkin korttikuvioita voi itsekin tehdä. Kahdella on edessään samat kortit, mutta pienen välimatkan päässä, esimerkiksi eri huoneissa. Toisen (tai ryhmän) keskittyessä yhteen korttikuvioon khenkilön pitäisi valita oikea. On helppo laskea tilastollinen todennäköisyys, onko vai eikö ole tällaista kuudennen aistin kykyä. Vaikka ihmisellä olisikin telepaattisia kykyjä aavistaa toisen ajatuksia, niin on kuitenkin eri asia antaa elämänohjeita tuntematta toista ja hänen olosuhteitaan. Esimerkiksi psykologilla menee kohtalaisesti aikaa paneutuessaan asiakkaan elämäntilanteeseen. Psykologilla on lain määrittämä vaitiolovelvollisuus.



Kuvateksti. Maallinen minä katsoo asioita henkilökohtaista hyötyä silmällä pitäen, korostaen kaiken erillisyyttä. Korkeampi minä katsoo asioita ykseyden, elämän, muiden auttamisen näkökulmalta. Jungin mukaan ihmisen mieli on eritynyt osa Luojan mieltä, ollen kuitenkin osa alkuperäistä mieltä, eli ihmisessä on kaksi eri persoonallisuutta. (Tämä voidaan Jungin mukaan koska tahansa todistaa.) Walschin kanavoinnin mukaan aivot on aineellistunut osa mieltä, eli mieli on valtavasti laajempi käsite kuin aivot. Olemme osa kosmista tajuntaa, Suurta Mieltä, joka ilmenee myös yksilöllisinä muotoina. Ihminen on kaikenaikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, taivaassa, ollen asiasta tietoinen tai ei. Tähän omaan henkiseen olemassaoloon pitäisi Jeesuksen mukaan ensimmäiseksi saada tietoinen, kokemuksellinen yhteys. Luoja löydetään, tiedostetaan kokemuksessa, eikä maallisen mielen ajatuksista tai opinkappaleista. Mistä ei ole tietoinen, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Ajatteleminen estää tai keskeyttää henkisen kokemuksen.

Takertuminen maallisiin ajatuksiin, ristiriitoihin, haluihin, pelkoihin, vihaan jne estävät tehokkaasti korkeamman minän läsnäolon, henkisen totuuden, Luojan rakkaudellisen läsnäolon tiedostamista. Mitä ajattelee, on myös oma todellisuus. (Myös kuoleman jälkeen. Huomaa tässä yhteydessä Danten "Jumalainen näytelmä". Tämä kuvaa maallisessa elämässä luotua ja myöhemmin kttavaa astraalimaailmaa, omaa mielikuvitustodellisuutta. Pitäisi pyrkiä mielikuvitustodellisuuden yläpuolelle, Luojan todellisuuteen.) Neale Walsch kanavoi, että Luojan kanssa pitäisi kommunikoida kuin hyvän ystävän kanssa ajatellen, että vilpittömään kysymykseen vastataan. Kun saa yhteyden Luojan huomioon, rakkaudellisen kokemuksen, ylevän virikkeen, ajatuksen, pyrkimyksen jne, niin tästä olisi olennaista pitää kiinni. Kun kiinnittää huomiota johonkin, niin se samalla muuttuu omaksi todellisuudeksi. Korkeampi virike avaa samalla energiakanavia ja antaa avaimen korkeampaan tiedostamiseen ja näin asioiden ymmärtämiseen. Jos ei kiinnittä asiaan huomiota, niin mahdollisuus kuihtuu pois.


Mystiikasta

Ihmiselämässä on aivan keskeistä kokeminen. Esimerkiksi loputtomat keskustelut, mielipiteet, tuhannet kirjat, saarnat voivat käsittellä henkistä kokemusta, mutta jo yhden - kahden sekunnin kokemus muuttaa asian omaksi todellisuudeksi, omaksi viisaudeksi ollen arvokkaampaa kuin kaikki pohdinta asiasta.

Henkissielullisesti ajattelu, tajunta, elämä perustuvat Luojan huomioon, energiavirtaukseen, kehokin on Luojan tiivistynyttä energiaa. Näin ihminen on Luojan ilmentymä, ollen myös osa Luojaansa. Ihmisyydessä onkin kysymys, kuinka jumalallisuus, Sielun, korkeamman minän rakkaudelliset pyrkimykset voivat ilmentyä ihmisen kautta maallisessa elämässä. Sielun energiat, korkeat rakkaudelliset värähtelyt mahdollistavat henkisen tiedostamisen, henkiset kokemukset, tietoisuuden Luojan läsnäolosta. Jokainen kokee Luojansa omalla tavallaan. Luoja ottaa halutessaan muodon, minkä ihminen tiedostaa.

Sielun energiat, pyrkimykset ovat suuntautuneet elämän auttamiseen ilmentäen elämän ykseyttä. Korostettaessa erillisyyttä, ahneutta, persoonallisia itsekkäitä pyrkimyksiä samalla tukahdutetaan ja estetään Sielun olemusta. Omat ajatukset avaavat oven taivasten valtakuntaan tai sulkevat oven. Jokainen on luova olento kohdaten elämän odotuksiensa, mielikuviensa mukaisena. Neale Walsch korostaa kanavoimissaan kirjoissaan, että elämä on täydellistä, vaikka se ei olisikaan sellaista, mitä ihminen haluaa. Pitäisi olla tarkka ja harkitsevainen, mitä ajattelee, sanoo ja tekee. Jokainen luo jollakin tasolla kohtaamansa tapahtumat. Sattuma on näennäistä.

Toisinaan etsitään viisasten kiveä jostakin hyvin vanhasta tai kaukaisesta paikasta. Mikä on arvokkainta ja lähinnä jää helposti huomaamatta. Elämän tarkoitus on kokea tietoinen taivas-, Luojayhteys, Jeesuksen mukaan tämä pitäisi kokea ensimmäiseksi. Ihmisellä on kaikenaikaa apuna Luojan läsnäolo, jos kiinnittää asiaan huomiota. Ihminen saa Luojaltaan rakkaudellisia tunteita, virikkeitä, ideoita, oivalluksia, ajatuksia, mielikuvia, henkisiä kokemuksia. Pitäisi arvostaa, mitä Sielusta, taivasmaailmasta, enkelitodellisuudesta, rakkauden, elämän lähteestä viestitetään henkisinä kokemuksina. Henkinen havainnointi lisääntyy automaattisesti henkisen kehityksen mukana. Enkelitkin järjestelevät tapahtumia, huomioita, sattumia, ihmeitä, kohtaamisia, mielen kiinnittämistä tärkeisiin asioihin jne.

Rakkautta ei voi ottaa, mutta kun antaa rakkautta, niin sen voi kokea vastakaikuna itsessään.Tämä vastavaikutus on helppo havaita, esimerkiksi äidin ja pienen lapsen välillä. Toisen hymyn jälkeen kumpikin hymyilee kokien rakkautta, iloa, hyvänoloa.

Elämän ulkokohtaisuus pitäisi mahdollisuuksien mukaan muuttaa sisäiseksi kokemiseksi keskittymällä hetkeksi elämän ihmeisiin, kauneuteen, meditoimalla, auttamalla muita, elämää jne. Ihminen puhuu ja toimii sydämen kyllyydestä. Vaikka maallisesti monet asiat ovat tärkeitä, niin oma henkinen olemassaolo, Luojayhteys kannattaa pitää aina mielessään johtotähtenä. Kuoleman hetkellä toisten ihmisten mielipiteet eivät paljoakaan merkitse.

Sekä Neale Walsch kanavoinneessa että avataara Amma korostavat, että Luojan kanssa voi puhua kuin hyvän ystävän kanssa. Ihmisyydessä on keskeistä tiedostaminen. On meditoija, joogi, henkinen mestari tai kristitty mystikko, niin kaikki havaitsevat ja kokevat saman henkisen todellisuuden, esimerkiksi että minätajunnan olemassaolo ei ole riippuvainen aineellisesta kehosta. Rudolf Steiner korostaa kirjoissaan, että henkiset kyvyt ovat kaikilla olemassa piilevänä mahdollisuutena. Tässäkin asiassa tulee esiin, jos ihminen ei tee mitään, niin ei koskaan mitään tapahdukaan. Korkeampaa henkistä havainnointia, taivaskokemusta ei voi saada kuitenkaan keinotekoisesti, koska tarvitaan tsakrojen tasapainoinen toiminta. Huumeissa koetaan omaa astraali-, mielikuvitusmaailmaa.

Ajatteleminen muuttaa henkisen kokemuksen, henkisen tiedostamisen aina maalliseen tietoisuustilaan. Ei voi kokea, jos ajattelee. Jeesus jo 2000 v. sitten toi esiin keskeisen asian, nimittäin taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Eli ihminen on kaikenaikaa elämän ykseydessä, rakkauden, korkean tietoisuuden lähteessä. Hindulaisuudessa korostetaan, että Atman (Itse, Jumala) on ihmisen synnynnäinen luonto. Tämän saman Jeesus toi esiin kertoen myös, kuinka jokainen voi kokea tämän. Olisi keskeistä olla päämäärätietoinen pitäen katsetta Luojassa. Elämä on symbolisesti kuin kohoaisi tikapuita, vanhoihin askelmiin eli tapahtumiin ei saisi takertua. Tätä puolta ihmiset ovat usein kaikin mahdollisin keinoin pyrkineet tukahduttamaan itsessään materialismin vastaisena tapahtumana, jopa kirkollisin opein. Ankea suhtautumistapa henkisyyteen, henkisiin kokemuksiin heijastuu myös siten, että ihmisten on hyvin vaikeata puhua ja tuoda esille kokemuksiaan, esimerkiksi kuolleista läheisistä, vaikka tapahtuma itsessään on hyvin yleistä. Esimerkiksi Bill ja Judy Guggenheimin kirjassa "Koskettava kokemus" (Tammi, 2011) on tuotu esiin, että Amerikan aikuisväestöstä leskistä jopa 67% uskoo olleensa yhteydessä läheisensä kanssa.

Ihmisen tajunta on myös Luojan Mielessä. Kaikki sieltä virtaava on arvokasta. Jokainen saa rakkaudellisia, hienovaraisia, aavistuksenomaisia huomioita ja havaintoja, mutta niihin pitäisi kiinnittää huomiota. Ihminen elää siis kahdessa todellisuudessa samanaikaisesti. Tämä Luojan henkinen rinnakkaistodellisuus pitäisi huomioida hienovaraisena, elävänä todellisuutena, rakkaudellisen viisauden, korkean tietoisuuden ja luovuuden lähteenä. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee.

Joka hetki on oikea hetki lähestyä Luojaa



Neale Walsch kanavoi telepaattisesti kirjassaan ("Yhteys Jumalaan", WSOY, 2002, sivulla 181) " Pitäisi tehdä kaikki tarvittava: - mietiskelemään, liikkumaan, rukoilemaan, lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan musiikkia, mikä tahansa mikä toimii "“ sytyttääkseen tietoisuutenne uudelleen joka päivä. Silloin olette korkeimmassa pyhässä paikassa. Ktte autuuden tunteen ja ajattelette itsestänne ja muista ja koko elämästä hyvää."

Ihmisen minätajunta on maallisessa elämässä vastakkaisten voimien välissä. Persoonallisuus, maalliset ajatukset, mielikuvat, aineelliset olosuhteet sitovat maallisuuteen ja toisaalta ihmiseen on kätkeytynyt sisäinen rakkauden kaipuu Luojayhteyteen, rakkauden ja elämän lähteeseen. Jeesus kuvaa Raamatussa tuhlaajapoikaa. Jossakin vaiheessa ihmisellä tietoisuus nousee ja henkinen olemassaolo alkaa palata mieleen.

Kirkollisuudessa korostetaan, että ihmisen pelastuminen tapahtuu Jeesuksen lunastamiskuolemalla eli Jeesus olisi ihmiskunnan loputon syntipukki määrällisesti ja ajallisesti, kunhan ihminen uskoo kirkollisen tulkinnan asiasta. Jeesus toi vuorisaarnassa esiin asian päinvastaisesti eli kuinka Luojayhteys löydetään ja koetaan Jeesuksen viitoittamalla elämäntavalla. Tuhlaajapojankin piti ponnistella takaisin Luojayhteyteen eikä jäädä miettimään pelastavaa oppia.

Henkissielullisesti ihminen on kaikenaikaa Luojayhteydessä, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, mutta mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Jeesus puhui hyvästä paimenesta, joka löytää viimeisenkin eksyneen lampaansa. Tässä vaiheessa ihmiselle viimeistään selviää, että on ollut kaikenaikaa Luojan läsnäolossa. Omat ajatukset, mieleensä hyväksytyt mielipiteet voivat tehdä pitkäaikaisen noidutun unen, suoranaisen henkisen pimeyden. Henkissielullisesti ihminen kohtaa tavalla tai toisella ajatuksensa.

Saatanallisuus tarkoittaa niitä esteitä, ajatuksia, mielipiteitä, opinkappaleita, jotka on luotu esteeksi, erottavaksi tekijäksi ihmisen ja Luojan välille. Kun ihminen kehittyy henkisesti, niin samalla alkaa palautua mieleen myös omia kielteisiä ajatuksia, omaa kielteisyyttä. Sielu alkaa työntää kehitystä haittaavaa kielteisyyttä tietoisuuteen käsiteltäväksi.

Puhutaan varjnergioista, "paholaisesta", "kynnyksenvartijasta". Ensimmäisenä henkisenä havaintona itse kukin näkee keskellä korkeamman minän enkelimäisenä hahmona ja ympärillä demonisia ajatushahmoja, josko osaa kiinnittää huomiota tähän pieneen ohimenevään hetkeen mielen valkokankaalla.

Samaa kuvaa taiteessa "Pyhä Yrjö ja lohikäärme". Lohikäärme kuvataan toisinaan hyvin pienenä, vaarattomana ja toisinaan vaarallisen suurena sekä pelottavana. Oman pimeyden, kielteisyyden kanssa pitäisi päästä tasapainoon eli saada omat kielteiset energiat myönteiseen hallintaan, kuvaannollisesti takoa miekat auroiksi. Olisi suuri etu olla hyväntahtoinen, elämää auttava, tietoinen ajatuksistaan ja tehdä kaikki yhdessä Luojan, Kristuksen kanssa sekä Hänelle.

Jeesuksen ja Paavalin kuvaama uskonnollisuus on hengellisyyttä, mystiikkaa, mikä ilmenee ihmisen ja Luojan välisenä todellisena, elävänä, tietoisena tapahtumana. Jeesus kehotti hakeutumaan ensimmäiseksi Luoja-, taivasyhteyteen. Hetkenkin henkinen kokemus antaa syvällisen ymmärryksen omasta henkisestä olemassaolosta ja elämäntarkoituksesta. Paavali on Kristus-mystiikkan edustaja. Alkuseurakunnassa Kristus-mystiikka olikin keskeistä. Avataara Amman mukaan jokainen ihminen voi maallisen elämän aikana kokea taivasyhteyden. Ihmiseen kätkeytyy jumaluus, jumalallinen Itse. Tämä pitäisi tiedostaa.

Ihmisen mieli on paljon laajempi kuin aivot, jo "vesilasikoe" osoittaa tämän. Usein mieli stressaa kehoa mielikuvillaan aivojen kautta, mutta on myös mahdollista vaikuttaa päinvastaisesti. Aivojen kautta voi avata mielensä korkeisiin tietoisuustiloihin. Keskittymällä hetkeksi rukoukseen, pyhiin sanoihin, mantraan, jumalallisuuden innoittamaan ikoniin, tauluun, musiikkiin, luonnon ihmeisiin jne voidaan saada hetkessä korkea henkinen noste. Olisi olennaista keskittyä aina hetkeksi, mitä havaitsee, mitä vastakaikua itsessä huomaa.

Otavan Ison tietosanakirjan mukaan "mystiikka on uskonnollinen elämänmuoto, joka syrjäyttää dogmit ja palvontamenot korostaen sielun välitöntä yhteyttä jumaluuden kanssa. Protestanttisuuden suhde mystiikkaan oli torjuva(Luther), koska siinä nähtiin vanhurskauttamisoppia ja kirkkoyhteisöä vaarantava tekijä". Kun Luther ei ollut kiinnostunut henkisistä kokemuksista, Kristuksen ja Pyhän Hengen kokemisesta, niin se on ollut peruste kieltää vuosisatojen ajan henkiset kokemukset lukemattomilta seurakuntalaisilta. Virkamiehen kuin virkamiehen pitäisi auttaa ihmistä löytämään toimivimman ratkaisun. Toisinaan tulee vaikutelma, että asiakas onkin virkamiestä varten eikä päinvastoin.

Ajatteleminen muuttaa kaiken maalliseen tietoisuustilaan ja keskeyttää henkisen kokemuksenkin. Meditaatio ja rukous ovat uskonnollisesti keinoja olla hetki Luojansa kanssa. Ihminen saa Luojaltaan juuri niitä viestejä, näkyjä, kokemuksia, mitkä ovat siinä tilanteessa keskeisiä ja tärkeitä. Ihmisellä on kuin henkisen näkemisen estävä verho, minkä Luoja ottaa halutessaan pois. Pyhittäjä Serafim Sarolaisen neuvo rukouksesta: "Rukouksessa sielu puhuu ja on äänessä, Pyhän Hengen tullessa sen on oltava aivan hiljaa kuullakseen ja ymmärtääkseen kaikki ikuisen elämän sanat, jotka Henki näkee hyväksi ilmoittaa."

Neale Walsch korostaa kanavoinneissaan, että olisi tärkeätä olla usein hetki Luojansa kanssa, esimerkiksi muutaman kerran päivässä, vaikka kerran tunnissa pieni hetki. Tällöin pitäisi olla ajattelematta, rentoutua, pysäyttää hetkeksi kaikki tekeminen, olla tyhjyyden hiljaisuudessa. Tämä on luomisen tila. Walschin mukaan olemalla hetkessä tietoinen muuttaa meditoinniksi kaiken eli pitäisi huomata, tuntea ja kokea, mitä tapahtuu. Tietoisuuteen liittyy myös oma harkinta, mitä on tekemässä ja miksi. Walschin mukaan ihmisen pitäisi pyrkiä sisäpuolelle eikä jäädä ulkopuolelle. 20 min. meditaatio aamulla ja illalla muuttaa koko elämän.

Olisi hyvä aina hetkeksi pysähtyä, keskittyä, virittäytyä elämän tapahtumiin ilman omaa ajattelua antaen elämän kertoa omaa henkisyyttään. Esimerkiksi luonnossa kävelessä, kirjaa lukiessa, ikonia katsellessa, musiikkia kuunnellessa jne olisi hyvä aina hetkeksi keskittyä, virittäytyä havaintoihinsa. Eli pyrkiä muuttamaan ulkokohtaiset tapahtumat sisäisiksi kokemuksiksi. Elämä on täynnä Luojan virikkeitä, kädenojennuksia.

Ihminen on usein kuin unessa, omien ajatuksiensa oravanpyörässä ja elämän arvokkaat tilaisuudet, kultaiset kädenojennukset voivat jäädä huomaamatta. Jokainen on oma pappinsa ollen Luojansa ilmentymä, ihmisen Luojan välissä ei ole ketään ylimääräistä. Oma ajatus on henkisessä todellisuudessa hyvin voimakas. Tämä tulee hyvin esiin hypnoosikokeissa, mielikuva voittaa jopa maalliset havainnot. Omat ajatukset, toiveet voivat sulkea minätajunnan pimeyteen, omien ajatuksiensa ansaan tai avata tietoisuuden Luojan läsnäoloon, omaan henkiseen olemassaoloon.

Olisi keskeistä olla päämäärätietoinen myös omassa Luojayhteydessä. Kun ajattelee, keskittyy ja muodostaa tunteikkaita mielikuvia samasta asiasta toistuvasti, niin ihminen energisoituu ja motivoituu tässä asiassa. Vaikka maallisessa elämässä monet asiat ovat tärkeitä, niin keskeisintä olisi aktivoitua omaan Luojayhteyteen. Ei olisi elämää eikä tajuntaa ilman Luojan huomiota, energiavirtausta. Ihminen on Luojansa ilmentymä ollen näin osa Luojaansa tai ihmisen mieli on osa Luojan Mieltä. Näin Luojan voi kokea tai tiedostaa vain oman mielen avulla. Tämä on mahdollista vain henkilökohtaisella kokemisella. Eli kysymyksessä ei ole etsimis-, uskomus- tai oppitapahtuma vaan tiedostamistapahtuma. Mikä on arvokkainta ja lähinnä jää helposti huomaamatta.

Jokainen näkee elämän ajatuksiensa mukaisena ja vastaavasti elämä etenee omien ajatuksien mukaisesti. Ajatus on aina liikkeelle paneva voima Tämän vuoksi oma aloite, oma aktiivisuus on tärkeätä. Eli antamalla Luojalle tilaa mielessä ihminen luo mielessään valmiuden Luojan huomioimiseen ja kokemiseen. Muutoin ihminen voi luoda itselleen lähes huomaamattaan ajatusumpion, jonka läpi voi olla hyvin vaikeata kokea tai havaita mitään henkiseen tai omaan Luojayhteyteen viittaavaa.

Hetkessä läsnäoleminen, hetken keskittymiset, rukoukset, meditaatiot mahdollistavat oman Luojayhteyden hienovaraisten huomioiden kokemisen. Jokainen Luojaan kohdistunut ajatus sekä huomio energisoi ja kohottaa omaa värähtelyä lisäten samalla tietoisuutta ja ymmärrystä. Kun värähtelytaso nousee, niin Sielu nostaa esiin esteinä olevia tukoksia tai varjnergioita tietoista käsittelyä varten. Jokainen huomaa tämän alkaessaan meditoida. Mieleen palaa vanhoja harmituksia, joita ei edes muistanut. On keskeistä purkaa nämä. Pelkkä ajattelu pyrkii voimistamaan niitä. Mielikuvan, tunteen yhteydessä pitää sanoa, kuvaannollisesti huutaa ulos tai piirtää, kirjoittaa jne.



Kuvateksti. Kirkkotaulu Madeira. Kirkollisesti ihmisen pelastuminen ja synneistä vapautuminen pyritään näkemään ulkokohtaisena tapahtumana, "vaihtokauppana". Jeesus kärsi sijaisrangaistuksen kuolemalla ihmisten syntien vuoksi. Ihmisen synnit pestään Jeesuksen verellä puhtaaksi. Tähän uskova saa syntinsä anteeksi ja pääsee taivaaseen, muut joutuvat iankaikkiseen kadotukseen. Käsite, että Jeesus olisi sijaissovittajana, jonkinlaisena syntipukkina, jotta muut vapautuisivat synneistään, kehittyi vähitellen kirkon sisällä vuosisatojen aikana. Tämä on mahdollistanut myös kirkollisen "synninkierteen". Tehdään pahoja tekoja ja pyydetään ulkopuoliselta synninpäästö ja jatketaan entistä menoa.

Lutherin mukaan pelastuminen tapahtuu yksin Jumalan armosta. Omat teot ja ajatukset eivät vaikuta Lutherin mukaan pelastumiseen. Raamatussa on kuitenkin täysin päinvastainen käsitys asiasta ja sieltä löytyy toistuvia muistutuksia ja kehotuksia ajatuksien sekä tekojen hyväntahtoiseen hallintaan, kuten tulee esiin Mooseksen kymmenessä käskyssä sekä Jeesuksen opetuksissa, erityisesti Vuorisaarnassa. Vuorisaarnassa kehotetaan olemaan huolellinen sanoistakin. UT:ssa Jaakobin kirjeessä sanotaan seuraavaa. "Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskoa, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?"



Kuvateksi. Kirkkotaulu Madeira. Synti tarkoittaa Luojasta erottavaa tekijää, maallisuuteen ja maallisiin mielipiteisiin takertumista, kirkollisia harhauttavia oppeja, "paholaisen" sokeuttavaa otetta ihmisestä, mikä estää Luojayhteyden tiedostamista. Huomaa tässä yhteydessä Jeesuksen sanat, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen on kaikenaikaa taivaassa, Luojan läsnäolossa, mutta Tämä pitäusi kokea. Mitä ihiminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa Koko Jeesuksen elämä on nimenomaisesti sellaisen elämäntavan kuvaamista, huipentuen Vuorisaarnassa, kuinka jokaisen pitäisi elää korkeamman, henkisen ihmisyyden näkökulmalta. Jeesuksen viitoittama elämäntapa johtaa automaattisesti Luoja-, taivaskokemukseen.

Kun ihminen etsii totuutta kysymykseen kuka minä olen, niin kohtaa tietoisesti Luojansa. Mutta Luojansa voi kokea ja näin tiedostaa vain rakkauden värähtelyissä. Rakkaus yhdistää rakkauden kohteeseen ja kaksi muuttuu yhdeksi. Huomaa Jeesuksen sanat minä ja Isä olemme yhtä. Ajatukset, aikomukset ovat aina liikkeelle paneva voima. Kun pyritään Jeesuksen kuvaamaan ihmisihanteeseen, niin samalla myös herkkyys ja ymmärrys kasvavat, ihmisen tsakrat aktivoituvat automaattisesti rakkaudellisista, totuudellisidsta virikkeistä. Ymmärryksen kasvaessa jokainen kokee itsensä entistä epätäydellisemmäksi. Kysymys onkin pyrkimyksestä Tässä tulee myös esiin, kuinka Jeesuksen kuvaama henkinen tie elämäntapana ja korkeamoraalinen, hyväntahtoinen, totuudellinen, rakkautta ja iloa korostava ihmisihanne, missä pyritään myös mielenhallintaan ja välttämään kaikkia sopimatonta ovat täysin yhteneväiset.



Kuvateksti. Mielikuva on täsmällinen kutsu kuin osoite postikortissa. Meditaation alussa on olennaista suunnata huomio tai rukous Luojayhteyteen. Meditaatiossa maallinen mieli ajatuksineen pitäisi siirtää hetkeksi syrjään eli olla tämän jälkeen luovassa hiljaisuudessa Itsensä kanssa. Luovuus, intuitio ei synny aivoista, vaan Sielun maailmasta, henkisestä rinnakkaistodellisuudesta. Kesken kokemisen ei saisi tehdä kysymyksiä, koska tämä keskeyttää kokemisen. Meditaatiossa on mahdollista kokea suuri rauha, saada henkisiä havaintoja ja kokemuksia, kokea kehosta irtautumisen, kokea Luojayhteys.

Vain ihmisen mieli voi tiedostaa, kokea Luojan Mielen, taivasyhteyden. Tämä on kokemuksena yksiselitteinen ja mahdollinen jokaiselle maallisen elämän aikana. Mutta jos valitsee uskon, ettei tiedä vastausta tai ei voi havaita tai kokea jotakin, niin omat ajatukset toteuttavat tämänkin. On vaikeata aktivoitua omien ajatuksien vastaiseen asiaan ja on hyvin vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaista. Meditaatio tapahtumana on jokaiselle yksistään myönteinen sekä terveyttä edistävänä että henkistä ymmärrystä lisäävänä. Meditaatio ei ole kuitenkaan hyväksi, jos on mielenterveysongelmia. Tällöin voi olla hyvä asioiden erottelukyky, mutta huono tunteiden kestokyky, kun mieleen tulee vanhoja kielteisiä kokemuksia.

Ufoista

Ensin aktivoitui spiritismi 1800-luvun loppupuolella. 1900-luvun alkupuolella yksin Euroopassa oli useita materilisaatiomeedioita, jotka pitivät kukin esityksiä kerran tai kaksi kertaa viikossa (mistä lisää luvussa Mediumismi). Esityksiä pidettiin ilmeisesti tuhansittain.

Erityisesti ydinaseiden kehityksen jälkeen ufot ilmestyivät näkyviin ja julkisuuteen. On kiinnitetty huomiota lisääntyneeseen toimintaan kriisien yhteydessä. Havaintoja ja kuvia on kymmeniä tuhansia, jopa sotilasparaatin yhteydessä lentokoneita häiritsemässä.

Alaan liittyvässä kirjallisuudessa puhutaan avaruusveljistä sekä kontaktihenkilöistä. Kirjallisuudessa tuodaan esiin näkökulma, etteivät ufot voi tulla keskelle julkisuutta, koska siten ne vaikuttaisivat liikaa ihmisten vapaaseen tahtoon ja osa ihmisistä voisivat pitää heitä jumalina.

Vancouver Island, B. C., Canada, 8.10.1981

Photo by Hannah McRoberts

http://www.ufocasebook.com/hannahphoto.html. (Yksi ainoa aito valokuva tekee ufot todelliseksi.)  

Lokakuussa 1973 kuvernööri, sittemmin Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter täytti NICAP:n (UFO-havaintoilmoitus) kaavakkeen, jossa hän ilmoitti omaan havaintoonsa perustuen olevansa vakuuttunut UFO:jen olemassaolosta. Noin 20 arvovaltaisen henkilön läsnä ollessa UFO oli lentänyt edestakaisin useita minuutteja noin 300-1000 metrin etäisyydessä. Jimmy Carter on kuvannut ryhmänsä näkemän tapahtuman kaavakkeeseen yksityiskohtaisesti. Tapahtuma on myös kuvattu, esimerkiksi National Enquirer Magazine 08.06.1976, Valittujen palojen "Mysteerien Maailma" teoksessa sekä Ronald D. Storyn kirjassa "The Encyclopedia of UFOs" sivuilla 63-65.

Tiedemiesten tietokonemallissa (muutama vuosi sitten Suomessa TV:ssä) aineellinen maailmankaikkeus on ollut alkuhetkenään mahdollisesti pienempi kuin sokeripala. Tänä hetkenä energiasta, valosta muodostui aine. Carl G. Jungin mukaan aine ja henki on sama asia, toinen ulkopuolelta ja toinen sisäpuolelta katsottuna. Neale Walschin kirjojen mukaan olisi hyvä vaihtaa sanat Jumala ja Elämä keskenään ja tällä uudella, rakkaudellisella tavalla pyrkiä näkemään elämän moninaiset ilmenemismuodot, kaiken ykseys

On sanonta, ettei savua ilman tulta. Iltalehti.fi käsitteli 13.04.2011 FBI:n julkaisemaa raporttia Roswellin ufoja käsittelevästä muistiosta. Tämän raportin mukaan kolme noin 15 m:n läpimittaista ufoa olisi pudonnut tässä tapahtumasssa ja jokaisesta ufosta löytyi kolme ihmismäistä ruumista, joiden pituus oli n. 90 cm. Heillä oli päällään erittäin ohut metallikangas.

National Geographic TV-kanava käsitteli (13.02.2013) ufoilmiöitä Canneton alueella Italiassa. Usean kuukaukauden ajan oli voimakasta toimintaa pienellä paikallisella alueella. Valopalloja nähtiin ja kuvattiin. Paikallisesti ilmeni lukuisia pieniä, selittämättömiä tulipaloja, jopa huonekaluissa. Viranomaistutkimuksissa tapahtumille ei löytynyt mitään nykytieteen selitystä kaikista mahdollisista tieteen tutkimuskeinoista huolimatta. Lopulta kaupunki jouduttiin evakuoimaan. Syynä pidettiin tuntematonta sähkömagneettista säteilyä. Internetissä Google: UFOs and the Mystery of Canneto di Caronia.

National Geographic TV-kanava käsitteli (26.03.2013) ufoilmiötä, joka tapahtui 08.01.1981 tapahtumapaikkana Trans-en-Provence, France. Lähellä ollut silminnäkijä näki pienen UFO-aluksen laskeutuvan maahan ja jonkin ajan kuluttua lentävän pois. Laskeutumispaikka tutkittiin viranomaistyönä Ranskan valtiovallan virallisissa laboratorioissa ja tuntemattoman UFO-aluksen laskeutumista pidettiin selviönä. Esimerkiksi pyoreästä laskeutumisjäljestä pysyttiin laskemaan sen painoksi 800kg.

National Geographic TV-kanava käsitteli (18.07.2013) ufoilmiötä Portugalissa vuonna 1982, jossa lentokapteeni Julio Miguel Guerra teki läheltä havaintoja puolen tunnin ajan UFO:sta, joka liikkui aivan hänen vierellään, näyttäen välillä olevan aivan paikallaan, välillä hänen lentokoneensa yläpuolella. UFO oli arviolta 2,5-3m läpimittainen Tehtyään lennonjohdolle ilmoituksen asiasta toinen lentokone tuli havainnoimaan paikalle. Tässä lentokapteenit Carlos Garcês and António Gomes vahvistivat UFOhavainnon ja seurasivat UFO:a aivan vierestä. UFO oli välillä kahden lähellä olevan lentokoneen välissä. Lopulta UFO poistui paikalta suurella nopeudella. Tapahtumastasta tehtiin viralliset raportit. Tarkemmin http://www.ufocasebook.com/2010/guerradrawing.html

Kenraali, esikuntapäällikkö Lemos Ferreira teki asiasta julkisen. Tämä oli mahdollisesti ensimmäinen julkisuuteen tuotu armeijan UFO-raportti. Kenraalilla itsellään oli nuorena lentoupseerina yhteinen UFO-havainnointi usean lentäjän kanssa vuonna 1957.

Fox TV-kanavalla käsitteli elokuussa 2014 Hessdalenin ilmiötä Norjassa pitemmältä aikaväliltä. Tapahtumat ovat olleet usean vuoden ajan suuren huomion kohteena. Professori Strandin tutkimusryhmä on käyttänyt nykyaikaisia tutkimusvälineitä. Strandin mukaan kysymyksellä oli UFOtutkimus. Tätä nimitystä ei kuitenkaan haluttu käyttää tähän sanaan liittyvien kielteisten ennakkoasenteiden vuoksi vaan otettiin työnimikkeeksi Hessdalenin ilmiöt (Hessdalen light).

Havaittiin valopalloja, jotka eivät toimineet nykytiedon mukaisesti. Ne eivät ole tähdenlentoja, säähavaintopalloja tai pallosalamoita. Esitettiin, että kysymyksessä on ihmisille tuntematon energiamuoto. Valoilmiöistä on lukuisia valokuvia. Valopalloja on kuvattu myös maan pinnalla. Puihin vertaamalla koko on helppo arvioida.

17.12.2017 Iltalehti (online) Pentagon myöntää huippusalaisen ufo-ohjelman. Viranomaiset tutkivat muun muassa Yhdysvaltain sotilaskoneiden selittämättömiä kohtaamisia tunnistamattomien kohteiden kanssa. New York Timesin mukaan näissä asiakirjoissa kuvataan muun muassa Yhdysvaltain sotilaskoneen ja tunnistamattoman lentoaluksen kohtaaminen. Tästä on audio-ja videomateriaalia aineistona. Ufossa havaittiin hohtava aura ja sen liikkumista huippuvauhdilla pyörivin liikkein.

Kun puhutaan avaruusolennoista, niin tietyllä tavalla ihminenkin on, esimerkkinä kuussa kävely. Kirjallisuudessa pohditaan toisinaan avaruusveljien korkeata tietoisuutta ja tekniikkaa. Jokainen ymmärtää, että siihen pitäisi liittyä vastaava moraalin kohoaminen. Jos Hitler ja vastaavat johtajat saisivat käyttöönsä korkeata tekniikkaa, niin olisi suuri vaara käyttää sitä pakottamiseen ja tuhoamiseen.

On keskeistä huomata liittyen alkuräjähdykseen, että koko maailmankaikkeus on Jumalan energiaa, läsnäoloa ja ilmennystä. Jung toi kollektiivisen piilotajunnan käsitteen, missä kaikki tapahtuu ja kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Avataara Amman mukaan kaikki tapahtuu Jumalan Mielessä ollen Tämän tietoisuuden läpäisemää. Näin maailmankaikkeutta voi tarkastella ulkokohtaisesti aineellisena todellisuutena tai taivastietoisuuden näkökulmalta.

Viljapeltokuvioista (crop circle)

1970-luvulla tehtiin ensimmäinen lentäjän havainto viljakuvioista. Sen jälkeen niitä on havainnoitu maapallon eri puolilla tuhansia. Viljakuvio on geometrinen muodostelma, yleensä viljapellossa. Näitä on ollut myös lumessa, hiekassa ja heinässä.

Kuviot ilmestyvät usein vanhojen riittipaikkojen läheisyyteen. Tätä on käytetty hyväksi järjestämällä tällaisiin paikkoihin erityisesti Etelä-Englannissa nykyaikaista automaattivalvontaa, mutta tekniikka ei riitä äänihavaintoja lukuun ottamatta. Kuviot syntyvät ilman laitteiden reagointia. Tässä nimenomaisena erikoisuutena on viljakorren katkeamattomuus.

Kirjallisuudessa viljakuviot yhdistetään maapallon energisoimiseen sekä virikkeeksi materialismin pimeyteen.

Kirjallisuudessa mainitaan harvoin silminnäkijöitä todistamassa viljapeltokuvion syntymistä. Tutkijaryhmän edessä Hollannissa muodostui muutamassa minuutissa viljapeltokuvio. Tutkijaryhmä kiinnitti huomioita lämpöön ja siihen, että kameran patterit tyhjenivät. Lähde: Nievwsblad van het noorden: The Netherlands.

Korsien kosteuspitoisuus on selvästi ympäröivää viljaa alempi, samoin alla oleva maaperä. Tämä viittaa kuvion syntypaikalla kuumuuteen tai säteilyyn. Tätä asiaa tukee korsien venyttyneet ja jopa räjähtäneet nivelkohdat, mikä viittaa höyrystymisen aiheuttaman voimakkaan paineen vaikutukseen. Viljapeltokuvion aitouteen viittaa myös lakoontuneen viljan tähkien samansuuntainen kääntyminen 90 %. Samaten erittäin suuren ja monimutkaisen kuvion syntyminen lyhyessä ajassa (voivat muodostua myös keskellä päivää).

Peltokuvioiden päällä tai läheisyydessä on onnistuttu videokuvaamaan noin jalkapallonkokoisia liikkuvia valopalloja.

Kiinnostus viljapeltokuvioihin on osittain siirtynyt Englannista Saksaan, koska Englannissa on esiintynyt nuorison tekemiä väärennettyjä viljapeltokuvioita. Seuraavassa kuvia viljapeltokuvioista.

Runsaasti kuvia viljapeltokuvioista Internetissä (haku esim. Googlesta: crop circle).





Copyright. Nancy Talbott http://www.bltresearch.com

Carl G. Jung toi kollektiivisen piilotajunnan käsitteen, mikä sisältää koko maailmankaikkeuden. Kaikki tapahtuu tässä ja kaikki ovat samalla yhteydessä toisiinsa. Henkissielullisesti ei ole sattumaa. Kaikki tapahtuu Luojan aineellisten ja henkisten lakien mukaisesti. Esimerkiksi on keskeistä, mitä ajattelee, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy. Elämä etenee omien ajatuksien mukaisena. Mielikuva on myös magneetti hyvässä ja pahassa. Mieleen valitut ajatukset toimivat tietokonemaisesti etsien yhtymäkohtia, pyrkien samalla ohjaamaan ja kontrolloimaan mieltä, mitä näkökohtia ja mielipiteitä hyväksytään, minne mennään, mitä sanotaan, mitä tehdään jne. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen.

Ihmisessä on kolme ajatuslinjaa. Vanhempien, opettajien ja toisinaan uskonnollisten henkilöiden suggestionkaltaiset käskyt ja vaatimukset. Omaan Luojayhteyteen liittyy, että ihminen aina tietää, onko asia epäitsekäs, toista auttava, hyväntahtoinen ja rakkaudellinen. Lisäksi on vielä omaan mieleen valitut ajatukset ja mielipiteet. Nämä ajatuslinjat voivat olla samansuuntaisia, mutta myös enemmän tai vähemmän ristiriidassa keskenään. Henkiset voimavarat voivat valua hukkaan vuosikausia epäolennaisissa itsesyytöksissä, kuvitelluissa peloissa, kärhämissä oikeasta ja väärästä, synnin olemuksesta jne. Keskeisintä olisi olla tasapainossa Luojansa kanssa. Syntymällä ihmiseksi on tapahtumaketjussa, missä oma Luojayhteys pitäisi tiedostaa.

Ihmiset arvostavat suuresti järkeilevää sanasujuvuutta. Uskonnollisuudessa on kuitenkin hyvä huomata, että sanat kuvaavat ajatuksia ja tapahtuneita henkisiä kokemuksia. Ajatteleminen on aina maallisen mielen tapahtuma keskeyttäen ja estäen kokemuksenkin. Kokemus on aina erilainen kuin kuvaavat sanat ja näiden kuvitelma. Esimerkiksi jos on kokenut Luojakokemuksen, niin tapahtuma on henkilökohtaisesti selviö eli yksilötasolla saadaan yksiselitteinen varmuus asiasta, mutta toiselle asia on erilainen. Toiselle tapahtuma on vain sanojen synnyttämä mielikuva.

Luoja-, taivaskokemuksessa ei ole kysymys älyllisestä tiedosta, tulkinnoista, mielipiteistä, opeista, kirjaviisaudesta, vaan omasta sisäisestä henkilökohtaisesta kokemisesta, tiedostamisesta. Omat odotuksen paineet, vaatimukset, ennakkhdot voivat estää henkisen kokemisen.

Henkisissä kirjoissa painotetaan elämäntapaa, elävää yhteyttä Luojan kanssa, kuten meditaatiota, huolellisuutta mieleen hyväksytyistä ajatuksista, pyrkimystä hyväntahtoisuuteen, muiden ja elämän auttamista, takertumattomuutta maallisuuteen ja mielipiteisiin. Avataara Amma suosittelee kaiken tekemistä yhdessä Luojansa kanssa ja Hänelle. Neale Walsch suosittelee kirjoissaan korkeimman ajatuksen pitämistä aina mielessään ja valintatilanteessa miettimään, mitä rakkaus tekisi. Luoja koetaan rakkaudessa. Luojan kokeminen tapahtuu automaattisesti henkisten lakien mukaisesti.



Kuvateksti. Jeesus kehotti lähestymään Luojaa lapsen kaltaisesti. Tässä korostuu välitön, vilpitön Luojan läsnäolon kokeminen ilman odotuksia ja ennakkoehtoja kuin rakkaan läheisen. Luojan voi löytää vain rakkauden kokemuksessa. Olisi suuri etu pyrkiä elämään läsnä olevana, mikä mahdollistaa elämän huomioimisen ja kokemisen. Jotta voisi kokea pitäisi aina hetkeksi pysähtyä. Elämä onkin täynnä mahdollisuuksia kehittää tätä hienovaraista sielullista herkkyyttä, jonka avulla tiedostaa Luojayhteydenkin. Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä, on tapahtumasta tietoinen tai ei.

Eräänä erikoisuutena luterilainen kirkonmeno on järjestetty siten, että tapahtuma seuraa toista kuin liukuhihnalla. Tällöin ei ole mahdollisuutta keskittyä hetkeksi mihinkään edes Isä meidän rukouksen jälkeen.

Maallinen mielikuva on hyvin voimakas täyttäen mielen. Jokainen on lähes huomamattaan jatkuvassa maallisessa mielikuvavirrassa. Tätä vielä lisää TV, tietokone, internet ja mainostulva. Jos ihminen täyttää jatkuvasti mielensä maallisilla mielikuvilla ja maallisilla mielipiteillä, niin ihmisyyteen liittyvän korkeamman henkisen minän on vaikeata ilmentyä. Ajatukset ja mieli ovat minän työkaluja, joiden johdattamana jokaisen elämä etenee. Elämän keskeinen kysymys onkin, mihin ne suuntaa, mitkä ajatukset hyväksyy mieleensä. Jossakin vaiheessa ihminen oivaltaa, että arvokkainta elämässä on oma Luojayhteys.

Henkisyys tarkoittaa sopusointua Itsensä, Luojansa kanssa. Elämän perustarkoitus on ihmisyyteen kätkeytyvän sisäisen rakkaudellisen jumaluutemme toteuttaminen ja tiedostaminen. Luojaa ihminen ei löydä itsensä ulkopuolelta, koska Tämän voi tiedostaa vain sisäisesti kokemalla.

Rukouksen ja meditoinnin olemus on olla hetki virittäytyneenä Luojan läsnäoloon. Luoja-,taivaskokemuksessa ihminen kokee Jeesuksen sanat, että minä ja Isä olemme yhtä. Tajunnan laajentumiskokemuksessa ihmisen mieli yhtyy Luojan Mieleen ja elämä nähdään ja koetaan ykseytenä.

On keskeistä olla läsnä oleva ja näin tietoinen, mitä tapahtuu sisimmässä ja ulkopuolella, mitä tapahtuu hetkessä, olla tietoinen omista ajatuksista, sanoista ja teoista. Läsnä oleminen muuttaa koko elämän Luojaläheiseksi meditaatioksi. Elämä on Luojan läsnäoloa ja ilmennystä. Raamatun mukaan Hänessä (Kristuksessa) me elämme, olemme ja liikumme.

Luoja-, taivaskokemukseen johtava elämäntapa on ollut kaikkien käytössä vuosituhansia. Hindulaisuudessa, joogassa, Buddhan opetuksissa ja Jeesuksen Vuorisaarnassa on kuvattu elämäntapa, joka johtaa jokaisen Luoja-, taivastietoisuuteen. Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi tähän kokemukseen. Tällöin ihmisen mieli yhtyy Luojan Mieleen, rakkaudessa kaksi muuttuu yhdeksi. Huomaa Jeesuksen sanat, että minä ja Isä olemme yhtä.

Henkisestä voimavarasta

Jokaisella on yksilöllinen määrä henkistä voimavaraa. Henkinen voimavara on aivan keskeinen voimavara elämän jaksamisessa. Kun ihminen on menettänyt hetkellisesti henkiset voimavaransa, niin kokee olevansa vetämätön, uupunut, monet tavallisesti kiinnostavat asiat menettävät kiinnostavuuden. Jokainen voi kokea tämän hetkellisesti sairauden, psyykkisen tai fyysisen uupumisen yhteydessä. On tärkeätä kiinnittää huomiota, missä yhteydessä henkisiä voimavaroja menetetään ja mistä niitä saa lisää.

Henkiseen voimavaraan vaikuttaaa kohottavasti hyvä terveys ja hyvinvointi Yleisesti kaikki mikä lisää elinvoimaa, praanaa sekä kohottaa värähtelyä, kuten ilo, onnellisuus, innostava musiikki, taideteos, meditaatio, henkinen innoittava tapahtuma, luonnon kauneuteen eläytyminen jne. Toisaalta todellinen tai kuviteltu pelko-, kauhumielikuva voi kuluttaa hetkessä henkiset voimavarat. Ihminen voi huomata olevansa pelon hiessä ja täysin uupunut.

Kehon, mielen ja korkeamman minän pitäisi olla keskenään sopusoinnussa. Ihminen ei ole solukone vaan henkinen rakkausolento. Sielu, korkeampi minä yrittää tuoda ihmiselle rakkaudellisen vaihtoehdon. Tähän yhteyteen eli Luojayhteyteen ei liity syyttely tai kielteiset ajatukset. Maallinen mieli sisältää omia ajatuksia ja toisten suggestion kaltaisia mielipiteitä. Maallisesta mielestä tulee kielteiset ajatukset ja halut, harmitukset, syyllisyys, kostonhalu, viha, pelko jne. Tämän vuoksi jokaisen pitäisi olla erityisen huolellinen, mitä ajatuksia ja mielipiteitä on tilaamassa itselleen. Henkiseen voimavaraan liittyy läheisesti ihmisen onnellisuus. Rakkaudessa ja ilossa on korkeat värähtelyt toimien onnellisuuden voimakenttänä. Mitä ihminen tekeekin, niin ihanne olisi tehdä sitä rakkaudellisesti ja innostuneesti.

Mieli välittää aivojen kautta ajatuksia ja tunteita kehoon sekä päinvastoin hyvässä ja pahassa. Ääri-ilmiönä alkoholisti voi nähdä kehon myrkytystilana maasta nousevia käärmeitä tai iholla käveleviä ötököitä. Kehon hyvinvointiin vaikuttaa terveelliset elämäntavat, kuten liikunta, laadukas ruoka, riittävä nukkuminen, puhdas ilma jne. Pitkäaikainen stressi sekä psyykkinen että fyysinen kuluttavat henkisiä voimavaroja. Ihminen kestää hyvin lyhytaikaista stressiä ja rasitusta, mutta pitkäaikainen on kaikille haitallista. Voimavarojen ehtyessä (burnout) ihminen voi kokea olevansa aivan "loppu", väsynyt ja voimaton sekä olevansa eristettynä harmaaseen ajatuspilveen. Jokaisella on oma psyykkinen rakenne ja kestokyky. Voimavarojen väheneminen etenee jokaisella ykslöllisen kaavan mukaisesti. Mitä aikaisemmin saadaan korjausliike, niin sitä parempi, sillä jotkut voivat tulla vainoharhaisiksi tai masentuneiksi voiden aiheuttaa mahdollisesti kohtalokkaita ongelmia sosiaalisesti tai itselleen.

Henkinen voimavara liittyy keskeisesti omiin ajatuksiin ja mielikuviin. Mielikuva on myös kutsu henkisessä todellisuudessa. Jos ajattelee Luojaa, niin on hyvä huomioida, että aina on Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Keskittyessä hetkeksi Luojaan tai Luojan nimeen kutsutaan samalla Luojan huomio. Aina Luojaa ajatellessa saadaan omaan henkiseen rakenteeseen Luojan kohottava, tietoisuutta ja ymmärrystä lisäävä vaikutus. Uskonnollisessa meditaatiossa ihminen on hetken Luojansa kanssa. Kun ihmisen mieli on suuntautunut ja keskittynyt yksipuolisesti maallisiin asioihin, niin samalla suljetaan kaikki muu pois. Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että ahdistuskin johtuisi haluttomuudesta kuunnella Sielunsa (Luojan) ääntä. Rakkaus ja pelko ovat toisensa poissulkevia sekä vastaavasti surullisuus ja Luojan tietoinen läsnäolo.

Neale Walsch korostaa kanavoinneissaan, että Luojalle voi puhua kuin hyvälle ystävälle ja että vilpittömään kysymykseen saa vastauksen, vaikka vastaus voi tulla viiveellä ja odottamattomalla tavalla. Henkissielullisesti ihminen on Luojan ilmentymä ja osa Luojaa, kuten vesipisara on osa valtamerta. Mitä kirkkaampi tai puhtaampi vesipisara on, niin sitä helpompaa on tiedostaa.

Ihmiselämään liittyy myös kielteisten asioiden kohtaamisia. Olennaista on oma näkökulma, suhtautuminen niihin. Kielteinen asia antaa mahdollisuuden myrkyttää elämänsä kielteisyydellä, mutta asiaan voi suhtautua myös toisellakin tavalla.

Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja ajattelumahdollisuus tulee Luojan huomiosta, energiavirrasta. Joogakirjoissa on kuvattu näitä energiakanavia selvänäköpohjalla. Mitä tasapainoisempi on Luojasuhde, niin sitä parempi. Rakkaus on energisoivaa, luovuutta ja tietoisuutta lisäävä voima. Rakkaus, rakkauden kokeminen antaa elämän kantavan voiman.

Mieleen valittu näkökulma on myös henkisen voimavaran kannalta keskeistä, tällöin valitaan "värilliset silmälasit", joiden läpi nähdään elämä. Esimerkiksi jos elämää katsotaan materialismin näkökulmalta, niin kaikki voi vaikuttaa pelon värittämältä, harmaalta, toivottomalta ja merkityksettömältä. Elämä onkin hyvin erilainen, jos aavistaa tai suoranaisesti tiedostaa olevansa henkisenä olentona aineellisessa kehossa ja näin kuoleman jälkeen minätajunnan elämä jatkuu henkisenä olentona henkisessä todellisuudessa.

Maallisessa elämässä on kaikella vastavoimansa. Kiinnittämällä liikaa huomiota kielteisyyteen, harmittaviin asioihin, tuhoaviin, ankeisiin, ahdistaviin, pelottaviin vastavoimiin, niin samalla kulutetaan omia henkisiä voimavaroja. Henkisiä voimavaroja kuluu mielikuvien hallinnassa ja vielä enemmän, jos on omia yhtymäkohtia kielteisiin tapahtumiin. Pitkäaikainen pelko todellisena tai kuviteltuna on erityisen traumatisoivaa. Kollektiivisessa piilotajunnassa samanlaisella energialla on vetovoima keskenään, jopa toiset ihmiset vaistoavat toisen pelon hyvässä ja pahassa tarkoituksessa. Ei saisi pelätä, jos alkaa pelätä erilaisia asioita, niin pian huomaa pelkotilansa ja ahdistuksensa lisääntyvän.

Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Ystävyys Jumalan kanssa" seuraavasti: "Päätös koskee sitä keitä olette. Kun näette sen, kun ymmärrätte sen, kaikki muuttuu. Alatte nähdä elämän uudella tavalla. Kaikki tapahtumat, kaikki sattumat ja tilanteet muuttuvat tilaisuuksiksi tehdä sitä, mitä tulitte tänne tekemään."

Ihmisen suhtautumistapa on henkisen voimavaran kannalta keskeinen. Ihminen itse antaa asioille mitä suuremmassa määrin niiden merkityksen. Toinen voi suhtautua "kohtalon iskuun" haasteena ja toinen voi murtua tapahtuman epäoikeudenmukaisuuteen. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, ettei ole sattumaa, eikä Jumala tee virheitä. Edelleen, että elämä on täydellistä, vaikka se ei olekaan sellaista, mitä ihminen haluaisi. Elämä etenee omien ajatuksien mukaisena. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Pekka Ervast tuo näkökulman, että valkoiset ja mustat enkelit ovat Jumalan palvelijoita. Valittaessa mustien enkeleiden palveluksia opitaan oman ankean kokemuksen kautta valitsemaan rakkauden enkelit. Sama näkökulma tulee Jeesuksenkin sanoista, että mitä kylvää, sitä niittää.

Samantapainen asia toiselle voi olla lähes yhdentekevää, mutta toinen voi "myrkyttää" mieltään ja stressata harmitukseen liittyvillä mielikuvilla itseään vuosikausia, joskus vuosikymmeniä. Joskus harmituksen aiheuttaja ei välttämättä edes ole kiinnittänyt huomiota koko asiaan. Henkisiä voimavaroja kuluttavat myös vanhat harmitukset, kaltoinkohtelut, loukkaukset, vaikka eivät olisi enää tietoisessa mielessä. Meditaatiossa tällaisia vanhoja asioita palautuu mieleen. On keskeistä purkaa ne, puhumalla, kirjoittamalla, piirtämällä jne. Pelkkä ajatteleminen pyrkii voimistamaan niitä.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholma. Kielteiset ajatukset jäävät heijastumaan ajattelijaan kuin peilistä kuluttaen henkisiä voimavaroja kielteisyyden hallisemiseksi. Eräänä erikoisuutena ollessani mielisairaalassa osastonlääkärinä eräs potilas oli vuoteen alla ja perusteli, että "käyvät kimppuun". Kielteiset ajatukset voivat heijastua myös omaan tunnetilaan ärsykeherkkyytenä aiheuttaen joskus väärässä tilanteessa lamaannuttavaa pelkoa tai voivat purkautua harkitsemattomana sanana tai tekona.

Vaikeissa olosuhteissa kohottava ajatus, toive voi olla kuin voimia antava "mantra" vieden vaikeuksien läpi. Jos johtava ajatus on jumalallinen, niin siihen liittyy itsessään erityistä lisävoimaa. Monet ovat suojautuneet ahdistavilta olosuhteilta, kireältä työilmapiiriltä, peloilta, kielteisiltä ajatuksilta pyytämällä itselleen Kristuksen suojauksen. Mitä herkempi on, niin sitä herkemmin kokee myös kielteistä ilmapiiriä. Henkisen kehityksen ja omien henkisten voimavarojen kannalta olisi tärkeätä karttaa kärhämöintiä, vihan ja raivon vallassaolevien opastamista, jos se on vain mahdollista. Pienestäkin riidasta voi tulla vuosia kestävä kielteinen ketjureaktio.

Pekka Puustisen lääketieteellisessä väitöskirjassa (2011) tuli esiin, kuinka vähäisempikin henkinen kuorma lisää fyysistä sairastumisriskiä. Psyykkinen kuorma voi tulla ulkopuolisista tekijöistä, mutta myös mielen sisäisistä ristiriidoista, joita ei osata käsitellä. Psyykkinen kuormittuminen näkyy tavallisesti onnellisuuden tunteen puuttumisena, unettomuutena ja mahdollisesti hyödyttömyyden tunteena.

Traumakokemus, kaltoinkohtelu on joskus niin musertava, että tapahtumaa on hyvin vaikea purkaa, mikä on eheytymisen edelletys. Joskus tarvitaan pitkäaikainen psykoterapeuttinen keskustelujakso, jotta minärakennetta saadaan riittävästi vahvistettua ikävien asioiden käsittelemiseksi. Yle Teema 04.12.2012 käsitteli otsakkeella Mielen saluttu voima, ajatuksien ja sairauden suhdetta traumaperäisessä stressihäiriössä. Tässä jopa noin 25-50% ei saa apua. Pelko ja kauhu estää käsittelyä. Pienikin asia voi aktivoida pelon. Kokeellisesti saatiin hyvät tulokset antamalla ekstaasia kolmena kertana. Traumaattisten tapahtumien ajatteleminen ja palauttaminen mieleen oli helppoa ja mahdollisti objektiivisen tarkkailun. 20:stä 16 parani. Tässäkin tuli esiin, kuinka tärkeätä on omien kielteisten energioiden purkaminen tavalla tai toisella.



Kuvateksti. Nauha "paholaisen" kaulassa kuvaa ihmisen hallintaa ja tasapainoa vastavoimista (lohikäärmeestä, Jungin "varjosta", Steinerin Doppelgängerista). Vasta ajatus tekee pahan. Ajatus on aina kaikessa liikkeelle paneva voima. Jos ajattelee pahan houkutusta, niin kaikessa on alku antautua omasta mielestä hallitulle, jännittävälle ja houkuttelevalle ajatusyllykkeelle. Pitäisi olla kuitenkin kriittinen ja tarkkaavainen jokaisesta ajatuksesta, minkä mieleensä hyväksyy. Eräänä kohtalokkaana esimerkkinä jotkut jäävät huumekoukkuun jo yhdestä kokeilusta.

Jeesus korosti Vuorisaarnassa, ettei saisi päästää mieleensä pahaa ajatusta, pahan viettelystä, painottaen henkilökohtaista vastuuta ajatuksista, sanoista ja teoista.

Oma ajatus, tunteikas mielikuva on kuin "olio" tai tietokoneohjelma, joka toistuvasti ajateltuna voimistuu samalla motivoiden ihmistä enemmän ja enemmän. Toistuva ajatus voi lopulta hallita mieltä ja työntää minätajunnan kontrollin syrjään. Tämän huomaa esimerkiksi jokainen alkoholin väärinkäyttäjä. Ihmistä ei vainoa ja houkuttele avaruudesta tullut persoonallinen paholainen vaan omat hallitsemattomat, tunteikkaat ajatukset.

On kuitenkin hyvä huomata, että ihminen on kaikenaikaa Jungin kollektiivisessa alitajunnassa. Samanlainen energia vetää toista kuin magneetti. Joskus ihminen voi vaistota ja kokea ilmapiirin hyvin todellisena ja konkreettisena hyvässä ja pahassa.



Kuvateksti. Ihmiskunnalle on vuosituhansia opetettu, että johtavassa asemassa olevat ovat aina oikeassa tekevät tai sanovat nämä mitä tahansa. Hitler ja kommunismi opettivat kuitenkin, että ihmisten pitää käyttää omaa ymmärrystään eikä uskoa mitä tahansa mitä auktoriteettiasemassa uskottelevat. Esimerkiksi materialistinen yliopistotiede opettaa, ettei henkistä rinnakkaistodellisuutta voi olla olemassa. Mutta toisaalta jokaisen on mahdollista tiedostaa Luoja-, taivaskokemus. Tämä kokemus on yksiselitteinen. Tämän henkisen kokemuksen jälkeen muiden mielipiteet tästä asiasta eivät merkitse mitään.

Jos ihminen omaksuu näkökulman, ettei Luojaa voi olla olemassa, niin on houkutus alkaa suhtautua luontoon, eläimiin ja jopa lähimmäisiin käyttövälineinä ilman vastuuta. Alitajuisesti ihminen aavistaa kuitenkin Luojan elävänä todellisuutena.

Veden muisti

Kirjoissa "The Message from Water" Masaru Emoto (http://www.hado.net) tuodaan esiin todisteita, että ajatus vaikuttaa veteen. Veden kiderakennemuutos näkyy vesipisaran jäädytyksessä. Kuvien perusteella kyseessä olisi uusi aluevaltaus. Eräässä tutkimuksessa saatiin yllättävä tulos, puhdas luonnonvesi, harmoninen musiikki ja positiivinen ajattelu aiheuttavat samantapaisen kiderakenteen vedessä. Saastunut vesi, negatiivinen ajattelu sekä heavymetal-musiikki puolestaan aiheuttavat jääkiteen harmonian särkymisen.

Kirjoissa on yksityiskohtaisesti selitetty kuvanottotekniikkaa. Kirjoissa on runsas kuvitus. Oheisena muutama kopio kirjasta. Kirjat tuovat aivan uuden merkityksen ajattelulle, äänenpainoille ja musiikille. Nyt kirjoja on myös suomenkielisinä.


Jääkide, kun veteen on ennen nopeaa jäädyttämistä kohdistettu Heavy Metal -musiikkia

Jääkide, kun veteen on ennen nopeaa jäädyttämistä kohdistettu Mozart"™s Symphony n:o 40 in G minor

Jääkide, kun veteen on ennen nopeaa jäädyttämistä kohdistettu ajatus Hitleristä (ajatteleminen aiheutti kiderakenteen, mikä oli vastaava kuin "teet minut sairaaksi" tai "tapan sinut").

Jääkide, kun veteen on ennen nopeaa jäädyttämistä kohdistettu ajatus rakkaudesta


Kirjan yhteystieto Hado Publishing BV, Prisenstraat 55, 16HK Leiden, The Netherlands.

Mieli

Mieli on minän "sokea" työväline, mikä toteuttaa mieleen valittuja ajatuksia käskysanoina. Näköhavainnotkin muuttuvat ensin ajatuksiksi, mitkä vasta havaitaan. Näin omat totena pitämät ajatukset pystyvät vääristämään tai torjumaan aistihavaintojakin. Mielen pitäisi olla kuin kirkas lasi. Mitä enemmän mieli samentuu kielteisyydellä, niin sitä vääristyneempänä elämä nähdään. Stressi, kielteisyys, pelko, ahdistus, epäterveelliset elämäntavat näivettävät ja kuihduttavat mieltä. Kohottavat virikkeet, elämän tasapainoisuus, luonnossa käveleminen, kulttuuri, innostuminen, elämän auttaminen, positiivinen ajattelu, rakkaus, ilo ja onnellisuus vaikuttavat päinvastoin. Jokainen pyrkiikin vaistomaisesti kohottomaan värähtelytasoansa ja näin onnellisuuttaan. Luoja on loputon rakkauden, ilon, onnellisuuden ja autuuden lähde. Jokaisella onkin vaistomainen pyrkimys Tämän kokemiseen. Suurin onni ja autuus on Luojayhteyden tietoinen kokeminen.



Kuvateksti. Jokaisen tulisi vaalia tarkasti mielensä puhtautta, välttää kaikkea sopimatonta, pyrkiä hyväntahtoisuuteen ja totuudellisuuteen. Ihminen voi luoda ajatuksillaan lähes huomaamattaan pimeän, ahdistavan ajatuskuoren. Tämän läpi elämäkin näkyy pimeänä, ahdistavana ja synkkänä.

Ihmisen mieli on osa Luojan mieltä



Carl G. Jungin mukaan suuresta alkuperäisestä Mielestä on muodostunut inhimillinen mieli, joka ei kuitenkaan tunne alkuperäistä. Ihminen, ihmisen mieli on suuren Mielen sisällä, Luojan energiakentässä kuin erillinen vesipisara suuressa valtameressä. Tähän liittyy Jungin mukaan vaistomainen tuntemattoman pelko lähestyä henkisyyttä. Avaraara Amman mukaan Jumala on puhdas tietoisuus, puhdas tajunta, loputon rakkauden ja energian lähde. Neale Walschin mukaan Jumala on muotoa vailla oleva, mutta halutessaan ottaa haluamansa muodon. Kaikki tapahtuu Jumalan Mielessä. Uskonnollisessa filosofiassa puhutaan "liikkumattomasta liikuttajasta".

Ihmistä voi tarkastella kehona, mielenä ja henkissielullisena olentona. Nämä ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja näiden pitäisikin olla kultaisessa tasapainossa keskenään. Häiriö jossakin häiritsee kokonaisuutta. On keskeistä huomata, että keho muodostuu sokeista soluista. Nämä eivät voi kokea rakkautta, myötätuntoa, tehdä sävellyksiä ja kirjoja jne.

Mieli pystyy sen sijaan havainnoimaan sekä aineellisessa maailmassa että henkisessä rinnakkaistodellisuudessa. Intuitiossa on välitön tieto taivastietoisuudesta. Mielikuva on kutsu ja toteutukseen pyrkivä voima. Eräänä esimerkkinä George de Godzinskin mukaan sävellykset tulivat hänelle jostakin "ylhäältä". Hän heräsi toisinaan keskellä yötä ja alkoi kirjoittaa ylös kappaletta, joka soi valmiina hänen päässään. Godzinskin mukaan kaikki musiikki on jo valmiiksi kirjoitettu siellä ylhäällä ja me olemme vain välikappaleita. Godzinski sanoo näin "Iskelmän kultaisessa kirjassa".

Ihmisellä on vain tämä nykyhetki. Jokaisen pitäisi pyrkiä olemaan hetkessä läsnä oleva, tietoinen mitä tapahtuu, mitä kokee, harkitsevainen mitä ajattelee, sanoo ja tekee. Näin ihminen muuttaa koko elämän tietoiseksi.

Ihminen on vastakkaisten voimien välissä



Jokaisessa on aina läsnä ihmisyys (korkeampi minä) ja eläimellisyys ("paholainen", varjoenergiat). Olemalla läsnä oleva tullaan samalla tietoiseksi, mitä ollaan tekemässä. Automaattisessa reaktiotavassa vanha kielteisyysmalli saa kuitenkin usein ilmennyksen. Valintatilanteessa pitäisikin miettisi mitä rakkaus tekisi, onko valinta elämää auttava vai tuhoava ja pyrkiä näinkin elämään ihanteidensa mukaisesti.

Jos ihminen huomioi vain maallisen, niin oma Luojayhteys voi jäädä huomaamatta. Henkissielullisesti ihmisen elämä ja tajunta tulevat Luojan huomiosta, Tämän energiavirtauksesta. Jos pysähtyy ja kääntää huomionsa sisäänpäin, niin jossakin vaiheessa yhtyy tietoisesti Luojan rakkaudelliseen energiavirtaukseen ja kokee elämän samalla Luojan silmin. Kokemusta sanotaan Luoja-. taivaskokemukseksi.

Inhimillinen tragedia olisi, jos kirjahyllyssä kirjan välissä olisi suunnattoman arvokas postimerkki. Jos kirjaa ei koskaan avaa, niin aarrekin jäisi huomaamatta. Sama asia on henkisyydessä, suurin mahdollinen aarre ja onni on oman Luojayhteyden kokeminen. Tällöin sekunnin - kahden kokemus muuttaa koko elämän. Luoja on lähempänä kuin oma hengitys. Mikä on ihmistä lähinnä ja arvokkainta voi jäädä huomaamatta.

Materialistisesti ajatellaan, että mieli ja aivot ovat yksi ja sama. Mieli on kuitenkin paljon laajempi käsite kuin aivot. Tämä tulee esiin jo yksistään Jarl Fahlerin kuvaamissa hypnoosikokeissa.

Mieli luo mielikuvilla maallisen persoonan, egon



Mieli luo ajatuksilla, mielikuvilla maallisen persoonan, egon. Kaikilla on mieli, mutta kukaan ihminen ei tiedä, mikä mieli on. Mieli vertaa kaiken aikaa kaikkea keskenään, toimien samalla havaintojen suodattimena. Mielellä ei ole kuitenkaan harkintakykyä tai suhteellisuuden tajua. Mieli pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus tai mielikuva.

Mielessä omat ajatukset kontrolloivat, mitä havaitaan, minne mennään, mitä ajatellaan, sanotaan, tehdään jne. Eli mieli on kuin sokea suodatin, joka hyväksyy ja hylkää ajatuksia riippuen sopivatko ne vanhoihin ajatuksiin. Näköhavainnotkin muuttuvat ajatuksiksi, mitkä vasta havaitaan. Näin totena pitämä ajatus pystyy syrjäyttämään aistihavainnotkin. Jokainen havainnoi oman ajatuskuplan värittämänä. Tämän vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeätä pyrkiä mielen puhtauteen, hyväntahtoisuuteen ja totuudellisuuteen eli toteuttamaan ihmisyyttä.

Mieli tarvitsee haasteita, tavoitteita, virikkeitä, kulttuuritapahtumia, yksilöllisiä pyrkimyksiä pysyäkseen herkkänä, vireänä ja toimintakykyisenä. Mieli voidaan tukahduttaa ja näin viedä siltä toimintakyky liian ahdasmielisillä ajatuksilla, esimerkiksi uskonnollisessa liikkeessä.

Tapahtuma voi olla vain maallisen mielen kehitystapahtuma mutta voi olla myös samanaikaisesti hengellisesti avaava tapahtuma, kuten ikonin maalaus, puutarhanhoidossa kukan kauneuteen keskittyminen jne. Zen-filosofiassa käytetään keskittymiskeinoina jousiammuntaa, kukka-asetelmaa ja maalausta.

Jokainen näkeekin elämän ajatuksiensa suodattamana, ollen ajatuksiensa kaltainen. Elämäkin nähdään omien ajatuksien mukaisena. Jokaisen tulisi olla hetkessä läsnä oleva ja tietoinen, mitä ajattelee, sanoo ja tekee.



Kuvateksti. Patsas Punkaharjulla. Uskonnon syvin olemus on hengellisyys, rakkaus, ilo, onnellisuus eli Luojan ja elämän syvällisempi kokeminen sekä tiedostaminen. Mitä enemmän uskontoa maallistetaan niin sitä enemmän se muuttuu ulkokohtaiseksi tarkasteluksi eli maallistuneiksi mielipiteiksi. Rakkauden ja kokemisen tilalle pyrkii tulemaan mielivaltaisia oppeja, pelkoja ja liikkeen psykologista pelkohallintaa eli seurakuntalaisen uskonnollinen innostus pyrkii muuttumaan ahdistavaksi harmaudeksi.

Mielessä suuri ja pieni asia saavat saman huomion. Minän tulisi ohjata mieltään, ettei hyväksy mitään sopimatonta ajatusta. Keskeistä olisi olla päämäärätietoinen ja pitää Luoja usein mielessään. Ihanne olisi tehdä kaikki yhdessä Jeesuksen tai Luojan kanssa. Tällöin elämän "rikkaruohot" eivät saa helposti kosketuspinta-alaa. Ihminen itse päättää mitä suuremmassa määrin, mitä jokin asia merkitsee. Kielteisiin tapahtumiin voi usein suhtautua mahdollisuutena ymmärryksen kasvuun.

Takertumattomuus on keskeistä, esimerkiksi yhteisössä voidaan pitää vallitsevien käsityksien hyväksymistä kaikille ehdottomana vaatimuksena. Jokaisen tulisi muodostaa kuitenkin omat mielipiteensä, koska mieleen hyväksytyt mielipiteet tulevat omaksi todellisuudeksi.

Jumala on meissä ja me olemme Jumalassa, mutta mieli ei ole tietoinen tästä. Mieli on suuntautunut luonnostaan ulospäin aistitodellsuuteen. Ihmisen pitäisi kääntää tietoisesti mielen huomio sisäänpäin Luojayhteyteen, jotta mieli tulisi tietoiseksi tästä mahdollisuudesta. Jokainen Luojaan kohdistunut huomio, rukous, meditaatio voimistaa tätä yhteyttä. Jos ihminen keskittyy vain maallisuuteen, niin "kolikon" toinen puoli jää huomaamatta. Sanonta tunne itsesi tarkoittaa syvemmässä merkityksessä sisäisen Itsen, Luojan havaitsemista ja kokemista. Tässä oivalluksessa jokainen ymmärtää lisäksi Jeesuksen arvoitukselliset sanat, että minä ja Isä olemme yhtä.

Ihminen on maallisten mielikuvien ansassa. Ihmisen tulisi valita johtotähdekseen totuuden. Tällöin ihmiselle selviää, että on samanaikaisesti myös henkisessä rinnakkaistodellisuudesta, mistä on monenlaisia kosketuskohtia maalliseen elämään.

Ihmisen maallinen mieli luo erillisyyden käsityksen. On täynnä ajatuksia, tunteita, kokemuksia, muistoa, haluja, odotuksia ja vertaa kaikkea keskenään samalla muodostaen käsitystä kaiken ulkopuolella olevasta persoonallisesta minuudesta. Maallinen mieli pyrkii suuntautumaan ja takerruttamaan tietoisuuden kaikkeen maalliseen, usein kokonaisuuden kannalta epäolennaisiin pieniin yksityiskohtiin. Mitä enemmän persoonallisuutta korostetaan, niin sitä enemmän erillisyys kokemuksena voimistuu. Olisi keskeistä tiedostaa olevansa osa suurta kokonaisuutta.

Henkisissä kirjoissa painotetaan, ettei maallisesta mielestä löydä Luojaa. Sieltä löytää vain vanhoja ajatuksia. Maallinen mieli on kuin ajatuspilvi tai oravanpyörää muistuttava ajatusvirta. On tärkeätä olla valpas ajatuksistaan, pyrkiä olemaan tietoisena nykyhetkessä, läsnä olevana.

Luoja koetaan rakkauden, ilon, onnellisuuden ilmapiirissä



Henkisen kokemuksen aikana mieli on hetken hiljaa, aivan kuin siihen tulisi "aukko". Ei voi kokea, jos ajattelee, eli ajattelemalla voi myös keskeyttää kokemuksen. Jo huomaavaisuudessa, ystävällisyydessä, myötätuntoisuudessa ollaan yhteydessä sydämen, Sielun kokemukseen. Laulaminenkin yhtymällä musiikkiin voi olla syvä sydämen kokemus. Vastaavasti eläytymällä uskonnolliseen symboliin tai pyhään sanaan ihminen voi saada yhteyden korkeisiin tietoisuustiloihin. Eli asioita voi tarkastella ulkokohtaisina sanoina, materialistisesti tai sisältäpäin henkisesti virittäytymällä asiaan liittyvään kokemukseen. Kokemalla ihminen tiedostaa oman henkisen olemuksensa, ja tähän liittyvän kaiken ykseyden.

Mieli on työväline ilman omaa harkintaa toteuttaen mieleen valittuja asioita

Minä tiedostaa mielen avulla. Mieli on työväline, joka pystyy eläytymään tai virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Mielellä ei ole omia päämääriä. Minän pitäisi hallita ja ohjata mieltään ja ajatuksiaan, eli olla kaikenaikaa tietoinen, mitä ajatuksia on luomassa omaksi todellisuudekseen. Mielikuva, varsinkin tunteen voimistamana, on erityisen luova tapahtuma jääden vaikuttamaan pitkäaikaisesti hyvässä ja pahassa. Voimakas ajatus voi salakavalasti ottaa vallan mielessä ja pakottaa ihmisenkin tahtoonsa. Hypnoosikokeissa tulee korostetusti esiin, kuinka mielessä oleva oma, totena pitämä ajatus päättää, mitä nähdään ja koetaan aistihavainnoista huolimatta. Esimerkiksi mielikuvana luotu teräshäkki koetaan niin todellisena, ettei siitä pääse pois, vaikka kuinka yrittäisi, jopa teräs tunnetaan metallisen kylmänä. Vastaavasti mieli voi harhauttaa ihmistä luulemaan olevansa haukkuva koira, kissaa pakoon juokseva hiiri jne.

Henkisielullisesti mieli ja keho ovat erilliset eli kuolemassa omat ajatusluomukset seuraavat mukana. Neale Walsch välittää viestinä kirjoissaan, että helvettikin on ihmisen oma ajatusluomus (ero Luojasta), vaikka voi kokijasta vaikuttaa hyvinkin todelliselta. Neale Walsch korostaa kirjoissaan paitsi tiedostamatonta ja tietoista tasoa, myös supertietoista, Sielun tasoa ja supratietoista Luojan tasoa.

Puhutaan maallisesta ja korkeammasta mielestä, persoonallisesta itsestä ja Itsestä, maallisesta ja henkisestä ihmisestä, mustista ja valkoisista enkeleistä, itsekkyydestä ja epäitsekkyydestä, eläimellisestä ihmisestä ja Jumalan pojasta. Ihminen tietää aina valintatilanteessa onko asiassa rakkautta, ihmisyyttä, inhimillisyyttä. Ihmisyyden näkökulmasta pitäisi olla tietoinen ajatuksistaan, ajatella yleviä asioita ja valintatilanteessa valita korkein ajatus. Man englannin kielessä tarkoittaa ihmistä, sanskriitin kielessä mieltä. Henkissielulliselta näkökulmalta katsottuna mieli ja keho ovat erilliset, aivotkin on vain pieni osa mieltä. Asia tulee esiin jo helposti toistettavassa "vesilasikoeokeessa", kun syvähypnoosissa ihmisen tunto siirretään vesilasiin, niin toisessa huoneessa kolmannen henkilön toimesta neulanpisto veteen aiheuttaa aina kipureaktion. Kysymyksessä ei voi olla pelkästään aivotapahtuma. Hypnoosi ei voi tehdä ihmiselle kykyä, mitä ei ole olemassa. Henkissielullisesti ihminen on Luojansa energiavirrassa, huomionkohteena. Tähän perustuu tajunta, ajattelumahdollisuus.


A: Sisäinen itse (Kristus, Itse, Luoja, Jumala) Sisäinen itse on ihmisen rakkaudellinen ohjauskeskus liittyen jollakin tavalla koko maailmaan sekä sisäiseen että ulkoiseen. Se on olemukseltaan läsnä oleva, muotoa vailla oleva, ilmeten ihmisen kautta. Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä, on ihminen siitä tietoinen tai ei. Tähän perustuu tajunta, ajattelumahdollisuus. Tässäkin asiassa mikä on ihmistä lähinnä ja tärkeintä jää yleensä huomiotta. Tämä tietoinen ohjauskeskus, sisäinen itse aktivoituu, kun siihen kiinnitetään huomiota ja luotetaan. Ihmiselle tulee varmuus Luojan rakkaudellisesta läsnäolosta. Luojan läsnäoloon liittyy korkeimmat ajatukset, rakkaus ja totuudellisuus. Suoran yhteyden saamista sisäiseen itseen sanotaan taivaskokemukseksi. Viimeistään tällöin kuolema menettää pelottavuutensa.

Numerot 1-7 kuvaavat mielessä olevia voimakkaita ajatuksia, jotka valtaavat mielessä tilaa, esimerkiksi velka, läheisen vakava sairaus, sairaudenpelko, kostonajatus, loukkaus, takertuminen mielipiteeseen jne. Mieltä sitovia ajatuksia voi olla suurikin määrä. Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus. Kiinnittämällä huomiota johonkin tehdään se samalla itselle todelliseksi. Ajatus on kuin "olio", joka pyrkii palauttamaan ajatuksen toistuvasti mieleen sekä toteuttamaan annettua käskysanaa. Tunne voimistaa ajatusta. Ajatus ajateltuna voimistuu, ajattelematta vähitellen heikkenee.

Kulagina pystyi osoittamaan, että ajatus on ajatusenergiaa. Hypnoosikokeissa pystytään palauttamaan mieleen lukemattomia unohtuneita vanhoja ajatuksia, sanoja ja tapahtumia. Nämä varastoituvat mieleen alitajunnan lokeroihin. Jotkut harmitukset kuluttavat kuitenkin kaiken aikaa henkisiä voimavaroja pysyäkseen mielen hallinnassa ja niistä olisi tärkeätä päästä eroon. Ajatus ajattelemalla voimistuu, ajattelematta vähitellen hiipuu. Tämän vuoksi olisi keskeistä oppia vain tarkkailemaan ajatuksia elämän virtana niitä ajattelematta. Jos mieleen tulee vanha harmitus tai kaltoinkohtelu, niin on keskeistä käsitellä se "kirkkaassa päivänvalossa" ja sitten unohtaa. On haava tai tunnehaava, niin mitä enemmän sitä kaivelee niin sitä suuremmaksi se tulee.

Mielellä on erityinen taipumus ajatella menneitä ja haaveilla tulevista, mutta ihmisellä on vain tämä nykyhetki. Luojaa ei voi löytää vanhoista ajatuksista tai mielipiteistä vaan hetkessä kokemalla. Luojaan kohdistuvalla rakkaudellisella mielikuvalla on pysyvä, kohottava ja tietoisuutta lisäävä vaikutus. Ihanne olisi pitää luoja jatkuvasti mielessään. Mitä kirkkaampi mieli niin sitä paremmin Luojayhteys ja elämäntarkoitus onnistuvat.

Korkeampi mieli, Sielu on Luojan, Universaalisen Mielen heijastuma, tähän liittyy henkinen ihminen, inhimillisyys, myötätuntoisuus, korkeat henkiset arvot, rakkaus, luovuus, ilo, epäitsekkyys, oma sisäinen rakkaudellinen johdatus, elämän ykseys, elämäntarkoitus, telepatia jne.

Big Bang



Aine ja energia ovat yksi ja sama toinen kiinteässä muodossa. Ihmisyyden näkökulmasta maailmankaikkeuden Luoja ja Elämä ovat yksi ja sama. Elämän taustalla on suunnaton tietoinen älykkyys ja elämää ylläpitävä rakkaudellinen energiakenttä, taivas. Luoja ilmenee haluamallaan tavalla ja ottaa haluamansa muodon. Joh. evenkeliumin alussa sanotaan, että kaikki on syntynyt Logoksen (Jumalan, Kristuksen) kautta. Materialistisesti on mahdotonta ymmärtää, kuinka avaruuteen syntyi ainetta(energiaa) ja elämää. Jeesus puhui tuhlaajapojasta. Isä ottaa avosylin vastaan, mutta tarvitaan oma pyrkimys. Vapaa tahto antaa ihmiselle mahdollisuuden pitkittää tätä tapahtumaa ja päinvastoin ottamalla Luoja huomioon elämässään niin mahdollistetaan Luojan elämistä todellisuutena.

Järkeily, nokkeluus, tulkinnat, erillisyys liittyvät maalliseen mieleen, verrataan jotakin johonkin. Luoja-, taivaskokemus on yksiselitteinen kokemus, jota ajatus ei tavoita. Ajatus kuvaa jotakin ulkoisesti tai symbolisesti.

Jumalan tahto ilmenee aineellisina ja henkisinä lainalaisuuksina



Universaalinen Mieli on henkisen ja aineellisen maailmankaikkeuden taustalla. (Tiedemiesten tietokonemallissa aineellisen maailmankaikkeuden alkukoko, Big Bang on ollut mahdollisesti sokeripalaa pienempi.) Jumalan tahto ilmenee aineellisina ja henkisinä lakeina, esimerkiksi ihminen voi vapaan tahdon mukaisesti toimia mielensä mukaan kuitenkin kokien sen tulokset eli Jeesuksen sanoin, mitä kylvää, niin sitä niittää. Ihminen on luova olento ajatuksin, sanoin ja teoin. Puhutaan makro- ja mikrokosmoksesta, kaikkialla on sama ajatusmalli. Henkisten lakien periaate heijastuu ihmisen soluissakin, kaikki auttavat toisiaan ja näin kaikki voivat hyvin.

Jumala olisi keskeistä nähdä tietoisena rakkauden, viisauden, valon, autuuden ja elämän lähteenä. Liittyen BIG BANG tapahtumaan kaikki olemassa oleva on Luojan energiaa ja näinkin Tämän läsnäoloa. Hindulaisuudessa ihmisen Luojaa sanotaan monadiksi, toisinaan Jumalan kipinäksi. Tämä on mahdollista tiedostaa kokemalla. Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden tiedostaminen.

Minän pitäisi ohjata ja hallita mieltään, ajatteluaan eli olla tarkkaavainen, mitä ajattelee. Ajatukset pyrkivät toteuttamaan itseään, ideaansa, käskysanaa ja tällä tavalla ajatukset voivat myös harhauttaa mielen ja tätä kautta ihmisenkin. Mielellä on kyky virittäytyä hyvin monenlaisiin asioihin ja se voi saada tällä tavalla ihmisen kuvitteluihin, jotka voivat kokijasta vaikuttaa todelta. Esimerkiksi hypnoosissa ihminen voi kuvitella olevansa siivekäs lintu nokkimassa muiden lintujen kanssa tai olla jossakin muussa kuvitellussa tilanteessa, esimerkiksi hautautuneena kivien alla. Vastaavasti ihminen voi alkaa kuvitella mielessään mitä erikoisempia asioita, esimerkiksi sairastavansa matoja ja loisia sisäelimissään, vaikka näitä ei olisi olemassakaan.

Olisi tärkeätä saada mielessä tilaa totuudelle, Luojalle. Kokemus on aina erilainen kuin sen kuvitelma. Ihmisen henkinen, rakkaudellinen ohjauskeskus, sisäinen itse pyrkii määrätietoisesti johdattamaan ihmistä suurempaan ymmärrykseen ja tietoisuuteen, lähemmäksi Luojaansa. Tässä toiset ihmiset ja elämän kokemukset ovat arvokkaita. Vapaa tahto on kuitenkin henkinen laki, ihmisen oma toive, pyrkimys on aivan keskeistä. Mielessä pitäisi saada tilaa Luojalle, esimerkiksi pyrkimällä vilpittömästi totuuteen ja/tai pitämällä Luojaa rakkaudellisesti mielessään, meditoimalla, rukouksella, virittäytymällä henkisiin asioihin, harmonisella kohottavalla musiikilla, katselemalla taideteosta, ikonia, henkisiä kirjoja lukemalla jne. Neale Walsch suosittelee korkeimman ajatuksen pitämistä aina mielessään. Avataara Amma suosittelee kaiken tekemistä yhdessä Kristuksen (tai oman mestarinsa) kanssa ja Hänelle.

Carl G. Jung toi kollektiivisen piilotajunnan käsitteen, missä ihmisen mieli on piilotajunnan kautta yhteydessä koko maailmankaikkeuteen ollen osa siitä. Avataara Amma korostaa kirjoissaan, että koko maailmankaikkeus on sisälläsi. Rudolf Steiner painottaa, että korkeampi mieli, henkinen ihminen on yhteydessä korkeampiin henkisiin tietoisuustiloihin. Jumala, Universaalinen Mieli on ihmisen näkökulmalta abstraktinen. Abstraktista on vaikeata rakastaa, on helpompaa rakastaa jotakin konkreettista ja tällä tavalla saada kohottava, yhdistävä rakkausenergia. Esimerkiksi rakkaudenkohteena voisi olla Jeesus tai Maria.

Maallisen mielen olemus



Maallinen mieli on kuin tietokone sisältäen vain vanhoja ajatuksia, menneitä kokemuksia, suuntautuu olemuksensa mukaisesti maalliseen, arvostaa käsin kosketeltavaa ja konkreettista. Maallinen mieli pyrkii kaiken aikaa kaikkea vertailemaan keskenään, kilpailemaan, hankkimaan maallista turvallisuutta ja omaisuutta ajatuksella, jos on jotakin paljon miksi ei voisi olla vielä enemmän, pyrkii korostamaan ja tekemään erillisyyttä, eroavaisuuksia ja raja-aitoja.

Maallinen mieli pitää hallita, mutta korkeampi mieli pitää kutsua, ottaa huomioon. Maallinen mieli näkee asiat persoonan, oman edun kannalta, mutta korkeampi minä katsoo asioita epäitsekkäästi, kokonaisuuden näkökulmalta, kuinka voi auttaa toisia ihmisiä, toisia olentoja, elämää. Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä, mutta täyttämällä mieli yksistään maallisuudella, työnnetään Luojayhteys pois tietoisesta mielestä. Vapaata tahtoa väärinkäyttäen ihminen voi valinnoillaan myös kuvaannollisesti "ristiinnaulita" oman Kristuksensa, sisäisen itsensä.

Rakkaudellinen tunne, ylevä pyrkimys, oivallus, aavistus, mielikuva, suuri visio, selkeä uni voivat olla tärkeitä elämää muuttavia Sielun viestejä, sisäisen itsen rakkaudellista huomiota, johdatusta. Ihmisen taustalla on aina rakkaudellinen ohjaus valmiina auttamaan ihmistä. Usein mikä on ihmistä lähinnä ja arvokkainta jää huomaamatta.



Kuvateksti. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta perustuvat Luojan huomioon, energiavirtaukseen. Jokainen on kaikenaikaa korkeimman rakkaudellisessa ohjauksessa, riippumatta onko asiasta tietoinen tai ei. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee. Joka kerran kun ajattelee Luojaa, niin tämä yhteys vahvistuu. Eräänä esimerkkinä Neale Walsch kanavoi kirjassaan: "että sinulla on tietoisuus - osa, sinua, joka on sinua suurempi ja joka voi erityä pienestä itsestäsi ja puhua sinulle." Avataara Amma korostaa, että kaikessa mitä ihminen kohtaa on taustalla Luojan rakkaudelliset kasvot. Neale Walsch kirjoittaa, että kaikki on tullut Jumalalta, mitä hänen elämässään on ollut.

Elämä nähdään omien ajatuksien mukaisena. Ihminen tekee todelliseksi sen, mihinkä kiinnittää huomiota. Tässäkin omat ajatukset ovat keskeisiä. Minätajunnan tulisi ohjata mieltään ja mitä siinä ajattelee. On keskeistä, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy eli kuinka itseään käskyttää. Tapahtumat etenevät omien ajatuksien, toiveiden mukaisesti hyvässä ja pahassa. Vapaa tahto voi tehdä henkisen tiedostamistapahtuman hyvin vaikeaksi. Hindulaisuuteen liittyy käsite vinashvoimasta. Kun on menty harhapolulla umpikujaan, niin tämä palauttaa. Pekka Ervast korostaa kirjoissaan, että ihminen on saanut kaiken hyvän pahan kautta. Kohdattuaan pahan, niin oman kokemuksen kautta alkaa valita rakkauden ja hyväntahtoisuuden.


TJ

Kuvateksti. Jokainen pitää omia ajatuksiaan ja tapojaan oikeina. Esimerkiksi lääketieteessä pidetään itsestään selvyytenä, ettei henkistä rinnakkaistodellisuutta voi olla olemassa. Todisteet torjutaan ja kielletään jo ennakkokäsityksellä eli henkinen kokemus ja ilmiö nähdään mielen harha-aistimuksina, henkinen valokuvakin on epätieteellinen eli sitä ei tarvitse ottaa harkintaan jne. Ihminen pystyy järkeilemään minkä tahansa asian edukseen valitsemalla sopivan yksityiskohdan tai näkökulman. Totuudellisuuden pitäisi olla kuitenkin jokaisen johtotähti. Ajanmittaan vain totuus on kestävää.

Ihminen elää samanaikaisesti sekä maallisessa että henkisessä rinnakkaistodellisuudesta, mistä on monenlaisia kosketuskohtia maalliseen elämään, jos vain kiinnittää niihin huomiota. Esimerkiksi yksi ainoa aito henkinen valokuva romahduttaa koko materialismin rakennelman. Vuorisaarnan ohjeistuksella jokaisen on mahdollista tiedostaa maallisen elämän aikana yksiselitteinen Luoja-, taivaskokemus. Vuorisaarnassa on kuvattu Jumalan tahto ihmisyyden elämäntapana. Tällöin painopiste siirtyy takertumisesta egoon ja kehoon kohti korkeampaa minää ja näin Luojayhteyttä. Ihminen alkaa arvostaa totuudellisuutta, hyväntahtoisuutta, elämän ja toisten huomioimista.

Lisää asiaa mielestä

Kanavoinnista



Ihminen pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa. On kaikenaikaa Jungin kollektiivisessa piilotajunnassa, missä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Jokainen ihminen on mediaalinen. Samanlainen energia vetää toista puoleensa kuin magneetti.



Kuvateksti. Taideteos kuvaa astraalimaailman yllykettä. Jokainen luo ajatuksillaan ja tunteillaan ilmapiiriä ympärilleen. Tunnetilaan heijastuu myös toiset ihmiset, äänet, musiikki, värit ja esineet. Erityisesti kielteisessä ilmapiirissä ihminen voi saada yllykkeitä, joiden alkuperää ei tiedä, myös tunne on kutsu. Mieleen ei saisi päästää mitään sopimatonta. Luojasta on lähtöisi totuudellisuus, rakkaus, ilo, elämän auttaminen.

Kun ihminen alkaa toistuvasti keskittyä johonkin ja ajattelee sitä usein, niin omat ajatukset alkavat toteuttaa tapahtumaa ja havaita asiaan liittyviä yhtymäkohtia. Jos esimerkiksi pelkää paholaista tai uskoo kanavoivansa maapallon tuli-ihmistä, niin mitä enemmän asiaan keskittyy, niin sitä enemmän eksyy astraalimaailman - mielikuvituksen sokkeloihin. Jokainen näkee elämän ajatuksiensa mukaisena ja värittämänä.



Kuvateksti. Katutaidetta Tukholma. Mediaalisesti herkkä ihminen pystyy virittäytymään monenlaisiin elämän ilmiöihin, kuten esimerkiksi toisten kollektiivisiin tunnevaltaisiin ajatusluomuksiin pystyen näin kanavoimaan näiden yleisluonteisia ajatuksia ja mielipiteitä. Eräänä erikoisuutena avataara Meera on ilmoittanut, ettei kukaan saa kanavoida häntä. Jeesus painotti yhteydenpitoa Kristuksen henkimaailman kanssa. Tällöin Pyhän Hengen välittämä tieto on totuudellista. Maallisessa elämässä on monenlaisia mielipiteitä, mutta Kristuksen taivastietoisuudessa on kaikilla välitön tieto totuudesta.

On keskeistä ymmärtää keskittymisen ja Luojaläheisen meditaation ero. Mielikuva ja tunne ovat voimallisia kutsuja hyvässä ja pahassa. Jos eräänä esimerkkinä koko elämänsä keskittyy tulitikkuun tai vastaavaan, niin asia ei uskonnollisesti johda mihinkään Mielikuva kohteeseen keskittyen ja rakkaudellisen tunteen värittämänä on erityisen voimallinen kutsu. Eli mielikuvan pitäisi olla täsmällinen kuin kuvaannollisesti sähköpostiosoite tai osoite kortissa. Luojaläheisessä meditaatiossa tai rukouksessa pitäisi kohdentamisen jälkeen olla hetki hiljaa, sananmukaisesti työntää maallinen mieli ajatuksineen, odotuksineen ja vaatimuksineen hetkeksi syrjään. Ajatteleminen on aina maallisen mielen tapahtuma samalla keskeyttäen ja estäen kokemisen.

Luojayhteydessä koetaan Tämän huomio ylevyyden ja rakkauden kosketuksena, koetaan sisäinen vastakaiku. Jos ihminen kieltää Luojan elämästään, niin samalla kieltää syvemmässä merkityksessä itsensä. Henkissielullisesti ihmisen elämä, ajattelu, tajunta tulevat Luojan huomiosta, energiavirrasta.

Vapaan tahdon mukaisesti ihminen voi kiinnittää huomionsa myös Luojan läsnäoloon. Usein ihminen etsii "viisauden lähdettä" jostakin hyvin vanhasta tai äärettömän kaukaa, vaikka Luoja on lähempänä kuin oma hengitys. Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden kokeminen.

Avataara Amma painottaa, että pitäisi olla huolellinen jokaisesta ajatuksesta minkä hyväksyy mieleensä. Neale Walsch suosittelee pitämään korkeinta ajatusta jatkuvasti mielessään. Mieli vertaa kaiken aikaa ajatuksia keskenään vaimentuen, kun mielessä on vain yksi ajatus. Ihanne olisi pitää Luoja jatkuvasti mielessään.

Jeesus antoi keskeisen neuvon henkiyhteyden alkuperästä: "Hedelmistä puu tunnetaan." Tieto Kristuksen henkimaailmasta on totuudellista ja rakkaudellista. Jos ihminen kohtaa valo-olennon, niin Kristuksen henkimaailman edustaja tunnistetaan rakkauden säteilystä. Luojaa tai Kristuksen henkimaailman edustajaa ei voi käyttää persoonallisuutta korostaviin, omiin tarkoituksiin.

Walsch kuvasi kanavointitapahtumaa seuraavasti, äkillisesti saattoi mieleen tulla sanoja, lauseita. Tätä seurasi yleensä fyysisiä tuntemuksia, kuten kihelmöintiä, onnen väristyksiä, joskus ilon kyyneliä, toisinaan täydellinen tietoisuus läsnäolosta, joskus ilmestys, joskus Luojan kuiskaus jne.

Ihminen on kaikenaikaa Luojan huomion kohteena



Ihminen saa Luojaltaan kaikenaikaa viestejä, missä mennään ja mitä pitäisi ottaa huomioon myös unien muodossa. Luojalle kaikki ilmaisukanavat ovat mahdollisia, kuitenkin tavallisesti mielikuvina, rakkaudellisina ajatuksina ja tunteina, telepaattisina viesteinä, ylevinä ideoina ja virikkeinä, intuitioina, aavistuksina läsnäolosta, henkisinä kokemuksina jne. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee. Toisaalta omilla kielteisillä, torjuvilla ajatuksillaan voi tehdä maallisen minä ja Luojan väliin lähes täydellisen ajatusesteen. Kun Luoja on eristetty omasta elämästä, niin ihminen voi kuvitella olevansa poikkeuksellisen järkevä, "tieteellinen".

Jos ajatellaan Luojayhteyteen pyrkivää henkistä tietä ja totuuteen sekä mielen hallintaan pyrkivää, elämää auttavaa ja kunnioittavaa, hyväntahtoista, inhimillistä ihmisyyttä, niin nämä ovat yhdensuuntaiset tapahtumaketjut, jotka yhdistyvät tietoisuuden lisääntyessä.

Kun vertaa Amman, Buddhan ja Jeesuksen opetuksia, niin kaikki suosittelevat pyrkimystä taivastietoisuuden kokemiseen mahdollisimman nopeasti eikä joskus tulevaisuudessa. Tämä saavutetaan rukouksella tai meditaatiolla sekä hyvinkin samantapaisilla elämänohjeilla. Tällöin ihminen palaa erillisyydestä elämän ykseyteen, henkisen olemassaolonsa ymmärtämiseen ja kokemiseen. Sadussa "Prinsessa Ruusunen" kuvataan tapahtumaa symbolisesti, kuinka ihminen omilla noidutuilla ajatuksillaan voi tehdä asian hyvin vaikeaksi.

Ihmisyydessä on olennaista kokeminen ja tiedostaminen



Ihmisyydessä on keskeistä tiedostaminen, kokeminen. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Esimerkiksi jos ihminen ei ole koskaan pyöräillyt, niin asia jää epäselväksi, vaikka kuinka paljon tahansa katsoisi ja lukisi kuvauksia. Vasta hetkenkin kokemus tekee asian todelliseksi. Sekunninkin Luojakokemus on arvokkaampi kuin tuhannet saarnat tai lukemattomien kirjojen mielipiteet.

Lääketiede katsoo kaikkien henkissielullisten tapahtumien olevan solutapahtumia aivoissa ja näin pelkkiä aivotapahtumia. Yksistään hypnoosissa suoritettava "vesilasikoe" osoittaa, että aivot ja mieli ei ole yksi ja sama, vaan mieli on paljon laajempi kuin aivot eli aivot on vain pieni osa mieltä. On tapahtuma aistihavainto, ajatus, tunne tai henkissielullinen kokemus, niin mielen pitää voida tallentaa ne aivoihin, muutoin ne eivät ole käytössä maallisessa elämässä. Aivot on tietokonemainen muistikeskus ilman omaa ajattelua. Kun aivoja ärsytetään keinotekoisesti, niin saadaan esiin vain vanhoja asioita.

Jokaisella ihmisellä on oma henkinen tie kuljettavana. Sekä Jeesus että Paavali korostivat elävää, todellista yhteydenpitoa Luojan, Kristuksen kanssa. Jeesus lupasi, että epäselvässä asiassa Luojalta voi kysyä oikeata tietoa ja saa vastauksen, jatkaen "Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut." Jeesus toi esiin henkiyhteyksiin liittyvän keskeisen näkökulman ja samalla varoituksen, pitäisi toimia vain Luojan tai Jeesuksen nimissä. Samalla muistutti, ettei paha tee hyvyyden töitä. Hedelmistä puu tunnetaan.

Ihmisen Sielu, korkeampi minä on Luojan rakkauden ilmentymä ollen puhdasta rakkautta, hyväntahtoisuutta, korkeata tietoisuutta. Ihminen tietääkin aina sisäisesti sydämessään, onko tapahtuma rakkaudellinen, hyvää tarkoittava, elämää auttava vai tuhoava. Sanat voivat olla petollisia ja harhauttavia. Jumalan tai Kristuksen tahtona ihmisiä on kehotettu tekemään monenlaisia pahoja tekoja, mutta ihminen tietää kuitenkin aina, onko tapahtuma rakkaudellinen, hyväntahtoinen, elämää auttava vai tuhoava, haluaisinko tehdä tämän itselleni vastaavassa tilanteessa.

On aivan keskeistä, kuinka Sielu, korkeampi minä voisi tuoda ihmisen kautta elämään rakkautta, hyväntahtoisuutta, rakkaudellista viisautta Mitä lähempänä on Luojan rakkaudellisia energioita, Elämän lähdettä, niin sitä enemmän henkinen elämä ja tietoisuus avautuvat. Ihminen on kuin kukka, jonka pitäisi aueta omaan henkiseen olemassaoloonsa, Luojansa läsnäoloon, elämän ykseyteen.

Koko elämä on Luojan läsnäoloa



Koko elämä on Jumalan läsnäoloa, henkissielullisesti kehokin on Jumalan aineellistunutta energiaa, valoa. Kaikki maallisessa elämässä tapahtuu kuitenkin ihmisen kautta. Ei olisi vapaata tahtoa, jos ylimaallinen voima puuttuisi aina tarvittaessa ihmisen valintoihin ja pakottaisi omaan tahtoonsa. Henkiset kirjat tuovat toistuvasti esiin, että ihminen kohtaa valintansa eli mitä kylvää, niin sitä niittää. Hyvä ja paha, oikea ja väärä ovat suhteellisia. Esimerkiksi Raamatussa vielä Jeesuksen aikana kuvattiin ihmisten kivittämisiä osana juutalaista uskontoa, esimerkiksi siveysrikoksista tai "harhaoppisuudesta".

Meidän aikakautemme arvostaa aivan kohtuuttomasti persoonallisuutta korostavaa arvomaailmaa, kuten häikäilemätöntä omanedun tavoittelua, rahaa, kunniaa, menestystä. Tällöin luodaan lähes huomaamatta myös erillisyyden muuri, jolloin vaikeutuu ihmisyyden, inhimillisyyden, Sielun maailman, elämän ykseyden kokeminen ja tällä tavalla oman Luojayhteyden tiedostaminen.

Ihmisyydessä ei ole perimmiltään kysymys, kuinka paljon omistaa, mitä mielipiteitä kannattaa, mitä luulee eri asioista, mitä tietoja on oppinut, vaan mitä tiedostaa, vasta kokemus antaa syvällisen ymmärryksen ja viisauden. Ihmisyyteen liittyvässä henkisessä tiedostamis-, kokemistapahtumassa on aivan keskeistä virittäytyä Luojan rakkaudellisiin värähtelyihin ja päästä näin korkeammalle tiedostamistasolle.

Luoja on luonut ihmisen kuvakseen eli rakkausolennoksi. Näin rakkaus mahdollistaa ihmiselämän oman olemuksensa mukaiseksi. Ilman rakkautta elämän tarkoitus hiipuu ja muuttuu kuivaksi. Maallisista korvikkeista ei ole pitkäaikaista iloa. Rakkaus on jumalallista värähtelyä, siihen liittyy vapaus, luovuus, aktiivisuus, intuitio, ilo, kauneus, tiedostaminen ja elämäntarkoitus. Ehtojen asettaminen on yritys pakottaa ja se estää rakkauden kokemisen edellyttämän vapauden. Rakkaudessa ihminen on avoin Luojan läsnäololle ja näin ihmiselle on mahdollista kokea välitön Luojayhteys ikää katsomatta.

Rakkauden olemus muistuttaa kahden ääniraudan toimintaa. Rakkautta ei voi ottaa. Mutta kun tekee rakkaudellisia, inhimillisiä, myötätuntoisia elämää tai toista auttavia, hyväntahtoisia asioita, niin kokee toisen tai Sielun kautta vastakaikuna rakkaudellisia energioita ja pääsee näin mukaan kohottaviin värähtelyihin. Elämä onkin täynnä pieniä ja suuria mahdollisuuksia rakkaudellisiin tapahtumiin, ei saisi kulkea onnensa ohi unenomaisessa ajatuspilvessä.

Ihminen on maallisessa elämässä kuvaannollisesti kuin loputtomalla, pohjattomalla suolla. Yksi huutaa menemään yhteen suuntaan, toinen toiseen, kolmas johonkin kuivalle mättäälle, jossakin kuuluu seireenien houkutteleva ääni, jotkut taistelevat jalansijasta jne. Ihminen tietää, että pitäisi päästä pois kuivalle maalle. Jeesus kehotti rakentamaan talonsa(elämänsä) kalliolle. Ihmisessä on sisäinen ohjausjärjestelmä, Jungin rakkaudellinen ohjauskeskus, Luoja. Tämä tietää, mikä on elämän tarkoitus ja mihinkä pitäisi mennä. Luoja on aina lähellä ihmistä ohjaten ja auttaen määränpäähän, jos kääntyy Tämän puoleen.

Joka hetki on oikea lähestyä Luojaa



Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Luoja kommunikoi kaikkien kanssa jatkuvasti, mutta on eri asia kuka kuuntelee. Joka hetki on myös oikea hetki lähestyä Luojaansa. Hetken keskittyminen Luojaansa, keskittynyt ajatus, rukous voi muuttaa koko elämän suunnan. Päivä on täynnä pieniä sopivia rukous- tai keskittysmishetkiä, jos haluaa antaa aikaa omalle henkiselle itselleen. On kuitenkin helpompaa keskittyä hiljaisuudessa, esimerkiksi luonnon rauhassa kuin meluisassa ympäristössä.

Omat ajatukset avaavat oven taivaaseen tai sulkevat oven. Kaikki ihmisyyteen liittyvä joko kehittyy tai taantuu. Tietoisuus Luojasta, kosketus omaan henkiseen olemassaoloon myös kaikenaikaa vähenee tai lisääntyy. Rakkaus on kokemuksellinen avain, ihmisen ja Luojan yhdistävä tekijä. Rakkauden kokeminen avaa samalla tietoisuutta.

Ihminen on symbolisesti kuin kukka, usein se sidotaan kuitenkin nupunmuotoon käyttäen ajatuksien teräslankoja tai siirretään kivikkoon maallisia pyrkimyksiä häiritsemästä. Vapaa tahto antaa mahdollisuuden tehdä totuuden kustannuksella suoranaisia ajatusansoja. Eräs esimerkki uskonnollisesta nokkeluudesta on, kun papit kertovat auttavansa Pyhää Henkeä ja toimivansa Tämän puolesta ja näin Pyhä Henki voidaankin siirtää syrjään kirkollisesta toiminnasta, "laulukuoroon" tai "eläkkeelle". Kun Pyhä Henki on saatu näin nokkelasti päättelemällä sivuun, niin ei tarvitsekaan hyväksyä kuin 2000v. vanhoja Pyhän Hengen ilmoituksia ja voi suhtautua torjuvasti ja kieltävästi uudempiin henkisiin ilmoituksiin ja kokemuksiin. Tämäntapaisille järkeilyille Raamatusta ei löydy kuitenkaan mitään perustetta.

Meditaatiossa ja rukouksessa olisi tärkeätä olla hetki hiljaa ja siirtää maallinen mieli ajatuksineen syrjään ja näin pyrkiä olemaan hetki Luojansa kanssa. Olisi tärkeätä olla hyväntahtoinen ja tietoinen sekä harkitsevainen jokaisesta ajatuksesta, minkä hyväksyy mieleensä. Ajatuksia tulee ja menee, mutta ajateltu ajatus muuttuu ihmisen todellisuudeksi. Omat jatukset heijastuvat takaisin kuin peilistä. Ihminen on ajatuksiensa ympäröimänä kuin pallon keskellä. Ajatus toteuttaa tietokonemaisesti omaa käskysanaansa. Tunne ja toistuva ajatteleminen voimistaa ajatusta aina lisää. Näin voi luoda itselleen myös ajatuksiaan heijastavan ja toteutusta vaativan ajatushahmon, joka voi vallata mielessä aina suuremman ja suuremman tilan. Ajatukset etsivät myös ympäristöstä yhtymäkohtia. Esimerkiksi voidaan luoda vierelleen verta vaativa mielikuvituksen hirviöjumala, paholainen, sisäelimiä syöviä loisia jne. Tapahtumasta tulee helposti noidankehä. Jossakin vaiheessa mielikuvat voivat luoda kehollisia oireita, joskus kuviteltuja havaintoja.

Mielikuva on kutsu kollektiiviseen piilotajuntaan hyvässä ja pahassa sekä toteuttava voima



Mielikuvalla on valtava itseänsä toteuttava voima hyvässä ja pahassa. Esimerkiksi hypnoosissa kynällä voidaan tehdä mielikuva tulikuuman raudan kosketuksesta. Ko. kohdassa hetken kuluttua iho alkaa punoittaa ja siihen voi tulla palovammaan sopivia rakkuloitakin. Mielikuva toimii toisiakinpäin. Ollessani mielisairaalassa osastonlääkärinä, eräs potilas koki joka yö joutuvansa avaruusolentojen säteilyn kohteeksi. Kuvasi, että häntä ammuttiin toisesta kerroksesta katon läpi mahaan säteitä. Syyksi osoittautui eturauhasvaiva, virtsarakko oli poikkeuksellisen suuri.

Kaikki tieto Jumalasta ja henkimaailmoista on tullut ihmisen kautta. Informaatio tapahtuu periaatteessa kahdella eri tavalla, ihminen voi olla välittäjänä passiivisesti aivan kuin toinen olento käyttäisi ihmistä välikappaleena, tällöin voidaan tilanteesta riippuen korostaa erilaisia vivahteita ja puhua profeetasta, unissasaarnaajasta, kanavoijasta, telepatiasta, välittäjästä, näkijästä, meediosta, noidasta jne.

Dokumentti Dawa:sta



Erikoisena esimerkkinä 05.05.2014 TV1:ssä oli dokumentti Dawa:sta, joka käsitteli lukutaidotonta paimentoilaispoikaa Itä-Tiibetin korkeilta aroilta. 13- vuotiaana Dawalle ilmestyi unessa tai transsissa munkki (itse kuvaa, että vaipui väkisin uneen. Huomaa tässä yhteydessä Jeesuksen opetuslapsien vaipuminen uneen Kirkastusvuorella), joka kysyi halukkuutta välittää runoja ikivanhasta Kuningas Gesar-eepoksen hahmoista. Dawa sai maailman pisimmän runepoksen esille tuomisen lahjan, jolloin toi esiin tuhansia säkeitä ikivanhaa, kirjakielistä eeposta. Dawalla kyky on säilynyt vuodesta toiseen.

Dawa kuvaa, että jumalat ilmentyvät hänen kauttaan. Kiinnitti huomiota, että yhteydenpito onnistuu parhaiten puhtaassa luonnon ympäristössä ja toisaalta suurkaupungin saasteet vaikeuttavat, mutta eivät estä. (Ilmiö on sama, jos lukutaidoton, kirjasta ja asiasta tietämätön lapsi kanavoisi parannetun version Kalevalasta.)

Ihminen voi olla myös itse havainnoija ja kertoa havainnoistaan ja kokemuksistaan. Esimerkiksi Pekka Ervast ja Rudolf Steiner ovat kuvanneet kirjoissaan omien havaintojensa pohjalta henkimaailman rakennetta ja toimintaa.

Kaikki olemassa oleva on värähtelyä, energiaa, Jumalan ilmentymää (huomaa Joh. evankeliumin alku). Luoja itsessään ei aineellistu ja tällä tavalla pakota ihmisiä tahtoonsa. Ihmisten apuna on ollut aina suuria sanansaattajia, jotka tahtonsa avulla ovat olleet joko maallisessa tai taivastietoisuudessa ja ovat näin pystyneet kertomaan ihmisille vastaukset elämän suuriin kysymyksiin.

Henkisten mestareiden läsnäoloon liittyy mielenkiintoisia yksityiskohtia, esimerkiksi Taaborin vuoren tapahtumassa Jeesuksen mukana olleet opetuslapset kokivat taivasyhteyden. Kirjassa "Pyhittäjä Serafim Sarovilainen" (Valamon luostari, 1978) kuvataan Serafiminin läsnäoloon liittyen kahden eri ihmisen taivas-, valaistumiskokemus. Samantapainen selvä taivaskokemus on kuvattu myös avataara Amman läsnäoloon liittyen oppilaan kokemuksena Matruvani Amman Viesti lehdessä.

Jokaisella on henkiset kyvyt piilevänä syntymälahjana



Ihminen on energiaolento energiakentässä, jossa ilmenee Luojan rakkaudellinen läsnäolo ja ohjaus, tahto, voima sekä viisaus aineellisina ja henkisinä lakeina, esimerkiksi mitä kylvää, niin sitä niittää. Jokainen ihminen on henkissielullisena olentona myös mediaalinen eli jokaisella on henkisiä kykyjä syntymälahjana. Ihmisestä itsestään riippuu kehittääkö näitä piileviä henkisiä kykyjä, joiden avulla herkkyys, ymmärrys ja tietoisuus lisääntyvät. Jos ihminen ei tee mitään, niin ei koskaan mitään tapahdukaan. Omat ajatukset, toiveet luovana, itseään toteuttavana voimana avaavat oven Taivasten Valtakuntaan tai sulkevat oven. Jeesuksen sanojen mukaisesti ihmisen pitäisi löytää yhteys Taivasten Valtakuntaan. Mistä ihminen ei ole tietoinen, niin sitä ei olemassa omassa todellisuudessa.

Ihminen voi virittäytyä hyvin monenlaisiin energioihin ja tapahtumiin sekä vapaan tahdon mukaisesti myös samaistua, hakeutua yhteyteen kielteisten, tuhoavien voimien kanssa (Huomaa sanonta antaa pahalle pikkusormensa ja sen kohtalokkuus. Inhimillisessä elämässä on täysin sopimatonta mennä alastomana julkiselle paikalle, josko joku olisi kiinnostunut. Tässä on kuitenkin selvä vastaavuus pyrkiessä arveluttaviin, pimeisiin henkiyhteyksiin.) tai pyrkiä tietoisesti Luojayhteyteen, yhteyteen Kristuksen rakkaudellisen henkimaailman kanssa. Rakkaudellinen rukous on erityisen voimallinen suoja ja kutsu. Tätä näkökulmaa Jeesus ja Paavali jo 2000 vuotta sitten korostivat.

"Emmanuelin kirjassa" kuvataan kuinka Pat Rodegast näki meditatiivisessa tilassa edessään rakkautta säteilevän valo-olennon, jonka kanssa keskusteli. Kirja kirjoitettiin näistä suoranaisista keskusteluista. Tässä kirjassa korostetaan , että kaikki ihmiset ovat kanavia. Kaikki ihmiset osaavat kuunnella sydäntään. Tärkein opettajasi on intuitiivinen tietosi. "Tunteaksesi Jumalan läsnäolon sinun on tarpeen kuunnella niitä monia ääniä, jotka asuvat sisälläsi. Kuulet siellä pelon, raivon, ristiriitojen, uppiniskaisuuden, kaikenlaisten illuusioiden ääniä. Kun ne käyvät sinulle tutuiksi, silloin sisäinen viisautesi lempeys, pehmeys, lämpö ja Valo kuuluvat yhä helpommin. Ne nousevat vastakohdaksi noiden muiden äänien sekasorrolle, jonka alle sisäinen tieto peittyy.

Ja samassa kirjassa toisessa kohdassa neuvotaan suhtautumaan henkiseen opastukseen seuraavasti: "Teidän on pantava se ktukselle. Tarkistettava se. Kuultava mitä sanotaan ja annettava lopulta sydämenne, oman sisäisen viisautenne, intuitionne olla tuomarina. Älkää hyväksykö mitään mikä ei kuulosta oikealta. Tästä vastuusta ei pidä koskaan luopua."

Ihmisen tulisi tiedostaa Luojayhteys



Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Huomisen Jumala" (WSOY, 2005) seuraavasti: Jokaisen sisällä on lähde, kysy ja mene sisimpääsi, tutkistele asioita sydämessäsi, sieltä löytyy vastaukset, ilo, rauha ja rakkaus. Suurempi sinä voi eriytyä pienestä itsestäsi ja puhua sinulle, samalla paljastaen totuutta olemassaolostasi. Jumalallinen virike palvelee ensin elämää, ennen pientä itseä. Olisi hyvä palvella elämää kaikessa mitä ajattelee, sanoo ja tekee. Olisi hyvä kysyä edistääkö ajatus elämää vai tuhoaako se sitä.

Esimerkiksi Eva Bell Werberin kirjassa "Mestarin matkassa" tulee hyvin esiin ihmisen ja sisäisen Itsen läheinen ja todellinen vuorovaikutus. Tässä kanavoinnissa tulee myös hyvin esiin, kuinka ihminen voi eristää omilla ajatuksillaan halutessaan Luojan elämästään.

Ihmisen pitäisi löytää luovuutta ja elämää ohjaavan voiman, jumalallisen värähtelyä ihmisessä, itsemme suuremman version, tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimivan kosmisen olennon, joka on virittäytynyt inhimillisiin päämääriin ja mahdollisuuksiin. Rudolf Steiner korosti kirjoissaan, että ihmiseen kätkeytyy korkeampi(henkinen) ihminen, joka jää ihmisessä piilevään, uinuvaan tilaan, jos ihminen ei sitä toiminnallaan aktivoi (huomaa tsakrat ja niiden aktivoiminen).

Jos mieleen tulee ylevyyttä, iloa, rakkautta, epäitsekkyyttä, pyyteettömyyttä ilmentävä ajatus, idea, niin kyseessä voi olla ihmiselle tärkeä viesti. Jos ei tee mitään asian hyväksi, niin kannattaisi ainakin kirjoittaa muistiin.

Lisää asiaa kanavoinnista



Kirkkotaulu kuvaa symbolisesti myös Sieluyhteyttä. Sielu viestittää ihmiselle rakkaudensanomaa, epäitsekästä toisten ihmisten ja elämän auttamista, vapaan tahdon kunnioittamista, hyväntahtoisuutta, totuutta, henkistä ohjausta, univiestejä symbolisesti, ennalta tietämistä aavistuksena tai symbolisena univiestinä, toivoa, myötätuntoa, intuitiota, yleviä pyrkimyksiä, johdatusta elämän ykseyteen, johdatusta tietoiseen, kokemukselliseen Luojayhteyteen. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Luoja on laittanut jokaisen sydämeen puhtaan rakkauden, sitä on Luoja ja sitä on ihminen. Ilmaistessaan puhdasta rakkautta antaa samalla itsensä kokea kuka on, puhdas rakkaus kertoo syvällisen totuuden kokemuksellisesti. Luojan ilo on olla yhtä ihmisen kanssa ja Luojan suurin ilo on, että ihminen tietää sen.

Tietyssä henkisen kehityksen vaiheessa Sieluyhteys tulee tietoiseksi ja kokemukselliseksi, viimeistään tässä vaiheessa kuolemanpelko menettää otteensa. Henkissielullisesti ihmisen tajunta ja ajattelu perustuvat Sielunsa energiavirtaukseen. Nukahtaessa tämän huomionkohteena oleminen siirtyy pois. Tietoisuuden yhtäjaksoisuus tarkoittaa, että ihminen on tietoinen unenkin aikana. (Huomaa tässä yhteydessä Carl G. Jungin käsitykset, kuinka ihmisessä on kaksi eri persoonallisuutta ja ihmisen pitäisi elää samanaikaisesti kahdessa eri maailmassa tai tasossa.)



Taulua voi tulkita myös siten, että korkeampi minä (Sielu) totuuden miekalla yrittää vapauttaa ihmistä pahuuden otteesta, "paholaisesta". Mitä enemmän takertuu maallisiin haluihin, mielipiteisiin, pyrkimyksiin, kielteisen ajatteluun, niin sitä sitä vaikeammaksi tilanne tulee, sitä suuremmaksi varjo, "paholainen" muuttuu. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Ihminen näkee maailman ajatuksiensa, mielikuviensa mukaisena kohdaten tavalla tai toisella omat ajatuksensa.

Ihminen on vastakkaisten voimien välissä, esimerkiksi rakentavien - tuhoavien, rakkauden - pelon, valon - pimeyden jne. Vastavoima ei itsessään ole paha, mutta omat ajatukset, omat tunneyllykkeet voivat muuntaa tapahtuman ärsykkeet kielteiseksi toiminnaksi, paholaismaiseksi. Huomaa sanojen ero, tuntea vihaa, olla kostonhimoisten ajatuksien vallassa, tehdä pahoja tekoja. Telepaattisesti ja tunnetilaan liittyen Jungin kollektiivisesta piilotajunnasta voi tulla myös tuhoavia yllykkeitä. Sielun maailmasta, taivastietoisuudesta tuleva virike on rakkaudellinen, hyväntahtoinen, elämää auttava. Luojayhteyteen liittyy aina rakkaudellinen ohjaus ja totuudellisuus. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että elämä on täydellistä, vaikka se ei olisikaan sellaista, mitä ihminen haluaisi.

On tärkeää katkaista kielteinen tapahtumaketju



Jeesus suositteli pahaa kohdatessa suhtautumaan tapahtumaan rakkaudellisella viisaudella eli tekemään toiselle, mitä toivoisi tehtävän itselleen vastaavassa tilanteessa. Katkaisemaan kielteinen tapahtumaketju. Harmituksiin, kaltoinkohteluun liittyy läheisesti harmituksen purkaminen toiseen, mahdollisesti kostonajatus. Pienehkö kielteinen teko voi laukaista kuitenkin arvaamattoman ketjureaktion monille kohtalokkain seurauksin.

Olisi tärkeätä olla huolellinen jokaisesta ajatuksesta, minkä hyväksyy mieleensä. Omat ajatukset jäävät heijastumaan ihmiseen takaisin kuin peilistä, etsien myös vastakaikua, yhtymäkohtia ympäristöstä, vanhoista tapahtumista, myös kollektiivisesta piilotajunnasta. Mielikuva on henkimaailmassa kutsu. Takertumalla kielteisiin ajatuksiin, haluihin, harmituksiin, kaltoinkohteluihin ihminen muuttuu huomaamattaan "pimeyden" ilmentäjäksi. Ihminen puhuu sydämen kyllyydestä. Jos on täynnä rakkautta, niin ilmentää rakkautta. Jos on täynnä pimeyttä, niin levittää vihamielisyyttä, pelkoa, ärtyisyyttä, ankeutta ja ahdistusta. Läheisetkin alkavat karttaa ja ovat "varpaillaan".

Maallinen mieli on erityisen kiinnostunut pienistä yksityiskohdista, mielipiteistä, todisteista, mitä enemmän niitä on, niin sitä enemmän se haluaa lisää. Jeesus lupasi, että epäselvässä asiassa voi kysyä suoraan korkeimmasta tietolähteestä, Kristuksen henkimaailmasta Sielu toimii Luojan valossa, kasvojen alla. Enkelitkin kertovat vain totuuden. Neale Walsch on kanavoinut useita kirjoja ihmisen ja Luoja välisestä kommunikoinnista korostaen, että vilpittömään kysymykseen saa vastauksen. Vastaus voi tulla viiveellä ja odottamattomalla tavalla. Raamatussakin lukee, että Hänessä (Kristuksessa, Jumalassa) me elämme, olemme ja liikumme eli ihminen on kaikenaikaa Luojan energiakentässä, valossa, aurassa, läsnäolossa, huomionkohteena, Mielessä. Jung painottaa henkisessä viestinnässä myös unien merkitystä.

Hetken Luojakokemus muuttaa koko elämä



On tärkeätä olla läsnäoleva ja tarkkaavainen. Pyrkimyksessä tietoiseen, kokemuksellisen Luojayhteyteen, taivastietoisuuteen pitäisi maallinen mieli kaikkine tietoineen, ennakkhtoineen, odotuksineen siirtää hetkeksi syrjään, vaikka tietäisi kymmenien tuhansien kirjojen sisällön ja rajattomasti mielipiteitä, opinkappaleita. Olisi hyvä keskittyä usein elämän henkisiin virikkeisiin, elämän ihmeisiin.

Avataara Amma korostaa, kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy sata askelta. Jeesus oli ja avataara Amma on halutessaan taivastietoisuudessa. Opetuksissaan he antavat yleisiä ihmisyyteen liittyviä elämänohjeita korostaen keskeisesti pyrkimystä taivastietoisuuteen, kokemaan ensimmäiseksi oma henkinen olemassaolo taivas-, Luojayhteydessä.

Oma pyrkimys on tärkeätä. Luoja tiedostetaan, koetaan aina henkilökohtaisesti. Toisen kokemus ei ole oma kokemus. Kysymyksessä ei ole myöskään toisen mielipide tai uskonnollinen opinkappale, ulkokohtainen tieto. Rukouksessa ja meditaatiossa pitäisi olla hetki aivan hiljaa. Ei voi kokea, jos ajattelee. Hetken henkinen kokemus voi olla arvokkaampi kuin tuhannet saarnat tai kirjat. Henkisen kokemuksen voi palauttaa aina halutessaan jälkikäteen mieleensä ja näin virittäytyä siihen uudestaan.

Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Yhteys Jumalaan" seuraavasti: "Pitäisi tehdä kaikki tarvittava: - mietiskelemään, liikkumaan, rukoilemaan, lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan musiikkia, mikä tahansa mikä toimii "“ sytyttääkseen tietoisuutenne uudelleen joka päivä. Silloin olette korkeimmassa pyhässä paikassa. Ktte autuuden tunteen ja ajattelette itsestänne ja muista ja koko elämästä hyvää."



Taulu symbolisesti kuvaa ihmisyyttä, ihmisen taistelua oman "pimeytensä" kanssa. Puhutaan varjosta, Doppelgängeristä, kynnyksenvartijasta(henkisestä esteestä), paholaisesta. Tämä on jokaisen vieressä, vaikka se tiedostetaan vain aivan poikkeuksellisesti. Osa selvänäkijöistä näkee tämän. Henkisessä kehityksessä se muuttuu ihmistä muistuttavaksi. Ikonissa Pyhä Yrjö voittaa lohikäärmeen, oman "paholaisensa". Lohikäärmettä on kuvattu monella eri tavalla, myös monipäisenä, esimerkiksi Jeesus kohtasi erämaakokemuksessa pahan kolmella eri tavalla. Omien kielteisten voimien kanssa pitäisi päästä hyväntahtoiseen hallintaan, niitä ei voi hävittää tai kieltää, vaan omat tuhoavat voimat ja kielteiset reaktiotavat pitää muuttaa rakentaviksi. Kuvaannollisest miekat pitää takoa auroiksi.

Ihmisyydessä ajatuksissa, sanoissa ja teoissa otetaan kantaa, noudatetaanko suuren Itsen rakkaudellisia elämää palvelevia pyrkimyksiä vai pienen itsen itsekkäitä haluja, hyvän vai pahan, valkoisten vai mustien enkeleiden kutsua. On keskeistä tiedostaa tulevatko virikkeet persoonallisesta, itsekkäästä "pimeästä" puolesta vai Sielunmaailmasta.

On keskeistä olla päämärätietoinen takertumatta elämän "rikkaruohoihin"



On keskeistä tiedostaa, että ihminen on luova olento ajatuksin. Vanhojen syntien ja virheiden toistuva pohtiminen, tunnevaltaisten mielikuvien luominen on henkisessä mielessä tilaus, "noituminen" uuteen kokemiseen. Ajatus pyrkii automaattisesti toteuttamaan itseään. Pitäisi olla päämäärätietoinen ja tietoinen mitä mielessään on luomassa antaen vanhojen asoiden olla, jos niille ei voi tehdä enää mitään. Avataara Amma korostaa, että tunnehaavakin pitää puhdistaa, mutta tämän jälkeen toistuva kaivelu vain suurentaa sitä. Eeva lehdessä (tammik. 2009) oli psykologian professori Markku Ojasen haastattelu onnellisuudesta. Suurin este onnellisuudelle on keskittyä pohtimaan omia kohtaamiaan vääryyksiä sekä sokeus omiin tekemisiinsä suhteessa toisiin ihmisiin. Ojasen mukaan onni tulee seuralaisena lempeyden, totuuden, oikeudenmukaisuuden mukana.

Pyrkimyksessä Sieluyhteyteen tai yrityksessä kanavoida Kristuksen valtakunnasta on keskeistä olla pyyteettömässä rakkaudentilassa ja saada maallinen mieli sekä ajatukset hetkeksi syrjään. Mitä harmonisempi ("kuin kirkas vedenpinta"), tasapainoisempi, takertumattomampi mieli on, niin sitä parempi. Muutoin viestit tai kanavoinnit voivat mahdollisesti heijastella maallisen mielen uskomuksia, pelkoja, haluja, vaatimuksia ja toisten pakottamista uhkauksilla tiettyyn käytösmalliin.

Neale Walsch on kanavoinut kirjansa telepaattisina viesteinä. Pekka Heinämäen kirjassa "Marian tarina" kuvataan selvänäkijä Maria Myyrän toisenlaista välitystapahtumaa. Jo pikkulapsena hänellä oli kyky nähdä ja leikkiä luonnonhenkien, enkeleiden kanssa sekä todennettavia näkyjä tulevista tapahtumista.

Maria Myyrä teki pitkän elämäntyön meediona. Istunnon alussa Maria hiljentyi tai rukoili. Tämän jälkeen päästä meni kuin kanava ylös, jonka jälkeen Maria meni transsiin eikä tämän vuoksi muistanut mitä puhui. Tilaisuudessa saattoi esimerkiksi Teresa ilmoittautua puhujaksi tehden voimakkaan hahmovaikutelman. Tällöin pystyi puhumaan kuulijoille yksityiskohtaista tietoa, mistä Myyrä itse ei voinut olla tietoinen.

Allekirjoittanut oli kerran tuomassa erästä henkilöä hänen kotiinsa ja tällöin Myyrä alkoi spontaanisti selittää allekirjoittaneelle erästä arvoituksellista vuosia vanhaa henkilökohtaista elämänsolmua, jonka lähtökohta löytyi Myyrän mukaan vuosisatojen takaa.

Em kirjassa Myyrä kiinnittää myös huomiota, kuinka koruja ja esineitä voidaan magnetisoida kielteisellä energialla, mikä voidaan kokea jälkikäteen kielteisinä tunteina ja häiriöinä.

Jokainen on energiaolento ollen keskellä monenlaisia vaikutuksia. Hyvinvoinnin kannalta olisi keskeistä huomioida, etteivät kielteiset energiat aiheuta ympäristöstä levottomuutta, disharmonia, esimerkiksi taulun, värien, äänien, musiikin jne muodoissa.




Kuvateksti. Kirkkotaulu. Oma ajatus on aina kaikessa alku, sekä valkoiset enkelit että pimeyden voimat kutsutaan elämään. Luonnonlakina samanlainen energia vetää puoleensa toista kuin magneetti. Jungin kollektiivisesta piilotajunnasta, henkisestä rinnakkaistodellisuudesta löytyy toiminnallisia vastakaikuja sekä hyvään että pahaan.

Eräänä erikoisuutena Uspenskin katedraalissa Hkissä on runsaasti henkisesti kohottavia kirkkotauluja. Kun keskittyy itseään koskettavaan henkiseen tauluun, niin tämä mielikuva on kohottavana voimana koko loppuelämän, toimien myös mahdollisena meditaatiokohteena. Henkinen taulu on maallisesti taideteos, mutta siihen sisältyy myös sekä henkinen sanoma että kohottava voima.

Pyhän Hengen (Luojan, Kristuksen) läsnäoloon liittyy kokeminen eli rakkaus, ilo, autuus, onnellisuus, ymmärryksen ja tietoisuuden kohoaminen. Jos kokee ylevän rakkaudellisen tunteen, kohottavan virikkeen kultaisena hetkennä, niin on olennaista olla läsnä olevana eikä saisi alkaa pohtia kokemusta. Ajatteleminen estää kokemuksen.

Jokaisen ihmisen on mahdollista maallisen elämän aikana tiedostaa yksiselitteisesti Luoja-, taivaskokemus. Jos ihminen arvostaa totuutta, mielen hallintaa ja pyrkii elämään hyväntahtoisesti, niin tämä johtaa kohti tietoista Luojayhteyttä.

Ihminen voi olla aivan Luojakokemuksen kynnyksellä tietämättä asiaa. Mielikuva on täsmällinen kutsu, huomaa "Isä meidän" rukouksen alku. Vuorisaarnassa Jeesus kuvasi rakkaudellisen elämäntavan, tien totuuteen ja elämään eli tietoiseen Luojayhteyteen.

Hengen kosketus

Cristopher Einegerin kirjassa "Maailman kauneimmat rukoukset" (WSOY, 1996) löytyy myös maailmankuulun tiedemiehen Albert Einsteinin mietelause: "Oma uskontoni on erään loputtoman, luonnoltaan kaikkea muuta korkeamman henkisen olennon nöyrää palvontaa, olennon, joka antaa vihjeitä itsestään pienissä yksittäisilmiöissä, joita pystymme havaitsemaan heikoilla ja riittämättömillä aisteillamme."

Inhimillisissä tilanteissa ja erityisesti henkisissä tapahtumissa on tärkeätä kiinnittää huomiota rakkauden tunteeseen, minkälainen vastakaiku, värähtely syntyy omassa sydämessä, eli sydämen tunne kertoo minkälaisen totuuden, ilon, rakkauden lähteen kanssa on tekemisissä. Esimerkiksi jos kohtaisi kirkasta valoa säteilevän henkisen olennon, niin tässä tilanteessa kttava tunne on aivan keskeinen informaatiolähde kertomassa, onko kysymyksessä kielteisen voiman ilmentymä vai Kristuksen henkimaailman edustaja. Valonlähde viestittää aina omaa olemustaan, ilmapiiriänsä. Jos koetaan pahansuopuutta, ahdistusta, levottomuutta, pelkoa, vihaa, niin Kristuksen henkimaailman edustajasta ei ole kysymys. Kristuksen henkimaailmaan liittyy läheisesti rakkaus, rauha ja ilo. Valkoisiin rakkauden enkeleihin yhdistetään myös ruusuntuoksu.

Nina Ramstadius on kirjoittanut kirjan suomalaisten henkisistä kokemuksista "Enkeli lensi ohi. Suomalaisten enkelikokemuksia" (Gummerus,2005). Esimerkkinä tästä kirjasta on lapsena kttu enkelitapahtuma: 5- vuotiaana ko. lapsi joutui aamulla olemaan pari tuntia yksin kotona. Talossa oli yhteinen ulkowc, jonka käyttöä haittasi lasta kiusaava mielisairas naapuri. "Jälleen eräänä amuna pelkäsin lähteä yksin ulkovessaan. Katsoin ulos ikkunasta, josta wc näkyi. Silloin minut valtasi ihmeellinen, lämmin ja turvallinen tunne. Vaikka oli hämärää, minua ei enää pelottanut. Näin wc:n ovella enkelin, joka seisoi katsellen minua. Enkeli oli kaunis, hänellä oli siivet, valkoinen puku ja aaltoileva tukka Hänen hymynsä oli lempeä. Katselimme hetken toisiamme, kunnes enkeli yhtäkkiä katosi. Näky oli hyvin kaunis, ja yhä edelleen se palaa mieleni ihanana muistona."

Kirjassa "Pyhittäjä Serafim Sarovilainen" (Valamon luostari, 1978) on kuvattu Serafimin elämänkerta opetuksineen venäläisen ylösnousemusmystiikan edustajana. Elämäntapana on jatkuva henkinen kasvu ja pyrkimyksenä on lopulta saavuttaa pyhityksen korkein aste, kirkastuminen. Erityisesti arvostetaan Jeesuksen Taaborin vuoren tapahtumia. Serafim oli aikanaan (1800-luvulla) suuren huomion kohteena ja tämän vuoksi hänen elämänsä ja opetuksensa ovat hyvin tiedossa.

Kappaleessa "Kristillisen elämän tarkoitus" Nikolai Motovilov kuvaa kokemustaan isä Serafimin kanssa tämän rukouksella pyytämää Pyhän Hengen laskeutumisesta. Sefarafim rukoili: "Herran, anna hänen nähdä ruumillisilla silmillään, miten Henkesi laskeutuu palvelijoihisi, kun ilmestyt majesteettisen kunniasi kirkkaudessa." Motovilov koki häikäisevän valon, Serafiminin kasvot vaikuttivat aurinkoa kirkkaammalta, kasvot olivat häikäisevän kirkkaiden säteiden loisteessa, havaitsi myös kultatomuna leijuvat hienot hiutaleet, tunsi Serafiminin fyysisen läsnäolon, vaikka maallinen aistitietoisuus heikkeni. Tuntee kuinka Serafim pitää kiinni olkapäästä, muttei näe hänen käsiään, eikä hänen tai omaa hahmoaan, vaan sokaisevan muutaman metrin päähän ulottuvan valon. Motovilov tunsi hajun, mille mikään maallinen haju ei ollut vertaista. "Levollisuutta ja rauhaa, jota en pysty kuvailemaan" "Sanomatonta iloa, joka täyttää koko sydämeni." "Kuvaamatonta lämpöä". (Huomaa tässä yhteydessä Paavalin kokemus 2 Kor.12:2-4)

Pyhä henki elävänä todellisuutena



Serafin painottaa rukouksen tärkeyttä korostaen, että se on aina mahdollista kaikille. Tässä yhteydessä tuo esiin keskeisen näkökulman, että meidän tulee rukoilla vain siihen asti, kun Pyhä Henki laskeutuu meihin antaen taivaallisen armonsa. "Rukouksessa sielu puhuu ja on äänessä, Pyhän Hengen tullessa sen on oltava aivan hiljaa kuullakseen ja ymmärtääkseen kaikki ikuisen elämän sanat, jotka Henki näkee hyväksi ilmoittaa." "Ilmestyn ja tulen ilmestymään jokaiselle, joka uskoon minuun ja kutsuu minua avukseen. Keskustelen hänen kanssaan niin kuin keskustelin Aadamin kanssa paratiisissa, niin kuin keskustelin Aabrahamin ja Jaakobin ja muiden palvelijoiden kanssa.."

Samassa kirjassa on Pyhittäjä Serafim Sarolaisen neuvo: "Kun rukoilet, sulje silmäsi hetkeksi ja yritä keskittää hengelliset voimasi. Jos väsyt, nosta katseesi ikoniin tai palavaan tuohukseen. Tällä tavoin rukoukseen keskittyessään sydän löytää sisimmistään sen hengellisen lämmön, joka tulee itse Kristuksesta ja täyttää ihmisen koko olemuksen rauhalla ja ilolla.":::

Apostolien teoissa suositellaan, että rukoiltaisiin jatkuvasti. Olisi tärkeätä löytää hetkiä omalle henkisyydelle eli aina hetkeksi irrottautua maallisuuden unesta. "Isä meidän rukous" on lyhyt, voimallinen rukous. Keskittynyt ajatus on valtavan voimakas ja nopea. Päivä on täynnä sopivia pikkuhetkiä (esimerkiksi jonottaessa, kulkiessa paikasta toiseen, ruokailessa jne). Olisi tärkeätä olla hetkessä tietoisena eikä vaipuneena omien ajatuksien vanhaan oravanpyörään. Sekunnin - kahden henkinen kokemus voi muuttaa koko elämän.

Nunna Ksenian kirjassa "Pyhittäjä Serafim Sarovilainen" (Maahenki, 2008) kuvataan pyfittäjä Serafrimin elämää ja uskonnollisia, hengellisiä neuvoja. Hän oli jo eläessään 1800-luvulla suuren huomion kohtena pyhänä miehenä. Erikoisuutena Taivaan Valtiatar, Jumalanäiti, Puhdas Neitsyt vieraili 12 kertaa Serafimin luona. Seuraavassa kuvataan tapahtumia Divejevon sisar Jedokian vierailusta ja tämän kuvauksesta maaliskuussa 1831 Jumaläidin kokemuksesta (s.148). Serafim sanoi: "älä pelkää äläkä säikähdä; Jumalan armo ilmestyy meille. Samassa kuului ikään kuin tuulen huminaa, jota seurasi kirkkoveisuulta kuulostava laulu. Sisälle tulvi päivänvaloa kirkkaampi valo ja hyvä tuoksu. Jevdokia pelästyi, mutta vanhus sanoi: älä pelkää, puhdas Neitsyt, Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä tulee luoksemme. Samassa Jevdokia näki kaksi enkeliä käsissään kukkivat oksat. Heitä seurasi Jumalanäiti,.." Kelja avartui ja sen täytti erityinen auringonvaloa valkoisempi valo." Jumaläiti keskusteli molempien kanssa. Tapahtuma kesti kaikkiaan noin kaksi tuntia.

Serafim kuvasi selvänäköisyyden lahjaa seuraavasti: "sanon vain sen, mitä Jumala käskee minun sanoa. Ensimmäistä mieleeni nousevaa ajatusta pidän Jumalan viestinä. Mutta jos itse yrittäisin hakea vastausta, hairahtuisin heti." Ja hän lisäsi: "Niin kuin taottava rauta pannaan tuleen, niin minä jätän tahtoni Jumalan käsiin enkä puhu ennen kuin tunnen, että sanat on annettu minulle."

Parantamisihmeissä hän korosti, että Kristus on näkymättömänä läsnä ja hän on vain todistajana.

Uskonnollisuudessa hän korosti, että rukoileminen, paasto ja kaikki muu kristillinen toiminta on sinänsä hyvää, mutta ne eivät kuitenkaan ole päämäärä. "Kristillisen elämän todellinen tarkoitus on Pyhän Hengen saavuttaminen." "Rukouksen voima on suunnaton. Paremmin kuin mikään muu ponnistus se tavoittaa Pyhän Hengen."

Henkissielullisesti ihminen on kaikenaikaa mitä läheisemmässä vuorovaikutuksessa Luojansa kanssa. UT:n käsitys Kristuksesta (Sanasta, Logoksesta): "hän, jossa me liikumme, elämme ja olemme" (Apt. 17:28). Jeesus painotti, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä. Tämä pitäisi löytää ja tiedostaa. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole olemassa omassa todellisuudessa. Luojan läheisyys tulee esiin myös Jeesuksen sanoissa: "Minä Olen" kanssanne kaikkina päivinä maailman loppuun asti.

Eli Luoja on lähempänä kuin oma hengitys. Luojayhteyden kokemisessa on ihmisen vapaa tahto, omat toiveet ja ajatukset aivan keskeisiä, eli oma mieli, omat ajatukset avaavat tai sulkevat oven Taivasten Valtakuntaan. Jokainen näkee maailman omien ajatuksiensa "sensuroinnin" välityksellä ja tämän vuoksi on vaikeata etsiä totuutta, tiedostaa tai kokea omien ajatuksiensa vastaisista asioista. Ihminen on mitä suuremmassa määrin ajatuksiensa kaltainen, myös kohdaten tavalla tai toisella omat ajatuksensa. Tähänkin yhteyteen sopii Jeesuksen sanat, että mitä kylvää, niin sitä niittää. Esimerkiksi jos ihminen ajattelee, että Luojayhteys, Kristuksen kokeminen, Kristuksen henkimaailma, henkiset kokemukset ovat mahdottomia asioita, niin on erityisen suuri vaara joutua omaan "ajatusansaansa". Omat ajatukset voivat tukkia mielen, tajunnan estäen mahdollisesti elämän arvokkaimpien kokemuksien tiedostamisen.

Lisää hengen kosketuksesta

Henkisten kirjojen mukaan ihmisen tajunta ja ajattelumahdollisuus tulee Sielun, Luojan energiavirrasta, huomionkohteena olemisesta, keho itsessään olisi pelkkä kuori. Ihmisen pitäisi pyrkiä rehellisyyteen ja totuudellisuutteen sekä olemaan valmis kokemaan elämää ilman toisten ihmisten järkeilemiä ennakkhtoja. Olisi hyvä etsiä elämästä henkisiä virikkeitä ja suhtautua avoimesti elämään, henkisiin kokemuksiin sekä ajoittaisesti tarkkailla itseään ja elämäänsä kuin ulkopuolinen. Toden hetkellä ihmistä kantaa vain oma kokemus, tällöin toisten ihmisten mielipiteet muuttuvat arvottomiksi.

Henkiset kokemukset herättävät ihmisen sananmukaisesti maallisuuden noidutusta unesta. Esimerkiksi kehosta irtautumiskokemus on melko tavallinen tapahtuma, jonka kymmenet ehkä sadat miljoonat ovat kokeneet. Tämä on lähes aina spontaaninen tapahtuma. Tässä kokemuksessa ihminen tiedostaa olevansa kehon ulkopuolella todellisena ajattelevana, tajuavana henkissielullisena olentona ja kehoa tarkastellessaan huomaa sen olevan itsensä näköinen aineellinen hahmo, kuori, jolla ei ole omaa ajattelua tai tajuntaa. Tämän kokemuksen aikana pystytään ajatuksenvoimalla liikkumaan henkisenä olentona paikasta toiseen. Tällöin voi tarkastella, esimerkiksi oman aineellisen kehon takaraivoa tai jotakin yksityiskohtaa naapurihuoneistossa. Jopa jotkut kehosta irtautumisen kokevat eivät haluisi palata takaisin aineelliseen kehoonsa. Tässä kokemuksessa yleisesti menetetään kuolemanpelko ja tapahtuma muistetaan yksityiskohtaisesti koko eliniän.

Ihminen on ajatuksiensa kaltainen. On hyvin vaikea havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Jos ihminen pitää henkisiä kokemuksia mahdottomina, niin mitä todennäköisimmin niitä ei ilmaannu tai niitä ei havaita, tiedosteta. Henkisiä kokemuksia on monenlaisia. Muutaman sekunnin kestävä henkinen kokemus voi olla koko elämän muuttava tapahtuma ja arvokkaampi kuin tuhannet kirjat sekä lukemattomien "auktoriteettien" mielipiteet. Henkinen kokemus voi olla Sielun, Luojan suoranainen viesti tai herätysyritys maallisuuden unesta. Esimerkiksi, jos näkee ennenäyn, saman mahdollisesti symbolisesti unessakin, niin asia toteutuessaan on henkilökohtaisesti merkittävä.

Henkisessä näkökulmassa rakkauden, ilon, kauneuden, myötätuntoisuuden ilmeneminen, elämän auttaminen ovat myös Luojan ilmenemismuotoja. Toisin sann näihin kielteisesti ja torjuvasti suhtautuminen on myös Luojan läheisyyden, ilmenemismuotojen kieltämistä.

Ihmisen mielessä kohtaavat veto maallisuuteen ja kutsu Luojan läsnäoloon. Neale Walsch kirjassaan "Keskusteluja Jumalan kanssa" välittää tiedonantona, että Luoja kommunikoi ajatuksin, mielikuvin, sanoin, tunteiden ja kokemuksien avulla kaikenaikaa kaikille, mutta on eri asia kuka kuuntelee. Walschin välittämän tiedon mukaan Luojasta ovat lähtöisin korkeimmat ajatuksesi, selkeimmät sanasi ja suurimmat tunteesi. Rakkaudellinen ajatus, oivallus, virike, huomion kiinnittäminen johonkin voi olla koko elämän muuttava Luojan kutsu. Carl Jung korostaa tässä yhteydessä myös unisymboleita, joita ihmisen sisäinen itse, Luoja voi myös käyttää viestimenä.

Nunna Kristoduli kirjoittaa kirjassaan "Hiljaisuuden kosketus" sivulla 167 Simonin erikoisesta sysäyksestä henkiselle tielle. "Kerran hän vietettyään aikaansa kelvottomasti nukahti kevyesti ja näki unta, että käärme luikerteli hänen suuhunsa. Häntä alkoi inhottaa ja hän heräsi. Silloin hän kuuli suloisen naisäänen sanovan: "Sinä nielaisit käärmeen unessa ja sinua inhottaa. Samoin minustakin tuntuu pahalta, kun näen, miten sinä elät." Nämä sanat tekivät häneen valtavan vaikutuksen. Hän oli aivan varma, että puhuja oli ollut Jumalanäiti."



Kuvateksti. Toisinaan kirkkotaulun yläosassa on taivaallista Isää kuvaava vanhahkon miehen henkilöhahmo. Kun puhutaan kolminaisuudesta, Isästä, Pojasta, äidistä tai Pyhästä Hengestä, niin on vain yksi Henki, jonka toiminnallisia ilmenemismuotoja kolminaisuus kuvaa. Avataara Amman mukaan Luoja on tajunta, tietoisuus. Jos ihminen ajattelee Jumalaa, jolla on muoto, niin ihminen kohtaa ensimmäiseksi Jumaluuden muotona. Jos keskittyy Jumaluuteen, jolla ei ole muotoa, niin taivaskokemus on kuin sulautuminen tietoisena rakkauden, autuuden mereen.

Jungin mukaan ihmisen mieli on eritynyt osa Luojan Mieltä ollen kuitenkin osa alkuperäistä mieltä. Jungin mukaan voidaan koska tahansa todistaa, että ihmisessä on kaksi eri persoonallisuutta, ihmisen mieli ja Luojan Mieli. Olemme osa kosmista tajuntaa, Suurta Mieltä, joka ilmenee myös yksilöllisinä muotoina. Tämä heijastuu myös makro- ja mikrokosmoskäsitteessä. Eräänä esimerkkinä jokainen ihmisen solu sisältää myös informaation koko kehosta. Avataara Amma korostaa, että koko maailmankaikkeus on sisälläsi.



Kuvateksti. Tukholman katutaiteilija tuo esiin pimeän ehkä huumehöyryisen mielen. Kuvaa katsoessa ymmärretään, että ihmisen tulisi olla hyväntahtoinen, vaalia mielensä puhtautta, olla päämäärätietoinen ja huolellinen jokaisesta ajatuksesta, minkä hyväksyy mieleensä. Jokainen on vastuussa omasta mielestään ja jokaisen tulisi olla esimerkillinen. Toisinaan aatteen nimissä tai omassa sosiaalisessa ryhmässä voidaan toista houkutella sanoihin ja tekoihin, mitkä ovat vastoin omaa sisintä ymmärrystä ja olemusta.

Kun ihminen kohtaa kaltoinkohtelua ja pahuutta, niin on luonnollista alkaa luoda pahantahtoisia, vihamielisiä ja kostonhimoisia ajatuksia, mutta ne alkavat samalla pimentää vähitellen myös omaa mieltä. Esimerkiksi koulu- tai työpaikkakiusaamisen yhteydessä olisi keskeistä tuoda asia esiin "kirkkaaseen päivänvaloon". Mieli pitäisi tasapainottaa mahdollisimman nopeasti rakkaudellisen viisauden, "maalaisjärjen" avulla. Usein mitä enemmän uhri pelkää ja kärsii, niin sitä enemmän alkaa mieli samentua, tunne-elämä häiriintyä sekä ymmärrys heikentyä ja toisaalta pahantekijä kokee tämän huomatessaan "henkisesti sairasta" nautintoa ylivertaisuudestaan.



Kuvateksti. Kaikki henkiset mestarit, joogit, avataarat, Buddha ja Jeesus korostavat omien ponnistelujen tärkeyttä henkisen hyvän vuoksi, painottaen elämän arvostamista, takertumattomuutta maallisuuteen, pyrkimystä mielen puhtauteen, totuudellisuuteen ja hyväntahtoisuuteen. Ihminen on kaiken aikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, taivaassa, mutta tämä pitäisi tiedostaa kääntämällä mielen huomio sisäänpäin Luojayhteyteen rukouksessa ja meditaatiossa.

Jos ihminen keskittyy vain maallisuuteen, niin elämän antamat henkiset mahdollisuudet lipuvat ohi huomaamatta. Ihminen on tietoinen vain siitä, mihinkä mieli suunnataan. Mieli pitäisi kääntää tietoisesti Luojayhteyteen ja kutsua Tämä omaan elämään.

Irrallisia tapahtumia

Sanomalehti Keskisuomalaisessa oli 11.10.2007 lyhyt uutinen, kuinka Puolassa poliisit häätivät kymmeniä nunnia luostarista Kazimierz Dolnyn kaupungissa. Nunnat olivat uhmanneet kirkkoisien päätöksiä. Vatikaani oli päättänyt vaihtaa abbedissan, koska tämä oli kertonut saaneensa näkyjä ja olleensa yhteydessä Jumalaan. Lehdessä ei ollut tarkemmin asiasta. On sinänsä mielenkiintoista, että koko Raamattu on täynnä kehotuksia todellisiin, kokemuksellisiin henkiyhteyksiin Kristuksen Valtakunnan kanssa. Jeesus ja Paavali erityisesti kehottavat näihin yhteyksiin ja korostavat niiden tärkeyttä. Apostoli Paavalin mukaan näissä yhteyksissä saatuja viestejä saa arvioida, mutta näitä yhteyksiä ei saa yrittää estää. Raamatussa ei ole pienintäkään vihjettä, että henkiyhteydet, henkiset kokemukset loppuisivat Raamattuun tai johonkin aikakauteen. Päinvastoin on vihje, että ne tulevat aivan yleisiksi.

Sanat ovat usein hämääviä, harhaanjohtavia ja petollisia. Ihminen itse tietää asian todellisuuden, omat vaikuttimensa. Esimerkiksi jos aikamiespoika tyhjentää vanhempiensa pankkitilejä omiin tarkoituksiinsa, niin asian voi selittää kauniisti vanhempiensa epäitsekkäänä auttamisena, rahojen järkevänä sijoittamisena sekä hoitamisena. Vastaava vaikutelma voi tulla, kun kirkko selittää, että on tarkoitus auttaa Pyhää Henkeä kertomalla ihmisille Tämän puolesta Pyhän Hengen, Luojan opetuksia, tahdon, tosin kirkon hyväksymillä, sensuroimilla tulkinnoilla. Kirkko haluaa olla tietoinen vain 2000 vuotta sitten saaduista tai vielä sitäkin vanhemmista Pyhän Hengen, Kristuksen, Luojan opetuksista. Raamatun mukaan Kristuksen henkimaailma on kokemuksellinen todellisuus, kaikenaikaa käytettävissä johdattamaan halukkaat totuuteen, ollen henkisenä tietokeskuksena, rakkauden, ilon ja parannuksen lähteenä. Kirkonopilla ja papin korkeammalla ymmärryksellä voi olla tässä kohdassa vaikea ristiriita.

Mikä tahansa asia, mukaan lukien Jeesuksen ja Paavalin erityiset painotukset ja kehotukset, on helppo torjua kirkon toimintaa tai uskonnollisia näkemyksiä häiritsevinä vedoten erilaisiin opillisiin tulkintoihin, kirkkolakiin, harhaoppisuuteen, pakanauskontoihin sekä tarvittaessa paholaisen salakavaliin juoniin tai muihin vieraisiin elementteihin. Tämän pahansuopaisuuden on saanut osakseen kristillisellä TV-kanavalla jopa jooga ja akupunktiokin. On melko erikoista, että kirkko on tehnyt Jeesuksesta korkeimman auktoriteetin, mutta siitä huolimatta keskiajalla eläneen munkin mielipiteet syrjäyttävät Jeesuksen kehotukset aivan keskeisissä asioissa.

HS:issa oli 03.02.2009 professori Päivikki Antolan kirjoitus kirkon jäsenkadosta. Tässä hän kiinnitti huomiota useisiin näkökohtiin, mm. seuraavaan: "Nokia-Mission Markku Koivisto yritti tuoda kirkkoon karismaattisen herätyksen hengen ja tunteen: halleluja-huudot, käsien nostamiset, lattialle polvistumiset ja kaatumiset sekä rytmisen musiikin. Valtakirkko torjui ilmiön itselleen vieraana ja harhaoppisena."

Lisää irrallisia tapahtumia



Kirkkotaulu Vilna. Hetkeen liittyy aina mahdollisuus tehdä elämänmuutos. Ajatus, toive on liikkeelle paneva voima, oma liikahdus, oma pyrkimys on aivan keskeistä On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa, tavoitteitensa vastaisia asioita. Elämän ymmärtämistä, syvempää tiedostamista auttaa suuresti värähtelytasonsa nostaminen eli pyrkiminen rakkaudelliseen ja totuudelliseen ihmisyyteen, elämällä kiitollisella sekä myönteisellä asenteella, nähdä asiat parhain päin. Kielteisetkin mielikuvat ovat omalla tavallaan toteusta vaativia tilauksia. Keskittynyt tunnepohjainen ajatus (ja voimakas unikuva) voi jäädä vaikuttamaan tietoiseenkin mieleen vuosikymmeniksi. Rukous ja meditaatio ovat henkisessä mielessä virittäytymistä Luojansa läsnäoloon. Ihmisellä on vain tämä nykyhetki. Hetkessä on kuitenkin mahdollista kokea Luojansa rakkaudellinen läsnäolo. Luoja voi halutessaan ottaa muodon, minkä ihminen kokee ja ymmärtää. Muutaman sekunnin kokemus pystyy poistamaan kuolemanpelon ja näyttämään ihmiselle henkisen puolensa, henkisen todellisuuden. Tämä tapahtuu yleensä täysin odottamatta, esimerkiksi rukouksessa, musiikkia kuunnellessa, luonnossa kävellessä jne.

Kun nuoria on paikalla, niin kaunis rytmikäs musiikki saa suuren määrän nuorista liikehtimään spontaanisti rytmin mukaan. Samantapaisesti pitäisi olla ja kehittää omaa sisäistä herkkyyttä, vastakaikua huomaamalla henkiset värähtelyt itsessään sekä ulkoisissa että sisäisissä tapahtumissa. Olisi tärkeätä vastata toisen hymyyn, kiinnittää huomiota taideteoksen sanomaan, virittäytyä kauniiseen musiikkiin, omiin aavistuksiin, yleviin rakkaudellisiin sisäisiin virikkeisiin jne. Henkisellä tiellä olisi suureksi eduksi etsiä kohottavia hetkiä, joissa voi tuntea korkeat henkiset värähtelyt, eli tapahtumia joissa rakentavasti autetaan ja kohotetaan elämää tavalla tai toisella, esimerkiksi palvelutyöllä, kuuntelemalla musiikkiesitystä jne. Jos torjuu ja kieltää itseltään oman henkisen todellisuutensa, niin on vaarana sisäisesti jäykistyä, kuvaannollisesti sulkea talonsa ikkunat, ettei näkisi ulos. Tällöin henkiset tapahtumat ja henkinen todellisuus voivat jäädä huomaamatta ja kokematta. Ihminen on osa henkistä todellisuutta, minkä voi ajatuksillaan sulkea, "noitua" pois elämästään.

Luoja on tietoinen rakkaus, rakkauden lähde. Rakkaus on henkinen tapahtuma eikä solujen aineenvaihduntatapahtuma. Pienellä viiveellä henkiset tapahtumat ilmenevät kehossa eikä päinvastoin. Ihminen voi jopa rakastua ennekuin ehtii ajatella koko asiaa. Neale Walschin kanavoinnin mukaan aivot ovat aineellistunut osa mieltä. (Tähän viittaa myös hypnoosissa suoritettava vesilasikoe.) Tajunta on paljon enemmän kuin aivot. Itse asiassa aivoissa on vain vanhoja tapahtumia. Rakkaus yhdistää rakkauden kohteeseen. Ihminen voi kohdistaa oman rakkaudellisen voimansa ja kiinnostuksensa myös johonkin pieneen maalliseen osa-alueeseen. Usein taiteilijat tarvitsevat luomistyössään rakkaudellisen tilan. Toisinaan tarvitaan toisen henkilön suoranainen läsnäolo, joskus riittää pelkkä mielikuva. Rakkautta, iloa ei voi ottaa toiselta. Se pitää antaa toiselle, vasta tämän jälkeen itsekin voi sen kokea. Tapahtumassa on jotakin samaa, kun toinen äänirauta alkaa soida toisen vaikutuksesta. Pieni lapsi vastaa hymyyn rakkaudellisella hymyllä. Hymyt vahvistavat toisiaan lisäten rakkauden tunnetta. Päinvastaisesti lapsi alkaa voida nopeasti huonosti, jos katse ei sisällä hymyä. Maallisessa elämässä toimivat sekä rakentavat että tuhoavat voimat. Ihminen on perusolemukseltaan rakkausolento. Valinnat pitäisivät olla elämää auttavia eikä tuhoavia. Tämä pitäisi ottaa huomioon jo ajattelussa.


Alice Baileyn kanavoimassa kirjassa "Kristuksen jälleentuleminen" korostetaan, että tässä tapahtumassa on kysymys Maailmanopettajan tulemisesta toteuttamaan Jumalan tahtoa maanpäälle. Kun juutalaiset odottavat samaa taivaanlähettiä omana Messiaana, niin vastaavasti muhamettilaiset odottavat Imam Mahdia ja kristityt Jeesuksen ilmestymistä. Toiveet ja odotukset voivat olla hyvinkin erilaisia, jopa vastakkaisia.

CBN news käsitteli 03.04.2011 seuraavaa: Iranin hallituksen mukaan Lähi Idän levottomuudet on merkki Imam Mahdin - (taivaallisen) Messiaan tulemisen lähestymisestä, "The Coming is Near". Iranin hallituksen mukaan lopullinen voitto Amerikasta ja Israelista on lähellä. Iranilla on tapahtumassa keskeinen rooli. Iranin presidentin mukaan Jerusalemin vapauttaminen pitää tapahtua ennen Mahdin tuloa. Tarkemmin: http://www.cbn.com/cbnnews/world/2011/March/Iranian-Regime-Video-Says-Mahdi-is-Near-/

Maallisessa elämässä ihminen on kaikenaikaa vastakkaisten voimien välissä. Näistä vastapareista voi olla myös tietoinen, onko yllyke lähtöisin matalista värähtelyistä, pimeältä puolelta vai sydämen rakkaudesta, myötätunnosta, esimerkiksi itsekkyydestä vai epäitsekkyydestä, elämän tuhoamisesta vai auttamisesta, myötätunnosta vai välinpitämättömyydestä jne. On perimmäinen kysymys, kuinka Sielu, korkeampi minä, ihmisyyteen kätkeytyvä jumalallinen puoli, elämää auttava, rakkaudellinen viisaus voi ilmentyä ihmisen kautta. Ihminen hetki hetkeltä joko lähestyy tai etääntyy Luojastaan riippuen ottaako Tämän huomioon elämässään.



Kuvateksti. Pyhä Yrjö ja lohikäärme. Tapahtuma kuvaa myös symbolisesti, kuinka korkeampi minä, Sielu yrittää irrottaa totuuden peitsellä ihmistä maallisuuteen takertumisesta ja johdattaa omaan henkiseen olemassaoloon. Jeesus kehotti ensimmäiseksi Luoja-, taivasyhteyteen, luvaten, että tämän jälkeen kaikki muukin teille annetaan. Ihminen näkee ja elämä etenee omien ajatuksien mukaisena. Ajatus on aina liikkeelle paneva voima. Pitäisi olla huolellinen ja tarkka jokaisesta ajatuksesta, minkä mieleensä hyväksyy.

Kirkollisuudella ja ihmisellä itsellään on suuri veto ulkokohtaisiin muotoihin, tapoihin sekä ajatus-ja oppitottumuksiin, vaikka niillä ei olisikaan tekemistä Jeesuksen kuvaaman henkisen todellisuuden kanssa. Tiedostaminen, henkinen kokeminen, Luojayhteys on ulkokohtaisuuden, ajatuksien, mielipiteiden, oppien takana oleva henkinen todellisuus. Tässä tapahtumassa maallinen mieli ajatuksineen pitäisi saada hetkeksi syrjään. Ei voi kokea, jos ajattelee. Ajatteleminen on aina maallinen tietoisuustila.

Joh.6:ssa Jeesus kuvaa suhdettaan henkiseen todellisuuteen seuraavasti: "en minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen;" Jeesus oli kuten kaikki ihmiset samanaikaisesti kahdessa todellisuudessa eli omassa mielessään ja Luojan Mielessä tai omassa persoonassaan ja Luojan aurassa, taivaassa. Jeesus pystyi virittäytymään halutessaan tietoisesti Luojan Mieleen, taivastietoisuuteen. Jeesus kuvasi asioita Luojan näkökulmalta kehottaen Jumalan tahtona henkisiin kokemuksiin Kristuksen henkimaailman kanssa ja pyrkimään kokemaan ensimmäiseksi henkilökohtaisen Luoja-, taivasyhteyden.

Avataara Amma korostaa, ettei Luojalla ole muotoa, minkä ihminen ymmärtäisi, mutta Luoja ottaa halutessaan muodon, minkä ihminen ymmärtää. Taivastietoisuudessa on välitön tieto, intuitio asiasta. Tältä korkeammalta näkökulmalta, ihminen havaitsee asiat Luojan silmin ja kaikki menevät paikoilleen.

Maallisessa elämässä ihmiset pitävät toisinaan hyvin tärkeänä, kenenkä puoleen henkisissä asioissa käännytään, kuten Jumaläidin, Krisnan, Kristuksen, Maitreyan, Jeesuksen, Jumalan jne. Jumalan Mielessä, taivaassa, Kristuksen valtakunnassa on ykseys. Kaikki kertovat saman totuuden.



Kuvateksti. Lähestyttäessä henkisyyttä usein keksitään mitä tahansa ehtoja, jotta voitaisiin torjua tämä. Kysymys on syvemmässä merkityksessä oman Luojayhteyden kokemisesta ja näin erilaisten tapahtumien sekä todisteiden pitäisi olla vain virikkeitä omalle aktivoitumiselle. Jokaisella on sisäinen Luojakaipuu, usein tämä harhautetaan etsimällä elämänsisältöä yksipuolisesti maallisuudesta tai takertumalla maallisiin mielipiteisiin ja ehtoihin.

Yksittäisen henkisen valokuvan aitouden tietää vain kuvan ottaja. Kun henkisiä valokuvia on lukemattomia, niin löytyy myös tuhansittain erittäin luotettavien henkilöiden ottamia. Tämä osoittaa jo tilastollisesti henkisen rinnakkaistodellisuuden olemassaolon todellisuutena tai erittäin todennäköisenä. Asia tulee vielä todellisemmaksi, kun lukuisia henkisiä valokuvia on saatu myös tarkoissa tieteellisissä olosuhteissa tukeutuen huippumeedioihin, jotka ovat kuvauksen aikana transsissa ja tietämättömiä, mitä ympärillä tapahtuu. Maallisiin todisteisiin pitäisi suhtautua virikkeinä omalle henkiselle aktivoitumiselle. Vaikka maallisia todisteita olisi kuinka paljon tahansa, niin yksiselitteisen varmuuden elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen, omasta Luoja-, taivasyhteydestä voi löytää vain henkilökohtaisessa kokemuksessa.

Yllä olevaa valokuvaa voi lähestyä myös kirkollisesti. Kirkon pelkohallinnan mukaan ihminen jää hautaan odottamaan kuoleman jälkeen ihmiskunnan yhteistuomiota, jossa kirkon mukaan tuomitaan joko taivaaseen tai iankaikkiseen kadotukseen. Jos pitää tätä oppia totena, niin näin voi noitua itsensä kuoleman jälkeen pitkään odotukseen ankeassa paikassa keskelle pelkokuvitelmiansa.



Kuvateksti. Taiteilija on kuvannut rakastuneiden näkemisen iloa ja rakkauden kokemusta. Inhimillisessä elämässä kokeminen, tunteet ovat aivan keskeisiä. Jos ei synny tunteita, niin tapahtuma ei kosketakaan.

Luterilaisuudessa uskonto on muutettu mitä suuremmassa määrin ulkokohtaisiksi tavoiksi, mielipiteiksi ja oppikappaleiksi. Osa opeista on jopa päinvastaisia Jeesuksen kehotuksiin verrattuna. Esimerkiksi luterilainen kansankirkko suhtautuu kielteisesti henkisiin kokemuksiin, omiin pyrkimyksiin, jopa Kristuksen, Luojan kokeminen on kirkonoppien vastaista. Lutherin mukaan pelastumisessa omilla ajatuksilla ja teoilla ei ole merkitystä, pappi antaa virkatyönä synnit anteeksi ja ihminen uskoo Jeesuksen lunastukseen veriuhrina.

Jeesuksen kuvaamassa elämäntavassa korostetaan omia pyrkimyksiä, pyritään tietoiseen Luojayhteyteen. Jeesuksen viitoittamassa elämäntavassa painotetaan rukousta, pyrkimystä mielen hallintaan ja sen suuntaaminen Luojaan sekä hyväntahtoisuuteen. Jeesus rohkaisi "etsivä löytää, kolkuttavalle avataan".

Vapaa tahto voi olla myös ansa. Ihminen voi eristää Luojan ajatuksillaan huomaamattaan tai tietoisesti. Luoja on kaiken aikaa lähellä ihmistä, lähempänä kuin oma hengitys, mutta on olennaista ottaa Luoja huomioon elävänä todellisuutena ja kutsua mukaan elämäänsä. Avataara Amma suosittelee kaiken tekemistä yhdessä Luojansa kanssa. Henkisielullisesti ilman Luojan huomiota, energiavirtausta ihminen olisi pelkkä kuori.

Keskisuomalaisessa oli 24.12.2018 pappismunkki Mikaelin haastattelu. Tässä hän kiinnitti huomiota: "Munkkien ja muiden ortodoksien kutsumus on pyrkiä yhteyteen Jumalan kanssa, antaa tilaa Jumalan tahdolle ja läsnäololle. Isä Mikaelin mukaan Jumalan läsnäoloa ihmisessä ei kuitenkaan yleensä itse huomaa. Sen sijaan muut huomaavat, että toinen ihminen alkaa huokua Jumalan hyvyyttä ja rauhaa. Sellaisen ihmisen lähellä tulee rauhallinen olo, valon tuntu. - Kun valon määrä lisääntyy ihmisessä, hän myös itse näkee selvemmin, mitä vielä puuttuu siitä, että olisi lähempänä Jumalaa." "Ortodoksisuuden arvoitukset avautuvat isä Mikaelille parhaiten mystiikan, taiteen, runojen, kirkkolaulujen ja ikonien kautta."

Ajatusvoimasta



Kuvateksti. Katutaidetta Berliinissä. Kielteinen pahantahtoinen ajatus on kuin "ajatushirviö", joka jää heijastumaan takaisin minään kuin peilistä. Mielessä tunnepitoinen ajatus voi olla vuosia elävänä todellisuutena. Jos täyttää mielensä pimeillä ajatuksilla, niin elämäkin alkaa näkyä ahdistavana, masentavana ja pelottavana. Pitkään jatkunut pahantahtoinen ajattelu vaikuttaa kielteisesti ihmisen koko olemukseen heijastuen ilmeisiin, sanoihin, käytökseen ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ajatus on itseänsä toteuttava voima ja alku kaikessa. Pitäisi olla huolellinen jokaisesta mielensä ajatuksesta. Jokainen on ajatuksiensa kaltainen. Elämäkin nähdään mieleen valittujen ajatuksien mukaisena. Oma ajatus voi olla aivan erityisen voimakas. Mieleensä voi luoda ajatuksillaan häiritsevän toteutukseen pyrkivän sokean "ajatusolion", esimerkiksi kuvitelluista peloista. Tämä pyrkii tulemaan toistuvasti häiritsevänä mieleen ja siitä voi olla vaikeata päästä eroon. Ajatteleminen lisää aina ajatuksen energisyyttä ja päinvastoin ajattelematta se kuihtuu vähitellen.

Jokainen on keskellä vastakkaisia voimia. Mihinkä kiinnittää huomiota muuttuu samalla omaksi todellisuudeksi. Tässäkin valinnassa omat ajatukset ovat keskeisiä. Esimerkiksi omat ajatukset valitsevat, onko mieli suuntautunut Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon vai pimeyteen, kielteisyyteen, tuhoaviin voimiin.

Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Jos on täynnä kielteisiä ajatuksia, niin on vaikeata olla sosiaalinen, hyväntahtoinen, rohkaiseva, rakkaudellinen, huomaavainen ja aidosti ystävällinen, samalla on vaarana joutua omaan eristäytyneeseen, pimeään ajatusansaan.

Valittu näkökulma on aivan keskeistä. Esimerkiksi jos valitsee näkökulmakseen elämän olevan pelkästään sattumanvaraista ainehiukkasten törmäilyä, niin tähän näkökulmaan voi liittyä aivan erityistä välinpitämättömyyttä ja kylmyyttä muita ihmisiä sekä luontoa kohtaan. Jos päinvastaisesti pitää elämää Luojan rakkaudellisena ilmentymänä, niin asenne elämään ja toisiin ihmisiin tulee aivan toisenlaiseksi. Kaikkia ihmisiä aletaan nähdä Luojan lapsina ja näin veljinä sekä sisarina keskenään. Eräänä käytännön esimerkkinä buddhalaisuudessa suhtaudutaan kunnioituksella elämään ja pidetään myös kaikkia eläimiä pyhinä sekä suojeltavina.

Ihminen on kaiken aikaa Luojan läsnäolossa ja näin joka hetki on oikea hetki lähestyä Luojaansa. Mutta tapahtumaan pitäisi keskittyä hetkeksi, ettei kysymyksessä olisi vain maallisen mielen ulkokohtainen ajatus, toteamus. Keskittyessä maallinen mieli ajatuksineen pitää työntää hetkeksi syrjään. Ei voi kokea, jos ajattelee. Ajatuksia tulee ja menee, mutta jos alkaa pohtia ajatusta, niin tapahtuma muuttuu maalliseen tietoisuustilaan, maallisen mielen pohtimiseksi. Luojaa ei voi löytää vanhoista mielen ajatuksista, opeista tai mielipiteistä. Kokemus on aina erilainen kuin sen kuvitelma.

Mielikuva on kuin osoite sähköpostissa



Luoja koetaan rakkaudessa. Keskittymistä voi syventää, esimerkiksi kiitollisella ajatuksella, kohottavalla musiikilla, eläytymällä hengittämään Luojan rakkaudellista kultavalkoista valoa, ajattelemalla Luoja vierelleen rakkautta säteilevänä olentona, tekemällä jotakin yhdessä Luojansa kanssa jne.

Luoja on ihmisen kanssa samalla hetkellä, kun Häntä kutsutaan. Mitä enemmän kiinnittää huomiota Luojaansa, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Jokainen saa unissakin viitoitusta, missä mennään ihmisenä ja mitä pitäisi ottaa huomioon henkisesti.

Mahdollisesti vain silloin kun vapautuu maallisen mielen ajatusumpiosta henkisesti kohottavaan, niin henkiset tsakrat pääsevät aktivoitumaan. Uskonnollisesti enkelit pääsevät auttamaan ihmistä. Henkisessä kehitystapahtumassa ihminen tulee tietoiseksi henkisistä tukoksista, varjnergioista, jotka estävät tsakrojen toimintaa. Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa, kuinka jokaisen on mahdollista tiedostaa Luoja-, taivaskokemus. Apostoli Paavali kirjoitti Jumalan tahtona, että kaikki pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Totuuden tuntemisessa on kysymys kokemisesta eli Luoja-, taivaskokemuksesta eikä kirkollisen opinkappaleen uskomisesta.

Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Aivot on osa kehoa, mutta mieli ei ole sama kuin aivot, mutta mielen voi avata käyttämällä aivoja. Kirjassa "Huomisen Jumala" sivulla 60 Walsch kanavoi seuraavasti: "Tunne, että vedät sisäänhengityksen aikana itseesi ympärillä olevaa elämänenergiaa. Kun olet hengittänyt jonkin aikaa. kuvittele, miten tämä energia virtaa ruumiiseen päälaessasi olevasta aukosta. Seuraa sisäisellä silmälläsi miten se kierää ruumiissasi, ja anna sen sitten poistua uloshengityksen aikana jalkojesi kautta." "Olet lähettänyt elämän kullanvalkeaa valoa aivoillesi. Olet ohjannut tietoisesti valon tietoisesti sinne, se valaisee aivosolusi. Tunnet ehkä valaistuneesi fyysisesti. Tämän fyysisen tuntemuksen lisäksi tietoisuutesi elämästä ja kaikesta ympärillä olevasta voi voimistua. älä hämmästy, jos näin käy. Olet avannut mielesi, avannut sen laajentuneen tietoisuutesi lempeälle vireelle."

Samassa kirjassa sivulla 369 Walsch kanavoi: "Tietoisuus on sitä, että huomaa hetken. Se on sitä, että pysähtyy, katselee, kuuntelee, tuntee, kokee täysin, mitä tapahtuu. Se on meditointia. Tietoisuus muuttaa meditoinniksi kaiken."

Kun ihminen katsoo jotakin, niin silmän verkkokalvolle tulee kuva katsotusta. Tästä lähtee sähköinen koodi aivoihin, mikä aiheuttaa ajatuksen, mielikuvan muodostumisen, mikä vasta tiedostetaan.

Ajatus on olemukseltaan kuin "olio" tai tietokeneohjelma, mikä pyrkii itsenäisesti toteuttamaan itseään, annettua käskysanaa. Tunne ja asian toistuva ajatteleminen voimistaa sitä. Aivot pyrkivät ottamaan vastaan vain sellaisia ajatuksia, jotka mielessä on hyväksytty. Ihminen näkeekin maailman omien ajatuksiensa mukaisena. Aivoissa aistihavainnotkin ajatuksina joutuvat kilpailemaan muiden ajatuksien kanssa. Hypnoosikokeissa tulee hyvin esiin, kuinka totena pitämä ajatus pystyy syrjäyttämään aistitodellisuuden.

Ajatus on kuin käskynsanaa toteuttava "olio"



Ajatuksillaan ihminen voi luoda myös jonkinlaisen oman "ajatusolennon", hahmon tai pyrkimyksen tai näiden yhdistelmän. Tämä onnistuu sitä toistuvasti ajattelemalla ja luomalla tunteikkaita mielikuvia. Tällöin mieli täyttyy niistä ajatuksista, mitä siihen on ladattu. Ajatukset palautuvat tietoisuuteen kuin peilistä. Mieli pystyy kiinnittämään huomiota lisäksi ympäristössä asiaan läheisesti liittyviin samantapaisiin asioihin. Esimerkiksi on hyvin erilainen inhimillinen tilanne, jos oma tai yhteisön jumalkuva on syyllisyyksiä etsivä, ikuisella kadotuksella uhkaileva ja pelotteleva, kostoa ja hyvitystä vaativa tai rakkaudellinen, myönteinen, iloa ja Luojan sekä ihmisen ikuista rakkaudellista, läheistä suhdetta korostava.

Jokainen keskustelee tietyllä tavalla omien ajatuksiensa kanssa. Aivot on maallisen mielen tietokonemainen muistikeskus, joka alkaa palauttaa mieleen ajateltuun asiaan liittyviä vanhoja ajatuksia, tunteita, kokemuksia ja muita yksityiskohtia.

Minätajunta on kuin pallon keskellä ajatuksiensa, kokemuksiensa ympäröimänä, mutta on myös samanaikaisesti Jungin kollektiivisessa piilotajunnassa. Mielikuva on toteutukseen pyrkivä voima, mutta on myös kutsu hyvässä ja pahassa. Esimerkiksi Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Luoja vastaa vilpittömään kutsuun. Vastaus voi tulla kuitenkin viiveellä ja odottamattomalla tavalla.

Aivoissa on vain vanhoja ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Neale Walsch kanavoi toistuvasti kirjoissaan, ettei maallisesta mielestä, ajattelemalla tai vanhoista ajatuksista voi löytää Luojaa. Luoja löydetään henkisestä kokemuksesta ja tällöin ajatukset, maallinen mieli pitäisi saada hetkeksi syrjään. Neale Walsch on kuvannut kirjoissaan yksityiskohtaisesti Luojan ja ihmisen läheistä suhdetta ja kommunikointitapoja.

Helena Blavatsky kirjoittaa kirjassaan "Teosofinen sanakirja" elementaaleista, että nämä ovat paremminkin luonnonvoimia (korkeampien elementtien henkiä lukuun ottamatta). Blavatsky piti näitä okkultistien orjavälikappaleina, jotka voivat saada erilaisia vaikutuksia, "ihmeitä", kuten levitaatiota. Henkisissä kirjoissa korostetaan, että nämä elementaalit saadaan tottelemaan tietyillä "käskysanoilla", huomaa tässä yhteydessä shamaanin rumpu.

Helena Blavatsky kiinnitti huomiota kirjassaan "Hunnuton Isis Teologia osa 2" mielenkiintoiseen yksityiskohtaan: "Okkultiseen tieteeseen perehtynyt taumaturgi (ihmeidentekijä) saa näyttämään siltä kuin hän (toisin sann häneen fyysinen ruumiinsa) katoaisi ja hän voi näennäisesti muuttaa sen millaiseen muotoon haluaa. Kysymyksessä on katsojan mielessä oleva kuva, jonka oli laittanut hänen tajuntaansa magnetisoijan vastustamaton tahto." Eli jos paikalle tulee myöhemmin ulkopuolinen henkilö tai otetaan valokuva, niin tapahtumassa ei havaita mitään normaalista poikkeavaa.

Kirjassaan "Salattu tietoni" Wolf Messing kuvaa elämäänsä Neuvostoliitossa ajatuksenlukijana. Tässä kirjassa hän kiinnitti huomiota myös erikoiseen kykyynsä, hän pystyi lukemaan toisen ajatukset tai pakottamaan telepaattisesti toisen tahtoonsa ilman katsekontaktiakin

Henkiset mestarit systemaattisesti korostavat mielen puhtauden tärkeyttä, ajatuksien tarkkailua. Pekka Ervast kirjassaan "Ajatuksen ja Käden Parantava Voima" (Ruusu-Risti, 1980) kirjoittaa seuraavasti: "Mutta ajatushan juuri on todellisuus näkymättömässä maailmassa. On olemassa näkymätöntä astraalisubstanssia, johon kaikki ajatukset pukeutuvat. Jokaisella ajatuksella on oma elämänsä, jokainen ajatus, joka erkanee ihmisen organismista näkymättömään maailmaan, pukeutuu omaan muotoonsa". Pekka Ervast korostaa, että telepaattisessa eli kaukovaikutuksessa lähtee ajatusolio toisesta ihmisestä toiseen. (Huomaa suomalaisessa kansanperinteessä oleva käsite kielteisestä ajatusvaikutuksesta, "pahan silmä".)

Paha ajatus on paha demoni



A. P. Sinnetin kirjassa "Salainen Maailma" (sivulla 112) Koot Hoom kuvaa, kuinka ihminen luo ajatuksillaan ajatusolentoja. Näiden olemassaolon kesto riippuu aivotoiminnan voiman intensiteetistä. Hyvä ajatus on hyvää tekevänä voimana ja vastaavasti paha ajatus pahana demonina. Ihminen luo ajatuksillaan virran omaan maailmaansa, joka on täynnä hänen toivomuksiaan, halujaan, mielijohteitaan sekä intohimojaan reagoiden samalla herkkyydellä olevien kanssa. Neale Walsch toistuvasti korostaa kirjoissaan, että ihminen on luova olento ajatuksin, tuntein, sanoin ja teoin. Pitäisi olla tietoinen mitä luo, varoa tiedostamatonta luomista. Olisi hyvä ajatella yleviä asioita ja pitää aina korkeinta ajatusta mielessään, myös sanoissaan ja teoissaan. Valintatilanteessa olisi hyvä miettiä mitä rakkaus tekisi. Avataara Amma erityisesti painottaa, että mielessä ei saisi olla mitään sinne kuulumatonta ajatusta.

Minätajunnan pitäisi hallita, mitä ajattelee, mihinkä kiinnittää mielensä huomion. Mieli ja ajatus ovat minän työvälineitä ilman omaa harkintakykyä. Toisaalta omat ajatukset voivat harhauttaa minätajuntaa ja johdattaa ihmisen näin suoranaiseen pimeyteenkin. Jokainen pitää omia ajatuksia oikeassa olevina, vaikka ajatuksia, mielipiteitä on voitu omaksua tarkemmin miettimättä.

Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus tai huomio. Mieli pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa, esimerkiksi mataliin värähtelyihin, pimeimpään pimeyteen, pelkoon ja ahdistukseen tai päinvastoin korkeisiin värähtelyihin, Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon, valoon ja iloon.

Ajatteleminen on aina maallisen mielen tapahtuma, maallinen tietoisuustila, esimerkiksi ei voi kokea, jos ajattelee. Ei voi kokea rakkauttakaan, jos ajattelee. Meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, mutta jos alkaa ajatella jotakin, niin tapahtuma muuttuu maallisen mielen tietoisuustilaksi. Henkisen kokemuksen voi myös keskeyttää alkamalla pohtia jotakin. Toisaalta jumalallinen ajatus, ikoni, taideteos, ihme, musiikki, luonnonkauneus jne voivat avata mielen korkeisiin tietoisuustiloihin, jopa taivastietoisuuteen. Mutta jotta voisi kokea, niin pitäisi hetkeksi keskittyä, virittäytyä tapahtumaan. Tällöin pitäisi luopua ajattelemisesta ja ennakkhdoista vain tarkkaillen ilman odotuksia sekä pyrkimyksiä, mitä kokee, mitä vastakaikua itsessä herää.

Ei saisi keskittyä kielteisyyteen, kuten lähimmäisen kaltoinkohteluun, kostamiseen, rasismiin, uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen, pedofiliaan jne. Yksikään ei ajattelisi kielteisesti, jos olisi henkinen kyky nähdä takaisin itseensä heijastuvat kammottavat ajatusmuodot. Ajatus on kuin sokea energiayksikkö, joka pyrkii toteuttamaan käskysanaa toistuvina ajatusyllykkeinä. Aluksi leikinomaiset kielteiset mielikuvat voivat muuttua toistuessaan suoranaiseksi painajaiseksi täyttämällä mielen ja vaatimalla toteutusta. Joskus voi tapahtua minäkontrollin heikkenemistä, jolloin omat ajatusyllykkeet voivat ottaa kohtalokkaasti hetkeksi vallan. Riski kasvaa tunnevaltaisissa tapahtumissa, alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena.

Eräänä esimerkkinä iltalehdessä oli 23.5.2012 seuraava tapahtumakuvaus. Kanadassa bussissa matkannut mies hyökkäsi vuonna 2008 silmittömästi 22-vuotiaan kanssamatkustajan kimppuun surmaten hänet (BBC).

"Mies kertoi kuulleensa Jumalan äänen päässään ennen hyökkäystä. ääni päässäni sanoi minulle, että minun pitää pelastaa ihmiset avaruusolion hyökkäykseltä, mies kertoi. Bussikuski havahtui nuorukaisen avunhuutoihin ja pysäytti bussin. Kuski kuitenkin pakeni bussista yhdessä muiden matkustajien kanssa. Mies jäi bussiin nuorukaisen kanssa ja puukotti tätä useita kertoja. Mies kertoi olleensa todella peloissaan surmatessaan bussissa olleen nuorukaisen. Kanadan skitsofreniayhdistyksen johtaja Chris Summervillelle antamassaan lausunnossa mies kertoi kantaneensa puukkoa mukanaan mahdollisen avaruusolioiden hyökkäyksen varalta. Miehelle tehtiin tapauksen jälkeen mielentilatutkimuksia, joissa selvisi, että hän sairastaa paranoidista skitsofreniaa. Mies kertoi, ettei ollut aiemmin tiennyt kärsivänsä kyseisestä sairaudesta. Häntä ei diagnoosin takia voitu toimittaa vankilaan, vaan hän on ollut hoidettavana mielenterveyslaitoksessa lähellä Winnipegiä. Mies kertoo olevansa erittäin pahoillaan tapahtuneesta ja toivoisi saada mahdollisuuden pyytää anteeksi pojan perheeltä."

Lisää ajatusvoimasta

Nina Kulaginalla oli poikkeuksellinen ajatusvoima



Psykokinesia tarkoittaa ajatusvoimalla esineen liikuttamista tai muuttamista. Noin 30 vuotta sitten Nina Kulaginaa tutkittiin vuosikausia perusteellisesti Neuvostoliitossa eri maiden tiedemiesten, myös länsimaisten toimesta (eräänä tutkijana mainitaan suomalainen Jarl Fahler). Hän pystyi liikuttamaan esineitä toistuvasti ajatusvoimalla tarkoissa kontrolloiduissa, tieteellisissä olosuhteissa. Tapahtumat on rekisteröity myös valokuvaamalla ja filmaamalla. On kiinnitetty huomiota, että Nina Kulaginan kädessä oli niin voimakas biokentän säteily, että hän pystyi valottamaan sinetöidyn filmin pelkästään viemällä kätensä lähelle koteloa. Erityistä huomiota on saanut Nina Kulaginan kyvyt pitää tahdollaan, ajatusvoimalla käsiensä välissä ilmassa muovista palloa tai laittamalla kompassineulan pyörimään nopeasti akselinsa ympäri.

Kirjassa "Parapsykologia ja moderni luonnontiede" (Moskova kustannusliike Progress, 1986) Aleksandr Dubrov ja Veniamin Puskin kuvaavat Boris J. Jermolajevin psykokinesiakykyjä. Hän pystyi pitämään sormienvälissä ilmassa kasvia sekä myös irrallisia tulitikkuja. Näiden ilmiöiden syynä ko. tutkijat pitivät pranaa (chi-energiaa). Erikoisena yksityiskohtana tutkijat kiinnittivät huomiota Jermolajevin menettävän energiaa tutkimuksen yhteydessä, joka ilmeni oksennus- ja pyörtymiskohtauksina. Jos vierellä oli toinen henkilö energialuovuttajana, niin näitä oireita ei ilmaantunut.

Helena Blavatsky kirjoittaessaan astraalisesta varjomaisesta "kaksoismuodosta" korostaa, että tämä toimii varjon tapaan kallistuen aina aineeseen, kohoamatta koskaan Hengen luo.

Henkisissä kirjoissa korostetaan, että astraalikeho ja fyysinen keho ovat toistensa peilikuvia. Tämä sama asia havaitaan ja koetaan unessa ja kehosta irtautumiskokemuksessa. Minätajunta havainnoi mielensä avulla. Tämän vuoksi minätajunnan kokemukset ja havainnoinnit kehon ulkopuolella voi olla hyvin moninaisia. Henkissielullisesti tasapainoisessa henkisessä havainnoimisessa pitäisi kaikien tsakrojen olla harmonisesti toiminnassa. Esimerkiksi jos LSD:llä tai meskaliinilla saadaan väkisin havaintokokemuksia, niin tsakrat toimivat vaillinaisesti. Jokainen havainnoi omiansa. Osalla kokemukset ovat pelottavia.

Luoja antaa halutessaan ihmiselle tärkeän, täsmällisen henkisen havainnon tai mahdollisesti kokemuksen. Eräänä erikoisuutena Luoja-, taivaskokemus kestää yleensä hyvin lyhyen aikaa, on kuitenkin koko elämän selkeästi muistissa, mutta kokemusta ei tule välttämättä toista kertaa maallisen elämän aikana.

Ajatukset mitkä kiinnittävät mielen persoonallisuutta korostaviin maallisiin asioihin, omistamiseen, vallan haluun, maineeseen, intohimoihin, vihaan, pelkoon jne. muodostavat juuri tämän varjon, henkisen esteen. Tästä johtuu symbolinen nimitys kynnyksenvartija. Huomaa taiteessa kuinka Pyhä Yrjö voittaa lohikäärmeen, oman pimeytensä, "paholaisen". Taiteilijasta riippuen taistelu lohikäärmeen kanssa kuvataan toisinaan taisteluna valtavaa monipäistä hirviötä vastaan ja toisinaan pienen lohikäärmeen poikasen kanssa.

Helena Blavatsky kirjassaan "Hiljaisuuden ääni" kirjoittaa seuraavasti: "Taistele likaisten ajatustesi kanssa ennen kuin ne voittavat sinut. Tee niille mitä ne tahtovat tehdä sinulle, sillä jos säästät niitä ja ne saavat juurtua ja kasvaa niin tiedä, että nämä ajatukset sinut voittavat ja tappavat. Ole varuillasi, oppilas, älä salli edes niiden varjon lähestyä sinua. Sillä se kasvaa ja varttuu koossa ja voimassa ja sitten tuo pimeyden peikko ottaa olemuksesi haltuunsa ennen kuin vielä olet tullut oikein selville mustan hirviön läsnäolosta." Suomalaisessa kansanviisaudessa puhutaan vaarasta, jos paholaiselle antaa edes pikkusormen.

Kielteisyyden purkamisesta



Alice Bailey korostaa kirjoissaan, että selvänäköisyys ja terveys ovat läheisessä yhteydessä eetteriruumiin puhtauteen. Tähän liittyy olennaisesti ajattelu. Kaikki kielteisyys kuluttaa ihmisen rajallisia henkisiä voimavaroja. Käsittelemättömät, purkamattomat negatiiviset mielikuvat tunnekokemuksineen, kttu epäoikeudenmukaisuus aiheuttavat ajan mittaan myös kehollisia sairauksia. Kielteinen energia on aivan kuin musta eristepilvi ehkäisten yhteyttä myös oikeaan aivopuoliskoon liittyvään luovaan, rakkaudelliseen, sielulliseen puoleen. Kielteisyyttä ei voi purkaa pelkästään ajattelemalla, ajatus ajateltuna voimistuu. Jos jokin kielteinen ajatus pyrkii tulemaan jatkuvasti mieleen, niin A. Bailey suosittelee ideaalilla (myös rukous) mielen täyttämistä, tällöin mielessä ei olisi tilaa muulle.

Kielteiset asiat olisi tärkeä ottaa esille "päivänvaloon", esimerkiksi kirjoittamalla paperille ja sen jälkeen hävittämällä, puhumalla itsekseen. Jos on kielteinen tunne, niin voi antaa kynän piirtää vapaasti paperille ja tällä tavalla voi vapautua hankalasta tunteesta. Kielteinen tunne on kuin tumma energiapilvi, joka pitäisi kuvaannollisesti ravistella pois, joskus riittää itsekseen laulaminen, jääkiekko-ottelussa huutaminen, uiminen, luonnossa liikkuminen, mattojen piiskaaminen jne. Huomaa sanojen ero, tuntea vihaa, olla vihan vallassa, vihata. Olisi hyvä oppia tarkastelemaan päivän tapahtumia kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Ihminen itse antaa mitä suuremmassa määrin asioille niiden merkityksen, esimerkiksi onko toisen loukkaava sana tai teko olankohautuksen arvoinen asia vai koko loppuelämää pilaava tunnehaava. Henkisissä kirjoissa toistuvasti korostetaan, että erilaisissa valintatilanteissa pitäisi vain valita eikä haluta. Toteutumaton halu aiheuttaa ärtyisyyttä ja jopa vihamielisiä, tuhoavia, kostonhimoisia ajatuksia. Henkisesti haluajatus voi olla kuin "ammus", joka pyrkii päämäärään, toteutukseen. Jos käskysanaa ei voi toteuttaa, niin ajatus palaa lähettäjän luokse aiheuttaen erilaisia tunnehäiriöitä, jotka voivat ilmentyä myös kielteisinä sanoina ja tekoina. Eräänä esimerkkinä hävinneen urheilujoukkueen kannattajien väkivaltateot.

Kielteisillä mielikuvilla ja sairauksilla on viiveyhteys



Mielikuvien ja sairauksien välinen mahdollinen yhteys jää helposti huomaamatta aikaviiveen vuoksi. Aivot välittävät mielikuvat keholle käskysanoina myönteisessä ja kielteisessä merkityksessä. Mielikuva on luova tapahtuma, joka pyrkii toteuttamaan itseään. Mielikuvan voima tulee hyvin esiin hypnoosikokeissa. Esimerkiksi ihmiselle voidaan luoda hypnoosissa mielikuva tulikuumasta raudasta, jolla kosketetaan ihoa. Pienen viiveen jälkeen iho alkaa punoittaa ja voi tulla "palovamman" aiheuttamia rakkuloita.

Myös keho kaipaa sanoja "Minä olen rakkaus" (Jumaluus minussa on rakkaus), rakkaudellista suhtautumistapaa, kauniita mielikuvia luonnosta, taideteoksista, kaunista musiikkia, kauniita ääniä (ääneen kätkeytyy muoto) jne. "Emmanuelin Kirjassa" jopa kanavoidaan: "Sairaus on ensin olemassa ei-fyysisellä tasolla, henkisen tarpeen, tunne-elämän hämmennyksen tai mielen häiriön alueella. Se ei koskaan ensin ole ruumiillista. Ruumis reagoi. Se värähtelee stressin alaisena ja luo ulkoisen ilmentymän sisäiselle tuskalle."

Paitsi ktut tunnevammat, epäoikeudenmukaisuudet niin myös syyllisyydentunteet ja suoranaiset virhearviot voivat olla mielessä "myrkyttävänä" taakkana. On tärkeätä antaa myös itselleen anteeksi, hyväksyä oma epätäydellisyys. Olisi tärkeää rakastaa ja kunnioittaa myös itseään, virheineen ja epäonnistumisineen, pyrkiä näkemään asiat parhain päin. Neale Walsch korostaa, että ihminen on luova olento ajatuksilla, sanoilla ja teoilla, jos on tyytymätön luomuksiinsa, niin ajatukset, sanat ja teot pitää vaihtaa. Raamatussa painotetaan, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Mitä lähemmäksi tätä rakkaudellista ideaaliaan pystyy lähestymään, sitä parempi on myös sieluyhteys. Maallisessa elämässä ihminen on epätäydellinen, koska Luoja on tehnyt ihmisen epätäydelliseksi. Ihmisen tulee olla armollinen ja anteeksi antava myös itselleen ja rakastaa itseään puutteineen ja vikoineen. Jos ihminen on kova ja armoton itselleen, niin huomaamattaan on sitä muillekin. Tällöin ihmiseen kätkeytyvä rakkaudella ja viisaudella ohjaava laajempi tajunta, sielun ohjaus ei pääse vaikuttamaan suoraan eikä toisten kautta.

Ihminen on Luojansa ilmentymä, luotu rakkausolennoksi eläen joka hetki läheisessä Luojayhteydessä. Henkissielullisesti ihminen ei pysty liikuttamaan sormeakaan ilman Luojan huomiota, Tämän energiavirtausta. Luojayhteydestä johtuen ihminen tietää aina onko valinta rakkaudellinen, hyväntahtoinen. Oman olemuksensa mukaisesti ihmisen tulisi rakastaa pyyteettömästi Itseään, omaa olemustaan Luojan ilmentymänä sekä toisia. Toista ei voi rakastaa päättämällä rakastaa, mutta aina voi olla hyväntahtoinen ja toivoa toiselle Kristuksen johdatusta. Huomaa tässä yhteydessä, kuinka Jeesus pyysi pahantekijöilleen anteeksiantoa.

Ihminen on keskellä vastakkaisia voimia



Ihmiselämässä kaikella on vastaparinsa, rakkauden vastapari on pelko ja tämän ilmenemismuoto viha. Pelko ja viha kertovat, että rakkautta on hyvin vähän. Pelko on tietyllä tavalla ajatuksilla luotu tai kutsuttu. Useimmiten pelot ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta niitä ajattelemalla ne saadaan enemmän ja enemmän vaikuttamaan todellisilta. Ajatus ajateltuna aina voimistuu, ajattelematta heikkenee. Voimakkailla peloilla on taipumus pyrkiä toteutumaan. On tärkeätä olla tietoinen ajatuksistaan ja pyrkiä olemaan rakkaudellinen. Jos on pelko, niin pelolle voi toivoa Kristuksen rakkautta ja johdatusta. Ihmisen ajatusenergia voi olla myös poikkeuksellisen voimakas (huomaa Nina Kulagina). Ihminen voi "noitua" itseään ja muita tiedostamatta koko asiaa. On tärkeätä tiedostaa, että kielteinen ajattelu heijastuu ihmiseen itseensä takaisin kuin peilistä ja samalla magnetisoimalla myrkyttää vähitellen koko ilmapiirin, vaikka ajatukset eivät kohdistuisikaan lähipiirin ihmisiin. Kaikki alkavat huomata ilmapiirin yleisen raskauden. Näin karkotetaan myös elämänilo, rakkaudellisuus ja inhimillisyys ihmissuhteista.

Vaihthtohoidoissa (erityisesti kosketushoidot) ja ns. enkeliterapioissa (erityisesti violettiliekki) on keskeistä vapautuminen kielteisestä ajatus- ja tunne-energiasta, ns. energiatukoksista. Ammattiauttajana ihanteellinen olisi psykoterapeuttisen lisäkoulutuksen saanut psykologi, mutta käytännössä kysyntä on suurta, mutta tarjonta poikkeuksellisen niukkaa. Vaikeammissa tapauksissa hoito on pitkäaikaista. Psyykeä pitää ensin vahvistaa, jotta voidaan käsitellä hankalia asioita. Kielteisen tunteen on tärkeä antaa purkautua tavalla tai toisella, mutta ei inhimillisiä lisäongelmia tuoden. Ihmissuhteissa kielteiset energiat särkevät tehokkaasti luottamuksen, läheisyyden, rakkauden ilmapiirin. Kielteisyydellä ihminen tietoisesti tai tiedostamattaan tekee etäisyyttä läheisiin ja lisäongelmia sosiaalisissa vuorovaikutuksissa. Projektio tarkoittaa omien vikojensa, "pimeyden" näkemistä toisessa. Raamatun aikana syntipukiksi valittiin karitsa tai ihminen kantamaan kansan synnit ja tämän jälkeen "syntipukki" sijaiskärsijänä tapettiin. Mitä enemmän yhteisössä on kielteisyyttä, henkistä pimeyttä, niin sitä todennäköisemmin joku huomaa olevansa "syntipukki", työpaikkakiusattu, jotta muut voivat kokea erinomaisuutta.


Yllätyslöytö metsässä. Varjo(?) http://moonchildarts.com/mist/what_is_this.htm


Copyright http://www.medjugorjeusa.org/lightphotos.htm.

Väkivaltaviihde on lapsille pelottavaa ja hallitsematonta. Tunnepitoiset väkivaltaiset mielikuvat ovat erityisesti nuorille aivan kuin hypnoottisia suggestioita aiheuttaen elämänkielteistä ajattelua, levottomuutta ja pelkoja. Ihminen on luova olento ajatuksin, sanoin ja teoin. Erityisesti pelon värittämien ajatuksien luominen, kuviteltujen pelottavien tilanteiden luominen voi olla tietyllä tavalla ongelmien kutsumista, esimerkiksi toinen voi pelkojensa vuoksi tulla aiheettomasti passiiviseksi ja toinen voi hakeutua tilanteisiin, missä voi kohdata omia kuviteltuja pelkojansa.



Kuvateksti. Lapsi katsoo usein TV:ssä filmejä ymmärtämättä mitä tapahtuu ja miksi. Kielteinen, lapselle selittämätön mielikuvatulva voi heijastua levottomuutena sekä pitkäaikaisina painajaisunina.

Sadussa on selkeä sanoma ja tapahtumakulku. Sadussa kehitetään lapsen mielikuvitusta, mikä heijastuu aikuisena luovuutena. Leikeissä ja saduissa korostuu sisäinen kokeminen sekä elämän ymmärtäminen ja hallinta.

Archives of Pediatric & Adolescent Medicine -lehdessä (2009) kirjoitettiin tutkimuksen perusteella, että television katselu lisää pikkulasten aggressiivisuutta. Aggressiivisuutta oli selvästi enemmän lapsilla, jotka katsoivat paljon televisiota ja joiden kotona televisio oli jatkuvasti auki. Aggressiivinen lapsi on vaarassa joutua ongelmiin nuoruudessa ja aikuisena. Tutkimuksessa poissuljettiin muut mahdolliset tekijät, kuten asuinympäristö, sukupuoli, perhekoko jne. Tutkijat kiinnittivät huomiota myös lapsille sopimattomiin ohjelmiin. Liiallinen televison katselu on liitetty myös lapsen kielenkehityksen viivästymiseen ja tarkkaavaisuushäiriöihin.

Tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu ovat kaikille tärkeätä. Lapsille kiukuttelu on luonnollista ja sitä voi hyödyntää leikeissä, esimerkiksi lapsi voi esittää jotakin pelottavaa olentoa tai paukutella rumpua. Aikuisella urheilusuoritukseen osallistuminen tai vaikkapa jääkiekko-ottelussa huutaminen voivat olla yksinkertaisia, mutta tehokkaita keinoja vapautua kiusallisista tunteista.

Helvetti on oma ajatusluomus, ero Luojasta



Jokaisen omat ajatukset heijastuvat takaisin kuin peilistä. Ihminen on omien ajatuksiensa ympäröimänä aivan kuin katselisi mielikuviaan pallon sisältä, luoden näin oman astraali-, mielikuvitusmaailmansa. Tämän "pimeyden" läpi pitäisi päästä, kokemukselliseen Luojayhteyteen. Neale Walsch tuo esiin mielekiintoisen käsityksen, että kuoleman jälkeinen helvettikin (ero Luojasta) on ihmisen oma ajatusluomus, vaikka ihminen voi kokea sen hyvin todellisena.

Henkisessä kehityksessä herkkyyden ja tietoisuuden lisääntyessä tullaan tietoiseksi myös omasta "pimeydestä". Kielteisistä energioista, negatiivisista ajatuksista, harmituksista ja "tunnehaavoista" on tärkeätä pyrkiä vapautumaan. On monia tapoja, esimerkiksi sanomalla ääneen tai kirjoitamalla ja sitten polttamalla, pelkkä ajattelu voimistaa ajatusta.

Persoonallisuutta korostavat asiat, kunnian- ja vallanhimo, viha, pelko, kostonhalu jne. liittyvät astraalimaailman varjoihin. Henkisessä kehitystapahtumassa pitäisi pyrkiä astraalimaailman toiselle puolelle löytämään Taivasten Valtakunta, taivaskokemus, aivan niin kuin Jeesuskin kehotti ensimmäiseksi tekemään. Jo pelkästään tunne kertoo, missä ollaan. Asiaa voidan kuvata myös värähtelyillä, nimittäin ahdistuksessa, pelossa, vihassa ja pimeydessä on matalat värähtelyt ja vastaavasti rakkaudessa, ilossa, Luojan läheisyydessä korkeat värähtelyt. Luojayhteyttä lähestyttäessä totuudellisuus, tietoisuus, ilo, valo, elämänykseys, elämäntarkoitus, rakkaudellisuus lisääntyvät.



The painting "St. George and the Dragon" by P. Ucello (1395-1475), at the National Gallery, London.

Taulussa tulee esiin lohikäärmeen, "paholaisen" kanssa käytävän taistelun symbolinen luonne. Hahmo vain jollakin tavalla muistuttaa jotakin maallista olentoa. Jokaisella on oma varjonsa, joka lisäksi kaikenaikaa muuttuu. Varjo on kuin kiviä jalkineessa, voi olla pieniä hitusia tai isoja teräviä kiviä. Itsessään varjon voimat eivät ole pahoja, viettimäiset voimat ovat myös voimavara. Kielteiset tukahdetut, torjutut voimat, ajatukset ja tunteet pyrkivät tulemaan tavalla tai toisella esille, mieleen tai käytökseen harkitsemattomina sanoina, elehtimisenä ja tekoina. Varjon kielteisyys pitäisi käsitellä tietoisesti, "kirkkaassa päivänvalossa" ja tällä tavalla päästä hallintaan ja tasapainoon oman pimeytensä kanssa. Muutoin nämä kuluttavat kaikenaikaa rajallisia henkisiä voimavaroja. Usein näistä varjon kielteisistä rakennusaineista, vihasta, tukahdetuista tunteista, häpeästä, syyllisyydestä, peloista, "tunnehaavoista" vapautuu osittain tai kokonaan pelkästään puhumalla itsekseen tai keskustelemalla toisen kanssa. Kielteisten asioiden pelkkä ajatteleminen pyrkii voimistamaan niitä.

Neale Walscin kanavoinnin mukaan toiset ihmiset ovat kuin peilejä. Kaikki sattumat, tilanteet, tapahtumat voidaan nähdä tilaisuuksina päästä korkeammalle tietoisuuden tasolle eli jos elämän peilit näyttävät vääristymiä, niin ne kuvastavat omia vääristyneitä ajatuksia itsestään. Kun toinen läsnäolollaan ärsyttää, niin varjon voimat astuvat kuvaan. Ei kuitenkaan saisi tehdä mitään sopimatonta. Ei saisi tehdä toiselle vääryyttä, ei edes ajatuksin.



Kuvateksti. Taulussa taiteilija tuo esiin oman ahdistuksensa eli katsoja keskittyessään tauluun voi tulla itsekin ahdistuneeksi ja levottomaksi. Toisinaan taiteilijat tuovatkin tauluissaan esiin mielensä pimeyden, mikä katselijalle ei tuo mitään positiivisuutta. "Kammottava" taulu voi takertua katsojan mieleen vuosikausiksi kuluttaen samalla henkisiä voimavaroja siihen liittyvän pimeyden hallitsemiseksi ja poissulkemiseksi mielestä.

Kun ihminen takertuu elämän epäkohtiin tai omaan kaltoinkohteluun, niin inhimillisesti on luonnollista luoda kielteisiä ajatuksia pahantekijää kohtaan. Takertumalla pimeyteen mieli täytetään samalla kielteisillä ajatuksilla, joiden värittämänä elämää aletaan katsoa. Eli valitaan omaksi todellisuudeksi kielteiset vastavoimat Luojan rakkaudellisen läsnäolon asemasta.

Mitä puhdistuneempi, kirkkaampi mieli on, niin sitä paremman tasapainon saa myös Itsensä kanssa. Mielen puhdistamiseksi pitäisi olla huolellinen jokaisesta ajatuksesta, minkä hyväksyy mieleensä. Ajatus on kaikessa alku. Olisi keskeistä olla hyväntahtoinen, ajatella ja toteuttaa elämän auttamista, kiitollisuutta, rukoilla ja meditoida usein. Toiselle hymy ja rohkaiseva sana voi olla kantava voima vuosikausia. Mantroihin ja pyhiin sanoihin liittyy kohottava pitkäaikainen jälkivaikutus. Kun keskittyy hetkeksi koskettavaan henkiseen tauluun, niin saa kantavan voiman koko loppuelämäksi. Tämä aina voimistuu, kun palauttaa mielikuvan mieleensä.

Jeesus toi kaikkia koskevan ihmisrakkauden käsitteen samalla informoiden, että Hyvä Paimen pelastaa viimeisenkin eksyneen lampaan. Tämän perusteella jokaisesta tulee enemmin tai myöhemmin valaistunut ja henkinen mestari.

Huomaa tässä yhteydessä, että kasvot on sielun peili, hyvässä ja pahassa. Jos ihminen on ahdistunut, peloissaan, masentunut tai päinvastoin rakkauden sekä elämänilon täyttämä, niin nämä heijastuvat ihmisen olemukseen monella eri tavalla. Tunteet, mielikuvat heijastuvat aivojen kautta käskysanoina kehoon. Pitkäaikaiset kielteiset tunteet ja mielikuvat sananmukaisesti vaurioittavat kehoa. Ihminen on rakkausolento.

"Paholaisen" olemuksesta



Rudolf Steiner on käsitellyt kirjoissaan perusteellisesti kynnyksenvartijan, oman "paholaisen", doppelgängerin olemusta. Steiner korostaa tämän pelottavan hahmon olevan karmallinen, astraalinen tilikirja hyvässä ja pahassa, jota ihminen kantaa näkymättömänä mukanaan. Tämä sisältää myös muiston edellisistä elämistä. On oma henkilökohtainen luomus, henkinen olento, jota ei kannata kirota, vihata eikä sitä voi tuhota tai työntää pois.

On ihminen tietoinen tai ei, niin kielteiset ajatukset ja teot heijastuvat astraalimaailmassa demonisina muotoina (mieli, mielikuvitus pystyy antamaan tunteelle muodon ja päinvastoin mielikuvalle tunteen). Tämän olennon olemus on viestittää ihmiselle omalla tavallaan, mitä pitäisi ottaa huomioon. Carl G. Jung on käsitellyt kirjoissaan yksityiskohtaisesti tämän varjon epäsuoria ilmenemismuotoja, esimerkiksi unessa. Tähän varjoon liittyy Steinerin mukaan myös keskeisiä inhimillisiä arvoja, jotka pitäisi ottaa tietoiseen hallintaan, kuten pelontunteet, arkuus ottaa vastuu kaikista teoistaan ja ajattelustaan.

Neale Walsch korostaa kanavoinnissaan, kun ihmisen tietoisuus lisääntyy, niin samalla oma kielteisyys tulee vastaavassa määrin mieleen käsittelyä varten.

Vasta ihmisen korkeampi minä havaitsee kynnyksenvartijan, vaikka ihminen voi tulla siitä tietoiseksi sattumanvaraisesti. Ihmisestä riippuen kokemus kuvataan yleensä harhanäkynä tai paholaisen kohtaamisena. Usein pitkään marihuanaa käyttäneet aavistavat tai tulevat jollakin tavalla tietoiseksi lähellä olevasta "vainoojasta".

Steinerin mukaan ihmisen tehtävä olisi tämän "hirviön", omien tuhoavien, kielteisten ja itsekkäiden energioiden muuttaminen rakentaviksi, hyväntahtoisiksi eli ihminen alkaisi ottaa enemmän ja enemmän muut huomioon myönteisessä merkityksessä. Tätä näkökulmaa myös Pekka Ervast kirjoissaan painottaa.

Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Ystävyys Jumalan kanssa" (WSOY, 2003) sivulla 329, ettei ikinä saisi ajatella elämän olevan ohi, vaan pitäisi tietää, että jokainen päivä, jokainen tunti ja jokainen hetki on uusi tilaisuus, uusi mahdollisuus luoda itsensä uudelleen. Tämä on tärkeä näkökulma, vaikka se tapahtuisi vasta kuoleman hetkellä.

Elämä on Luojan suuri ihme, jossa santa ja savi muuttuu eläväksi olennoksi. Luojan tahto tai ajatukset ilmenevät maallisina ja henkisinä lainalaisuuksina. Jeesus korosti, että mitä kylvää, niin sitä niittää. Jeesus neuvoi Vuorisaarnassa, kuinka ihmisen pitäisi elää Luojan tahdon mukaisesti. Syntien sijaissovittaminen on maallisen mielen järkeilyä, kirkollista nokkeluutta. Isä meidän rukouksessa rukoillaan, että tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa. Henkissielullisesti on kysymys siitä, kuinka ihminen ottaa huomioon positiivisessa merkityksessä Luojan lainalaisuudet.

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että elämä on täydellistä, vaikka se ei olisikaan sellaista, mitä ihminen haluaisi, ja edelleen että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Elämä nähdään ja etenee omien ajatuksien mukaisesti. Walsch kanavoi edelleen, että sattuma on näennäistä ja ihminen voi kohdata samantapaisen tilanteen aina uudestaan. Näkijä, teosofi Pekka Ervast korostaa kirjoissaan, että mustatkin enkelit ovat Luojan palvelijoita, valitsemalla niiden palveluksia opitaan oman kokemuksen kautta valitsemaan hyväntahtoisuus.

Vain ihmisen mieli voi tiedostaa Luojan mielen



Vain ihmisen mieli voi tulla tietoiseksi Luojan Mielestä. Tällöin ns. taivaskokemukseksessa tapahtuu hetkellinen tajunnan ja ymmärryksen sanoinkuvaamaton laajentuminen. Luojan huomio kohottaa ihmisen tietoisuuden hetkeksi korkeuksiin. Tapahtuma ei uusiudu välttämättä maallisen elämän aikana.

Kun rukoilee, meditoi, keskittyy henkisesti kehittävään, niin samalla virittäytyy Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon ja pääsee samalla osalliseksi korkeamman tietoisuuden elävöittävästä vaikutuksesta. Kun ihminen kokee rakkautta, niin silloin on virittäytynyt jumalallisiin energioihin, elämää ylläpitävään elämänenegiaan kokien aktivoitumista, luovuutta, tietoisuuden kasvua. Tähän voi päästä myös rakkaudellisessa ihmissuhteessa, ikoniin virittäytyessä, henkiseen, kohottavavaan musiikkiin sulautuessa jne.

Kun ihminen on omassa ajatusumpiossaan, niin mieli on lukkiutunut eli on poissulkenut muun todellisuuden. Omat ajatukset kontrolloivat tehokkaasti, mitä mieleen hyväksytään. Henkisessä kehitys- tai tiedostamistapahtumassa ihmisen oma aktiivisuus on keskeistä. Pitäisi olla tarkkaavainen, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy ja mihinkä huomionsa kiinnittää. Ajattelemalla toistuvasti samaa asiaa, niin tekee itsensä tässä asiassa motivoituneeksi ja päämärätietoiseksi. Olisi keskeistä ottaa Luoja mukaan elämäänsä ja muuttaa näin koko elämä Luojaläheiseksi meditaatioksi.

Vaikka maallinen elämä on hyvin konkreettista ja käsinkosketeltavaa, niin kuitenkin vain oma Luojayhteys on todellista ja kantavaa. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja ajattelu perustuvat Luojan huomioon, läsnäoloon, Tämän energiavirtaukseen. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee.

Neale Walsch kanavoi kirjassa "Keskusteluja Jumalan kanssa 3" seuraavasti: "En voi antaa sinulle sitä, mitä et usko voivasi saada, vaikka kuinka sitä haluaisit - sillä en toimi ajatustesi vastaisesti. En voi. Sellainen on laki. Jos ihminen uskoo, ettei voi saada jotakin, se on sama kuin ei haluaisi sitä, sillä lopputulos on sama.



Kuvateksti. Korkea Jeesus-patsas Madeiralla. On ollut jo ennen Rio de Janeiron Kristus-patsasta. Jeesus kehotti rakastamaan Luojaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseään, pyrkimään ensimmäiseksi tietoiseen kokemukselliseen Luoja-, taivaskokemukseen. Tässä tapahtumaketjussa on keskeistä hyväntahtoisuus sekä mielenhallinta, mikä heijastuu ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Luoja on elämän, rakkauden ja tietoisuuden lähde. Mitä lähemmäksi pääsee tätä tietoisuutta, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Luonnossakin mitä lähempänä on alkulähdettä, niin vesikin on sitä puhtaampaa ja kirkkaampaa.

Luterilaisuudessa kokeva, hengellinen uskonto on muutettu ulkokohtaiseksi, sanoiksi, mielipiteiksi, opeiksi, muodoiksi. Jeesuksen sanoman ydin on kirkollisesti torjuttu kirkolle vieraina pyrkimyksinä eli Vuorisaarnassa viitoitettu elämäntapa, joka johtaa jokaisen Luoja-, taivaskokemukseen, hengellinen kokeva uskonnollisuus.

Luterilaisuudessa riittää pelastumiseen Lutherin armo-opin uskominen. Tällöin pelastumisessa Lutherin mukaan ajatuksilla ja teoilla ei ole merkitystä, kysymys on vain Lutherin mielipiteen uskomisesta. Voisi sanoa, että näin uskonto on täydellisesti ulkoistettu maallisiksi mielipiteiksi. Tosin tämä on päinvastaista, mitä Jeesus kehottaa tekemään Vuorisaarnassa.

On vaikeata ymmärtää eroa keskiaikaisella aneopilla ja kansankirkon diplomilla, jossa lukisi että "usko Lutherin armo-oppiin, niin pelastut ja pääset taivaaseen. Ajatuksilla ja teoilla ei ole merkitystä", kysymys on vain tämän opin uskomisesta. Tietenkin tällöin voisi kysyä itseltään, miksi käy kirkossa ja kuuluu siihen, uskoo tai luulee vain tämän mielipiteen. (Uskomisessa ei ole mittayksikköä. Uskonvarmuus tulee vasta kokemisesta.)

Vapaa tahto on Jumalan lahja ihmisille



Jos ihminen luopuu omasta ymmärryksestä eli luovuttaa oman mielen toisen käyttöön, niin luopuu olennaisesti ihmisyydestä. (Raamatussa tätä kuvataan Eevan omenan antamisena eli ihmisen saamana vapaana tahtona, valinnanvapautena.) Mutta ihminen on vastuussa mielestään ja näin ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan. Ajatus on aina kaikessa alkusyy. Tämä tulee esiin Vuorisaarnassakin. Pitäisi olla harkitsevainen jokaisesta ajatuksesta, jotka hyväksyy mieleensä. Elämä nähdään mieleen hyväksyttyjen ajatuksien mukaisena. Näin myös omat ajatukset avaavat tai sulkevat oven Taivasten Valtakuntaan. Uskonnollisissa liikkeissä on usein pyrkimyksiä pakottaa jäsenet jonkun esimiehen tai johtoryhmän tahtoon, jolloin ihmisen pitäisi luopua omasta harkinnasta eli noudattaa määräyksiä kuin määräyksiä sokeasti ja kyseenalaistamatta kuin korkeampana tahtona ja viisautena. Tällöin voidaan julistaa, esimerkiksi että Luojan, Kristuksen kokeminen on vastoin kirkon oikeaoppisuutta, kirkkonoppien vastaista. Sydämessään ihminen tietää tai aavistaa aina totuuden ja tietää lisäksi, onko tapahtuma rakkaudellinen, elämää auttava vai tuhoava.



Kuvateksti. Tukholman katutaiteessa näkemys mustan magian edustajasta. Mustalla maagikolla on korostettu maineen arvostaminen. Painopiste on ajatusmaailmassa, missä on erikoisuus toimia pahantahtoisena taustavaikuttajana saaden myös toisia tekemään pahaa ja sopimatonta. Huomaa tässä yhteydessä sanat noita ja noituminen eli pahojen ajatuksien luominen toista vahingoittamaan joskus apuvälineitä käyttäen, esimerkiksi disharmonisen musiikin avulla. Jos kohteessa saa syntymään pelkoja, niin vastaavassa määrin kohde menettää omaa harkintakykyä.

Suomessakin vaikutti edesmennyt kantasuomalainen väitöskirjan tehnyt, joka oli saanut afrikkalaisen mustan magian koulutuksen. Eräänä erikoisuutena hänellä oli vallan merkkinä kultaisia sormuksia, kuten mustan allahin, antikristuksen, naisten ympärileikkaussormus.

Yleisestä mielipiteestä

Yleisestä mielipiteestä



Ihminen on kaikenaikaa vastakkaisten voimien ja käsityksien välissä. Ihmisyydessä on keskeistä valinnan vapaus. Olisi keskeistä olla harkitsevainen, mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy. Valittu näkökulma vaikuttaa keskeisesti, miten suhtaudutaan asioihin, mitä ajatellaan, mitä havainnoidaan, mitä elämässä nähdään ja koetaan, minne hakeudutaan jne. Omilla ajatuksilla, hyväksymillä mielipiteillä, asenteilla on itseänsä toteuttava kyky hyvässä ja pahassa. Esimerkiksi jos pitää itseään sorrettuna, uhrina, onnettomana, kurjana, syntisenä, kadotukseen tuomittuna jne, niin mielensä toteuttamasta "suonsilmästä" pääsee pois, kun alkaa ajatella uudella tavalla.

Ego, persoonallinen minä haluaa nähdä asiat haluamallaan tavalla. Se ei ole kiinnostunut totuudesta, vaan omista mielipiteistään, omista näkökulmistaan ja puolustaa kaikin tavoin omaa oikeassa olemisestaan. Maallinen minä pystyy perustelemaan minkä tahansa asian kiinnittämällä huomiota johonkin pikkuseikkaan tai jonkun mielipiteeseen. Se ei edes halua, että tosiasiat paljastuvat. Tämä tulee hyvin esiin myös yliopistotieteen ajattelussa. Esimerkiksi psykologia ei halua tutkia rajatietoon liittyviä asioita, kuten telepatiaa, koska se ei sovi "ilmapiiriin", materialistiseen ajatteluun. Verkostoituneet ryhmät haluavat rakentaa egon ympärille omia mielikuvitusmaailmoja, jossa haluavat elää. Kaikki kehitys lähtee kuitenkin yksilön kautta, vain totuus on ajanmittaan kestävää.

Yleinen mielipide on ollut historian aikana useasti kuin noidutta suggestio, mikä on hyväksyttänyt monia kauheuksia ja eriskummallisia käytäntöjä. Yleisen mielipiteen taustalla on usein jonkin pienen ryhmän mielipiteet hyvässä ja pahassa. Kun arvovaltaiset henkilöt esittävät erilaisia käsityksiä, niin yleinen mielipide alkaa vähitellen muuttua. Nykyisin on aivan keskeistä TV:n ja suurilevikkeisten lehtien toimittajien mielipiteet. Keskisuomalainen käsitteli 29.12.2012 Mervi Miettisen väitöskirjaa sarjakuvien supersankareista. Tässä tuotiin esiin, kuinka supersankarit muokkaavat Yhdysvaltojen kansallista omakuvaa ja ihanteita. Viihteellä voidaan vaikuttaa alitajuntaan voimakkammin kuin tietoisella propagandalla. Supersankareiden toiminta on kaukana demokratiasta suoralla toiminnallaan.

Yleinen mielikuva voi olla harhauttava



Jokaista asiaa voidaan käsitellä kokonaisuutena tai painottaa pienen pientä, tunteikasta yksityiskohtaa. Ihmisen mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus, on se suuri tai pieni. Ihmiset omaksuvat usein julkisten tiedotusvälineiden esittämiä käsityksiä aivan kuin ominaan, niitä sen suuremmin pohtimatta.

Hyvä esimerkki muutoksen hitaudesta on suhtautuminen suuriin tasakattoihin kouluissa ja lastentarhoissa. Tasakatto vuotaa aina, ennemmin tai myöhemmin. Harjakatossa vuotokohta on helppo paikallistaa ja suorittaa korjaus. Tasakatossa pienikin vuoto ajanmittaan voi olla kohtalokas. Vesi voi kulkea pitkiä matkoja sivusuunnassa ja vuotokohtaa ei yleensä pystytä paikallistamaan. Kun koulussa tai lastentarhassa huomataan vuoto tasakatossa, niin koko katto pitäisi korjata ja tässä yhteydessä tulee pitkä viive määrärahoja odottaessa. Rakennus voi suurelta osin salakavalasti kostua sekä homehtua ja tämän seurauksena valtakunnallisesti lukematon määrä aikuisia ja lapsia alkaa oirehtia ja sairastella, huomattavan osa menettäen terveytensä pysyvästi. Asiasta voisi sanoa, ettei mukana ole hiukkaakaan entistä suomalaista maalaisjärkeä.

Yleinen mielipide on kussakin tilanteessa ajatusmalli, jonka mukaan kaikkien ryhmään kuuluvien pitäisi elää ja käyttäytyä. Tällaiseen ryhmäkäyttäytymiseen liittyy poikkeavassa tilanteessa aivan erityinen riski. Jos on selvä vaaranmerkki, esimerkiksi ilmeinen tulipalo savun tai liekkien muodossa, niin yleensä kukaan ei tee alkuvaiheessa mitään, eli käyttäydy ryhmästä poikkeavasti, huomiota herättävästi. Ihmiset jatkavat usein toimiaan aivan kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Jotkut katselevat asioita kuin elokuvana. Olisi tärkeätä poistua paikalta heti. Katastrofin tultua täyteen voimaansa alkupään muutamat sekunnit ovat loppupäässä kullanarvoisia.


Kuvateksti. Kirkon seinämaalaus Dusseldorfissa kuvaa toisinajattelijan kaltoinkohtelua. Jeesuksenkin kuolemantuomio johtui totuuden puhumisesta, "väärien oppien levittämisestä". Jos on hiljaa, niin se on vallitsevan käytännön hyväksymistä. Jos vertaa nykyistä länsieurooppalaista mielipiteiden ilmaisuvapautta inkvisition aikaiseen toisinajettelemisen moninaiseen tukahduttamiseen, niin sananvapaus on ollut avain ihmisyyden ja totuuden ilmentymisen kehitysharppaukseen. Puhutaan myös tuhatvuotisesta pimeästä (kirkollisesta) keskiajasta. Tältä ihmisyyden pimeältä ajalta on jäänyt vaikuttamaan erikoisia vihan ja pelon täyttämiä uskonnollisia oppeja, joiden keskeinen tavoite on seurakuntalaisten pelkohallinta.

Ajattelemattomuus on henkistä alaikäisyyttä



Sanomalehti KS:ssa oli 16.12.2010 lyhennelmä valtio-opin professori Mika Ojankankaan yliopistsitelmästä. Hän toi esille, että viime kädessä kansalainen itse, eikä kukaan muu ole vastuussa valtiosta ja sen epäoikeudenmukaisuudesta. Ajattelemattomuus on henkistä alaikäisyyttä, joka on omiaan toimimaan perustana tyrannimaisille ja epäoikeudenmukaisille valtiollisille ja muille järjestelmille.

Monet vanhat käsitykset yleisessä mielipiteessä ovat olleet hyvinkin eriskummallisia, kuten USA:ssa uudisasukkaiden maksamat tapporahat intiaaneista. Naisista ja lapsista maksettiin puolet vähemmän. On erityisen yllättävää, että vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen lopetettiin orjuus USA:ssa, Venäjällä ja Brasiliassa. Neekeriorjuuden peruste oli, että ne olivat vain osaihmisiä. Tässäkin tulee hyvin esiin, että maallinen mieli pystyy järkeilemään tarvittaessa mitä tahansa omaksi edukseen. Orjuus ei sovi mitenkään kristillisyyteen. Jeesus opetti, että kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia, tehkää toiselle, mitä haluaisitte tehtävän itsellenne. Mitä teette pienimmille, teette Hänelle.

Henkisessä kehitystapahtumassa painopiste siirtyy takertumisesta kehoon ja erillisyyteen kohti Luojayhteyttä, elämän ykseyttä. Aidon eli henkisen minän näkökulmalta erillisyys on maallinen harha. Kristuksessa kaikki ihmiset ovat veljiä ja sisaria keskenään. Ihmiskunta on matkalla samassa veneessä. Kun ihminen tekee pahaa toiselle ihmiselle tai elinympäristölle, niin tekee sitä tietyllä tavalla Luojalle.

Taivastietoisuudessa kaikki elävät ykseydessä



Taivastietoisuudessa kaikki elävät ykseydessä, Luojan rakkaudellisessa valossa, korkeassa tietoisuudessa. Vasta Sielu, korkeampi minä on taivastietoisuudessa, tietoisessa Luojayhteydessä. Sieluyhteyteen päästessä kolmassilmä on auennut eli kuudes aisti, selvänäköisyys on toimiva. Henkisessä kehitystapahtumassa pitäisikin saada mieli paremmin ja paremmin harmoniaan Sielunsa kanssa. Tällöin nähdään elämä Luojan rakkaudellisena läsnäolona ja elämä ykseytenä. Tässä korkeammassa tietoisuudessa näkijää ei voi käyttää maallisiin tarkoituksiin, maallisena tietotoimistona, vaan pyrkimys on auttaa elämää ja lähimmäisiä Luojayhteyteen.

Henkissielullisesti ihminen on vastakkaisten voimien välissä, valkoisten ja mustien enkeleiden, rakentavien ja tuhoavien voimien välissä. Elämää ohjaa Luojan lait sekä aineellisessa että henkisessä todellisuudessa. Tässä mielessä sairaus on epätasapaino, joka heijastuu aineellisessa kehossa. Sairaudet voivat johtua monista eri syistä, kuten mielikuvista, mitkä stressaavat kehoa, vääristä elintavoista, ruokailutottumuksista, vähäisestä liikunnasta, tupakoinnista jne. Sairauden syyhyn, epätasapainon aiheuttajaan pitäisi voida vaikuttaa. Henkisissä kirjoissa tulee esiin myös näkökulma, että sairaudella voi olla syynsä edellisessä elämässä.

Aikaisemmin uskottiin, että sairaudet ovat pahojen henkien aiheuttamia, joista manaamalla voitiin päästä eroon. Henkissielullisesti pahuus tuhoavine voimineen aineellisena ilmiönä ei ole jonkin asian syy vaan seuraus, jolla on syvällisempi syy. Esimerkiksi jos poltaa tupakkaa ja saa tappavan syövän, niin kysymys ei ole pahan hengen kosketuksesta syynä, vaan tupakan haitallisesta vaikutuksesta.

Synti on suhteellinen asia, ei ole mittayksikköä. Mikä tänään on syntiä, niin huomenna ei ole ja päinvastoin. Perimmiltään kysymys onkin niistä esteistä, joita ihminen luo itsensä ja Luojan välille tietoisesti tai huomaattaan. Kirkollisesti arvostetaan suuresti toisen syntien anteeksiantamista. Toinen ei voi kuitenkaan käskysanalla puhdistaa toisen mieltä, mitä tämä ajattelee, tämän kielteisyyttä, tämän ilkeyttä, halua tehdä pahaa.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto, valinnan vapaus. Luojakaan ei pakota ihmistä mielen puhtauteen, korkeaan ymmärrykseen ja tietoisuuteen. Jeesus opetti Vuorisaarnassa, kuinka kristityn pitäisi elää. Ihmisen itsensä pitää hallita mieltään ajatuksiaan, sanojaan ja tekojaan. Tätä ei voi siirtää toiselle, ei edes sijaisuhrille. Kaikki kehitys tapahtuu ymmärtämisen ja tiedostamisen kautta. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen.

Maalliseen elämään liittyy itsessään erillisyys. Ihmisyydessä on suuri veto takertua liiallisesti ja yksipuolisesti maalliseen persoonaan, maallisiin pyrkimyksiin, maallisiin mielipiteisiin unohtaen tai suorastaan torjuen henkiset näkökulmat. Kirkkoonkin kuuluminen on osalle kuin rahalla ostettu "vakuutus" varmuuden vuoksi. Omat ajatukset voivat lisätä erillisyyttä sulkemalla mielen paksuun ajatuspilveen. Usein vanhat ajatukset pyrkivät kaventamaan havaintomaailmaa oman olemuksensa mukaisesti ihmisen edes tiedostamatta koko asiaa. Vanhat ajatukset ovat kuin oravanpyörä, joka aina voimistuu lisää niitä ajatelessa samalla täyttäen mielen ja vaikeuttaen muuta havainnointia. Eräänä käytännön esimerkkinä työmatkalla tai muuten kävelessä voi olla niin ajatuskuplassaan, vanhojen ajatuksien oravanpyörässä, ettei huomaa luontoa, lintujen laulua, kukkasten kauneutta, toisen ihmisen hymyä jne. Työpaikalla voi huomata vain tietyn ammattiryhmän jne.

Ihminen magnetisoi ajatuksillaan myös ympäristöään. Jokainen huomaa ulkomaanmatkan yhteydessä mielen vapautumista vanhoista ajatustottumuksista ja samalla mahdollistuu uusien ajatuksien sekä näkökulmien huomaaminen.

Kansan syvistä riveistä tuli aikoinaankin vastustus räikeisiin epäkohtiin, kuten orjuuteen, toisten sortoon jne. Korkeassa asemassa olevat tietävät yleensä hyvin epäkohdat. Mutta usein asioihin puututaan vasta, kun aletaan epäillä oman aseman voivan joutua kyseenalaiseksi. Eräänä esimerkkinä tämä passiivisuus on mahdollistanut katolisessa kirkossa pedofiliapappien tuhatvuotisen toiminnan. Nämä antavat aina toistuvasti synnit anteeksi toisilleen ja jatkavat samaa toimintaa. Toisena esimerkkinä jokainen korkea virkamieskin ymmärtää ajatusvirheen, mikä on Talvivaaran aina kasvavassa jätejärvessä. Jätevesi ei voi hävitä itsekseen, varsinkin jos se suurenee kaikenaikaa. Nyt jätevuodon yhteydessä vasta luonnonsuojelijat saivat asialle riittävästi huomiota. Muutoin jätejärvi olisi tyhjentynyt itsekseen talven aikana ja jätejärveä olisi voitu alkaa muodostaa uudestaan pienen paikkauksen ja pienten sakkomaksujen jälkeen.

Kansankirkko ei hyväksy yhteydenpitoa kristuksen henkimaailman kanssa



Piispa Eero Huovinen ihmetteli julkisesti Estonian upotessa ja Thaimaan tsunamissa, kuinka Jumala sallii tällaista. Itse asiassa Raamattu kehottaa kysymään epäselvässä asiassa suoraan Luojalta. Jeesus lupasi, että totuuden Henki kertoo kaiken totuuden: "Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa."

Kansankirkko kuvaa Jeesuksen maallisen elämän vaiheita yksityiskohtaisesti, mutta ei sitä, mitä Jeesus kehottaa tekemään. Kansankirkko on hoitanut pelastumisen Lutherin armo-opin uskomisella, missä Jeesus on sovitusuhri, sijaissovittaja, "syntipukki" kuin vaihtokauppana ihmiskunnan pelastaja, jonka verellä ihmiskunnan synnit pestään puhtaaksi. Lutherin mukaan pelastumisessa on kysymys tämän armo-opin uskomisesta. Jos lukee Vuorisaarnan, niin siinä pelastuminen kuvataan aivan toisella tavalla.

Lutherin mukaan pelastumisessa ajatuksilla ja teoilla ei ole merkitystä. Lutherin käsitykset ovat kuitenkin päinvastaisia, mitä Raamattu kuvaa Raamattu jo Mooseksen kymmenestä käskystä viitoittaa henkisen elämäntien, jossa on aivan keskeistä oma pyrkimys huipentuen Jeesuksen Vuorisaarnaan. Vuorisaarnassa Jeesus tuo esiin Jumalan tahdon. Tässä kehotetaan omaan pyrkimykseen, hyväntahtoiseen elämäntapaan, mielen hallintaan, huolellisuuteen ja rakkaudellisuuteen ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Vuorisaarnan elämäntavalla jokainen kokee tietoisesti Luoja-, taivaskokemuksen. Tähän kokemukseen Jeesus kehottaa pyrkimään ensimmäiseksi, rohkaisten että "etsivä löytää, kolkuttavalle avataan".

Eräänä erikoisuutena Jeesus antoi lopuksi apostoleille oikeuden antaa synnit anteeksi. Miksi Jeesus ei sanonut tällöin, että hän on hoitanut sovitusuhrina jokaisen ihmisen synnit ja näin jokaisen pelastumisen. Itse asiassa vasta noin 200 v. Jeesuksen kuoleman jälkeen ensimmäisen kerran tuotiin esiin ajatus, että Jeesuksesta tehtäisiin syntipukki, sijaissovittaja.

Lutherin armo-opissa tulee esiin vaikutelma, että palvotaan Jeesusta rajattomasti. Vastapalveluna odotetaan, että Jeesus pelastaa taivaaseen riippumatta, mitä ihminen tekee tai ajattelee. Armo-oppi on kuin sanottu tai kirjoitettu lause, mikä on riittävää seurakuntalaisen pelastumisessa aivankuin "lentolippu taivaaseen" ja näin Jeesuksen tai Paavalin kehotuksistakaan ei tarvitse välittää.

Maallisessa elämässä ihmisellä on kaksi elämänkenttää, koti ja kodin ulkopuoli. Kansankirkko on pitänyt maallisen julkisivun edustavana, mutta "kodin sisäpuoli" ontuu pahasti. Kyseessä on henkisen todellisuuden eristäminen seurakuntalaisilta vetoamalla kirkon "oikeaoppisuuteen". Näin Pyhän Hengen armolahjat, Jeesuksen kehotukset hengelliseen uskontoon, henkisiin kokemuksiin, henkilökohtaiseen Luoja-, taivaskokemukseen on eliminoitu kansankirkon toiminnasta ja samalla seurakuntalaisilta.

Nokia Missio herätysliike yritti kirkkoherran johdolla tuoda kansankirkkoon henkisiä kokemuksia Raamattuun vedoten, mutta joutui kirkon johdon toimesta eliminoiduksi "kirkolle vieraina pyrkimyksinä". Samalla korostettiin, että kirkolle on tärkeitä kirkon oppi. Näin viestitettiin muillekin papeille, että kansankirkossa tulee olla uskollisia ja kuuliaisia kirkon johdolle eikä Jeesukselle.



Kuvateksti. Uskonnollisuudessa saatanallisuuden käsitteeseen liittyy luodut esteet ihmisen ja Luojan välille, kuten maallisuuteen takertuneet pyrkimykset ja mielipiteet, Luojan kieltävät ajatukset, kirkolliset opinkappaleet, jotka estävät ihmistä lähestymästä ja kokemasta Pyhää Henkeä tai Kristusta, henkinen välinpitämättömyys, Luojan siirtäminen syrjään omasta elämästä jne.

Demoni on energisoitu ajatusluomus



Sanat demoni, ajatusdemoni, riivaaja, paholainen ovat puolestaan ikivanhoja uskonnollisia termejä kuvaamassa niitä hartaudenharjoittajaa piinaavia omia ajatuksia, mitkä ovat estämässä ihmistä lähestymästä Luojaa. Ihminen pyrkii personoimaan pahuutta. On ollut helpompaa ajatella paholaisen, riivaajan tai demonin kiusaavan ihmistä kuin omien "synnillisten" halujen ja kuvitelmien. Kirkoissa taiteilijoiden demoniset maalaukset ovat omia mielikuvia paholaisesta, jokaisella omansa. Mieli pystyy muodostamaan tunteesta mielikuvan, muodon. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, ettei ole persoonallista paholaista, minkä kanssa voi neuvotella.



Kuvateksti. Kun vertailee demonikuvia eri kulttuureissa, niin tähän heijastuu ihmiskuva, ajan ja ympäristön käsitykset. Sivityssanakirjan mukaan demoni on yleensä "punainen, pieni, sarvekas, pukinjalkainen ja hiilihangolla aseistautunut ihmishahmo. Jos sillä on siivet, ne ovat lepakonsiivet. Jokseenkin tämänkaltainen pirun, demonin tai paholaisen ulkomuoto löytyy jo keskiaikaisista kirkkomaalauksista ja goottilaistyylisiä kirkkoja ja katedraaleja vartioimassa".

Elämä etenee valitun näkökulman mukaisena



On hyvä ymmärtää mielen toimintaa. Tulisi olla tarkka ja huolellinen, mitä ajatuksia hyväksyy mieleensä. Minätajunnan tulisi ohjata mieltään ja ajatuksiaan. Jos ei ole tarkkaavainen, niin ihminen voi saada omista ajatuksilleen itselleen häiriön. Esimerkiksi jos ihmisellä on vainoharhaisia ajatuksia, niin on helppo osoittaa näiden olevan omia ajatuksia. Ajatus on kuin "olio" tai tietokoneohjelma, mikä pyrkii toteuttamaan käskysanaansa. Ajatus heijastuu takaisin kuin peilistä. Ihminen on kuin pallon keskellä omien ajatuksiensa ympyröimä.

Mieli on kuin keskustietokone, joka palauttaan tietoisuuteen nykyajatukseen, -mielikuvaan liittyvät vanhat yhtymäkohdat. Näin jokainen voi keskustella vanhojen ajatuksiensa kanssa kuin tietokoneen kanssa. Ajattelemalla vanhoja ajatuksia, niin nämä voimistuvat aina lisää. Tunteet voimistavat ajatuksia saaden ne elävöitymään ja voimistumaan. Toistuvasti tunteikasta ajatusta ajattelemalla voi saada mieleensä esille pyrkivän hyvin todelliselta vaikuttavan pakkomielteisen ajatuksen, kuvaannollisen "ajatusolion", josta voi olla vaikeata päästä eroon.

Katolinen kirkko puhuu kiirastulesta. Buddhalaiset opettavat, että kuoleman jälkeen ihmisellä on vaara joutua omien ajatuksiensa ansaan eli kuoleman jälkeen omat ajatukset muuttuvat ihmisen todellisuudeksi. Aineellinen todellisuus katoaa ja eletään omaa mielikuvatodellisuutta. Neale Walsch korostaa kanavoimissaan kirjoissa, ettei ole mitään helvettiä. Mutta ihminen voi kokea kuoleman jälkeen omat ajatuksensa ankeana henkilökohtaisena todellisuutena. Luojan läsnäoloon liittyy rakkaus, rakkaudellinen ilmapiiri, korkeat värähtelyt, ilo, valo, ykseys, suuri tietoisuus Tätä ei saisi poissulkea elämästään omalla järkeilyllään.

Henkiset kirjat painottavat toistuvasti rukouksen ja meditaation tärkeyttä. Neale Walsch korostaa kanavoimissaan kirjoissa, että 15 min meditaatio aamulla ja illalla muuttaa koko elämän. Jos ei pysty järjestämään itselleen aikaa, niin lyhyet minuutinkin meditaatiot ovat tärkeitä.

Avataara Amma suosittelee kaiken tekemistä yhdessä Kristuksen kanssa. Tällöin koko elämä muuttuu Luojaläheiseksi meditaatioksi. Carl G. Jung toi esiin kirjoissaan, että ihmisen pitäisi elää samanaikaisesti kahdessa eri todellisuudessa ja olla tarkkaavainen, mitä viestejä, huomioita saa Luojaltaan. Jeesus toi saman esiin korostamalla, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Avataara Amma opettaa, että kaikki tapahtuu Luojan Mielessä. Näissäkin havainnoissa tulee hyvin esiin, että ihminen on kaikenaikaa Luojan läsnäolossa. Jokainen Luojaan kohdistunut ajatus lähentää ja voimistaa Luojayhteyttä.

Mieli pystyy keskittymään ja virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Henkissielullisesti ihminen yhtyy ajatuskohteeseensa. Ei ole hyväksi keskittyä pelkoihin ja näin virittäytyä mustien enkeleiden tuhon ja pelon ilmentäjäksi. Uskonnollisessa elämässä ja meditaatiossa on keskeistä keskittyä Luojaansa, Kristukseen. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, rakkausolennoksi.

Mielikuva on kuin täsmällinen sähköpostiosoite



On välttämätöntä laittaa kirjeeseen ja sähköpostiin osoite, jotta viesti löytää perille. Henkissielullisesti tämä tapahtuu mielikuvalla, jota tunne voimistaa. On olennaista olla tietoinen, ketä kutsuu elämäänsä.

Henkisissä kirjoissa korostetaan aamumeditaatiota. Tällöin päivän levottomat ajatukset eivät häiritse keskittymistä. Muutoinkin olisi hyvä kiinnittää huomiota ilmapiiriin. Esimerkiksi paikkaan itsessään voi liittyä korkeat energiat, toisaalta ajatukset voivat magnetisoida myönteisesti ilmapiirin ja luoda näin korkeat rakkaudelliset, tietoisuutta lisäävät värähtelyt.

Kun materialistiselle psykiatrille sanoo, että minä ja taivaan Isä olemme yhtä, niin tämä pitää asiaa selvänä, vakavana mielenhäiriönä. Carl G. Jung perusteli 80000 unen aineistolla, että voidaan koska tahansa todistaa, että ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, Tämä toinen on Luoja. Avataara Amman mukaan jokaisen ihmisen on mahdollista kokea maallisen elämänsä aikana tietoinen Luoja-, taivaskokemus. Ihmisen on kuitenkin vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa, hyväksymiensä mielipiteiden vastaisia asioita.

Ihmisen mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus tai mielikuva. Tällä tavalla mielen voi lukita helposti tietoisesti tai huomaamattaan kaikelta ulkopuoliselta. Esimerkiksi TV:n viihdeohjelmia katsellessa ollaan kuin unenkaltaisessa tilassa keskittyen toisten luomiin ajatus-, tunne-, mielikuvasarjoihin, eli toisten luomiin kuvitelmiin. Tässä unenkaltaisessa tilassa ihminen on myös hyvin suggestioaltis. Mainostajat käyttävät tätä hyväksi laittamalla tuotteita myönteisten tapahtumien yhteyteen Ihminen omaksuu lisäksi huomaamattaan asenteita ja mielipiteitä arvostamiltaan näyttelijöiltä.

Länsimaissa katsotaan eli annetaan elämästä keskimäärin yhdeksän vuotta TV:n katselulle eli tavallaan mieli luovutetaan viihdeteollisuuden ja mainostoimistojen käyttöön. Ihmisen mielestä on kaikenaikaa kova kilpailu, koska sitä tarvitaan raha- ja valtapeleihin, ilman kannatusta nekään eivät voi menestyä. Usein omaa reviiriä puolustetaan häikäilemättömästi. Tämä tulee esiin myös uskonnollisissa liikkeissä, puhutaan Jumalan tahdosta ja toimitaan monessa asiassa selkeästi päinvastoin.

Yliopisto on sitoutunut yksipuolisesti materialismiin



Yliopistotiedekin kertoo olevansa totuuden puhuja, mutta ei mainitse, että puolustaa kaikin mahdollisin keinoin vain materialistista näkemystä Eräänä esimerkkinä henkisten kokemuksien sanotaan olevan vain aivotapahtumia. Hypnoosissa suoritettavassa "vesilasikoeokeessa" tulee kuitenkin hyvin esiin, etteivät aivot ja mieli ole yksi ja sama asia, vaan aivot on vain osa mieltä. Samaa asia tulee esiin tapahtumissa, missä havaitaan asioita, mikä aivotapahtumana ei voi olla mahdollista.

Jeesuksen kuvaamassa uskonnollisessa elämäntavassa korostuu inhimillisyys, rakkauden tuominen elämään, hyväntahtoisuus, toisten auttaminen (mitä teette pienimmille, teette Hänelle), tee toiselle, mitä toivoisit vastaavassa tilanteessa tehtävän itsellesi. Vuorisaarnassa painoteaan ajatuksien, sanojen sekä tekojen vastuullisuutta. Jeesus ja Paavali painottivat elävää, todellista yhteydenpitoa Kristuksen henkimaailman kanssa, jopa suositteli ensimmäiseksi pyrkimystä tietoiseen, kokemukselliseen Kristus-, taivaskokemukseen. Rukous ja meditaatio ovat uskonnollisesti hyvinkin samanlaisia, eli virittäydytään hetkeksi Luojan läsnäoloon. Jeesus painotti rukousta.

Uskontoja on tuhansittain, mutta kaikissa on yksi ja sama Jumala, joka voi ilmentyä monella tavalla ja lukuisten sanansaattajien kuvaamana. Mitä lähempänä on vuorenhuippua eli kuvaannollisesti Luojatietoisuutta, niin sitä samanmuotoisimmiksi kuvaukset Jumalan tahdosta muodostuvat eli kuinka rakkaudellinen viisaus, hyväntahtoisuus, elämän auttaminen voisi ilmentyä ihmisen kautta. Jos ei ole tietoinen, läsnäoleva, niin helposti jää huomaamatta elämän tarjoamat kultaiset hetket, henkiset mahdollisuudet, Luojan huomiot ja kädenojennukset. Henkinen rinnakkaistodellisuus muuttuu todellisuudeksi, kun siihen kiinnittää huomiota. Ajatuksella on valtava, itseänsä toteuttava voima, ajatuksillaan valitaan, mitä havaitaan, mihin kiinnitetään huomiota, mihin hakeudutaan, mitä mielipiteitä otetaan huomioon jne. Omat ajatukset avaavat tai sulkevat oven myös taivasten valtakuntaan. Mahdollisesti vain keskittyessä ihminen luo tilan ja tilanteen, missä enkelit voivat aukaista henkisiä kanavia.

Elämässä valittu näkökulma on aivan keskeistä. Tulisi arvostaa totuutta eikä toisten tarkoitushakuisia, itseänsä korostavia, nokkelia mielipiteitä, joilla saa hetkellistä hyväksyntää. Elämä etenee ja nähdään omien asenteiden, ajatuksien, mieleensä hyväksymien mielipiteiden mukaisena. Asioiden ymmärtäminen ja syvällisempi tiedostaminen on aivan keskeistä. On kuitenkin vaiketa havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita.



Kuvateksti. Taiteilija kuvaa pahan olemusta Berliinin muurissa. Pahassa on kysymys vastavoimasta, mikä itsessään ei ole paha. Viettimäinen voima on energisoiva voima, jota voi käyttää hyvään tai pahaan eli elämän auttamiseen että tuhoamiseen. Vasta paha ajatus tekee pahuuden. Pitäisi olla huolellinen jokaisesta ajatuksesta, minkä päästää mieleensä eli kuinka ohjelmoi itsensä.

Selvänäköisyydestä

Ihminen on kaiken aikaa sisäkkäisissä henkisissä tietoisuustiloissa, taivaassakin Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Carl G. Jung toi esiin keskeisen näkökulman, ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, mieltä. Tämä suurempi on Luoja. Jokaisen tulisi olla tasapainossa Itsensä kanssa.

Henkisessä tiedostamisessa kysymys on tsakrojen tasapainoisesta aukeamisesta. Tämä liittyy puolestaan läheisesti ihmisyyden olemukseen eli kykyyn ymmärtää ja tiedostaa elämää aina syvällisemmin ja syvällisemmin. Henkinen elämäntapa aukaisee tsakrat automaattisesti.

Kaikki henkiset opettajat painottavat toistuvasti totuudellisuutta, korkeaa moraalia, ei saisi tehdä mitään sopimatonta, hyväntahtoisuutta, elämän ja toisten auttamista, pitäisi olla huolellinen jokaisesta ajatuksesta, minkä hyväksyy mieleensä, erillisyyden asemasta elämän ykseyden huomioimista eli pyrkimyksiä nähdä elämä Sielun silmin.

Ajatuksella on valtava voima. Jos ihminen pitää henkistä todellisuutta mahdottomana hyväksyä, niin omat ajatukset "noituvat" ihmisen tässä asiassa ajatusansaan. Maalliselta näkökulmalta voi kuvitella tällöin olevansa järkevä ja "tieteellinen", mutta se tapahtuu totuuden ja todellisuuden kustannuksella.

Usein henkisyyttä arvioidaan lyhytnäköisesti maallisen, aineellisen hyödyn kannalta, vaikka näkökulmana pitäisi olla elämän ymmärtäminen, syvällisempi kokeminen ja näin totuudellisuuden parempi ja parempi tiedostaminen.

Jeesus kuvasi 2000 v. sitten elämäntavan, mikä johtaa jokaisen Luoja-, taivastietoisuuteen. Rudolf Steiner on esittänyt kirjoissaan selvänäköisesti, kuinka tsakrojen aukeaminen tapahtuu ja kuinka ne voi avata turvallisesti ja tulla näin henkisesti näkeväksi. Korkeampien tsakrojen aukeamiseen liittyy välitön ymmärrys havainnoista.

Avataara Amman mukaan jooga-, tietotyyppinen lähestyminen taivastietoisuuteen on hyvin vaikea tie ja tämä onnistuukin poikkeuksellisen harvoin. Amma suosittelee rakkaudellista lähestymistapaa kuten Jeesuskin.

Maallisessa elämässä jokainen on myös astraalimaailmassa (tunne-, unimaailmassa). Tässä on pohjasävynä tunne. Tietyssä henkisessä kehitysvaiheessa ihminen pystyy tahdonvoimallaan irtoamaan aineellisesta kehostaan. Tällöin nukahtaminenkin on tietoista. Puhutaan tietoisuuden yhtäjaksoisuudesta.

Ajatukset ja tunteet muuttavat havaintoja astraalimaailmassa. Jokainen huomaa unen aikana tunteiden muuttavan unikuvien sisältöä, kuten maisemia ja olentoja.

Ihmiset ovat kaiken aikaa vuorovaikutuksessa keskenään. Toisen aura aiheuttaa ilmapiirin, mikä koetaan aavistuksenomaisena. Sama asia on paikan kanssa. Toisen läsnäolo voidaankin kokea miellyttävänä ja toisen päinvastoin, vaikka ei puhuttaisi mitään. Joku voi kokea jonkin entisen ankean paikan niin epämiellyttävänä, ettei pysty olemaan siellä hetkeäkään.

Astraalihavainnot ovat värejä ja kuvia. Herkkyyttä omaava, mediaalinen ihminen voi tehdä havaintoja keskittymällä läsnä olevan henkilön auraan tai hänelle kuuluvaan esineeseen. Tällöin näkijä voi nähdä tämän aurasta henkilölle tyypillistä väriä ja mahdollisesti jonkin tulevan tapahtuman symbolisesti. Näkijän pitää kuitenkin miettiä, mitä havainnot mahdollisesti tarkoittavat.

Kehittyneemmässä astraalinäössä aika ja etäisyys ei tee esteitä. Esimerkiksi keskittymällä taideteokseen voidaan päästä yhteyteen taiteilijan auran kanssa ja havaita selvänäköisesti jotakin taiteilijan maallisesta elämästä, vaikka tämä olisi edesmennyt vuosisatoja aikaisemmin.

Kun korkeampi henkinen näkeminen tulee mukaan, niin näkeminen muuttuu kokemiseksi, koetaan havaintokohde sisältäpäin eli ulkokohtaisuus muuttuu sisäiseksi kokemiseksi ja havainnoimiseksi. Erillisyyden asemasta koetaan ykseys. Huomaa tässä yhteydessä Kristus-, taivaskokemus.

Ihminen on henkissielullinen olento, vaikka voi ajatella olevansa pelkästään aineellinen keho. Minätajunnan olemassaolo ei ole riippuvainen aineellisesta kehosta. Syntymälahjana jokaisella on piilevänä henkisen näkemisen kyvyt. Avataara Amman mukaan jokaisen on mahdollista maallisen elämän aikana kokea tietoinen taivas-, Luojayhteys. Tämä ei tapahdu kuitenkaan aineellisilla silmillä vaan henkisillä aisteilla, jotka pitäisi ensin aktivoida. Elämä etenee omien ajatuksien, asenteiden mukaisena. Jokainen näkee maailman omien ajatuksiensa mukaisena. Omat ajatukset avaavat oven taivasten valtakuntaan tai sulkevat sen. Ihmisen tulisi olla rehellinen myös itselleen ja olemaan valmis etsimään sekä kokemaan totuutta eikä hokemaan mantrana, "ei voi olla totta".

On tavallista, että suhtaudutaan henkiseen todellisuuteen ja Luojayhteyteen kirkollisesti eli ulkokohtaisesti, älyllisesti kuin opilliseen tietoon Voidaan pitää asiaa todellisena, mutta sen jälkeen asia työnnetään pois mielestä ehkä joskus tulevaisuudessa käyttöönotettavaksi. Samalla menetetään elämän antamat lukuisat henkiset mahdollisuudet. Syvällisemmässä merkityksessä ei ole kysymys jonkin uskonopin luulemisesta, vaan Jeesuksenkin mukaan taivas-, Luojayhteys pitäisi kokea ensimmäiseksi. Vasta asioiden tiedostaminen, omakohtainen kokeminen tekee ne todelliseksi, tällöin usko tulee vakaumukseksi, viisaudeksi.

Jokaisella ihmisellä on henkisiä kykyjä, telepaattiset kokemuksetkin ovat melko tavallisia, enneunet ovat yleisiä. Varsinkin äiti ja lapsi voivat kokea telepatiaa. Joillakin ihmisillä on selvänäkökykyjä ilman harjoituksiakin. Se että ihmisellä on selvänäkökykyjä ei itsessään tee ihmistä hyväksi ja vastuulliseksi.

Henkisten kykyjen aukeamisessa on tärkeätä eetterikehon puhtaus. Ajatuksilla voi vaikuttaa meridiaanien virtaukseen. Asiaan liityy hyvin läheisesti ajatuksien puhtaus, hyväntahtoisuus, terveelliset elämäntavat. Kielteisyys, harmitukset, kostonhalu, pelot, stressi tukahduttavat kaiken, nimittäin oman terveyden, ihmisuhteet, kehon sekä henkiset virtauksetkin. Puhdas ruoka kasvien muodossa, puhdas ilma, luonto, rakkaudellisuus ovat olennaisia. Tietyllä tavalla henkinen todellisuus on virtauksia, värähtelyjä, ihmisellä pitäisi olla herkkyyttä näiden vastaanottamiseen. On olenaista ymmärtää, että herkkyys ei ole heikkoutta, vaan asioiden syvällisempää ymmärtämistä.

Avataara Amma korostaa opetuksissaan, että mielessä on koko maailmankaikkeus. Jeesus opetti, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä Carl G. Jung toi kollektiivisen piilotajunnan käsitteen, ihmisen alitajunta on yhteydessä koko maailmankaikkeuteen. Tässä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. On hyvä ymmärtää, että ihminen on kaikenaikaa Luojan läsnäolossakin, taivaassa, vaikka ei olisikaan siitä tietoinen Asiasta voi tulla myös kokemuksellisesti tietoiseksi, mutta jos pitää asiaa mahdottomana, niin omat ajatukset toteuttavat tämänkin.

Henkisestä rinnakkaistodellisuudesta tulee monenlaisia kosketuksi, jos on tarkkaavainen, kuten läheisten edesmenneiden kosketuksia, viestejä telepaattisesti, henkisiä valokuvia, henkisiä kokemuksia, fyysisiä ilmiöitä, Luojan rakkaudellisia huomioita, yleviä virikkeitä jne. Luoja voi välittää ihmiselle keskeisiä viestejä myös toisen ihmisen kautta. Tällöin puhutaan meediosta, näkijästä, välittäjästä, selvänäkijästä jne. Usein viesti on symbolisessa muodossa, mikä voi aiheuttaa tulkintavaikeuksia.

Henkisyyteen virittäytyessä keskittyminen rentoutuneella mielellä on olennaista, ei saisi olla ajatuksia, odotuksia, vaatimuksia, ennakkhtoja. Puhutaan mielen valkokankaasta, johon ilmestyy mielikuva tai tapahtumia. Selvänäössä syntyy ensin kuva ja sitten ajatellaan, mitä se mahdollisesti tarkoittaa. Selvänäköön liittyvät mielikuvat pystytään palauttamaan mieleen helposti jälkikäteen. Henkissielullisesti ei ole sattumaa. Mitä havaitaan, niin sillä on selkeä viesti.

Ajatukseen liittyy tunne ja päinvastoin mieli pystyy luomaan tunteesta mielikuvan, näin mielikuva seuraa ajatusta tai tunnetta. Selvänäköön tässä on selkeä ero. Selvänäössä tehdään odottamattomasti näköhavaintoja mielen valkokankaalla. Tämä ei liity näkijän tahtoon, toiveisiin tai ajatteluun. Eräänä esimerkkinä eräs tuttava oli Tampereelta käymässä H:kissä ja ollessaan Christina Wallin vastaanotolla, niin tämä kertoi yllättäen, että sen ja sen näköinen mieshenkilö varastaa juuri tuttavan polkupyörää. Piha Tampereella on korttelipiha, jossa pyörä oli ollut vuosia.

Jotkut selvänäkijät pääsevät keskittymällä yhteyteen ihmisen voimakkaiden ajatuksien kanssa, "lukevat ihmistä kuin selvää kirjaa" (huomaa tässä yhteydessä Wolf Messingin kirja "Salattu tietoni"). Jotkut näkevät tulevia, karmallisia tapahtumia symbolisesti, ajankohta ja yksityiskohdat jäävät kuitenkin arvoitukseksi. Eräänä esimerkkinä hyvin tuntemani henkilö oli Lontoossa etevällä meediolla. Hän teki auran perusteella luonnekuvausta ja sitten sanoi yllättäen, että joku vihamielisesti suhtautuva mies yrittää tulevaisuudessa iskeä aivan kuin suurilla saksilla. Seitsemän vuotta myöhemmin ko. henkilö näkikin hetken näkynä, kuinka entinen esimies yritti iskeä kiinni tukkikoukulla. Tällaisessa tapauksessa iskua ei voi estää, mutta sen voi väistää.

Kun selvänäkijä näkee toiselle symbolin, niin kuulija voi ymmärtää sen omasta elämäntilanteesta johtuen. Eli näkijä voi erehtyä tulkitessaan symbolia, joka toiselle voikin olla itsestään selvä. Joillakin näkijöillä korostuu asioiden intuitiivinen tieto. Kehittyneet selvänäkijät pääsevät yhteyteen myös Sielun maailman kanssa ja voivat auttaa toista välittämällä tärkeätä tietoa, mitä pitäisi ottaa huomioon omassa elämässä ja henkisessä kehityksessä.

On hyvä ymmärtää, että maallinen mieli voi olla sekasortoinen olosuhteiden johdosta ja näin tiedonvälitys omalta henkiseltä johdatukselta voi olla vaikeutunutta. Kyvykäs näkijä voi olla tässä yhteydessä kullanarvoinen. Tietenkin nähdään myös univiestejä. Mitä suurempi hätä, niin sitä varmemmin selkeät unisymbolit ilmestyvät elämään.

On myös keskeistä ymmärtää, että terapeuttina tai näkijänä voi esiintyä kuka tahansa. Näillä nimikkeillä ei ole kriteerejä eikä vaitiolovelvollisuutta. Kun lehti-ilmoituksella etsitään selvänäkijöitä vastaamaan puheluihin, niin tällöin kuka tahansa voi ilmoittautua näkijäksi ja ruveta antamaan ihmisille neuvoja hyvinkin kyseenalaisella peruskoulututuksella ja taidoilla.

Jollakin voi olla syntymälahjana suuret henkiset kyvyt, mutta meidän yhteiskuntamme on materialistinen ja ahdasmielinen. Tämä voi aiheuttaa ympäristön ja läheisten kielteistä suhtautumista. Vanhemmista riippuen toisinaan yritetään jopa lääketieteellisin keinoin normalisoida ihmistä. Herkkä ihminen voikin katsoa viisaimmaksi tukahduttaa tällaiset henkiset kyvyt itsestään. Tällöin kyvyt voivat hävitä, mutta eivät ehkä tulekaan takaisin, vaikka haluaisikin myöhemmin.



Kuvateksti. Maallisesti kaikki nähdään erillisenä. Olisi kuitenkin hyvä pyrkiä näkemään kaikki ykseytenä. Uskonnollisesti kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia ja näin samassa "veneessä". Olennaista onkin, kuinka Luojan rakkaus voisi ilmentyä ihmisen kautta toisten ja elämän auttamisena. Tähän rakkauden ilmenemiseen liittyy olennaisesti oma henkinen tiedostaminenkin. Tämä ei voi olla erillään rakkauden ilmenemisestä ja kokemisesta.

Henkissielullisesti ihminen yhtyy ajatuskohteeseensa, mielikuva on kutsu hyvässä ja pahassa. Kun keskitytään Luojaan, niin samalla Tämä kutsutaan omaan elämään ja Luojan korkeat, energisoivat ominaisuudet alkavat kehittyä sisällämme heijastuen tasapainoisuutena, terveyden ja elinvoimaisuuden, rakkaudellisuuden, onnellisuuden, tietoisuuden, ymmärryksen sekä luovuuden lisääntymisenä jne. Rukoukseen ja yleensäkin henkiseen keskittymiseen liittyy myönteinen, kohottava jälkivaikutuskin, mutta olisi tärkeätä olla hetki hiljaa jälkeenpäin eikä purkaa sitä alkamalla heti keskustelemaan tai pohtimaan maallisia asioita.

Luoja lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla, kuten rakkaudellisena tunteena, aavistuksena läsnäolosta, henkisenä kokemuksena, mielikuvana, oivalluksena, telepaattisena viestinä, sanana jne. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma tulee. Ikonia pidetään suoranaisena ikkuna tai ovena henkiseen todellisuuteen. Hyvänä virittäytymiskeinona voi olla myös aikaisemmin kttu henkinen kokemus, pyhät sanat, taideteos, uskonnollinen musiikki, luonnossa oleminen jne. Olisi hyvä oivaltaa, että ihminen on kaikenaikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa ja näin voi virittäytyä Tämän läsnäolon aina asiaan keskittymällä ja yleensäkin ottamalla asiaan huomioon elämässään. Henkinen kokemus on aina yllättävä ja odottamaton. Ei saisi olla kuitenkaan odotuksia, ennakkhtoja, vaatimuksia nämä voivat estää kokemisen.

Parisuhteesta

Parisuhteessa on keskeistä kokea elämää yhdessä. Tämä tarvitsee luottamuksellisen ja hyväntahtoisen ilmapiirin. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Yhteisen kokemisen ideaan vaikuttaa haitallisesti pakottaminen, ennakkoehdot ja vaatimukset. Ihmissuhteessa jokainen ajatus, sana, teko, toisen huomioiminen heijastuu molempiin ja ilmapiiriin positiivisesti tai negatiivisesti. Eräänä erikoisuutena unessa juna kuvaa symbolisesti parisuhdetta, lumi tunnetta. Jos näkee unessa lumessa kulkevan junan, niin ihmisen pitäisi herätä suhteen korjaamiseen.

Myönteisten ominaisuuksien esille tuominen toisessa olisi keskeistä. Kun ihminen kiinnittää huomiota johonkin positiiviseen toisen puoleen, niin muutkin myönteiset ominaisuudet alkavat saada jalansijaa.

Parisuhde voidaan nähdä myös tienä henkisyyteen, rakkautena myös totuudellisuuteen, syvällisempään tiedostamiseen, ihmisyyden ilmentymismahdollisuutena, kuten epäitsekkyytenä, inhimillisyytenä, myötätuntoisuutena, toisten auttamisena, mahdollisuutena viljellä kauniita ajatuksia, sanoja sekä tekoja jne.

Henkiseltä näkökulmalta katsottuna rakkaus on sielun energioiden, värähtelyjen kokemista. Rakkautta ei voi ottaa tai vaatia toiselta. Walsch korostaa, että ihmissuhteen tarkoitus on oman täyttymyksen, oman ilon jakaminen muiden kanssa. Rakkautta ja iloa saa siinä suhteessa, kuin sitä antaa muille.

Kaikki on värähtelyä. Rakkaudessa, ilossa, myönteisissä mielikuvissa, inhimillisyydessä on korkeat sielulliset, positiiviset energiat. Kielteisyydellä, syyttävillä, ilkeillä huomautuksilla, välinpitämättömyydellä on helppo saada värähtelyt laskemaan, luoda sananmukaisesti lyijyn harmaa ilmapiiri, tunnekylmyys, jopa vihamielisyyttä ihmisten välille. Pahansuopa sana, toisen nolaaminen, ajattelematon tokaisu voi osua arkaan paikkaan ja jäädä kaivertamaan toisen mieltä vuosikausiksi. Ihminen on rakkausolento. Jokainen kaipaa myönteisiä, rakentavia, kohottavia, kannustavia sanoja, rakkaudellista, hyväksyvää ilmapiiriä. Kukaan ei halua olla kielteisessä, ahdistavassa ilmapiirissä.

Lisää parisuhteesta.


Jokaisella on oma henkinen tie kuljettavana. Mitä kohtaa on Neale Walschin kanavoinnin mukaan täydellistä, vaikka se ei olisikan sellaista, mitä ihminen haluaa. Sattuma on näennäistä. Kaikessa on Luojan tarkoitus. Ihminen syntyy olosuhteisiin, mihin on määrä syntyä, joskus toistuvasti samantapaisiin kokemuksiin. Luoja on läsnä hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa.

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Syvemmässä merkityksessä ei ole kysymys maallisesta menestyksestä tai menetyksestä vaan henkisestä tiedostamisesta. Tähän liittyy läheisesti, kuinka korkeampi minä, rakkaus, hyväntahtoisuus voi ilmentyä ihmisen kautta.

Henkisessä kehitystapahtumassa toiset ihmiset ovat kuin peilejä. Ihminen voi tehdä ajatuksillaan, toiveillaan, pyrkimyksillään henkisen kehitystapahtuman hyvin vaikeaksi. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että henkinen kehitystapahtuma ja totuuteen, hyväntahtoisuuteen sekä inhimillisyyteen pyrkivä ihmiskäsitys on käytännössä yksi ja sama.

Ihminen kohtaa oman luomisensa, ollen luova ajatuksin, sanoin ja teoin. On ajatuksiensa kaltainen. On tärkeätä, mitä ajattelee, olla tietoinen ajatuksistaan. Elämä ei voi näyttäytyä muulla kuin sillä tavalla, mitä ihminen siltä odottaa. Tunnepitoinen mielikuva on voimakas kutsu hyvässä ja pahassa. Kirjassaan "Keskusteluja Jumalan kanssa" osassa I sivuilla 23-25 Walsch kanavoi rukouksen olemusta. Oikea rukous on kiitollisuuden osoittamista. Keskeistä on vaikuttava ajatus, mikä on rukouksen takana. Jos sanoo haluavansa jotakin, niin vaikuttavana ajatuksena on halun, puuttumisen kokeminen.



Kuvateksti. Prinsessa Ruususen satunätelmässä kuvaannollisesti Sielu, korkeampi minä prinssin muodossa tulee herättämään rakkauden kohteensa maallisuuteen sitoutumisesta, kuvaannollisesti maallisuuden unesta henkiseen olemassaoloon. Henkinen rinnakaistodellisuus on kaikenaikaa läsnä antaen monenlaisia kosketuksia ja viestejä, jos vain kiinnittää niihin huomiota. On hyvä ajatella, että kaikki olemassaoleva on energiaa, värähtelyä. Ihmisyydessä on kysymys keskeisesti tiedostamisesta.

Ihminen joka hetki lähestyy tai loitontuu Luojastaan. Päivä olisi täynnä pieniä hetkiä, jolloin voi palauttaa Luojan mieleensä ajatuksena, hetken keskittymisenä tai rukouksena. Jokainen Luojaan kohdistuva ajatus lisää Luojatietoisuutta. Mikä on arvokkainta ja lähinnä voi jäädä helposti huomaamatta.

Kodin ilmapiiri on henkisessä kehitystapahtumassa arvokas. Ruusu on ja pysyy ruusuna, vaikka kasvaisi kivikossa, mutta hyvässä maaperässä kasvutapahtuma on luonnollisempaa ja helpompaa. On hyvä ymmärtää, että uskontoja on tuhansittain ja kaikissa on yksi ja sama Jumala. Ihmisen näkökulmalta Luojaa voi lähestyä myös elävinä lainalaisuuksina, missä rakkaus on keskeistä.

Kotona olisi keskeistä oppia purkamaan luonnollisesti kielteisiä tunteita. Niitä ei saisi väkisin tukahduttaa. Suomalaisuuteen liittyy erityisesti tunteiden kieltäminen ja tukahduttaminen. Huomaa tässä yhteydessä sanonta, että mies ei valita. Olisi keskeistä oppia jo lapsena tunteiden purkamistapoja. Jos niitä ei opi lapsena, niin aikuisena voi olla suuria vaikeuksia kielteisten kokemusten hallinnassa ja yleisestikin stressin käsittelyssä. Nyt on huomattu virallisestikin, että stressi on yhtä suuri terveysriski kuin tupakointi ja stressi on tavalla tai toisella 90%:lla lääkärissä käynnin syynä.

Kotona olisi keskeistä kiinnittää huomiota paitsi rakkaudelliseen ilmapiiriin, myötätuntoiseen, totuutta arvostavaan ajatteluun, mutta myös väreihin, tauluihin, musiikkiin. Eräänä erikoisuutena avataara Amma korostaa kirjoissaan, että ruokaa laittaessakin pitää keskittyä ajatteluun. Tekijä magnetisoi ajatuksillaan ruoan hyvässä ja kielteisessä merkityksessä.



Kuvateksti. Jeesus painotti, ettei ole olemassa ihmisen ja Luojan välistä erillisyyttä. Jeesus kuvasi elämäntavan, kuinka jokainen voi kokea tietoisen Luojakokemuksen. Tässä korostuu pyrkimys mielen puhtauteen, takertumattomuuteen mallisuuteen ja hyväntahtoisuus. Omat ajatukset tekevät eristeen Luojayhteyteen.

Totuutta etsiessä ihmiselle kirkastuu, että tietyt tilenteet kohottavat värähtelytasoa, kuten pyhät sanat ja mielikuvat, rakkaudelliset tunteet, kohottava musiikki, luonnon kauneuteen eläytyminen, elämän auttaminen, rukous sekä meditaatio ollen keskeisiä korkeamman tiedostamisen kokemukseen. Luoja pitäisi huomioida ja kutsua elämäänsä. Rakkauden kokemuksessa ihminen voi koska tahansa ja missä iässä tahansa kokea tietoisen Luojayhteyden.

Omat ajatukset avaavat ovet taivasten valtakuntaan tai sulkevat sen



Elämän taustalla on Luojan ajatukset, mitkä ilmenevät sekä henkisinä että aineellisina lainalaisuuksina. Ajatteleminen, järkeileminen, pohtiminen on aina maallinen tietoisuustila, ei voi kokea, jos ajattelee. Tätä tarkoittaa Jeesuksen sanat, että Luojaa pitäisi lähestyä lapsenkaltaisesti eli olla vilpitön, ilman odotuksia, vaatimuksia ja työntää maallinen mieli ajatuksineen hetkeksi syrjään. Aineellisuus ilmenee ulkokohtaisuutena ja sisäinen kokeminen johtaa elämän mystiselle puolelle, henkiseen tiedostamiseen, henkisen olemassaolon kokemiseen. Vain ihmisen mieli voi tiedostaa, kokea Luojan Mielen.

Uskontoon voi suhtautua ulkokohtaisesti, mielipiteinä, järkeilynä, opinkappaleina ja muotoina tai elää Jeesuksen viitoittamalla elämäntavalla, jossa on keskeistä pyrkiä sisäiseen kokemiseen, ollen tarkkaavainen, mitä Pyhä Henki viestittää, pyrkiä hengellisesti, mystisesti kokemaan Luoja-, taivasyhteys.

Ihminen valitsee suhtautumistavan elämään. Jokaisen olisi keskeistä huomata, että omat ajatukset, mielikuvat ovat voimallisia käskysanoja, jotka pyrkivät sokeasti toteutukseen. Esimerkiksi jos kuvittelee, että maallinen elämä on kostonhimoisen Jumalan rankaisupaikka, niin tämän jälkeen on vaara keskittyä liiallisesti iankaikkisen kadotuksen ja kidutuksen pelkoihin. Mieli alkaa etsiä automaattisesti yhtymäkohtia näille mielikuville ja ihminen huomaa olevansa pimeässä, ahdistavassa pelkojen täyttämässä ajatuskuplassa.

Tässäkin asiassa näkökulman vaihtaminen muuttaa koko asian. Vapaa tahto pitäisi nähdä Luojan lahjana ihmiskunnalle. Maallinenkin elämä pitäisi nähdä Luojan erityisenä lahjana, mikä johtaa jokaisen ennemmin tai myöhemmin tietoiseen Luoja-, taivasyhteyteen. Jeesuskin lupasi, että Hyvä Paimen löytää viimeisenkin eksyneen lampaansa.

Parapsykologiasta

Meidän aikakautemme on erityisen materialistinen ja tämän vuoksi henkimaailmaan viittaavat asiat pyritään systemaattisesti torjumaan ja kieltämään. Voidaan sanoa, että tässä suhteessa tiedotusvälineissä on lähes täydellinen materialistinen itsesensuuri. Jos tiedotusvälineissä on pakko ottaa näitä asioita esille, niin silloin pyritään vähättelemään, leimaamaan arveluttavaksi, taikauskoiseksi tai jollakin muulla tavalla tekemään koko asia omituiseksi. Toisaalta ei ole virallista organisaatiotakaan, mikä haluaisi tutkia näitä asioita. On kuitenkin keskeistä, että jo yksi ainoa aito henkinen ilmiö tai aito valokuva osoittaa materialismin harhaopiksi.

On monia tapahtumia, mitkä viittaavat ihmisen henkissielullisen rakenteeseen. Yksilötasolla kymmenet ehkä sadat miljoonat ihmiset ovat kokeneet kehosta irtautumisen ja samalla havainneet olevansa tajuavana, ajattelevana henkissielullisena olentona kehon ulkopuolella ja pystyvänsä liikkumaan ajatuksen voimalla. Tällöin tiedostetaan, että elämä jatkuisi ilman aineellistakin kehoa. Tämä kokemus muistetaan hyvin ja yleisesti samalla menetetään kuolemanpelko. Kehosta irtautuminen tapahtuu lähes aina yllättäen, niin kuin muutkin henkiset kokemukset. Sisäisen itsen näkökulmasta sattuma on kuitenkin näennäistä. Kappaleessa "Kuolemanrajakokemus" viitataan Pam Raynoldsin kuolemanrajakokemukseen, mikä sai BBC:ssä erityistä huomiota, tapahtuma viittaa tai suoranaisesti omalla tavallaan todistaa kehon ja tajunnan erillisyyttä.

Carl G. Jung on tuonut julkisuuteen tiedon ihmisessä olevasta kahdesta eri mielestä, persoonallisuudesta. Tätä sisäistä tietoista, rakkaudellista ohjauskeskusta kutsutaan sisäiseksi itseksi, Itseksi, Luojaksi, Kristukseksi jne. Eli Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä, on ihminen siitä tietoinen tai ei (Jeesuksen sanoin: sisällisesti teissä). Materialistisen psykiatrian mukaan on täysin mahdotonta, kun Jeesus kertoi olevansa läheisessä yhteydessä Luojaansa, Taivaalliseen Isäänsä ja välittäneensä tietoa Häneltä. Neale Walsch on ollut samantapaisesti läheisessä yhteydessä Luojansa kanssa ja suoran kommunikoinnin perusteella on kirjoittanut maailmanlaajuisesti suurta huomiota ja arvostusta saaneet miljoonalevikkiset kirjansa "Keskusteluja Jumalan kanssa". Henkisissä kirjoissa tuodaan esille näkemys, että kaikkien ihmisten on mahdollista elämänsä aikana päästä taivasyhteyteen, kokea tietoisesti Luojansa.

Carl G. Jung toi myös kollektiivisen piilotajunnan käsitteen. Jungin mukaan ihmisen alitajunta on yhtä suuri kuin maailmankaikkeus, tässä energiakentässä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Henkisissä kirjoissa korostetaan, että aineellinen ja henkinen maailmankaikkeus on Universaalisen Mielen ilmentymä, tässä Jumalan tahto ilmenee aineellisina ja henkisinä lainalaisuuksina. Jumalalla on vain yksi mieli.

On lukemattomia yksittäisiä henkisiä tapahtumia, ilmiöitä, kokemuksia, mikä asianosaisella on usein koko elämän kantava tapahtuma, esimerkkinä eräs potilaskuvaus: "kirkkaasta valo-olennosta lähti valkoinen parantava säde selkään parantaen vuosia vaivanneen kivun". Henkisiä valokuvia on kymmeniä ehkä satoja tuhansia, sattumalöydöksinä sekä tieteellisissä koeolosuhteissa otettuja, esimerkiksi Uuno Montonen kuvasi kirjassaan "Henkimaailman Rajamailla", kuinka Sortavalassa otettuun omakuvaan tuli yllättäen kainaloihin ylimääräiset kädet.

Yksittäisenä kokeena "vesilasikoe" on erityisen mielenkiintoinen. Tämä ei ole mitenkään lääketieteen keinoin selitettävissä ja k on helposti toistettavissa. Tässä syvähypnoosissa ihmisen tunto siirretään veteen vesilasissa, hypnotisoitu kokee aina selvän kivun neulan koskiessa veteen. Tämä tapahtuu aina, vaikka neulanpisto tehdään kolmannen ihmisen toimesta toisessa huoneessa tai jossakin kauempana kymmenienkin metrien päässä. Hypnoosi ei voi tehdä ihmiselle kykyä, mitä ei ole olemassa. K viittaa auraan tai aivoja laajempaan mieleen.

Idän uskonnoissa ja joogassa on pidetty ihmisessä olevia tsakroja itsestään selvyytenä tuhansia vuosia. Puhutaan seitsemästä päätsakrasta, henkisestä energiakeskuksesta. Ns. selvänäkijät ovat nähneet yhteneväisesti niiden toiminnat. Puhutaan kuudennesta aistista. Henkissielulliset kyvyt liittyvät juuri näiden tsakrojen yhteistoimintaan, mitä täydellisemmin toimivat, sitä tarkemmat havainnot. Henkisessä kirjallisuudessa korostetaan, että harha-aistimukset liittyisivät näiden tsakrojen osittaiseen, vaillinaiseen toimintaan.

Puhutaan alemmista ja korkeammista tsakroista. Raja menee palleassa. Ihmisellä nämä henkissielulliset ominaisuudet voivat painottua henkiselle tai psyykkiselle, mediumistiselle puolelle. Alemmat liittyvät läheisesti aineellisuuteen ja astraalimaailmaan (unimaailma, maailma, jota voi muutella ajatuksilla ja tunteilla, mielikuvitusmaailma).

Parapsykologiassa korostetaan tieteellistä lähestymistapaa rajatiedon kysymyksiin. Puhutaan ilmiöistä parapsykologiassa, meediotapahtumista, uskonnosta tai noituudesta, niin ilmiö on aina sama, vaikka sisältö on erilaista. Puhutaan ESP:stä aisteista riippumattomasta havaitsemisesta, esimerkiksi telepatiasta, ennalta tietämisestä, psykokinesiasta (esineiden liikuttaminen ajatuksen voimalla), psykometriassa meedio tuntee esineestä tai vedestä "muistijäljen".

1880-1950 välinen aika oli erilaisten meedioitten aiheuttamien ilmiöiden, materialisaatioiden "kulta-aikaa". Meediosta vapautui tuntematonta, lääketieteellisesti selittämätöntä psyykkistä energiaa ja/tai ektoplasmaa, mikä teki oudot ilmiöt mahdolliseksi. Tällaisia materialisaatioita tapahtui tuhansittain.



Kuvateksti. c. Elmar R. Gruber. Kuvassa näkyy, kuinka meedio on verkon sisällä vilpin poissulkemiseksi. Ektoplasmailmiö tulee kuitenkin hyvin näkyviin.

Eri puolilla maailmaa oli meedioita, jotka olivat keskittyneet erilaisiin "ihmeisiin". Jotkut olivat valokuvameedioita, heidän läsnä olleessaan valokuviin ilmestyi hahmoja, toiset erittivät ektoplasmaa, jolloin materialisoitui erilaisia olentoja, jotkut pystyivät liikuttamaan esineitä jne. Mistä tarkasti ottaen oli kysymys, ei kukaan tiedä. Helena Blavatsky piti tällaisia ilmiöitä ihmisen alempiin energiakeskuksiin liittyvinä ja meediolle itselleen terveydellisesti haitallisena. Ilmeisesti tähän liittyen monet etevät meediot menettivät ajanmittaan kykynsä, tosin joillakin kyvyt säilyivät koko elinajan kuten Helen Duncanilla ja Einer Nielsenillä. Nämä olivat viime maailmansodan jälkeen Euroopan suurimmat "kyvyt". Lukemattomista esiintymisistä ja tutkimuksista huolimatta kummastakaan ei ole koskaan voitu osittaa mitään vilpillisyyttä. Helen Duncan pystyi esiintymään jopa päivänvalossa ulkona.

Kun todetaan henkinen ilmiö, niin usein tapahtumaa pidetään mielenkiintoisena ja tämän jälkeen se unohdetaan.

Jos kuvittelisi tilannetta, että Stalin olisi kutsunut tuhannet johtavat tiedemiehet ja professorit kysyäkseen, kuka uskoo elämän jatkuvan kuoleman jälkeen, niin erittäin todennäköisesti kenenkään käsi ei olisi noussut. Aikamme on Suomessakin edelleen niin materialistinen, ettei luterilaisen kansankirkon piispakaan uskaltanut kertoa Luojakokemuksestaan, ennen kuin oli jäänyt eläkkeelle. Kommunismi ei loppunut johtajien toiveena vaan kansassa loppui usko siihen.

Maallisen elämän tarkoitus on Luojayhteyden kokeminen ja näin oman henkisen olemassaolon tiedostaminen. Tämä on mahdollista vain henkilökohtaisesti kokemalla. Tämä tiedostaminen on kokijalle yksiselitteinen. Jos ihminen odottaa henkimaailman suhteen ensin tieteellistä todistamista eli loputonta toistettavuutta, niin maallisen elämän henkinen tarkoitus jää kokematta.

Eräänä erikoisuutena ILTASANOMien verkossa oli 28.02.2015 seuraava tapahtuma. Poliisi näki etiäisen Töölönlahdella - se pelasti naisen. Poliisi näki jäällä kävelevän naisen putoamisen jäihin ja hälytti pelastuslaitoksen ennen itse tapahtumaa.

Elämässä on lukemattomia henkisen rinnakkaistodellisuuden kosketuksia. Näiden tarkoitus on olla virike Luojayhteyden huomioimiseen.

Mielenhallinta, hyväntahtoisuus ja meditaatio ovat keskeisiä keinoja saada varmuus henkisestä todellisuudesta. Tämä on mahdollista vain oman kokemuksen kautta.



Kuvateksti. Meditaatiossa voi nähdä myös valopisteitä. Nämä yhdistetään usein enkelienergioihin. Valopisteet voivat liikkua ja muodostaa kuvioita. Kuvan kultainen valopallo käsien välissä on ikivanha pyhä symboli, enkeleiden kultainen luova valo, jonka todennäköisesti monet ovat nähneet meditaatiossa. Aineelliset ja henkiset lainalaisuudet ovat elämän taustalla. Kaikki on energiaa, värähtelyä. Kehokin on värähtelyä, tiivistynyttä energiaa, vaikka se havaitaan kiinteänä muotona. Värit ja tunteet kuvastavat omalla tavallaan värähtelyä. Samanlainen energia vetää puoleensa samanlaista energiaa, esimerkiksi rakkaus on luova voima yhdistäen rakkauden kohteeseen ja vastaavasti pelko etsii pelon kokemusta.

Jeesus jo 2000 v. sitten painotti, mitä kylvää, niin sitä niittää. On keskeistä, mitä ajattelee, mitä on kutsumassa luokseen. Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että sattuma on näennäistä, omia kokemuksiaan on ollut itse luomassa jollakin tasolla. Tajuntansa kautta ihminen on yhteydessä myös Luojansa läsnäoloon, rakkaudelliseen ohjaukseen, Luojan Mieleen, joka yrittää johdattaa ihmistä oman henkisen olemuksensa tiedostamiseen ylevillä virikkeillä, rakkaudellisilla tunteilla, oivalluksilla, mielikuvilla, univihjeillä, toisinaan vihjeenä hakeutua johonkin tapahtumaan, toisen ihmisen kohtaamisella, huomion kiinnittämisellä johonkin jne. Walschin mukaan kaikki mitä on ollut elämässä, on tullut Jumalalta, hyvä ja pahakin ovat suhteellisia. Kielteiseenkin asiaan voi liittyä voimakas henkinen kehittyminen. Walschin kanavoinnin mukaan Jumalan voi vaihtaa sanaan Rakkaus tai Elämä. Rakkaudellisuus nostaa automaattisesti tietoisuutta, herkkyys lisääntyy jokaisella rakkauden värähtelyissä, vapauttaen raskaista ajatusverhoista. Henkisessä tietoisuudessa ei ole kysymys maallisesta tietomäärästä. Korkeampaan minään liittyy välitön tieto. Ajatteleminen tapahtuu aina maallisessa mielessä, eli ajatteleminen pystyy estämään tai keskeyttämään havainnon tai kokemuksen korkeammalta minältä.

Olisi keskeistä ottaa huomioon oma henkinen olemus, Luojan läsnäolo, rakkaudelliset vihjeet, mitkä tulevat omaksi johdatukseksi. Ihmisen itsensä tulisi huomioida asia ja antaa hetki mielessään henkiselle minälleen, esimerkiksi virittäytymällä henkiseen asiaan, rukouksella tai meditaatiolla, eli näin virittäytyä hetkeksi elämän taustalla olevalle Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon. Avataara Amman mukaan jokaisen ihmisen on mahdollista maallisen elämänsä aikana kokea taivaskokemus. Jeesuskin kehotti ensimmäiseksi kokemaan taivasyhteys, Luojan läsnäolo. Mitä enemmän huomio Luojaa elämässään, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Jos ei tee mitään, niin asia jää vain piileväksi mahdollisuudeksi.

Poltergeist

Poltergeist-ilmiössä tapahtuu selittämättömiä ja odottomattomasti fysikaalisia ilmiöitä, yleensä esineiden liikkumisia. Poltergeist-ilmiö on yksi alue parapsykologiaa tai rajatietoa, mihinkä virallinen materialistinen tiede suhtautuu kielteisesti ja torjuvasti, koska se viittaa henkimaailmaan ja henkiolentojen läsnäoloon. Mielenkiintoisena yksityiskohtana psykologiakaan ei halua tutkia rajatietoon viittaavia asioita, koska se pelkää joutuvansa materialistisessa tiedemaailmassa arveluttavaan maineeseen. Rajatieto liittyy kuitenkin ilmiöineen läheisesti ihmisyyteen. Raamatustakin löytyy useita esimerkkejä.

On keskeistä tässä yhteydessä muistaa Nina Kulagina, jota virallinen Neuvostoliiton tiede tutki huolellisesti vuosia. Hänellä oli kyky koeolosuhteissa liikuttaa esineitä tahdonalaisesti ajatusvoimallaan. Eli ilmiöissäkin on mitä todennäköisimmin joku ajettelemassa. Usein Poltergeistin yhteydessä puhutaan kummitustapahtumista. Ilmiön synnyttämiseksi tarvitaan lähistölle henkilö, joka toimii energian luovuttajana Johonkin paikkaan voi liittyä myös paikanenergiaa, tai paikalla voi olla mediaalisia henkilöitä, joiden läsnäolo helpottaa ilmiöiden syntymistä. Liittyen energian luovuttamiseen ja näin sen menettämiseen ilmiöitä on vain lyhyehkön ajan.

Poltergeist-ilmiöistä on myös internetissä runsaasti kirjoituksia, esimerkiksi Googlesta löytyy hakuvihjeitä yli 2,5 milj. Taikurit mainostavat silmänkääntötemppuja, joilla pystyvät harhauttamaan katsojia. Poltergeist-ilmiöitä ei kukaan halua kohdalleen, tapahtumat ovat ennalta arvaamattomia, hallitsemattomia ja usein pelottavia.

Suomessa ja erityisesti Tampereen seudulla on saanut aikoinaan suurta huomiota Ylöjärven kummitustapahtumat, jotka tapahtuivat 1880-luvulla. Tapahtumista tehtiin viralliset poliisitutkimukset. Hämeen läänin kruununnimismies Kasimir Liljestrand ilmoitti Hämeen läänin kuvernöörille, että entisen koulunopettajn, kunnankokouksen puheenjohtajan Efraim Martinin asunnossa Ylöjärven kirkonkylässä oli sattunut tapaus, joka oli "yhtä tavaton kuin järkyttävä". Näitä kummitustapahtumia käsiteltiin Pirkkalan ja Ylöjärven talvikäräjillä sekä Vaasan hovioikeudessa. Hovioikeudessakaan ei pystytty saamaan asioille selvyyttä Nimismiehen tutkimuksiin oli haastettu joukko todistajia, jotka joutuivat vannomaan todistajanvalan.

Poliisitutkimuksissa käy ilmi, että tapahtumat alkoivat saman vuoden tammikuun 12. päivän vastaisena yönä ja niitä ilmeni seuraavina päivinä. Tässä Eerolan tilalla asui Efraim Martin, hänen vaimonsa Eva sekä palvelijatar Emma Lindroos. Efraim ja Eva Martin korostivat, etteivät he koskaan olleet itse tai kehottaneet muita aiheuttamaan mitään levottomuuksia. Melun syynä he pitivät tuntematonta luonnonvoimaa.

Kummitustapahtumat alkoivat siten, että aamupuolella yötä ovi lensi auki, vaikka oli lukittuna. Tämä tapahtui kolme eri kertaa, vaikka ovi suljettiin aina uudestaan. Tämän lisäksi rappausta kertyi lattialle tasapää nelikko. Ei päästy selville, mistä rappaus oli peräisin. Lisäksi kirjoituspöydän laatikoista, jotka olivat aina suljettuina, sinkoutuivat paperit ja esineet pitkin lattiaa. Osa meni rikki. Kynttilänjalat romahtivat lattialle ja silmälasien kehykset taittuivat. Kolme paria kahvikuppeja meni palasiksi. Avaimet putoilivat lukoista. Navetassa oli yhden lampaan jalat sidottu yhteen ja lehmän ämpäri kaadettu ylösalaisin. Samanlaisia pikkuseikkoja sattui päivittäin kenenkään tietämättä, miten kaikki tapahtuivat.

Todistajalausunnoissa tuli esiin mm. seuraavaa: Seula oli romahtanut lattialle ja tämän jälkeen yksi pari kenkiä liikkui peräkkäin lattialla, samoin teki tuohinen. Vanha virsikirja heitettiin ovea vasten niin että koko huone tärisi. Todistaja ei pitänyt mahdollisena, että joku läsnäolija olisi aiheuttanut nämä ilmiöt.

Yhtenä päivänä alkoivat päreet nurkassa tanssia ja kieppua toistensa ympäri. Kaksi nurkassa ollut leipävarrasta alkoivat tanssia lattialla ja lyödä toisiaan vasten. Todistajan mukaan torppa oli rakennettu kalliolle ja kivijalka oli matala eikä ollut mitään kellaria, johon joku olisi voinut piiloutua ja järjestää ihmeitä.

Vieraiden läsnäollessa oli kynttilä lentänyt pöydältä ovelle aivankuin näkymätön voima olisi sitä kannattanut. Yhden todistajan mukaan lattialle oli alkanut kerääntyä savea kenenkään siihen koskematta. Savea kertyi puoli korillista. Ei pystytty selvittämään, mistä savi voisi olla peräisin. Lisäksi tämä todistaja kertoi, että eräänä päivänä suuri puukkoveitsi oli kiertänyt pään kuusi kertaa siihen osumatta. Kun sama todistaja lopetti tupakoinnin ja pani piippunsa pöydälle, niin se nousi ilmaan.

Todistajalausunnoissa tuli esiin myös seuraavia havaintoja: Vieraiden kanssa keskustelun yhteydessä huoneesta kuului kovaa melua ja ulkona heitettiin kohti pärekori, joka tuli hitaasti ikäänkuin näkymättömän voiman kannattamana lopulta hipaisten. Erään todistajan jalkoihin heitettiin repaleinen käsine, missä oli neuloja. Tätä oli säilytetty ikkunoiden välissä. Eräänä päivänä eräs todistaja oli nähnyt, kun kynttilänjalka oli kahdesti heitetty ovea kohti ja kolmannen kerran huoneen takaseinään. Kynttilänjalka oli liikkunut hitaasti ja mutkitellen, aina ylösalaisin kääntyen. Kerran oli saapaspari liikkunut pitkin lattiaa kenenkään siihen koskematta jne.

Suomalaisista kummitustapahtumista Heikki Tikkala on kirjoittanut kirjan "Olevaisen yöpuoli: Vaimosniemenkummitus ja 50 muuta poltergeistiä". Kirja löytyy internetistä, siihen on kerätty suomalaisia kummitustapahtumia.

Helsingin Sanomissa 26.10.1996 viitattiin 50 vuotta aikaisemmin tapahtuneeseen Mäkkylän kummitustapahtumiin Pitäjämäellä (HS epäili perheen tyttären olevan meedio). "Leppävaaran poliisi on edelleen voimaton ja epäuskoinen, ainoastaa ne, jotka ovat nähneet tapahtumia, uskovat yliluonnollisen olevan kysymyksessä. Niinpä torstai-iltana talossa ollut konstaapeli nähtyään kahvipannun, pahvilaatikon ja sititysraudan lentelevän tunnusti lähtiessään avoimesti: "Kyllä minä uskon." Tapahtumat alkoivat kivien lentelemisinä ja myöhemmin jatkuivat pitkäaikaisina kovina häiritsevinä ääninä.


1936 Raynham Hallissa otetussa valokuvassa epäillään olevaan lady Dorothy (Brown Lady). Tähän haamuun liittyy pitkäaikaista kummittelua. Mainitaan, että haamua on jopa ammuttu ilman tulosta. Silminnäkijänä tulee esiin myös kuningas Yrjö IV. Tarkemmin www.hauntedhamilton.com/gotw_raynhamhall.html
Englannissa henkiset ilmiöt ja valokuvat ovat olleet aina suuren kiinnostuksen kohteena. The Sun lehti julkaisee internetsivullaan seuraavat suurta julkisuutta saaneet henkiset valokuvat: Top 10 ghosts caught on film
http://www.thesun.co.uk/sol/homepage/features/2856144/Top-ten-scary-spooks-on-filmGhosts-caught-on-filmGwrych-Castle-ghostghost-sitingsghost-snaps.html


 

Harha-aistimuksista

Ajatukseen liittyy tunne ja päivänvastoin tunteeseen liittyy ajatus tai mielikuva. Ihmisen alitajunta pystyy personoimaan tai muodostamaan tarvittaessa hahmoja tunteesta, esimerkiksi alkoholisti voi nähdä pikku-ukkoja, jotka vaativat alkoholia. Tässä yhteydessä voi nähdä myös käärmeitä tai hämähäkkejä tai muita iholla käveleviä ötököitä. Tämäntapaisia oireita voi liittyä myös psyyke- ja unilääkkeiden vierotusoireisiin. Tällöin ihmisellä voi olla lääketieteellisesti sekä näkö- että tuntohallusinaatioita(harhoja), nämä ovat henkissielulliselta näkökulmalta katsottuna alempiasteisia astraali(mielikuvitus)havaintoja. Voidaan myös ajatella, että kehon tunne on täsmällinen ja alitajunnalla on kyky muodostaa tunteesta muoto ihmisen tietoisuuteen. Vaikka puhutaan harhasta, niin viesti on selkeä.

Hallusinogeenit kuten LSD, meskaliini, kokaiini ja jotkut sienet aiheuttavat näköharhoja huumeiden käytön yhteydessä ja joskus jopa kuukausia käytön lopettamisen jälkeen. Erityisesti hasiksen ja marihuanan pitkäaikaiseen käyttöön liittyy tunne seuraajasta, "vainoajasta". Moneen yleisesti käytettyyn lääkkeeseen voi liittyä harhanäkyjä, jopa kortisoniin (prednison), joihinkin parkinsonismin hoidossa käytettyihin lääkehoitoihin, kuten levodopaan. Poikkeuksellisen paljon näköhallusinaatioita on ollut malarialääkkeenä käytetyn meflokiinin yhteydessä.

Haju- ja makuharhat voivat olla myös neurologisella pohjalla, esimerkiksi ohimolohkon kasvaimeen tai epilepsiaan liittyviä. Lääketieteellisesti valon ja värien välähdykset, toisinaan epämääräiset hahmot, voivat viitata näköhermoon tai silmäsairauteen. Monet aineenvaihduntasairaudet, leikkaukset, erityisesti sydämen ohitusleikkaus voivat aiheuttaa näkö- ja kuuloharhoja. Tällaisia oireita voi olla myös aivotrauman, yleisesti epilepsian, keskushermoston infektion tai verenkiertohäiriön yhteydessä.

Aistiharhoja voi olla 10-27%:lla ns. normaaliväestöstä. Havaintovirhe eli illuusio tarkoittaa mielikuvaa, missä ärsykkeen sisältö on muuttunut eli kysymyksessä on väärä tulkinta. Psykiatriassa pseudohallusinaatio tarkoittaa aistiharhaa, jonka ei oleteta olevan sairauden oire ja joka koetaan epätodelliseksi valeharhana. Noin puolella äskettäin leskiksi jääneistä ilmenee kuolleeseen puolisoon liittyviä näkö- ja kuuloharhoja (lääketieteellisesti). Pekka Ervasti korostaa kirjoissaan, että kuoleman jälkeen on helpohkoa havaita jonkin aikaa kuollut eetterikehossa. Ervastin mukaan juuri tämän välivaiheen (maallisuutta muistuttavan elämän) pitkittämiseksi egyptiläiset kehittivät palsamoinnin.

Skitsofreniapotilaiden harhat voivat olla hyvin pelottavia, ahdistavia ja syyttäviä. Tähän voi liittyä omia toimintoja kommentoivia ääniä, jopa kahden tai kolmen äänen väittely myös tuntohallusinaatiot voivat olla pelottavia, esimerkiksi voi kokea matojen syövän sisäelimiään. Masentunut potilas voi kuulla tuomitsevan äänen, mikä kehottaa tekemään itsemurhan. Professori Raimo Salokangas (Duodecim, 17/2004) kirjoitti, että aistiharhan etiologia on epäselvä. Teoriana on, että hallusinaatio syntyy vahvistuneen sisäisen vireyden ja vähentyneen ulkoisen ärsykevirran yhteisvaikutuksesta. Tästä lauseesta voi tehdä johtopäätöksen, mitä enemmän on mielenterveysongelmia, sitä enemmän pitäisi keskittyä maalliseen todellisuuteen. Asian voisi kertoa myös siten, että mitä enemmän on mielenterveysongelmia, sitä vähemmän saisi analysoida, erotella ajatuksia ja tunteita sekä sitä enemmän pitäisi "maadoittaa" ajatukset maalliseen todellisuuteen. Mielenterveyspotilailla voi olla erinomainen erottelukyky, mutta erittäin huono ajatuksien, tunteiden hallinta- ja kestokyky.

Jos ihminen on vailla rakkautta, iloa ja kokee ahdistusta, masennusta sekä usein kehollisiakin tuntemuksia, niin lääketieteellisesti on kysymys solukossa välittäjäaineen puutoksesta, minkä pitäisi parantua pillereillä.

Kun ihminen kohtaa kielteisiä tunteita, kuten työttömyyttä, yksinäisyyttä, aviopuolison kuoleman, avioeron, työpaikalla väärin kohtelua, alkoholin väärinkäyttöä jne, niin kysymys on ihmiselämään kuuluvista tapahtumista, mitkä pitäisi hallita tunteet kohtaamalla, eikä väkisin torjua tunteita yksipuolisesti lääkehoidoilla. Torjutut kielteiset tunteet johtavat masennukseen. Psykoterapiassa on lukuisia hoitotapoja mielen ja tunteiden hallitsemiseksi, eräänä esimerkkinä Arto Pietikäisen kirja "Joustava mieli elämän kriiseissä".

Nyt on esimerkiksi huomattu, että lievän masennuksen hoidossa lääkehoito hoitona on hyvin kyseenalainen, psykoterapia ja liikuntakin ovat parempia hoitomuotoja.

Keskisuomalaisessa oli 19.01.2005 pitkä artikkeli kuinka sairauksien kaupustelu on karannut käsistä. Kuopion yliopiston dosentti Markku Myllykankaan mukaan "lääketeollisuudessa ja lääkinnässä suorastaan ponnistellaan sen eteen, että ihmiset saataisiin tuntemaan itsensä sairaiksi tai ainakin rumiksi". "Medikalisaatio on väristänyt ihmisten käsitykset terveydestä, sairaudesta sekä lääketieteestä."


Salamavalo aiheuttaa tai tekee näkyväksi sinertävän valopallon (Valokuva vanhasta sairaala-arkistosta)

Praanasta

Idän uskonnoissa on vuosituhansia puhuttu praanasta (chi-tai ki-energia, bioplasma, binergia, elämänvoima jne). Biokustannus Oy kustantamassa Franz Hartmannin kirjoittamassa Paracelsusta käsittelevässä kirjassa, Paracelsus jo 500 vuotta sitten kiinnitti huomiota, että kaikki orgaaniset toiminnat johtuisivat Elämän Yhden Universaalisen prinsiipin toiminnasta. Tähän liittyisi myös näkymätön ihminen, joka on aineellisen ruumiin kaksoiskappale.

Ns. eetteri(energia-)keho on läheisessä yhteydessä tunne- ja ajatuskehoon (ihmistä voidaan kuvata energiaolentona, myös tunteet ja ajatukset ovat tietynlaista energiaa, huomaa auran värivivahteet). Tunne-energioiden hoidossa mielenkiintoinen yksityiskohta on Keskisuomalaisessa 1.3.2006 koko sivun artikkeli kielteisten tunneongelmien hoidosta taputtelemalla, http://www.energypsych.com/. Luonto, luonnossa liikkuminen, meditaatio, ajatuksien puhtaus, myötätunto, rakkaudellisuus ja puhtaat ravintoaineet, erityisesti tuoreet kasvikunnan tuotteet, lisäävät praanaa. Toisaalta ympäristösaasteet, tupakansavu, kielteinen ajattelu, pelko, viha, masennus sekä stressi vaikuttavat päinvastaisesti. Pelkotilassa aivan kuin voimat valuvat pois. Kielteisyyden käsittely on energiaa kuluttava tapahtuma, esim. Suomen Lääkärilehti 8/2006 kiinnitti huomiota erikoiseen tutkimukseen, missä aviopuolisoiden keskinäinen vihanpito hidasti jopa 60% ihohaavauman paranemista. Puhdas luonto on suuri ylipursuava praanavarasto. Praanaa voi siirtyä myös ihmisestä toiseen (huomaa UT:ssa Luuk.8:44-46). Henkisissä kirjoissa puhutaan "energiasieppauksesta". Tämä tarkoittaa, että jossakin tietyssä seurassa väsyy tai huomaa aivan kuin voimien valuvan pois. Lapset usein aivan kuin pursuavat elinvoimaa, mutta sairas lapsi hakeutuu vaistomaisesti äidin syliin.

Erikoisuutena mainittakoon, että Kirlian-kuvauksessa on usein onnistuttu saamaan näkyviin "näkymätön" praanavirtaus, esimerkiksi lehden puuttuva pala, sisiliskon katkennut häntä, jopa joskus ihmisen puuttuva sormi. Suomessakin Kirlian-tutkija on kerran onnistunut kuvaamaan samaan kuvaan yhtäaikaisesti saman käden kaksi puuttuvaa sormea. (Tällaiset kuvat poikkeuksellisen harvinaisia).

Idässä meridiaanit liitetään praanavirtauksiin. Akupunktiossa tietyt pisteet vaikuttavat näihin virtauksiin.

Terveys ja hyvinvointi liittyvät läheisesti meridiaanien toimintaan. Esimerkiksi HS:issa 13.12.08 viitattiin suureen seurantatutkimukseen tupakankäytöstä, jossa huomattiin tupakoinnin lyhentävän elämää noin kymmenellä vuodella ja tekevän lisäksi viimeiset elinvuodet raihnaisiksi.

Ihminen on Raamatun mukan luotu Jumalan kuvaksi, rakkausolennoksi. Ihmisen tulisi elää takertumatta mihinkään, saaden ja antaen. Kielteiset ajatukset tukkeuttavat elinvoimaa ja rakkaudellisia energiavirtauksia. Mitä enemmän on ajatuksellista eristettä ihmisen ja Luojan välillä, niin sitä enemmän on epätasapainoa ihmisen perusmallissa. Eli negatiiviset ajatukset ovat hyvinvoinnille, terveydelle, mielen tasapainolle, onnellisuudelle haitaksi, kuten kostonhimo, anteeksiantamattomuus, katkeruus, ahdistus, vihamielisyys, ahneus jne. Suuressa määrin ihminen itse antaa kuitenkin asioille niiden merkityksen, esimerkiksi antaako jonkin asian pilata elämäänsä. Luojaan lähentävästi, iloa ja elinvoimia lisäävästi vaikuttavat hyväntahtoisuus, anteeksiantaminen, toisen vapaan tahdon kunnioittaminen, auttamishalu, rakkaudellisuus, elämän kunnioittaminen, rukous jne.

Olisi tärkeätä saada ilmentää omaa henkistä, inhimillistä, rakkaudellista korkeampaa minäänsä ja olla tällä tavalla itsensä kanssa tasapainossa. Ihmisyydessä on aivan keskeistä oma vapaa tahto, oma mieli ja tätä kautta henkilökohtainen Luojayhteys. Jos annetaan mieli muiden manipuloitavaksi, niin samalla mennään kuvaannollisesti kalliolta juoksuhiekalle. Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus, on se suuri tai pieni. Tällä tavalla mieltä on helppo harhauttaa epäolennaisiin yksityiskohtiin, mielipiteisiin, dogmeihin, epäkohtiin, harmituksiin. Eli ihminen asettaa huomaamattaan itsensä ja Luojansa väliin pikkuasian mielen tukkivaksi esteeksi.

Usein ihminen tarpeettomasti tukahduttaa itseään, omia tunteitaan, eläen elämäänsä muiden odotuksien mukaan, tavallaan peläten elää. Tällöin elämän tarjoamat ihmeet, virikkeet, henkiset kehitysmahdollisuudet lipuvat helposti ohi oman passiivisuuden tai ihmisarkuuden vuoksi. Ihmiselämän perustarkoitus on henkinen, kokea Luojayhteys ja tällä tavalla tiedostaa oma henkinen olemassaolo sekä elämäntarkoitus.

Sairauden syy on usein omissa elintavoissa, mutta myös kielteisissä ajatuksissa, tukahdetuissa ja kielteissä tunteissa, mistä häiriö siirtyy eetterikehoon ja tästä kehoon. Aikaviiveen vuoksi tätä ei usein osata yhdistää. Ajatukset ja tunteet heijastuvat herkästi eetterikehon kautta kehollisina oireina. Näitä voi vastakaikuna havannoida. Kehokin kertoo, mikä on hyväksi ja mikä ei ole.

Muutama vuosi sitten kommunistisissa valtioissa saatettiin pitää mielisairautena, jos epäili kommunistista järjestelmää. Osa epäilijöistä joutuikin pakkohoitoihin. Materialistisessa yliopistoajattelussa on samantapaista järkeilyä, kuten henkimaailmaa tai Luojaa ei voi olla olemassa. Näin kaikki henkiset ilmiöt ja kokemukset voidaan pitää jo etukäteispäätöksinä pelkkinä aivotapahtumina, häiriöinä, sairautena. Henkisiä ilmiöitä on havainnoitu ja kuvattu kuitenkin lukuisia kertoja myös tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa tutkittaessa huippumeedioita. Eräänä erikoisuutena jos säveltäjä kuulee luovassa tilassa sinfonian, minkä kirjoittaa muistiin, niin silloin onkin kysymys suuresta lahjakkuudesta, ihmiskuntaa kohottavasta ihmisestä.

Mieli pystyy havainnoimaan sekä henkisiä että aineellisia tapahtumia. Tapahtuman pitää rekisteröityä aivoihin, jotta se olisi käytössä maallisessa elämässä. Hypnoosissa suoritettava vesilasikoe on hyvin mielenkiintoinen. Se osoittaa, että aivot on vain osa mieltä eikä tapahtuma ole mitenkään lääketieteellisesti selitettävissä. K osoittaa, että mielen havainnointi tapahtuu myös aivojen ja aistijärjestelmän ulkopuolella.

Kirkollisuudessa vuosisadasta toiseen on vedottu Lutherin, katolisen munkin mielipiteisiin. Lutherin mielipiteet ovat syrjäyttäneet keskeissä asioissa niin Jeesuksen kuin Raamatunkin. Kirkollisuudessa on vieroksottu henkisiä kokemuksia ja Luojankin kokeminen on tehty kirkonoppien vastaiseksi tapahtumaksi. Kirkkoherra Voitto Viro tuo kirjassaan "Sielu on suunnaton ihme" syyn protestanttien kielteiseen suhtautumiseen mystiikassa Luojansa kohtaamisesta: "ihmisen syntisyys ja vanhurskauttamisopin perusteet vaarantuvat". Luther esitti pelastumistapahtumastakin, ettei ihmisen ajatuksilla ja teoilla ole merkitystä. Jeesus opetti kuitenkin Vuorisaarnassa tässäkin asiassa aivan päinvastaista.



Copyright by ParaPictures Archive http://www.ergruber.com/.

Henkissielullisesti praana on myös aineen ja hengen yhdistävä elämänenergia. Johonkin paikkaan tai henkilöön tai näiden yhteisvaikutukseen liittyen praanavirtaukset voivat tulla havaittavaksi valokuvassa joskus silminkin.

Joihinkin huippumeedioihin liittyen praanavirtaus voi tulla ektoplasman muodossa nähtäväksi esineenä ja hahmona. Lähes aina ektoplasma palautuu meedioon. Tieteellisessä tutkimustilanteessa miesmeedio on transsissa, alasti ja tietämätön, mitä ympärillä tapahtuu eli itse meedio ei voi vaikuttaa ilmiöihin (päinvastoin kuin taikuri).

Yllä oleva meediokuva löytyy myös professori Schrenck-Notzingin kirjassa "Phenomena of Materialisation". Kirja internetissä: https://publicdomainreview.org/collections/phenomena-of-materialisation-1923/

Henkisestä rinnakkaistodellisuudesta on lukemattomia kosketuskohtia maalliseen elämään myös konkreettisesti. Raamatussa on kuvattu näitä lukuisasti, esimerkiksi Danielin kirjassa kuvataan kuninkaan pitoja, missä tapahtui seuraava: "Ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle arvoitukselliset sanat: " Mene, mene, tekel, ufarsin". Daniel pysty tulkitsemaan sanat ja mikä ennustuskin kohta toteutui.

Kehosta ja terveydestä

Aivot rekisteröivät mielen havainnot maallisissa ja henkisissä tapahtumissa sekä viestittävät mielelle kehon mahdolliset häiriöt tai toivomukset. Sairauden aikana kaikki herkistyvät kehon viesteille, esimerkiksi liikunnan, ruoan ja juoman suhteen. Jos keho on ylirasittunut, niin tiedostaminen vaikeutuu olennaisesti. Henkissielullisesti minä ajattelee ja tiedostaa. Keho on tässä tapahtumassa välttämätön väline maallista elämää varten. Materialistisesti aivosolut, solujen aineenvaihdunnan tuloksena ajattelevat ja suunnittelevat asioita. On erikoista, että sokeat solut haluavat kostaa, käydä sotia, mennä kuuhun jne.

Materialistisesti solujen sisällä olisi ajatteleva viisaus. Tämä ei toimi todellisuudessa, aivoissa on vain tietokonemaisesti vanhoja muistijälkiä. Henkissielullisesti ihmisen mieli on osa Luojan mieltä, tämän vuoksi kukaan ihminen ei tiedäkään mikä mieli on, vaikka jokainen on kaiken aikaa sen kanssa läheisessä tekemisissä. Mieli liittyy läheisesti tiedostamiseen. Mieli pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Tietoista Luojayhteyttä sanotaan Kristus-, taivaskokemukseksi. Kokemus on kokijalle yksiselitteinen.

On helppo todistaa, että mieli on valtavasti laajempi kuin aivot (Jarl Fahlerin vesilasikoe). Keho, mieli, ajatukset ovat minätajunnan sokeita työvälineitä, joita minätajunnan pitäisi ohjata eikä päinvastoin.

Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmalta olisi ihanne, jos valinnoissa olisi tasapainossa sisäisen Itsen kanssa. Jokainen autonomistaja varoo, ettei autossa ole ylimääräistä kuormaa. Kukaan ei päästäisi pakokaasuja sisälle. Erityisen huolellisesti valitaan polttoaine sekä öljylaadut. Auto voi paremmin, kun sillä ajetaan. Toisinaan autosta pidetään parempaa huolenpitoa kuin kehon terveydestä. Jos auton ikkunat käittelisi spraymaalilla, niin tämä vastaisi symbolisesti voimakasta humaltumista tai huumeidenkäyttöä eli pyritään sulkemaan muu maailma pois omasta elämästä.

Kaikella syödyllä on aina jokin vaikutus ihmisessä. Kemiallinen teollisuus korostaa mielellään yksittäisen aineen mahdollista riskiä, mutta ihminen voi saada kymmeniä haitallisesti vaikuttavia kemikaaleja ruoka-aineista ja pakkausmateriaaleista ruokailun yhteydessä. Kertymien yhteisvaikutusta ei tiedä kukaan, koska sitä on hyvin vaikeata tutkia. Mutta on havainnoitu syöpäriskin suurentuneen, hormoni ja immunologisia häiriöitä, siittiömuodostuksen vähenemistä jne.

Alan professorit korostavat mielellään, että luomu- ja ei luomutuote ovat ravinto-opillisesti samoja, mutta eivät tuo esille, että haitallisisten kemikaalien sekä raskasmetallien määrissä on suuria eroja. Esimerkiksi kertyneen lyijyn ja kadmiumin puoliintumisaika on n. kymmenen vuotta.

Esimerkiksi pieni määrä alkoholia (yksi annos/pv) vaikuttanee edullisesti keski-ikäisten ja vanhempien verisuoniin. Mutta toisaalta alkoholilla on monenlaisia, erityisesti määrään liittyviä haittavaikutuksia. Mitä nuorempi on, niin sitä herkempi on kielteisille vaikutuksille. Sikiö on aivan poikkeuksellisen herkkä. Haittavaikutuksissa merkitsee myös sukupuoli ja koko. Eli yhteen alkoholiannokseen liittynee edullisia vaikutuksia, kahdessa edulliset ja haitalliset vaikutukset kumonnevat toisensa, kolmas annos muuttaa koko asian myrkylliseksi. Voimakas humala onkin vaarallinen myrkytystila, johon lukuisat kuolevat suoraan tai välillisesti. Humaltumista pidetään jollakin tavalla huvittavana, mutta ihmisen itsensä kannalta se voi olla katastrofi.

On erikoista, että alkoholituotteita tyrkytetään suoranaisena mielikuva-, informaatiotulvana. Tämä tekee yleistä mielipidettä alkoholimyönteiseksi. Tiedotusvälineissä alkoholihaitat jäävät kuitenkin lähes huomiotta. Valtiovallallakin suurin huoli näyttäisi olevan, mistä maasta viinakset ostetaan. Keskisuomalaisessa 27.12.2009 neurokirurgi, tutkija Ville Leinonen esitti pelkonsa, että nykyvauhdilla alkoholinkäyttö tuottaa kolmekymppisiä alkoholidementikkoja. "Viina syö aivot, ja muistisairaus iskee viinan suurkuluttajaan nuorena.

Alkoholi pystyy estämään tehokkaasti myös yhteyksiä ihmisen henkiseen puoleen, korkeampaan minään. Mahdollisesti jo 0,6 promillen humala aiheuttaa useamman päivän häiriön tässä suhteessa. Voimakas humala pitkittää tässäkin asiassa olennaisesti toipumista.

TV:n mainoksissa, lukuisissa filmikanavissa, elokuvissa, lehdissä luodaan mielikuvia, mitä ihmisen pitäisi syödä, juoda ja ostaa. Näissä mainostoimistot käyttävät hyväkseen ihmisen heikkouksia, pelkoja ja menestysmistarpeita saadakseen tuotteet markkinahenkisesti kaupaksi.

Lisää kehosta ja terveydestä

Jokaisella on oma mielensä, oma kokemusmaailmansa. Jokainen kokee ja käsittää sanat sekä mielikuvat omalla tavallaan. Usein keskusteluissa käsitellään lisäksi asioita epämääräisesti, suuntaa antavasti. Esimerkiksi puhuttaessa ylipainosta on eri asia, onko sitä 5 vai 50 kg:a, tupakoiko päivässä muutaman tupakan vai kaksi askillista, juoko päivittäin lasillisen viiniä vai pullollisen viinaa. Rasvana voi on terveellistä riippuen määrästä eli tyydytettynä rasvana sen käyttömäärä pitäisi suhteuttaa muuhun rasvan käyttöön, esimerkiksi piilorasvaan. Ihminen tarvitsee jonkin verran luonnonöljyjen tyydyttymättömiä rasvahappoja. Paistamisessa eli korkeassa lämpötilassa muodostuu myös myrkyllisiä kemiallisia yhdisteitä. Terveellisten öljyjen tyydyttymättömien rasvahappojen hyödyt menetetään kuumennettaessa.

Eräänä esimerkkinä piilorasvasta wiener pullassa ja vastaavassa on n. 500 kcal. Tämä tarkoittaa, että pitäisi kävellä 5 km, jotta kalorit kuluisivat. Kahvilla voi helposti syödä kaksi wiener pullaa, mutta kukaan ei viitsi lähteä kävelemään tämän vuoksi 10 kilometriä. Toisaalta rasvat vievät nälän tunteen, tällöin vihannekset ja hedelmät jäävät helposti syömättä eli vaivaksi voi tulla sekä antioksidanttien puute että ummetus.

HS:issa oli 19.09.2010 artikkeli "Kulttuurifriikki elää pitkään". Tässä kiinnitettiin huomiota Ruotsissa tehtyyn suureen tutkimukseen kulttuurielämyksen lääketieteellisistä vaikutuksista. Tutkimuksessa kävi ilmi useita myönteisiä vaikutuksia, kuten stressin väheneminen, immuunijärjestelmän paraneminen jne. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen entisen ylilääkärin, dosentti Markku T. Hyypän mukaan on mahdollista saada kaksi tai kolme elinvuotta lisää. Hyypän mukaan sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen edistävät terveyttä ja pidentävät ikää tehokkaammin kuin liikunta, laihduttaminen tai tupakoinnin lopettaminen.

Iltalehdessä 19.02.2014 geriatrian professori Jaakko Valvanne toi esiin, kuinka sosiaalisella aktiivisuudella on valtava vaikutus ehtoovuosien määrään ja laatuun. Hänen mukaansa sosiaalisuus on yhtä tärkeätä kuin verenpaineen hoito. Tutkimuksessa kerran viikossa ryhmään kokoontuneiden kuoilleisuus väheni selvästi. Ruotsalaistutkimuksessa 75 v. miehillä elämäntapojen ja elämäntyylin muutos lisäsi elinvuosia kuudella ja naisilla viidellä vuodella. Eli ystäviä ja läheisiä pitäisi tavata ainakin kerran viiikossa.

Tässäkin tulee esiin, että on erityisen haitallista eristäytyä elämästä ja umpioitua vanhoihin ajatuksiinsa. Mennyt on mennyttä, on olemassa vain tämä nykyhetki. On olennaista aktivoitua iästä riippumatta suhteessa muihin ihmisiin, elämään ja omaan Luojayhteyteen.



Kuvateksti. Korkeammassa tietoisuudessa, Jumalatilassa ihminen ymmärtää olemassaolonsa ikuisuusperspektiivin näkökulmalta. Ihmisyydessä kysymys on mitä suuremmassa määrin ymmärtämisestä ja tiedostamisesta. Peruskysymys onkin, kuinka Luojan rakkaudellisuus ja tätä kautta jumalallinen tietoisuus voisivat ilmentyä syvällisemmin ihmisessä ja ihmisen kautta.

Kun ihminen oivaltaa, että keho on pelkkä kuori maallista elämää varten, niin ihmisen painopiste alkaa siirtyä kehosta kohti korkeampaa minää eli näin kohti tietoista Luojayhteyttä.

Ihmisen hyvinvoinnissa on keskeistä tasapaino sisäisen itsensä kanssa



"Tunne Itsesi". "Ole Itsesi kanssa tasapainossa". Nämä lauseet tulevat esiin Jeesuksenkin kehotuksesta pyrkiä ensimmäiseksi tietoiseen, kokemukselliseen Luojayhteyteen. Jeesus kuvasi elämäntavan, kuinka tämä onnistuu jokaiselle. Usein ihminen valitsee kuitenkin johtotähdekseen jonkin maallisen tai uskonnollisen korvikkeen, jopa Luojayhteys voidaan pelkistää opinkappaleen luulemistapahtumaksi.

Luojan läsnäolo, taivasten valtakunta heijastuu maalliseen elämään lukuisilla tavoilla, jos vain kiinnittää asiaan huomiota. Maallisessa elämässä kaikki nähdään erillisyyden näkökulmalta, mutta henkisessä todellisuudessa, Kristuksen valtakunnassa kaikki on elävää, tietoista yhteyttä, kuten ihmisen solut kehossa. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja ajattelu perustuvat Luojan huomioon, Tämän energiavirtaukseen. Ihminen on kaikenaikaa rakkaudellisen huomion, virikkeiden kohteena. Usein Tämä torjutaan maallista järkeilyä ja elämää häiritsevänä. Rakkauteen liittyy itsessään aktivoitumista, luovuutta ja tietoisuuden nousua yhdistäen myös rakkauden kohteeseen.

Ihminen voi kohdentaa Luojan rakkaudellisen energisoimisen johonkin tekemiseen, esimerkiksi jalkapallojoukkueen kannattamiseen, esineiden keräämiseen jne. On myös mahdollisuus oman Luojayhteyden kohentamiseen ja kokemiseen. Avataara Amman mukaan ihmisen lähestyessä Luojaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy sata askelta. Kuvaannollisesti oma äärirauta pitäisi vapauttaa maallisuuteen ja maallisiin ajatuksiin takertumisesta ja saada resonanssiiin Luojan kanssa.

Henkisessä tapahtumaketjussa on keskeistä, kuinka rakkaus, hyväntahtoisuus, elämän auttaminen, sydämellisyys eli tekeminen sydämen halusta voi ilmentyä ihmisen kautta. Luoja löydetään rakkaudessa, kokemisessa eikä älyllisisestä pohdiskelusta, mielipiteistä tai opinkappaleista

Henkiset, psyykkiset (eng.psychic) valokuvat

Henkisiä valokuvia on tuhansittain, ne ovat yleensä erilaisia valoilmiöitä, hahmoja tai kehonosia, kuitenkin valokuvakuvalöydökset ovat lähes aina odottamattomia sattumalöydöksiä. Yksittäisen kuvan aitouden tietää varmuudella vain kuvanottaja. Poikkeuksena ovat ns. materialisaatiomeediot, jolloin ilmiöt ovat paikalla olevien nähtävissä ja kuvattavissa. (Google hakusanilla: spirit photography löytyy yli 25 milj. hakuvihjettä)

Meediotapahtumien kulta-aikaa oli noin vuosien 1880-1950 välisenä aikana. Joillakin meedioilla vapautui tuntematonta energiaa ja/tai ektoplasmaa, jotka tekivät monenlaisia rajatietoon liittyviä ilmiöitä havaittaviksi ja tällä tavalla mahdollistivat erityyppisten henkisten ilmiöiden tutkimista ja kuvaamista. Tällöin erityistä kiinnostusta saivat hahmot ja tuntemattomalla tavalla aineellistuneet henkiolennotkin, jotka ilmestyivät hetkeksi havaittaviksi aivan kuin "tyhjästä". (Erikoisuutena mainittakoon, että meedio Helen Duncan joutui jopa vankilaan, kun materialisoitunut, kuollut merisotilas kertoi julkisesti sotasalaisuuden, nimittäin sotalaivansa uppoamisen.)

Aikanaan materialisaatimeediot saivat suurta huomiota, Euroopassakin oli useita. Ektoplasma voi näkyä aavistuksenomaisena sumumaisena tai verhomaisena, tästä voi muotoitua meediotapahtumassa hahmoja mutta myös joskus esineitä. Lähes aina ektoplasma palautuu täydellisesti lähettäjään. Mahdollisesti tapahtumassa voidaan käyttää apuna paikalla olevien energiaa. Kukaan ihminen ei tiedä, kuinka nämä ilmiöt syntyvät.

Kun valvontakamera kuvaa rikoksen tai tapahtuman, niin kaikki pitävät löydöstä itsestään selvyytenä myös oikeusistuimessa. Ektoplasmailmiötä on tutkittu ja kuvattu lukuisia kertoja myös tieteellisissä tutkimusolosuhteissa, eli tämän ilmiön pitäisi olla todellista kaikille.

Kukaan ihminen ei kuitenkaan tiedä, kuinka nämä ilmiöt syntyvät. Aineellistumis-, ektoplasmailmiöitä ei voi lääketieteellisesti, materialistisesti selittää eli ne eivät tapahdu aineellisten lakien mukaisesti. Usein tapahtuma vain hyväksytään todellisuutena ja todetaan, ettei se muuta mitään maallisessa elämässä. Näkökulmaksi pitäisi kuitenkin valita, että materialismi on ihmisyyttä selittävänä teoriamallina vajavainen ja harhauttava.

(Hetki sitten joissakin valtioissa oli niin suuri usko materialistiseen, kommunistiseen ajatusrakennelmaan, jos joku epäili sitä, niin se oli merkki mielisairaudesta ja hoitotarpeestakin. Materialismissa, lääketieteessä on Suomessakin vielä samantapainen rajaton ja sokea usko aineellisuuteen eli ihmisen täytyy olla pelkkä "solukone" ja tältä näkökulmalta täytyy löytyä ihmisyyden selitykset. Jo yksi ainoa henkinen valokuva osoittaa kuitenkin ajattelutavan keinotekoisuuden.)

Huippumeedioita tutkittiin lukuisia kertoja myös tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa. Miesmeedio oli yleensä tieteellisen tutkimuksen aikana alastomana, transsissa ja tällä tavalla tietämätön tapahtumista ympärillään. Tieteellisesti asiaa on pyrkinyt tutkimaan mm. IMI (Institut Metapsychique International) Pariisissa jo 1920-luvulta lähtien. Tutkimuskohteina olivat Euroopan huippumeediot, erityisesti mainitaan Franek Kluski. Tarkemmin http://www.metapsychique.org

Kuvat 1-2 Bill & Lori McDonald ( http://www.alienufoart.com/).

  

1.) Kuvassa näkyy Vortex. Helena Rörich toi esiin, että nuoren ympärilla on jatkuva Vortex, valopyörre, korkeampien voimien ilmentymänä. Monet selvänäkijät näkevät näitä.
2.) Kuva. Luonnossa osittaiset hahmot ovat tavallisia valo-varjo yhteisvaikutuksena, tällöin hahmovaikutelma muuttuu hetki hetkeltä. Henkisessä valokuvassa on lähes aina yllätyslöydös, mistä ei ole ollut maallista aistihavaintoa.

Seuraavan kuvan Copyright by ParaPictures Archive http://www.ergruber.com/.


Ektoplasmasta muodostuu ihmishahmo todistajien läsnäollessa


Tulikävelyä



Kuvateksti. Varsinkin salamavaloa käytettäessä voi tulla sivulöytönä valopalloja ns. orbeja erityisesti hämärässä ja kosteassa. Internetissä näitä on lukemattomia. Esimerkiksi kun Googleen laittaa hakusanoiksi "orb images", niin löytyy yli 49 milj. hakuvihjettä. Joskus valkoinen valopallo yhdistetään enkeliin. Valopallo on erityisen mielenkiintoinen tehdessään vaikutelman muodosta.


Vortex



Englannissa vaikuttanut International Survivalist Society on pyrkinyt myös tutkimaan henkimaailman olemusta tieteellisesti. Toiminnassaan yhdistys viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, erityisesti mainiten Nobel palkitun Charles Richetin ja prof. Schrenck-Notzingin tutkimukset. Professori Schrenck-Notzingin kirjassa "Phenomena of Materialisation" on yksistään 225 ektoplasmakuvaa. Jo yksi ainoa ektoplasmavalokuva osoittaa materialismin harhaopiksi. Kirja on luettavissa internetissä: https://publicdomainreview.org/collections/phenomena-of-materialisation-1923/

E. Mattiesenin kirjoissa "Das persönliche Uberleben des Todes" I-III (vuonna 1936) on kerätty meediotapahtumista inhimillisesti katsoen lähes rajaton luettelo. Tutkimuksia on ollut runsaasti myös yliopistotutkijoiden toimesta. Tässä tuhat sivuisessa kirjassa on aivan korvaamaton lähdeluettelo. II-osassa on lukuisia henkisiä valokuvia. Jokainen joka lukee tämän kirjan niin tulee jo näin vakuuttuneeksi ektoplasmasta ja henkisestä rinnakkaistodellisuudesta.

Tom Pattersonin kirjasta "100 Years of Spirit Photography" v.1965, on nyt otettu uusintapainos. Kirjassa on 36 erityyppistä henkistä valokuvaa ja näiden taustatietoa.

Kriittisessä kirjallisuudessa tuodaan usein esille, että taikurit pystyvät aikaansaamaan myös "ilmiöitä". Mutta kukaan taikuri ei pystyisi tekemään mitään ollessaan alastomana, tutkimushuoneessa ilman välineitään tutkijoiden ympäröimänä.

Seuraavassa esimerkkejä psyykkisistä valokuvista Internetissä:

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1160920/Ghostly-apparitions--just-trick-light-Scientists-attempt-solve-mysteries-paranormal.html
http://www.visionsofjesuschrist.com/
http://www.photographymuseum.com/doylefalg.html
http://www.share-international.org/background/miracles/MI_crosses.htm
http://www.share-international.org/magazine/pictures.htm

Seuraavat kaksi kuvaa Copyright The American Museum of Photography; kuvaa klikkaamalla tarkempia tietoja kuvasta.
http://www.photographymuseum.com

 

Seuraavien kuvien lähteenä: Mary Evans Picture Library


Helen Duncan

Einer Nielsen

Kluski

Kluski

Esimerkki liitteenä artikkelista
Artikkelista:Experimentalberichte Die mediumschaft des Franek Kluski (Warschau) von F.W. Pawlowski Professor der Anatomie an der Universität Michigan Zeitschrift für parapsychologie s. 5 "“ 22 v. 1926 (saatavana Berliinin kirjastosta, ilmestyi vuosina 1926-1934).

Artikkeli on luettavissa lähes kokonaan suomenkielisenä Johannes Greberin teoksessa "Yhteydessä henkimaailman kanssa II", sivut 249"“263"



Kuvateksti. Kun puhutaan Luojayhteyteen pyrkivästä henkisestä tiestä, niin tämä on aivan samansuuntainen pyrkimyksessä hyväntahtoiseen, inhimilliseen ihmisyyteen, missä ei tehdä mitään sopimatonta, arvostetaan korkeita moraalisia periaatteita, totuutta, rehellisyyttä, mielen hallintaa ollen tarkkaavainen omista ajatuksista, pyrkien toisten ja elämän auttamiseen. Tsakrat ovat jumalallisia aktivoituen automaattisesti johtaen oman henkisen olemassaolon tiedostamiseen ja oman Luojayhteyden kokemiseen.

lämä on Luojan ilmennystä ja läsnäoloa, mutta tietyissä tilanteissa Tämä on helpompi kokea, kuten rakkaudellisessa tapahtumassa, Luojaan keskittyessä, virittäytyessä luonnon kauneuteen, sulautuessa kohottavaan musiikkiin, keskittyessä kohottavaan taideteokseen, rukouksessa ja meditaatiossa. Mielen ajatuksien ja rakkaudellisten tunteiden pitäisi olla samansuuntaisia.

Ulkoiset tapahtumat antavat mahdollisuuden sisäiseen kokemiseen, mutta on keskeistä huomata, että ihminen tiedostaa vain sen, mihinkä mielen huomio suuntautuu. Elämän voi elää vain ulkokohtaisesti tai kääntää mielen huomio myös sisäiseen kokemiseen. Uskonnollinen rituaali voi olla vain liikkeitä ja rukous pelkkiä sanoja ilman mielen keskittämistä tapahtumaan. Rakkauteen, iloon ja kauneuteen virittäytyminen kutsuu myös Luojan huomion sekä näin kohottavan jälkivaikutuksen. Yksikään Luojaan kohdistunut rakkaudellinen huomio ei mene hukkaan.

Luojayhteyteen pyrkiessä mielen huomio pitäisi kääntää sisäänpäin, jotta ihminen tulisi tietoiseksi jumalallisesta olemuksesta sisällämme, sisäisestä Itsestä. Silmät voi sulkea ja keskittyä rakkaudelliseen mielikuvaan Luojasta tai Tämän personoituneesta muodosta kuten Jeesuksesta.

Kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" Carl G. Jung käsittelee tiedemiehenä Luojan (Itse) ilmenemistä ihmisessä rakkaudellisena, tietoisena ohjauskeskuksena. Jungin mukaan ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, mieltä, toinen on Luoja. Tämä voidaan Jungin mukaan koska tahansa todistaa. Jung perusti asian 80000 unen aineistoon. Jokainen saa myös symbolisia univiestejä, joilla viestitetään, missä ihmisyydessä mennään ja mitä henkisessä kehityksessä pitäisi ottaa huomioon. Jung painotti, että pitäisi elää kahdessa todellisuudessa samanaikaisesti ollen tarkkaavainen, mitä vihjeitä ja huomioita saa Luojaltaan.

Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus, on se pienen pieni tai suuri ja merkitsevä. Tällä tavalla ihmistä on helppo harhauttaa kiinnittämällä huomiota johonkin pieneen, sinänsä oikeaan yksityiskohtaan. Esimerkiksi USA:n presidentti nuorempi Bush perusteli hyökkäyssotaa Irakiin vapauden ja demokratian tuomisena. Yleisesti sodan perusteena pidettiin kuitenkin öljylähteiden hallintaa.

Luterilaisuudessa korostetaan puhdasoppisuutta. Kirkon toiminnan ydin on saattaa ihmiset Luojayhteyteen, mutta jos tämä onnistuu eli ihminen kokeekin Luojayhteyden, niin tapahtuma muuttuu samalla kirkonoppien vastaiseksi. Luterilainen kirkko aina Lutherista alkaen on suhtautunut kielteisesti henkisiin kokemuksiin ja jopa Luojan, Kristuksen kokeminen on julistettu kirkon vanhurskauttamisopin vastaiseksi tapahtumaksi. Tästä voisi tehdä päätelmän, että kirkko on Lutherin kirkko, mutta ei Jeesuksen.

Samantapaisesti yliopistotiede korostaa olevansa totuuden tukipylväs, mutta uskoo periaatteessa vain loputtomasti toistettavissa oleviin asioihin. Elämä on kuitenkin täynnä yksittäisiä todellisia tapahtumia. Jos tapahtuma voidaan tarkasti todentaa, niin yksikin tapahtuma, myös rajatietoon liittyvissä asioissa tekee sen todelliseksi. Vetoamalla vain totuuteen, mikä pitää voida kaikkialla maailmassa ja loputtomasti todentaa, niin tällöin samalla torjutaan ja kielletään lukuisat elämän ilmenemistavat sekä valitaan "totuudeksi" putkinäkötodellisuus.

Kun ihminen katsoo kaukana olevaa, niin tästä tulee ajatus, mielikuva, mikä vasta havaitaan. Kokemusperäisesti hahmotetaan paikan etäisyys, vaikka havainnoidaan vain ajatusta. Selvänäkötapahtumassa voidaan nähdä henkisenä näkynä yksittäinen tapahtuma tai suoranainen tapahtumakulku mielen "valkokankaalla". Eräänä esimerkkinä Immanuel Kant on kuvannut kirjeessään Charlotte von Knobanchelle yksityiskohtaisesti Emanuel Swedenborgin näkyä Tukholman tulipalosta, minkä näyn yksityiskohdatkin voitiin myöhemmin vahvistaa. Henkisissä kirjoissa on lukuisia kuvauksia tarkistetuista selvänäköhavainnoista. Pelkkinä aivotapahtumina nämä eivät ole mahdollisia. Henkisissä kokemuksissa, kuten selvänäkötapahtumissa Luoja haluaa näyttää ihmiselle jotakin keskeistä.

Kukaan ihminen ei tiedä, mikä on mieli. Tätä voidaan kuitenkin epäsuorasti havainnoida. Mieli pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa sekä maallisiin että henkisiin tapahtumiin. Mielellä ja ajatuksilla ei ole omaa harkintakykyä tai suhteellisuuden tajua. Esimerkiksi hypnoosissa voidaan antaa mielikuva olemisesta jyviä nokkiva lintu. Asiaa ei haittaa, vaikka ympärillä on suuri määrä ihmisiä. Tässä tulee esiin myös ajatuksen valtava voima. Minätajunnan tulisi ohjata mieltään ja mitä ajatuksia mieleensä hyväksyy, ettei käy päinvastoin.

Toistuva saman asian ajattelu ohjaa olennaisesti mieltä, energisoi tapahtuman tehden ihmisen asiasta motivoituneeksi sekä päämäärätietoiseksi. Jokaisella elämä etenee omien ajatuksien mukaisena. Näin voi tehdä itselleen myös asian kuin asian keskeiseksi ja tärkeäksi. Keskeisintä olisi kuitenkin oman Luojayhteyden huomioiminen. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee ja vastaavasti oma ymmärrys ja tiedostaminen lisääntyvät

Minätajunta tarvitsee aineellisen kehon maalliseen elämään. Kymmenet ehkä sadat miljoonat ovat kokeneet kehosta irtautumiskokemuksen ja samalla havainneet, ettei minätajunnan olemassaolo ole riippuvainen aineellisesta kehosta. Tähän kokemukseen liittyy lisäksi havainto, että minätajunta ajattelee eikä aineellinen keho. Sekä maallisten että henkisten tapahtumien pitää kuitenkin rekisteröityä aivoihin, jotta ne olisivat maallisessa elämässä käytössä. Molemmissa tapauksissa havainnot tapahtuvat mielen avulla. Carl G. Jung toi esiin näkemyksen, että ihmisen mieli on osa Luojan Mieltä. Ihminen on kuin napanuoralla yhdistynyt Luojaansa. Joogakirjoissa on kuvattu yksityiskohtaisesti näitä elämää ylläpitäviä energiakanavia. Kaikki tapahtuu Luojan Mielessä, Jungin kollektiivisessa piilotajunnassa. Tietoista yhteyttä Luojan Mieleen sanotaan taivas-, Kristuskokemukseksi.

Psykologiasta

Psykologiassa on lukuisia testejä, joilla voidaan tutkia ihmisen käyttäytymistä, persoonallisuutta ja luonnetta. Jokaisella on oma mielensä. Jokaisen todellisuus on omat ajatukset, havainnot ja kokemukset. Muusta todellisuudesta ihminen ei ole tietoinen. Omat ajatukset vaikuttavat aivan keskeisesti, mihinkä ihminen kiinnittää huomiota, mitä ajattelee, sanoo tai tekee. Ajatus, mielikuva pyrkii toteuttamaan itseään. Ajatus ajateltuna voimistuu. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen. Kaikella inhimillisellä on vastaparinsa, esimerkiksi ruma - kaunis, pelko - rakkaus jne. Ihmisen pitäisi saada värähtelytasonsa nousemaan. Kiinnittämällä huomiota liiallisesti kielteisiin asioihin saadaan oma värähtely, tietoisuustaso laskemaan. Ajatukset ja kokemukset muuttavat jatkuvasti persoonallisuutta, tietynlaisissa kokemuksissa ihminen voi muuttua lyhyessäkin ajassa hyvään tai huonoon suuntaan. Huomaa sanonta: ajatus, teko, tapa, luonne.

Astrologiassa painotetaan syntymän (ajan ja paikan) heijastumista kosmisesta peilistä erilaisina mahdollisuuksina, huomaa sanonta "syntyä onnellisten tähtien alla". Ihminen voi kokea olevansa erilaisten sattumien, olosuhteiden ja mielipiteiden vankina kuin ajopuu tai pyrkiä olemaan tietoinen omista ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan pyrkien tasapainoon oman sisäisen itsen, oman sisäisen johdatuksen kanssa.



Avataara Amma tuo kirjoissaan esiin kolme keskeistä näkökulmaa. Jos astrologilla on liian vähän arvostelukykyä ja intuitiota, niin voi jopa vaarantaa toisen elämän. Olemalla perillä astrologiasta niin tämä ei kuitenkaan pysty ohjaamaan elämää turvaan vaaroilta. On keskeistä oppia ymmärtämään elämää syvällisemmin ja näin suhtautumaan erilaisiin tilanteisiin.

Kirjassaan "Uniopas Vapauta alitajunnan voimat" David Fontana tuo esiin näkökulman alitajunnan eri tasoista:

1) esitietoisuus on se aines, johon voimme päästä käsiksi valvetilassa
2) persoonallinen piilotajunta on piilotajunta, missä on muistikuvat, jotka ovat tietoisuuden tavoittamattomissa, mutta jotka vaikuttavat syvällisesti uniimme ja muuhun sielunelämäämme. Tämä kaikki alkaa jo lapsuudesta ennen puhekehitystä. Lapsi ottaa vastaan viestejä jo raskauden aikana.
3) kollektiivinen piilotajunta: tämä sisältää symbolit, arkkityypit (Carl Jungin mukaan ihmiskunnan suuri kokemusvarasto).

Uni voi sisältää aineksia useammalta kuin yhdeltä tasolta. Kielletään se materialistinen käsitys, että alitajunta on pelkästään ajatuksien ja havaintojen romuvarasto, mitä käsitystä myös Carl Jung painottaa.

David Fontanan mukaan piilotajuntaa kannattaa lähestyä selkeillä yksinkertaisilla ohjeilla ja toistolla, erityisesti painottaen visualisoimista, näkökulmalla sen olevan henkisen elämäsi lähde ja tietoisuus.

Neale Walsch korostaa paitsi tiedostamatonta ja tietoista tasoa, myös supertietoista, sielun tasoa ja supratietoista Luojan tasoa.


Mielen ja myös unen valkokangas

1. lapsuuden muistot, tiedostetut esteet
2. Jumala, taivas, henkisyys, utopiat, arvot
3. esteistä vapaa ja aatteiden toteuttamisen kulma
4. tulevaisuus, hyvä, sallittu, oikeudenmukaisuus
5. realiteettitaju, työ, fyysinen toteutuminen
6. ruumis, kadotus, juuret, aine- ja viettimaailma
7. tiedostamattomat esteet, sosiaalistaloudelliset kompleksit
8. menneisyys, äiti, kielletty, itsekkyys, väärä
keskellä: nykyhetki, sydän, minä, sielu, tunteet

Uni pyrkii kertomaan unennäkijälle aina jonkin viestin. Unen ymmärtämisessä tunnelma on tärkeä. Mitä suurempi tarve unennäkijällä on saada tietoa, sitä varmemmin tulee vastauksia. Tapahtumien suunnat, unen "valkokankaalla", ovat tärkeä informaatiolähde. Jokaisella alueella on oma tarkasti rajattu luonteensa, myös liikesuunnat ovat tärkeitä. (Kuvalainaus Hely Alhaisen artikkelista Ultra-lehdestä, 9/2000.) Mainoksessa ihminen samaistuu "valkokankaan" keskikohtaan.

Unia, joiden aikana olemme täysin tietoisia, kutsutaan selväuniksi. Ruumista poistumisilmiössä ollaan täysin selvillä ympäröivästä todellisuudesta. Selväunen ja ruumista poistumisilmiön välinen raja on kuitenkin usein epäselvä.

Siirryttäessä valveesta uneen ja päinvastoin unesta valveeseen tällöin on ominaista lyhytaikaiset mielikuvat, jotka ovat samankaltaisia kuin meditaatiossa.

Tietoisuus luonnostaan vastustaa kaikkea alitajuista maallisen järjen vastaisena. Osa piilotajunnasta koostuu lukuisista tilapäisesti hämärtyneistä ajatuksista, vaikutelmista ja kuvista, jotka huolimatta siitä, että ne näyttävät kadonneet vaikuttavat kuitenkin jatkuvasti meidän tietoiseen mieleen.

Sisäinen ohjaus, psykologiassa alitajunta pyrkii unikuviin liittyvien viestien, symbolien, värien ja tunteiden avulla eheyttämään ja johdattamaan ihmistä syvällisempään elämän tiedostamiseen. Esimerkiksi ihminen voi nähdä unen, että katsoo peiliin. Silloin voi nähdä aivan muuta kuin mitä odottaa. Tällöin nähdään persoonallisuus sielun silmin, esimerkiksi nainen voi nähdä itsensä partaisena merkkinä liiallisesta maskuliinisuudesta jne.

Rudolf Steiner korosti jo sata vuotta sitten, että ajatukseen liittyy tunne ja päinvastoin tunteeseen ajatusmielikuva.

Kielteiset tunne-energiat, epäoikeudenmukaisuudet vaikuttavat ihmisessä haitallisesti, vaikka ihminen ei olisi niistä tietoinen. Unet voivat olla heijastumia torjutuista peloista, kielteisistä tunnekokemuksista. Jopa aivan varhaislapsuuden kielteiset kokemukset voivat heijastua toistuvina unina, joissa korostuu rakkauden puute (julmuus). Useimmiten toistuvat unet liittyvät erilaisina kehotuksina lähteä henkiselle tielle. Löytää sopusointu oman sisäisen itsen kanssa.

Unet voivat sisältää myös toiveita, vanhoja muistoja, mutta myös telepaattisia viestejä, esim. Franz Schubert on vahvistanut kirjallisesti kuulleensa sävelmänsä unissa, mitkä aamulla kirjoitti muistiin. Raamatussa Joosefin unentulkinnat sisälsivät paitsi varoituksen niin myös ennalta tietämistä. Mahdollisesti kaikki ihmiset saavat unissa viestejä tulevista tapahtumista, esimerkiksi linnut viestittävät yleensä jotakin ikävää, huomaa sanonta "pahanilmanlintu". Kana viestittää unessa kielteistä naiskuvaa, olla hyväksikäytetty. Kotkaan liittyy saalistajana taitavuus ja armottomuus, anoppi on yhdistetty käsitteeseen vanha kotka. Yhden hanhen kohtaaminen voi viitata aviopuolison kuolemaan jne. Juna symboloi parisuhdetta, unessa voi nähdä esimerkiksi hitaasti kiskoja pitkin lähestyvän ihmiskasvoisen veturin.

Jos unessa jää yksin rautatieasemalle ja juna jatkaa matkaa, niin unisymboli kuvaa parisuhteen loppumista. Tapahtumaan voi kulua kuitenkin vielä vuosia. On ennakkovaroitus, ettei rakkaudellisessa suhteessa järkytys olisi liian suuri ja elämä menisi sekaisin. On periaatteessa samanlainen enneuni kuin yhden hanhen näkeminen. Puhutaan tunteiden kylmenemisestä. Jää ja lumi antavat selvän viestin ktusta tunnekylmyydestä, rakkauden ja huomion puutteesta, esimerkiksi voi nähdä unen jonkun olevan uppoutumassa tai uppoutuneena lumeen. Jos näkee unen, että juna kulkee paksussa lumessa, niin viittaa parisuhteessa tunteiden kylmenemiseen ja asialle olisi keskeistä tehdä jotakin. Yhdyntäuni liittyy uuden toiminnan aloittamiseen. Virkaa hakiessa voi nähdä halukkaan seksipartnerin (jolla voi olla tulevaa esimiestä muistuttavat kasvot) jne.

Jeesus jo 2000 vuotta sitten erityisesti varoitti panettelemasta ketään, vihollisia kehotti rakastamaan. Jos toiseen ihmiseen kohdistaa kielteisen asenteen, niin molemmat voivat alkaa reagoida siihen jo alitajuisesti ja huomata esimerkiksi työpaikalla tietynlaisen ilmapiirin, kotioloissa yksistään haitallinen. Jos ajattelee kielteisesti, ajatukset heijastuvat ihmisen käytökseen, äänenpainoihin, sanavalintoihin ja ilmeisiin, tämä vaikuttaa jo traumaattisesti molempiin osapuoliin. Se joka ajattelee kielteisesti kerää itseensä kielteistä ajatusenergiaa ja se johon ajatukset kohdistetaan kerää ajatukset enemmän tai vähemmän alitajuisesti olemukseensa. Jo Rudolf Steiner lähes 100 vuotta sitten painotti, että ihmisen muodostamat ajatukset jäävät kuin peilin heijastamana ihmisen ympärille.

Ihminen näkee unikuvia noin 1 ½ tunnin välein hyvin pinnallisessa univaiheessa, jos silloin herää, niin muistaa unikuvat. Meditaatiossa pyritään vastaavaan ns. alfatilaan. Unikuvien muistamiseen voi vaikuttaa nukahtamisajankohtaa muuttamalla ja lisäksi voi yrittää ohjelmoida itsensä muistamaan niitä. Arkkityyppinen uni tarkoittaa symbolista unta, joka on yhteinen koko ihmiskunnalle. Myös värit ovat arkkityyppisiä kertn jotakin täsmällistä, mitä likaisempi värivivahde, niin sitä kielteisempi. Myös tunne on unessa tärkeä informaatiolähde.

Esimerkkejä: raha haisee, mahdollisesti mitä enemmän tuhriintuu kakkaan sitä enemmän rahaa tulossa. Pieni määrää pissaa tarkoittaa kielteistä sekaantumista, olla pissassa kaulaansa myöten tarkoittaa vaikeuksia. Univihjeistä on tullut myös lauseet, tämä (asia) maistuu pahalle, tätä (asiaa) en nielaise. Helminauhan saaminen tietää antajan puolelta vaikeuksia. Kuolema ja viikatemies, kasvavan katkaisu. Kuusi symboloi miestä, koivu naista, oikea käsi viittaa miehenpuoleen ja vasen naisen, esim. unessa kävellä polkua ja nähdä miehen tai naisen puolella puun kaatuvan. Rapu eng. kielessä cancer viittaa syöpään. Musta kyy viittaa tietoon, unessa mustan kyyn purema antaa myönteisen viestin. Hevonen symboloi omia voimavaroja. Villi päälle käyvä sonni tarkoittaa hallitsematonta viettiä jne.

Unessa lepakko viestittää elinvoimia kuluttavasta tekijästä. Symboliikka tulee epäsuorasti, hyttyset imevät verta, elinvoimaa ja lepakko syö puolestaan näitä.

Unikuva voi olla hyvinkin pelottava ja se voidaan muistaa elävästi vuosikymmeniä. Jos on taistelualueella, mahdollisesti tulevalla ja näkee unen, missä kuusimetsää palaa, niin se kuvaa myös symbolisesti miesten kaatumista, mahdollisesti palavien kuusien määrää viittaa kaatuvien miesten määrään.

Lapsikin voi nähdä unisymboleja, symbolisia tapahtumia, joista ei ole voinut olla tietoinen. Tietyt uskonnolliset symbolit, värit, eläimet, kasvit, tunteet ovat olleet ikiammoisia unien viestinkertojia. Esimerkiksi univiestinä on selvä ero, jos unessa villi susi käy kimppuun tai vieressä on valkoinen kesy susi. Unisymbolit voivat olla myös aivan nykyaikaisia. Esimerkiksi juna kuvaa parisuhdetta kertn, mitä pitäisi ottaa huomioon. Tietty kohtalokkaisuus on, kun juna saapuu määräasemalle. Jokainen ymmärtää, että tunteet alkavat kylmetä, kun juna kulkee vaivalloisesti lumessa ja jäässä.

Auto kuvaa elämäntaipaleella etenemistä. Auto voi kuvata virka-asemaa ja auton kunto, kuinka pärjätään. Jos työpaikalla on hankalia riitoja, niin auton pinnassa voi näkyä ruostetäpliä. Jos pystyy riidat selvittämään, niin maalipinnan alla näkyy kirkas metalli. Tie kuvaa, mitä odotettavissa on. Tien voi tukkia hitaasti ajava iso kuorma-auto, jossa voi olla lastina leikkuupuimuri. Tie voi olla mutkainen, siinä voi olla isoja kiviä tai kaadettuja puita. Joku voi yrittää ottaa moottorista virranjakajaa. Tilanteen korjaannuttua tie voi muuttua suoraksi ja hyväkuntoiseksi sekä ilma aurinkoiseksi, auto paremmaksi jne.

Synestesiaan liittyy kyky nähdä ääniä, musiikkia väreinä, joskus päinvastoin. Synestesiasta tulee myös sanontoja kuten punaisesta vaatteesta, "kirkuvan punainen". Synesteetikolla on kyky havaita yhden aistin ärsyke joskus useamman aistin avulla eli värit ilmentävät kehon tuntemuksia, mutta myös sanoja, numeroita, kirjaimia, säveliä. Idols voittaja Diandra Flores kuvasi Seurassa tätä kykyään seuraavasti: "Sanat eivät ole tasaisen värisiä, vaan tavallaan kuin taideteoksia. Niissä eri sävyiset kirjaimet sekoittuvat toisiinsa kuin vesivärit." Lapsena Didi kuvasi sairauden oranssina olona. Vihreä kateudesta, pelosta harmaa, kiukusta punainen tulevat taas unikuvavihjeistä. Psykologi, unitutkija Pekka Suominen on kirjassaan "Unikuva, kielikuva, mielikuva" (Topword, 2003) suurehkojen seuranta-aineistojen pohjalla koonnut uniin liittyvää keskeistä perustietoa.

Talo kuvaa ihmistä, esimerkiksi Ultra-lehdessä 10/2000 oli Hely Alhaisen artikkeli asiasta. Havainnot perustuvat suuriin seuranta-aineistoihin. Seuraavassa on lainaus tästä kirjoituksesta:

"Unessa talon sisäinen kunto on suoraan verrannollinen näkijän terveydentilaan: ulkoseinät kertovat ihosta, sisäseinät henkisestä voinnista. Jos talon pohja pettää, näkijää kehotetaan vahvistamaan elämänsä perustaa. Ikkunoiden koko on suhteessa sosiaalisuuteen. Pieni-ikkunaisen talon omistaja laiminlyö kykyään, jos taas ikkunat ovat suuret, on näkijä ulospäin suuntautuva persoona. Portaat liittyvät sukupuolielämään ja niiden määrästä voi päätellä raskauksien määrän. Kantavat rakenteet viittaavat luustoon. Jos talon uuni on rikki, sydän ei ole kunnossa ja kylmä hella viestii henkisen lämmön puutteesta. Sydämen toiminnasta kertoo myös ovi. Keittiö on kytköksissä ruumiin yleiseen hyvinvointiin; onko keittiö siisti ja toimivan näköinen vai kenties ihan muuta? Jos kärsit migreenistä, unesi talon katon lappeesta tupruaa savua. Talon värille, joka on tärkeä yksityiskohta, löytyy viitteitä värien kategoriasta. Kellari ilmentää näkijän tapaa toteuttaa piilotajuisia motiivejaan. Se on pimeä ja sieltä noudetaan tavaroita. Odottamaton löytö on se, mikä on torjuttu tullakseen nyt esiin. Siisti kellari, jonne on varastoitu polttoainetta kuvastaa mielen järjestystä sekä elinvoimaa. Tulviva kellari kertoo alitajuisista yllykkeistä, joskus myös syvästä, kätketystä surusta. Tyhjät huoneet ovat yhtä kuin näkijän epävarmuus mahdollisuuksistaan. Kerrostalounia nähdään, kun ratkotaan työelämää koskevia asioita. Unen hissi vie eteenpäin uralla, mutta pysähtyessään se varoittaa työasioista".


Henkiolento? Riitta Wahlström



Kuvateksi. Katutaidetta Tukholma. Ihminen luo ajatuksillaan ja muiden odotuksilla egon ja erilaisia roolihahmoja. Minä voi samastua liiallisesti luomaansa roolihahmoon, jopa siten, että "kasvojen menettäminen", esimerkiksi julkisesti nolaamalla voi olla elämää pilaava katastrofi. Ihminen itse kuitenkin päättää, mitä jokin tapahtuma hänelle merkitsee. Ihminen voi myös etukäteen päättää kuinka käyttäytyy ja mitä sanoo jossakin tulevassa tilanteessa aivan kuin maallisessa näytelmässä.

Näkökulman vaihtaminen muuttaa koko elämän. Ihmiset arvostavat suuresti tiedettä, johdonmukaista ajattelua, älyä, mutta ne ovat vain minän työkaluja eli keskeistä onkin, mihin niitä käytetään. Ihmiselämä muotoutuu hyvin erilaiseksi, jos ottaa johtotähdeksi, että ihminen on eläinihminen taistelemassa elintilasta verrattuna Jeesuksen ihmismalliin, jossa ihminen on Jumalan lapsi, henkiolento, joka on tilapäisesti maallisessa kehossa.

Jeesus kehotti etsimään ensimmäiseksi Luojayhteyden eli Jeesus ei sanonut, että uskokaa taivasten valtakunnan olevan sisäisesti teissä vaan etsikää ja lupasi, että etsivä löytää, kolkuttavalle avataan. On keskeistä kääntää mielen huomio rukouksessa sisäänpäin Luojayhteyteen eli Luojan havaitseminen ja oivaltaminen on sisäinen kokeminen.

SILVA-menetelmä

Silva-menetelmä on maailmanlaajuisesti levinnyt käyttökelpoinen itsesuggestiomenetelmä. Pyritään tietoisesti ohjaamaan mieltä ja alitajuntaa. Silva keksi nerokkaan oivalluksen, että aivot ja keho sekä alitajunta ovat suorassa vuorovaikutuksessa keskenään. Erityisesti mielikuvat, mutta myös sanat ja ajatukset ovat ohjelmointeja, joita aivot tottelevat ja antavat keholle ja alitajunnalle vastaavia viestejä. Huomasi, että aivoilta puuttuu tietty kontrolli ja ne ottavat aina ajatukset ja mielikuvat mekaanisesti toimintaan. Sama toistuu myös unessa. Mielikuva unessa heijastuu aivoihin, mikä puolestaan lähettää viestin keholle, joka reagoi automaattisesti esim. painajaisuneen stressireaktiolla.

(Allekirjoittaneen huomautus, tässäkin tulee esiin, niin kuin kaikessa muussakin henkisessä sielunelämää käsittelevässä kirjallisuudessa, kuinka vahingollisia ovat pahat ajatukset ja jo vähättelevät sanatkin tietyllä tavalla suggestioita, joita sanotaan joskus leikin varjolla, esim. sinusta ei ole mihinkään, olet juoppo, kovapäinen, et opi koskaan, sinulle sattuu aina onnettomuuksia jne. Tiedetään, että stressi liittyy moneen sairauteen. Stressin ja immuunijärjestelmän välillä on yhteys. Saattaa olla arveluttavaa antaa itselleen vääriä suggestioita esim. kyllä varmastikin sairastun tai vastaavia sairauden kutsuja. Ajan mittaan tähän voi liittyä salakavalasti pelkokin. Tämän jälkeen terveysriski on tavalla tai toisella mukana.)

Silva-menetelmään kuuluu lisäksi silloin tällöin antaa itselle positiivia suggestioita sekä sairauksilta että negatiivisilta ajatuksilta suojaavia itsesuggestioita.

Kielteiset ajatukset ja tunteenilmaisut voivat muuttua mahdollisesti negatiivisiksi ohjelmoinneiksi, jotka puolestaan voivat johtaa onnettomuuksiin, epäonnistumisiin ja sairastumisiin. Päinvastainen ohjelmointi todennäköisesti lisää onnellisuutta, menestystä sekä vaikuttaa terveyteen edullisesti. Silva menetelmässä painotetaan erityisesti luovuuden, stressin ja unen sekä unettomuuden hallintaa. Itsesuggestiot pyritään antamaan ns. alfatilassa, mikä on lähinnä meditatiivinen tila. Tällöin sisäinen ohjelmointi on ilmeisesti moninkertainen teholtaan verrattuna normaaliin päivätietoisuuteen.

Meditatiiviseen (itsesuggestiotilaan) opetetaan numeroilla nopea pääsy. Numero 3 vastaa kehon rentoutumista, 2 vastaa mielen rentoutumista ja 1 perustilaa. Asia on sinänsä nerokas, kukaan ei stressattuna pysty toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Rentoutuneessa tilassa ihmisen kapasiteetti on aivan toisella tavalla käytössä, esimerkiksi onnettomuustilanteessa.


Luonnossa maisemavalokuvaan tulee odottamaton hahmovaikutelma. Kyseessä ei ole ihminen. Riitta Wahlström.

Carl G. Jungista

Kirjassaan Symbolit Piilotajunnan kieli Carl G.Jung tuo 80 000 henkilön aineiston pohjalla runsaasti uutta tietoa alitajunnasta, sisäisestä itsestä sekä symboleista.

Jung huomasi unien seuraavan tiettyä jäsennystä tai hahmoa, piilotajuinen mieli ilmaisee itsensä, omat ajatuksensa unessa symbolisesti. Juuri unien tuoman näytön perusteella on löydetty piilotajuinen psyyke, mikä tarkoittaa kahden persoonallisuuden läsnäoloa samassa yksilössä. Jungin mukaan se ei ole siis patologinen oire, vaan normaali tosiasia, joka voidaan havaita koska tahansa ja missä tahansa. Uni pyrkii kertomaan jotakin erityistä, jota piilotajunta yrittää ilmaista. Unisymboliin voi liittyä myös aivan erityinen lisäviesti, esimerkiksi miksi lukko avataan avaimella tai kepillä tai moukarilla. Unien tarkoitus on eheyttää ihmistä.

Jungin mukaan myös sanakarimyyttien tarkoitus on tarvittaessa vahvistaa minän osa-alueita. Vastaavasti naista ei ole tarkoitettu mieheksi, sadussa "kaunotar ja hirviö" kuvataan naisellisen luonnon, korkeamman minän rakkaudellinen esiin pääseminen peloista ja toisenlaisesta (hirviö)luonnosta. Tätä kuvaa hirviön muuttuminen loistavaksi sulhaseksi.

Jung nimitti tätä sisäistä keskusta itseksi vastakohtana ihmisen tietoiselle minälle. Tämä keskus on ihmisen suuri opas, ystävä ja neuvonantaja. Jokaisella on oma erityinen henkinen tie kuljettavanaan. Tämä sisäinen itse voi tulla esiin vähäisesti tai suhteellisen täydellisesti riippuen onko ihminen halukas kuuntelemaan sisäisen itsen viestejä. Koko ihmisen sisäinen psyykkinen todellisuus on suuntautunut kohti sisäistä itseä (huomaa VT:ssa Viis. 2:23). Tämä on muotoa vailla oleva, ilmeten ihmisen kautta, mutta liittyy jollakin tavalla koko maailmaan, sisäiseen ja ulkoiseen, olemukseltaan läsnä oleva. "Ihmiset ovat olleet intuitiivisesti tietoisia kautta aikojen tällaisen keskuksen olemassaolosta. Kreikkalaiset sanoivat sitä ihmisen sisäiseksi Daimoniksi. Roomalaiset palvoivat sitä kullekin yksilölle synnynnäisenä henkenä". Sama ajatus on Kristuslapsen syntymisessä ihmisessä. Katolinen kirkko myöntää, että Jumala voi lähettää unia somnia a Deo Missa.

Jung kiinnittää huomiota, että me olemme siinä määrin tietoisuutemme vankeja, että olemme unohtaneet sen ikivanhan tosiasian, että Jumala puhuu etupäässä unien ja näkyjen kautta.

"Kun ihminen yrittää suoda itsen elävälle todellisuudelle jatkuvasti päivittäin huomiota, se on kuin yrittäisi elää yhtä aikaa kahdella tasolla tai kahdessa eri maailmassa. Silloin ihminen kiinnittää kuten ennenkin mielensä ulkoisiin velvollisuuksiin, mutta seuraa samalla valppaana niitä vihjeitä ja merkkejä, joita itse sekä unissa että ulkoisissa tapahtumissa antaa symboloidakseen tarkoituksiaan".

Ihmisen pitäisi pyrkiä tietoiseen yhteyteen, sopusointuun tämän sisäiseen itsen kanssa. Mitä paremman yhteyden tähän saa, niin sitä todellisemmaksi tämä tulee. Ihmisen taustalla on viisas rakkaudellinen johdatus. Ihminen haluaa kuitenkin usein, vapaan tahdon avulla maallisten houkutuksien vuoksi, syrjäyttää tämän sisäisen viisauden. Sisäisestä itsestään ihminen löytää kuitenkin tasapainon, onnen ja oman elämäntarkoituksensa. Jokaisella ihmisellä on oma erityinen henkinen tie kuljettavana.

Jungin mukaan tämä tietoinen yhteys oman psyykkisen ytimen kanssa alkaa usein persoonallisuuden haavoittumisella. Tämä on kutsu, vaikka sitä ei sellaiseksi tiedosteta. Ihminen kokee, että oma halu tai tahto on estetty ja tavallisesti tämä este projisoidaankin johonkin ulkopuoliseen, olosuhteisiin tai ihmiseen. Joskus alkukriisi tulee täydellisestä ikävystymisestä. Ihmisen pitäisi kääntyä suoraan "pimeyttä" tai pelkoa kohti ja tällä tavalla selvittää, mitä sisäinen itse ihmiseltä haluaa, mikä on salainen tavoite. Tässä sisäisen itsen lähettämät unikuvasymbolit ovat keskeisiä, koska kysymys on uusista ratkaisuista, mihin vanhat ajatukset eivät sisällä vastausta tai ratkaisumallia. Joskus prosessi alkaa oivalluksista tarpeesta itsekasvatukseen. Jung korostaa, että monet sadut ja myytit kuvaavat tätä alkuprosessia, esimerkiksi sadut hirviöstä, jotka ryöstävät naiset, lapset, rikkaudet tai demonista, mikä estää laivaa menemästä eteenpäin.

Kuten tietoinen sisältö saattaa kadota piilotajuntaan, samoin sieltä voi nousta esiin uutta sisältöä, joka ei vielä koskaan ole ollut tietoista. Siitä seuraa oivallus, ettei piilotajunta ole pelkkä menneisyyden varasto vaan myös täynnä tulevien tilanteiden ja ajatusten ituja.

Henkisen tasapainon ja jopa fyysisen terveyden säilyttämiseksi piilotajunnan ja tietoisuuden on oltava sisäisesti yhteydessä toisiinsa ja siten liikuttava samansuuntaisia linjoja pitkin. Piilotajunta muodostaa vähintään puolet ihmisen olemuksesta. Yksilöllinen piilotajunta kommunikoi vain unennäkijän kanssa käyttäen symboleja, joilla on merkitystä vain hänelle ei muille. Eli sama symboli toiselle voi merkitä aivan toista kuin toiselle.

Jung kiinnitti huomiota, ettäihminen ei koskaan havaitse mitään täydellisesti eikä ymmärrä mitään täydellisesti. Jokaisella meidän tietoisen mielen käsitteellä on omat psyykkiset assosiaatiot. Myös luvut ovat samalla mytologisia aineksia (pythagoraisille olivat pyhiä). Jung teki lisäksi oivalluksen, että aine ja henki on sama asia, toinen ulkopuolelta ja toinen sisäpuolelta katsottuna. Uskonnossa tämä on tiedostettu aikaisemmin. "Nag Hammadin kätketty viisaus" kirjassa Tuomaan evankeliumissa" on myös tämä opetus (77): Jeesus sanoi: "Minä olen valo, joka hallitsee kaikkea. Minä olen kaikki. Minusta kaikki on lähtenyt, ja minun luokseni kaikki on palannut. Halkaiskaa halko, ja minä olen siellä. Kohottakaa kivi, ja sieltäkin minut löydätte."

(Huomaa tässä yhteydessä samaa tarkoittavat sanat, Minä olen, Kristus, Luoja, Sana. Esimerkiksi kun puhutaan gurusta, niin guru ei ole sama asia kuin se henkiolento tai se henkinen voima, mikä gurun kautta ilmenee.)

Jungin mukaan "Jossakin oman olemuksensa ytimessä ihminen tavallisesti tietää minne hänen pitäisi mennä ja mitä tehdä, mutta joskus klovni, jota me sanomme minäksi, käyttäytyy niin häiritsevällä tavalla, että sisäinen ääni ei saa itseään kuuluviin".

"Meidän tietoisuutemme vaikuttaa ennakkoluulot, erehdykset, fantasiat, lapsenomaiset toiveet ja nämä johtavat keinotekoiseen elämään, joka on kaukana terveistä vaistoista, luonnosta ja totuudesta. Unien yleisenä tehtävänä on palauttaa meidän psykologinen tasapainomme hienovaraisella tavalla".

Joskus kaukaisena aikana alkuperäinen mieli oli ihmisen koko persoonallisuus. Kun ihminen kehitti tietoisuutta hänen tietoinen mielensä menetti yhteytensä osaan alkuperäisestä mielestä. Tätä tietoinen mieli ei ole koskaan tuntenut. Juuri tähän alkuperäiseen mieleen liittyvät symbolit. Tämä selittää vastarinnan, jopa pelon lähestyä alkuperäistä mieltä.

Jotkut unien symboleista voivat olla peräsin kollektiivisesta piilotajunnasta "” siitä psyykenosasta, joka säilyttää ja välittää ihmiskunnan yhteistä psykologista perintöä. Arkkityyppiset unisymbolit ovat yhteisiä kaikille ihmisiä. Myös värit ovat arkkityyppisiä kertn jotakin tärkeätä asiaa tai vivahdetta. Jungin mukaan ihminen voi pitää uniaan spontaaneina ja irrallisina kiinnittämättä niihin mitään huomiota. Ne kuitenkin vaikuttavat kaikenaikaa psyykeen. Pitemmän aikavälin unikuvasarjassa voi tutkija löytää selvän idean, minkä tulkinta voisi aiheuttaa unien näkijälle myönteisen muutoksen koko elämään. Jotkut unikuvasymbolit liittyvät siirtymiseen lapsuudesta nuoruuteen, toiset liittyvät inhimilliseen kypsymiseen ja jotkut vanhuuden kokemiseen ja kuolemaan. Ihmisellä voi olla myös ikivanhoja symboliunia kollektiivisesta piilotajunnasta, joista ei ole voinut olla mitenkään tietoinen. Psyyke on enemmän kuin tietoisuus, enemmän kuin yksilö on voinut oppia maallisen elämän aikana. Uniin voi liittyä ennalta tietäminen ja tulevaisuuden selvänäkeminen.

Piilotajunnan "kritiikkissä" Jung käyttää termiä "varjon tunnistaminen", koska se usein ilmenee unessa personoituneessa muodossa. Varjo ilmentää minän tuntemattomia tai vähäntunnettuja ominaisuuksia, jotka voisivat olla yhtä hyvin tietoisia. Toiset unessa arvostelevat "varjon" vioista. Alkaa itsekasvatuksen aika. Varjo ei koostu pelkästään tekemättä jättämisistä, siihen myös liittyy negatiivisten asioiden kohtaaminen. Varjo on paljon alttiimpi kollektiivisille tartunnoille kuin tietoinen persoonallisuus. Varjo ilmenee samana sukupuolena.

Varjossa on tyypillisesti ne inhimilliset "synnit" ja ominaisuudet, jotka kielletään itsessä, mutta nähdään toisessa. Toisessa ärsyttää erityisesti oman varjon piirteet. Varjolle on tyypillistä myös tahattomat, spontaanit ongelmatilanteiden luomiset, esimerkiksi lausumalla ilkeä huomautus, tehdä harmeja tuottava teko jne. Varjo voi olla myös vaistomainen vietti, mikä pitäisi hallita, toisaalta se on tässä mielessä myös voimavara. Ihmisen pitäisi päästä sovintoon, hyväntahtoiseen tasapainoon omien tuhoavien voimiensa kanssa (huomaa sanonta aseet taotaan auroiksi, kielteiset, tuhoavat energiat muutetaan rakkauden teoiksi). Minä ja varjo ovat erilliset, samantapaisesti kuten ajatus ja tunne ovat toisiinsa. Varjolla on hyviäkin, suojelevia, vaistomaisia piirteitä, esimerkiksi ettei heittäydy tulipaloon pelastustehtävässä varmaan kuolemaan. Ihminen ei yleensä tiedosta tätä "pimeää" varjopuoltaan, mutta se voisi olla myös tiedostettu.

Alitajunnastaan mies löytää myös naisen ja nainen miehen ilmentämään toisen sukupuolen psykologisia tendenssejä luonnollisen tasapainon saamiseksi.

Piilotajunnan viestit ovat äärettömän tärkeitä unennäkijälle. Antaa neuvoja ja opastusta mitä ei mistään muualta voi saada. Tämä kehitysprosessi on kaikille yksilöllinen, jokaisella on oma polkunsa.




The Cross of Light of Maitreya in Slovenia

Jumalan tahto

Jeesus kertoi Jumalan tahdon kehottaen pyrkimään ensimmäiseksi tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Ihmisen tulisi rakastaa pyyteettömästi Luojaa, omaa olemustaan Luojan ilmentymänä sekä toisia. Tämä eheyttää ihmisen. Jos ihminen ei rakasta itseään, niin ei voi rakastaa muitakaan.

Vuorisaarnassa Jeesus painotti omia pyrkimyksiä, mielen hallintaa sekä kuvasi hyväntahtoisen, inhimilliseen ihmisyyteen kuuluvan elämäntavan. Tämä johtaa ihmisen eheytymiseen eli tietoiseen Luojayhteyteen. Jeesus esitti laupiaan samarialaisen esimerkkinä pyyteettämästä rakkaudesta tai myötätunnosta.

Avataara Amman mukaan Luoja on tajunta, tietoisuus, loputon rakkauden ja energian lähde. Kaikki tapahtuu Luojan Mielessä. Neale Walschin mukaan Jumala on muotoa vailla oleva, mutta halutessaan ottaa haluamansa muodon. Jumala ilmenee kolminaisuutena, esimerkiksi Logosta tahtona kuvataan isänä, Logosta rakastavana tunteena kuvataan poikana, Logosta toimivana ajatuksena pyhänä henkenä. Vielä varhaiskristillisenä aikana vaikutti Egyptissä ja gnostitilaisuudessa kolminaisuus isä-äiti-poika. Tässä luova, viisas äitijumaluus vastaa pyhää henkeä toteuttamalla Luojan henkisiä lakeja. Kolminaisuusoppi on ikivanha uskonnollinen oppi, ollen olemassa eri puolilla maapalloa erilaisissa muodoissa jo kauan ennen kristinuskoa.

Uskonnolliselta näkökulmalta katsottuna alkuräjähdyksessä Jumalan energiasta, olemuksesta muodostui aineellinen maailmankaikkeus ja elämänilmiöt. Kaikki tapahtuu Jumalan tietoisen energiakentän, värähtelyn, valon sisällä. (Maallisen mielen on vaikeata ymmärtää, kuinka mahdollisesti sokeripalaa pienemmästä alkupisteestä on muodostunut miljardit tähtisumut, joissa kussakin on miljardeja aurinkokuntia.) Carl G. Jungin mukaan aine ja henki ovat sama asia, toinen ulko- ja toinen sisäpuolelta katsottuna. Jung toi myös kollektiivisen piilotajunnan käsitteen. Tässä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Jumalan tahto ilmenee aineellisina ja henkisinä lainalaisuuksina.

Deepak Chopra tuo esiin näkemyksen ("Salaisuuksien kirja", Basam Books, 2009), että maailma heijastaa näkökulmasi sinulle takaisin. Tässä mielessä on tärkeätä arvostaa elämän hienosyisempää puolta karkeampien tasojen asemasta. Chopran mukaan kaikki mitä kn heijastaa itseäni, tälläkin tavalla ihminen on oman todellisuutensa luoja. Jokaisen kokemuksen takana on kokija. Tämä tietää, mitä tapahtuu. Tämä kokija on aina paikalla, riippumatta millainen kokemus on. Chopran mukaan elämäni tulee eteen sellaisena kuin on parasta ja kehittävää eli kaikki tapahtumat ovat peräisin omassa itsessäsi olevasta luovasta keskuksesta. Pitäisi laajentaa minätunnetta pienestä egosta kosmiseen egoon. Syvemmässä todellisuudessa ihminen tietää, kuka on ja mikä on oma elämäntarkoitus. Karmaan liittyy, että ihmisen eteen tulee kaikenlaisia tilanteita. Persoonallisuus on karman laatima malli, eli ongelmat seuraavat samastumisesta ego-malliin.

Pekka Ervast kirjassaan "Kalevalan avain" (Kristosofinen kirjallisuusseura, 1992) kuvaa sivulla 65 tapahtumaa, missä sisäisessä maailmassa entisaikojen tietäjä, joogi ja henkinen mestari kohtaa saman olennon, joka Isänä ja Luojana sulkee syliinsä koko meidän aurinkokuntamme. Tämä mahtava persoonallisuus ei ole kuitenkaan Ervastin mukaan koko avaruuden ja olemassaolon alku ja juuri.

Jeesus korosti olevansa suorassa yhteydessä Taivaallisen Isän kanssa ja välittävänsä tätä informaatiota. Esimerkiksi Vuorisaarnassa Jeesus kuvaa yksityiskohtaisesti henkistä tietä ja kehottaa lähtemään tälle tielle. Tässä korostuu määrätietoinen pyrkimys kokemukselliseen yhteyteen Taivasten Valtakunnan kanssa. Tässä tapahtumaketjussa Kristuksen henkimaailma on ihmisen apuna, johtotähtenä etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

(Joh 3:16) Jumala rakastaa koko maailmaa ja haluaa pelastaa kaikki. Jeesus puhui Hyvästä Paimenesta, joka pelastaa viimeisenkin eksyneen lampaan. Tässä on kuitenkin keskeistä ihmisen oma toive. Toisinaan persoonallinen minä kaikin mahdollisin keinoin, järkeilemällä, vähättelemällä, vetoamalla toisten mielipiteisiin, torjumalla ja kieltämällä yrittää estää todellisen itsensä, korkeamman minänsä auttavan käden. Vapaan tahdon mukaisesti ihminen voi kieltää, "noitua" itseltään henkisen todellisuuden, oman henkisen olemuksensa.

Raamatussa Mooseksen yhteydessä ensimmäisen kerran mainitaan "Minä Olen" "“käsite jumaluuden ilmentymänä. Jeesus korosti, että "Minä Olen" aina ihmisen kanssa ja "Minä Olen" tie, totuus ja elämä. Sama asia tulee esiin lauseessa Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä.

Kysymyksessä on ihmisen taustalla oleva Luojan läsnäolo, joka pitäisi tiedostaa. Kysymyksessä ei ole pelkästään älyllinen tieto tai usko vaan kokemus, mikä pitäisi saada. Jokaisella on oma henkinen johdatus, oma erityinen henkinen tie kuljettavana. Toisen kokemus ei ole oma kokemus. Puhutaan taivaskokemuksesta, mystisestä Kristuskokemuksesta.

Henkissielullisesti tajunta ja ajatelumahdollisuus perustuvat Luojan läsnäoloon, Tämän energiavirtaukseen, huomion kiinnittämiseen ihmiseen. Ihmisellä on apuna sisäinen ääni, rakkauden ja totuuden lähde. Sisimmissään tiedetään onko asia totta vai ei. Neale Walschin kanavoinnin mukaan on mahdollista kokea aina tahtssaan Luoja. Jumala elää myös ihmisessä, Luojan voi kokea sisällään tai ympärillään. Tietoista yhteyttä sanotaan taivaskokemukseksi. Avataara Amma kuvaa tapahtuu siten, että jos ihminen ajattelee Jumalaa, jolla on muoto, niin ihminen kohtaa ensimmäiseksi Jumaluuden muotona. Jos keskittyy Jumaluuteen, jolla ei ole muotoa, niin taivaskokemus on kuin sulautuminen tietoisena rakkauden, autuuden mereen, Luojan energiakenttään.

Carl G. Jung korosti, että ihmisessä on kaksi eri persoonallisuutta, mikä voidaan koska tahansa todistaa. Tämä suurempi Mieli jää vain piileväksi mahdollisuudeksi, mikäli siihen ei kiinnitä huomiota. Jung painotti, että ihmisen pitäisi saada yhteys tähän sisäiseen, tietoiseen, rakkaudelliseen ohjauskeskukseen kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiota. Ihmisen tulisi siis elää kahdessa tasossa tai maailmassa samanaikaisesti ja seurata niitä vihjeitä ja merkkejä, joita saa ulkoisissa tapahtumissa sekä symboleissa unissa.

Mestari Eckhart (1260-1328) kuvaa kirjassaan "Sielun syvyys" hengellistä kristillisyyttä ja tähän liittyvää henkistä tietä, henkisiä kokemuksia, sielun rakennetta, Luojakokemusta. Eckhart painottaa, että meidän on tartuttava Jumalaan kaikissa asioissa ja totuttauduttava Jumalan läsnäoloon mielessämme, pyrkimyksissämme ja rakkaudessamme. Mitä enemmän minussa on minua, niin sitä vähemmän minussa on todellista omaani eli mitä vähemmän meissä on itseämme, niin sitä todellisemmaksi me tulemme Jumalassa. Oikeassa rukouksessa Eckhartin mukaan lausutaan toive: "Herra anna minulle vain se mitä sinä tahdot." Oikeassa rukouksessa sananmukaisesti käymme ulos omastamme ja astumme sisään Jumalaan.

Eckhart tuo kirjassaan esiin näkökulman, että mitä tahansa Jumala yllesi asettaa tai ei aseta, antaa tai ei anna, niin se kaikki on parasta sinulle, oli sitten kysymys vaikka sairaudesta, köyhyydestä, nälästä jne, eli Jumala johdattaa meitä kaikkia juuri jokaiselle parhaalla tavalla. Neale Walsch kanavoi saman asian siten, että mitä ihminen kohtaa on täydellistä, vaikka se ei olisikaan sellaista, mitä haluttaisiin.

Maailmalaajuisesti laajasti levinneissä ja suurta huomiota saaneissa kirjoissaan (I-III) "Keskusteluja Jumalan kanssa" Neale Walsch kuvaa yhteydenpitoa, kommunikointia Luojansa kanssa, samalla tuoden esiin asiaan liittyviä henkisiä lakeja ja ihmisen luomia esteitä. Näissäkin kirjoissa erityisesti painotetaan, että Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä riippumatta siitä, onko ihminen tietoinen asiasta.

Walschin mukaan Tämä suurempi tietoisuus voi eriytyä pienestä itsestäsi ja puhua sinulle. Ihminen käy aina keskustelua Jumalan kanssa ja kun kääntyy sisimpänsä puoleen ja etsii puhtain sydämin ja syvästi haluten korkeinta totuuttansa, saa sen. Walsch korostaa, että ihminen tiedostaa Luojan läsnäolon selvemmin, kun hymyilee, rakastaa, laulaa tai kirjoittaa sydämensä halusta. Ihmisen tulisi etsiä elämäänsä hyviä hetkiä, esimerkiksi palvelemalla elämää, virittäytymällä luonnon ihmeisiin, lukemalla kehittävää kirjaa, kuuntelemalla kaunista musiikkia, rukouksella, meditaatiolla jne.

Vapaaseen tahtoon liittyy mahdollisuus myös toimia Jumalan tahdon, Jumalan kehotuksien eli rakkauden lakien vastaisesti. Jeesus muistutti, että mitä ihminen kylvää, niin sitä niittää. Ei saisi tehdä toiselle mitään sopimatonta. Neale Walsch korostaa kirjoissaan ihmisyyteen liittyvää vapaata tahtoa ja tällä tavalla mahdollisuutta kohdata oma luomisensa. Esimerkiksi ihmisellä on vaarana, ettei tiedosta omia valintojaan ajatuksissa, sanoissa ja teoissa ennen kuin on saanut kokea niiden seuraukset. Pekka Ervast tuo saman asian esille valkoisten ja mustien enkeleiden muodossa. Kummatkin ovat Jumalan palvelijoita toteuttaessaan ihmisen toiveita. Ihminen kohdattuaan pimeyden enkeleiden "hedelmät" oppii valitsemaan rakkauden.

Ajatuksella, mielikuvalla ja siihen liittyvällä tunteella ihminen on välittömästi vastakkain vaikuttavien voimien välissä. Ajatus, mielikuva on lisäksi luova voima, joka pyrkii itsenäisesti toteutukseen. On erityisen tärkeätä olla tietoinen, mitä ajattelee.

Ihmisen maallinen mieli pystyy järkeilemään minkä tahansa asian omaksi edukseen kiinnittämällä huomiota johonkin pieneen yksityiskohtaan tai johonkin mielipiteeseen. Jumalan tahto on ollut historiassa usein kuin leimasin, millä ihmiset on pakotettu tekemään milloin mitäkin. Vielä meidän aikanammekin se on ollut suurvallan päämiehellä perusteluina aloittaa hyökkäyssota.

Kirkko poistamalla jälleensyntymisopin teki samalla ihmisille syntikäsityksen sekavaksi ja mielivaltaiseksi. Jos ihminen syntyisi maapallolle vain kerran, niin ihmiset olisivat aivan poikkeuksellisen eriarvoisessa asemassa iankaikkisen kadotuksen näkökulmasta.

Kirkollisessa ajattelussa korostetaan, että Raamatussa on sanottu Jumalan tahto. Tämän jälkeen kerrotaan, että kirkonopit perustuvat Raamattuun eli kirkko ilmentää Jumalan tahtoa. Jos vertaa Jeesuksen suoranaisia kehotuksia ja kirkonoppeja, niin monessa kohdin kirkon opit ovat aivan päinvastaisia.

Epäselvässä asiassa Raamattu ja Jeesus kehottavat kysymään totuutta suoraan Luojalta. Jeesus lupasi, että totuuden Henki kertoo kaiken totuuden. Jeesuksen ja Paavalin viitoittama uskonnollisuus on sisäistä, hengellistä, mystistä uskonnollisuutta, mitä edusti alkuseurakunnankin uskonto. Alkuseurakunnan jälkeen Rooman kirkko julistautui korkeimmaksi uskonnolliseksi auktoriteetiksi eli paavi julistettiin Jumalan edustajaksi maailmassa ja siksi erehtymättömäksi. Samalla uskonto muutettiin ulkokohtaiseksi. Tällä nokkelalla sanailulla hyllytettiin Pyhä Henki, Kristuskokemus, Kristuksen henkimaailma elävänä yhteytenä, henkisinä kokemuksina seurakuntalaisten elämästä. Rooman kirkko ei hyväksynyt kilpailevaa totuuden lähdettä. Tässä ajattelussa muuttuu virkanimityksellä Jumalan tahdon "erehtymättömäksi" välittäjäksi ja tulkitsijaksi samalla tehden Raamatunkin toissijaiseksi.

Jeesus kuvaa Raamatussa useamman kerran fariseuksia, esimerkiksi Mark. 7:9 Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." "Nag Hammadin kätketty viisaus" ( Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen (WSOY, 2005) kirjassa "Tuomaan evankeliumissa" on Jeesuksen opetus (102) "Voi fariseusta! Hän on kuin koira, joka makaa karjan syöttökaukalossa. Se ei syö itse eikä anna lehmienkään syödä."

HS:issa käsiteltiin 02.01.2010 Iranin oppositiotoimintaa ja suhtautumista siihen seuraavasti. Vanhoillisten piirien mielestä hengellinen johtaja vastaa teoistaan vain Jumalalle ja Khameneinin vastustaminen on verrattavissa Jumalan vastustamiseen.



Kirkkotaulu Ponta Delgada. Kuvateksti. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, rakkausolennoksi. Eli ihmisen pitäisi elää ja kuvastaa elämällään tätä ihannettaan, rakkaudellista ihmisyyttä olemalla hyväntahtoinen ajatuksissaan, sanoissaan ja teoissaan, valintatilanteessa tuomalla esiin rakkaudellisen viisauden näkökulman. Jeesus kehotti Jumalan tahtona ensimmäiseksi etsimään ja kokemaan Taivasten Valtakunta, rakkaudellinen elävä Luojayhteys, oma henkinen olemassaolo. Jeesuksen keskeinen sanoma on, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen on kaikenaikaa taivaassa, Luojan läsnäolossa. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole kuitenkaan omassa todellisuudessa.

Jeesuksen Hyvä Paimen löytää viimeisenkin eksyneen lampaansa. Samaa tarkoittaa satu Prinsessa Ruususesta, eli jossakin vaiheessa ihminen on valmis kuulemaan korkeamman minän kutsun ja herää maallisuuden noidutusta unesta, maallisuuteen takertuneista haluista, mielipiteistä ja mielikuvista, omasta pimeästä ajatuspilvestään.


Kun autamme toisia, niin samalla myös virittäydymme ja avaudumme rakkaudellisiin Luojan energioihin. Tapahtuma on päinvastainen, kun ajattelemme itseämme, halujamme tai murheitamme, tällöin ajatukset eristävät ihmistä elämän ykseydestä erillisyyteen.

Pitäisi olla nykyhetkessä läsnäolevana huomioiden hienovaraisia vivahteita, rakkaudellisia tunteita, yleviä ajatuksia, virikkeitä, mitä vastakaikua havaitsee itsessään. Henkinen kokemus on spontaaninen, odottamaton tapahtuma. Koko elämä on Luojan ihmettä ja läsnäoloa, ei saisi sulkeutua vanhojen ajatuksien oravanpyörään.

Avataara Amman mukaan olisi hyvä nähdä Jumala kaikessa, Hän tietää kaiken, asuu meissä ja tarkkailee liikkeitämme. Hänen voimansa ansiosta näemme, kuulemme sekä toimimme. Myös Hänen voimansa ansiota on, jos tunnemme Hänet. Amman mukaan Luojalle voi kertoa kaiken, mutta ei kannata mennä yksityiskohtiin, koska Hän tietää kaiken. Ilman Häntä olemme vain elottomia kehoja. Amman mukaan kaikki tekomme heijastuvat universaaliseen Mieleen ja palaavat takaisin samalla voimalla. Olisi olennaista olla epäitsekäs, siunata kaikkia ja rukoilla kaikkien puolesta.

Avataara Amman mukaan auttaessamme muita palvelemme itse asiassa Jumalaa. Kun ihminen kehittyy henkisesti saavutetaan ykseyden tila ja kaksinaisuus häviää, kaikki nähdään Jumalan ilmentymänä. Amman mukaan Jumala on sekä elollisessa että elottomassa maailmassa. Vaikeuksia kohdatessa olisi hyvä muistaa, että olemme Jumalan sylissä ja turvassa Hänen käsissään. (Amman mukaan toistuvissa vastoinkäymissä tapahtumat voivat liittyä edellisiin elämiin. On tärkeätä olla menettämättä rohkeuttaan.)

Neale Walsch painottaa kirjoissaan, että vastoinkäyminen voi antaa harppauksen henkisessä kehitystapahtumassa. Kaiken taustallla on rakkaudellinen viisaus, pyrkimys auttaa ihmistä henkisessä ymmärtämis-, tiedostamistapahtumassa. Walschin kanavoinnin mukaan kaikki on täydellistä, vaikka se ei olisikaan sellaista, mitä ihminen haluaa.



Kuvateksti. Mitä herkempi on, niin sitä helpommin on itselleen ankara ja kriittinen. Jos keskittyy liikaa kielteisyyteen, kuten synteihin, epäonnistumiin, tekemättömiin tekoihin, elämän epäkohtiin, harmituksiin jne, niin elämässä tärkein eli oma Luojayhteys voi korvautua elämän "rikkaruohoilla.

Ihmisen katse voi olla kääntyneenä, huomio elämän kielteisissä asioissa tai Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Näkökulma muuttaa koko elämän. Suurin onni ja autuus on oman Luojayhteyden kokeminen. Jossakin vaiheessa ihminen ymmärtää ja tiedostaa olevansa henkisielullinen olento ollen vain tilapäisesti aineellisessa kehossa. Tällöin Jeesuksen sanat, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä, muuttuu eläväksi todellisuudeksi ja samalla maallisen elämän arvomaailma nähdään erilaisesti.

Taivaaseen pelastumisessa ei olekaan kysymys jonkin kirkollisen opin uskomisesta tai jonkin teon tekemisestä, koska ihminen on kaiken aikaa Taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, Tämän huomion kohteena. Ihminen voi umpioitua uskonnollisiin, keinotekoisiin pelastusrakennelmiin ja itse elämä sekä sen antamat mahdollisuudet voivat jäädä huomaamatta ja näin käyttämättä. Luojayhteyteen pitäisi virittäytyä eli pyrkiä tiedostamaan Tämä kokemalla, mihin kokemukseen Jeesuskin kehotti pyrkimään ensimmäiseksi.

Enkeleistä

Lorna Byrne kuvaa kirjassaan "Portaat taivaaseen" (Otava, 2010) ihmisyyttä seuraavasti, Jumala loi miehen ja naisen omaksi kuvakseen, tämä ei viittaa ruumiiseen vaan sieluun. Sielumme on pala Jumalaa, kipinä Hänen jumalallisuuttaan, Hänen valoaan. Tämän jumalallisen kipinän vuoksi kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia ja Hänen toiveensa on, että kaikki palaisivat Hänen luokseen taivaaseen. Byrnen mukaan enkeleillä ei ole vapaata tahtoa. Enkelit ovat auttamassa ihmisiä Jumalan tahdon (sielusuunnitelman) mukaisesti.

Ilmentyessään ihmiselle enkeli ottaa haluamansa muodon ja voi muuttaa ulkonäköänsä halutessaan viestittää erilaisia asioita. Periaatteessa korkea henkiolento tulee näkyväksi hidastaessaan värähtelyänsä tai nostaessaan ihmisen korkeaan tietoisuustilaan. Tällöin menetään usein hetkeksi maallinen tietoisuus eli ollaan samassa tilassa, mutta eri tietoisuustilassa. Tästä eräänä esimerkinä on uskonnollinen hurmostila. Rakkaudellinen tunne viestittää, että kysymyksessä on Kristuksen henkimaailman edustaja. Taiteilija tuo enkelihahmoon oman näkemyksensä.



Maallinen mieli arvostaa rahaa, kunniaa ja menestymistä, mutta henkissielullisesti keskeistä on hyväntahtoisuus, toisten ja yleensäkin elämän auttaminen sekä syvällisempi elämän ymmärtäminen. Meidän aikakautemme on aivan poikkeuksellisen maallistunut, materialismin pimittämä. Jopa tiedemaailmakin pyrkii katsomaan asioita vain materialistisella putkinäöllä. Monilla miljoonilla ihmisillä on hengellisiä kokemuksia, mutta näitä ei uskalleta tuoda esille materialistisen ilmapiirin eli yleisen mielipiteen nihkeyden vuoksi. Voi joutua sekä lääkäreiden että pappien kaltoinkohtelemaksi riippumatta, kuinka totuudellisia viestit ja kokemukset ovat.

Kirkon tutkimuskeskuksen kyselytutkimuksessa, joka julkaistiin Suomessa 2001, selvitettiin suomalaisten uskonnollisia kokemuksia. Kuusi prosenttia oli nähnyt enkeleitä ja myös kuusi prosenttia oli kokenut kehosta irtautumisen. Tämän perusteella mahdollisesti sadat tuhannet suomalaiset ovat nähneet enkeleitä. Raamattu kirjoittaa Kristuksen henkimaailman enkeleistä, henkisistä kokemuksista yksistään myönteisesti, jopa suosittelee neuvon kysymistä suoraan Kristuksen henkimaailmasta epäselvässä asiassa. 1200-luvulla Tuomas Akvinolainen suhtautui kirjoissaan enkeleihin hyvin myönteisesti elävöittäen kirkollista toimintaa, mutta Lutherin asenne enkeleihin ja henkisiin kokemuksiin oli ankea ja kielteinen.

Raamatustakin löytyy useita mainintoja, kuinka enkelit ovat auttamassa ihmisiä. Lorna Byrne kuvaa kirjassaan ”Enkeleitä hiuksissani” (Otava, 2009) omaa läheistä suhdettaan enkeleihin aivan varhaislapsuudesta asti. Enkelit auttavat ihmisiä rakkaudellissa, elämää auttavissa pyrkimyksissä järjestelemällä tilanteita, mahdollisuuksia, kiinnittämällä huomiota johonkin, ymmärryksenä ja oivalluksina, eli ovat kaikessa mukana auttamassa. Jokaisella on oma suojelusenkeli. Enkelit ilmestyvät ihmiselle sellaisessa muodossa, minkä ihminen voi ymmärtää. Olisi olennaista pyytää enkeleitä mukaan elämäänsä, nämä kunnioittavat ihmisen vapaata tahtoa. Toisinaan Byrnelle näytettiin sairaus tai kuoleman läheisyys, mitkä heijastuivat ihmisen valorakenteisiin. Joskus Byrnen luokse johdatettiin kuollut ihmishenki erityistarkoituksella, tällöin oli selvä ero tuliko ihmishenki taivaasta vai oliko maahan vielä sitoutunut. Kuvatessaan omaa kuolemanrajakokemustaan niin tässä Byrnellä oli haluttomuus palata henkimaailmasta takaisin aineelliseen kehoonsa.

Enkelit näyttäytyvät halutessaan, valokokemuksessa niissä näkyy kauniit, puhtaat värit. Tunne ja ilmapiiri on rakkaudellinen, ilon, rauhan ja tasapainon täyttämä. Enkelikokemuksessa aika ja paikka voivat häviätä hetkeksi ja ollaan toisessa tietoisuustilassa. Toisinaan Byrne näki tapahtumia ja kuvia kuin televisiossa tai videolla. Joskus enkeli tuli viereen keskustelemaan kuin toinen ihminen. Tietenkään tätä muut ihmiset eivät nähneet, mutta joskus joku saattoi kysyä kenenkä ihmisen kanssa oli kävelemässä. (Eli ihmisillä on torjuttua tai piilevää selvänäköisyyskykyä.) Byrnen kokemuksissa enkeleiden tiedonannot pitivät aina paikkansa.



Kuvateksti. Intuitiossa aukeaa hetkeksi yhteys sisäiseen Itseen. Ihmisen pitäisi olla läsnä oleva, valmis huomaamaan ja kokemaan hienovaraisia Luojansa rakkaudellisia huomioita, mutta ei saisi olla ennakko-odotuksia tai vaatimuksia. Jungin mukaan ihmisen tulisi elää kahdessa todellisuudessa samanaikaisesti ollen tarkkaavainen mitä vihjeitä sekä johdatusta saa Luojaltaan.

Koskettava henkinen taideteos, ikoni vaikuttavat ihmisen henkisiin rakenteisiin kohottavasti ja eheyttävästi sekä näin värähtelytasoa ja tietoisuutta lisäävästi. Näköhavainto muuttuu mielen ajatukseksi vaikuttaen jatkuvasti mielikuvana. Ja päinvastoin iljettävä ja kammottava taulu vaikuttaa mielikuvana kielteisesti, samentaen ja pimentäen mieltä.

Enkelit ovat totuudenlähteitä. Jeesus ja Paavali kehottivat ensimmäiseksi etsimään kokemuksellista taivasyhteyttä, hengellisiä kokemuksia, enkeliyhteyksiä. On ymmärrettävää, että kirkko vieroksuu Jeesuksen kehotuksia suoraan tiedonlähteeseen. Kirkolle on tärkeintä kirkonoppi. Esimerkiksi kuoleman jälkeen ei jäädä hautaan sidotuksi tai odottamaan kaikkien kuolleiden yhteisnousua yhteistuomiolle. (Jeesus lupasi ristillä pahantekijälle, että samana päivänä kohtaa tämän paratiisissa. Jeesuksen kirkastumistapahtumassa Mooses ja Elias ilmestyivät keskustelemaan Jeesuksen ja mukana olleiden opetuslapsien kanssa. Vanhassa testamentissa on kuvaus kuinka Samuelin henki nostatettiin keskustelemaan Saulin kanssa jne.) Oppi iankaikkisesta kadotuksesta voi syntyä vain häiriintyneessä mielessä (aionios tarkoittaa ajanjaksoa) jne.

Seuraavan enkelikokemuksen kertoi allekirjoittaneelle vastaanoton yhteydessä eräs helluntalainen. Hänellä oli ollut vuosikausia piinaava selkäkipu, johon hoitoyritykst eivät olleet auttaneet. Eräänä yönä hän heräsi kirkkaan valo-olennon länäoloon, joka oli noin kahden metrin päässä. Hetken kuluttua enkeliolennosta tuli kirkas valonsäde kehon läpi. Tämän jälkeen selkä on ollut vuosia oireeton.


Kuvateksti. Jokainen on kaiken aikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa, mutta ihminen voi torjua Tämän mahdollisuuden. Ajatellessaan ihminen on omassa ajatuspilvessään. Meditaatiossakin henkinen kokemus estyy, kun alkaa ajatella. Luonnossa kävelessä ja yleensäkin elämässä liialliset ajatukset ja puhuminen voivat estää elämän ihmeiden huomaamista ja kokemista, hetkessä läsnäolemista. Ei ole olemassa kuin nykyhetki. Järkeilemällä ihminen voi eristää tai noitua itseään vieraantumaan henkisestä todellisuudesta, esimerkiksi pitämällä henkisiä kokemuksia ja Luojayhteyttä mahdottomana. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita. UT:ssa Hyvä Paimen pelastaa lopulta viimeisenkin eksyneen lampaan. Olisi hyvä kuitenkin ymmärtää mielen toimintatapoja. Mieli on minän työkalu (kuin auto ajajalla), jossa kaikenaikaa virtaa ajatuksia. Ajatuksia tulee ja menee, mutta mihinkä kiinnitetään huomiota muuttuu omaksi todellisuudeksi. Omat ajatukset pyrkivät pakottamaan minää toteuttamaan omia ajatuksiaan. Jos kiinnittää ajatukseen tai havaintoon huomiota, niin mieli tietokonemaisesti palauttaa vanhoja ajatusyhteyksiä. Mieli pyrkii takertumaan yllykkeisiin, ärsykkeisiin, vertaa kaikkea keskenään ja johdattamaan tajuntaa vanhoihin ajatuksiin sekä tulevaisuuden kuvitelmiin, näin pois tietoisesta nykyhytkestä.

Luoja pitäisi huomioida läsnäolevana todellisuutena



Elämä sekä Luojan läsnäolo on kttavissa vain nykyhetkessä. Kun keskitytään johonkin, niin samalla vapaudutaan hetkeksi ajatuksien oravanpyörästä. Ihmisen itsensä pitäisi tehdä rako Luojan valolle Rakkaudellinen rukous, meditaatio, mielen kiinnittäminen kauniisiin, kohottaviin asioihin, hetkessä läsnäoleminen, hyväntahtoisuus, valmius ottaa Luoja mukaan elämäänsä ovat avaimia tässä tiedostamistapahtumassa. Hetkessä elämiseen ja havainnoimiseen ei saisi laittaa ennakkhtoja. Esimerkiksi jonossa odotellessa voi tulla kärsimättömäksi, kun oma tahto tai toiminta estyy. Tällöin olisi hyvä luoda hyväntahtoisia, siunauksellisia ajatuksia, tehdä hetken rukous jne.

Henkissielullisesti ihminen syntyy tiettyyn aikaan ja paikkaan, tiettyihin olosuhteisiin. Jokaisella on oma elämänsuunnitelma. Enkelit auttavat ihmistä monella tavalla tämänkin toteuttamiseksi. Olisi olennaista olla itsensä kanssa tasapainossa, kuunnella oman sydämensä ääntä, omia tunteitaan, oivalluksiaan. Unissakin kerrotaan symbolisesti, missä mennään ja mitä pitäisi ottaa huomioon. Jos etääntyy elämänsuunnitelmastaan, syvemmästä elämäntarkoituksestaan, niin tämä voidaan kokea levottomuutena ja ahdistuneisuutena. Tällöin pitäisi herätä maallisuuden unesta ja pyrkiä ilmentämään itseään eikä muiden mielipiteitä ja odotuksia.

Persoonallinen minä näkee kaiken erillisenä, korkeampi minä (On kuvaannollisesti kuin Luojan muuntaja tehden Luojan korkeat värähtelyt ihmiselle tiedostettaviksi.) näkee kaiken ykseytenä ja pyrkii laajentamaan ihmiskuvaa, minätunnetta kaikki huomioonottavaksi. Henkissielullisesti tajunta, elämä perustuvat Luojansa huomionkohteena olemiseen. Nukahtaessa tämä huomio siirtyy hetkeksi pois, eli tapahtumana nukahtaminen ja kuolema ovat lähellä toisiaan. Kuolemassa tämä huomio siirtyy pysyvästi pois kehosta. Maallinen minätajunta muodostetaan vanhoista kokemuksista, vanhoista ajatuksista vertailemalla kaikkea keskenään erillisyyden näkökulmasta. Mitä enemmän takertuu maallisiin ajatuksiin, niin sitä vaikeampi on kokea Luojayhteys.

Enkelikokemuksia



Uuno Mononen kirjassaan "Henkimaailman rajamailla" (Weilin+Göös, 1969) kirjoittaa henkilökohtaisesta kokemuksestaan seuraavasti: "Yritin hypätä kulkevaan vaunuun(raitiotie), mutta en yltänytkään vaunun pielessä olevaan kahvaan, vaan putosin vaakasuoraan asentoon takavaunun pyörien eteen. Sen verran ehdin ajatella ilmalennon aikana, että nyt tuli loppuni! Samassa kuitenkin tunsin, miten voimakkaat kädet tarttuivat kainaloihini ja nostivat minut kevyesti takasillalle ja hyvin kaunis ääni sanoi: mitäs sinne menet! Samalla näin kaksi hopeanväristä kättä."

Muutaman sekunnin kestävä henkinen kokemus antaa usein koko elämän kestävän kantavan voiman, henkisen näkökulman. Yksi muoto henkisiä kokemuksia on ihmepalastuminen. Näitä tapahtuu tapaturmissa ja yleensäkin onnettomuustilanteissa yllättävän useasti. Kaksi esimerkkiä ihmepalastumisista Nina Ramstadiuksen kirjoittamasta kirjasta "Enkeli lensi ohi. Suomalaisten enkelikokemuksia", kirjassa kuvataan mm. erään kertojan kauhukokemus ja siitä pelastuminen. Tämä oli töissä hiililaivan ruumassa ja eräänä päivänä tuhansia kiloja painava kauha oli tulossa suoraan päälle. "Mitään pakopaikkaa ei ollut. Niinpä hän hädissään huusi: "Jeesus auta!" Silmänräpäyksessä hänet kiskaistiin ruumasta kannelle. Pelastajaa ei kuitenkaan näkynyt, sillä kukaan ihminen se ei ollut."

Toinen esimerkki samasta kirjasta: "Olin ajatuksissani astumassa korokkeelta ajotielle, kun tunsin yhtäkkiä päälläni olevan lyhyen, pusakkamaisen takin kiristyvän rintojeni kohdalle. Tunsin myös jonkun tarttuvan kiinni oikealla kädellään lapaluiden alapuolelta ja pysäyttävän minut. Vasta silloin huomasin auton, joka oli ollut minusta vain noin kahden metrin päässä. Ilman pelastajaani olisi kävellyt suoraan eteen. Käännyin lausukseni kiitoksen auttajalleni, mutta takanani ei ollut ketään. Hätkähdin hieman ja ajattelin: Olipa voimakas elämys."

Kaikki tapahtuu Luojan mielessä tämän tietoisuudessa



Jung toi esiin kollektiivisen piilotajunnan käsitteen, missä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Henkissielullisesti on yksi tajunta, Mieli, jossa kaikki ilmenee, eli Luoja on kaikkialla läsnäoleva rakkaudellinen, luova tietoisuus. Luoja ottaa halutessaan muodon, minkä ihminen ymmärtää. Tähän Luojakokemukseen liittyy Raamatun arvoituksellinen lause tulemisesta yllättävästi kuin varas yöllä. Jung painotti, että pitäisi elää kahdessa todellisuudessa samanaikaisesti ja seurata niitä vihjeitä, joita saa sisäiseltä rakkaudelliselta ohjauskeskuksestaan, sisäiseltä itseltään, Kristukselta. Mitä enemmän asiaan kiinnittää huomiota, niin sitä todellisemaksi tapahtuma tulee. Maallinen minä pyrkii keksimään ehtoja, mitkä ihmisen pitäisi täyttää. Jeesus jo 2000 vuotta sitten kehotti ensimmäiseksi etsimään ja kokemaan Luojayhteys, taivaskokemus. Tämän jälkeen korkeammassa ymmärryksessä ihmiselle on selkeätä, mikä on keskeistä.

Avataara Amma korostaa opetuksissaan, että Jumala on kaikkialla ja kaikkitietävä ollen myös tietoinen ihmisen toiveista. Jos on huolia, niin Amman mukaan ihminen voi purkaa taakkansa Hänen eteensä. Neale Walsch painottaa kanavoimissaan kirjoissa, että Jumalan kanssa voi puhua kuin hyvän ystävän kanssa. Walschin mukaan kommunikointiin vastaus voi tulla kuitenkin viiveellä ja odottamattomalla tavalla, vilpittömään pyyntöön saa vastauksen.

Minä havainnoi elämää mielensä välityksellä. Aistihavainnot muuttuvat ajatuksiksi, mielikuviksi, jotka vasta havainnoidaan. Sanotaan, että viha sumentaa mielen ja harkitakyvyn. Hypnoosikokeissa tulee hyvin esiin, kuinka hyväksytty mielikuva koetaan todellisuutena aistihavainnoistakin huolimatta. Kielteiset mielikuvat ja tunteet täyttävät helposti mielen, "värjäävät silmälasit", minkä läpi katsotaan elämää. Vihamielisyys, kostonhalu, katkeruus, itsekkäät halut, ennakkhtoihin, opinkappaleisiin takertumiset vievät minätajunnan sumupilven sisälle, kuvaannollisesti Prinsessa Ruususen noiduttuun uneen. Tällöin elämä voi lipua ohi huomaamatta sen mahdollisuuksia. Elämä on täynnä kokemista, ihmeitä, virikkeitä, Luojan kosketuksia ja ihminen voi vaihtaa nämä omiin pimeisiin mielikuviin edes miettimättä tai huomaamatta koko asiaa.

Ihminen on kaikenaikaa taivaassa, enkeleiden, rakkauden, ilon, luovuuden valomaailmassa, rinnakkaistodellisuudessa. Omaa värähtelytasoansa, henkistä herkkyyttä pitäisi kohottaa, jotta tästä tulisi tietoiseksi. Tässä on keskeistä totuudellisuus, henkiset harjoitukset, hyväntahtoisuus, toisten epäitsekäs auttaminen, rakkauden ilmeneminen. Rakkaus on jumalallinen ominaisuus, tekijä mikä yhdistää ihmisen Luojaan. Mitä enemmän rakkaus voi ilmentyä, niin sitä lähemmäksi pääsee Luojaansa. Rakkauteen liittyy korkeat tietoisuutta kohottavat värähtelyt. Rakkaus on luova ja energisoiva voima sekä maallisessa että henkisessä mielessä. Olisi tärkeätä kehittää omaa rakkaudellisuutta elämän pienissä asioissa, esimerkiksi vastata toisen hymyyn, olla auttavainen, tarvittaessa avustaa toista, sanoa kaunis, rohkaiseva sana, ajatella hyväntahtoisia asioita jne.



Kuvateksti. Kirkkotaulu Pariisi. Enkelit ovat ihmistä lähellä ja apuna myös synkimpininä hetkinä. Jeesus korosti seuraavaa ennen kuolemaansa: "Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa."

VT:ssa Luoja pyysi tulevaisetkin kysymään Häneltä. Jeesus painotti samaa näkökulmaa eli henkiyhteyksiä Kristuksen henkimaailman kanssa myös tiedon saamiseksi tulevaisuuden tapahtumista. Eräänä esimerkkinä Raamatussa on 2000 v. vanhoja näkyjä "maailmanlopun" tapahtumista. Näky periaatteessa voi olla myös vaihthtoinen tapahtuma, symbolinen kuvaus, näky astraalimaailman tapahtumista jne. Jos kirkollisesti suhtaudutaan kielteisesti hengellisyyteen, henkiyhteyksiin Kristuksen henkimaailman kanssa, niin tämä on samalla Jeesuksen ja Luojan kehotuksien sekä oman olemassaolonsa kieltämistä.

Raamatun, Jeesuksen, Paavalin sanoman ydin on henkiyhteydet, pyrkimys elävään, todelliseen, kokemukselliseen yhteyteen Kristuksen henkimaailman kanssa eli henkinen kokeminen, hengellisyys. Jeesus kehotti jopa ensimmäiseksi hakeutumaan taivas-, Luojakokemukseen. Uskonto-opillisesti on mielenkiintoinen yksityiskohta, kun Jeesus yritti tuoda julkiseksi henkistä tietoa, hengellisyyden tärkeyttä silloiseen ulkokohtaiseen juutalaiseen uskontoon, niin samalla varmisti nopean kuolemantuomionsa pappien toiminnan häiritsemisestä ja kyseenalaistamisesta. Jeesusta voisi sanoa aikansa "kerettiläiseksi", "harhaoppiseksi", "gnostilaiseksi".

Henkisestä tiestä

Kaikki tapahtuu Luojan Mielessä, Luojan energiakentässä. Alice Bailey kanavoi kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta" mm. seuraavasti: "hän (oppilas) alkaa tajuta hengen merkityksen, joka on yksi elämä kaiken muodon takana, keskusenergia, joka on kaiken ilmenemisen aiheuttaja." Carl G Jung toi käsitteen kollektiivinen piilotajunta, missä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Raamatussa sanotaan Sanasta(Logoksesta, Kristuksesta), että Hän on luonut kaiken. Toisessa yhteydessä kirjoitetaan Kristuksesta, että Hänessä me olemme, liikumme ja elämme.

Kirkollisessa toiminnassa Luojaan suhtaudutaan ulkokohtaisesti, älyllisenä tietona, sokeina opinkappaleina, vaikka Jeesus ja Paavali painottivat sisäistä puolta, henkisiä kokemuksia Kristuksen henkimaailman kanssa sekä ensimmäiseksi hakeutumaan tietoiseen, kokemukselliseen Luoja-, taivasyhteyteen.

Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole kuitenkaan omassa todellisuudessa. Ihminen on taivaassakin, sitä tiedostamatta. Henkissielullisesti ihminen on kaikenaikaa Luojan energiavirrassa, huomionkohteena. Ilman Luojan läsnäoloa ei olisi tajuntaa, ajattelua. Henkisesti nukahtaminen tarkoittaa Tämän huomionkohteena olemisen poissiirtymistä hetkeksi. Kuolemassa tämä tapahtuu pysyvästi.

Ihminen on Luojan ilmentymä, ollen Häneen kaikenaikaa yhteydessä hengittäen ja sykkien Tämän energiavirtauksesta yhdessä maailmankaikkeuden kanssa täyttyen samalla rakkaudella, elämän energialla, Luojan läsnäololla. Tätä tapahtumaa on käytetty myös ikivanhana meditaatiomuotona. Uskonnollisesti meditaatiossa ihminen on hetken Luojansa kanssa sulkemalla pois maallisen mielen ajatukset.

Esimerkiksi Neale Walsch viestittää kanavoituna tietona kirjassaan "Huomisen Jumala" (sivulla 55) seuraavasti: "että sinulla on tietoisuus - osa, sinua, joka on sinua suurempi ja joka voi erityä pienestä itsestäsi ja puhua sinulle - olet hyvän matkaa keksimässä totuutta olemassaolostasi ja ottamassa askelta valaistumiseen." Tässä yhteydessä suosittelee, että pitäisi varata päivittäin hetki astua sisäiseen maailmaan jättäen kaikki ajatukset ja mielikuvat ulkoisesta maailmasta. Pitäisi hengittää syvään ja keskittyä vain hengityksen ääneen. Hengityksen äänestä voi tehdä mantran, joka vie sisimpään. Pitäisi katsella kolmanteen silmään, joka on silmien yläpuolella keskellä otsaa. Ei saisi keksiä mitään, vaan odottaa, että siinä oleva avautuu omalle tietoisuudelle.

Ihmisen mieli pystyy virittäytymään melkein mihinkä tahansa. Ihminen voi virittäytyä pienen pieneen yksityiskohtaan tai Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon. Kaikki on läsnä samanaikaisesti suurena kokonaisuutena ja erillisinä pieninä yksityiskohtina. On keskeistä, mitä ajattelee, minätajunnan pitäisin kaikenaikaa ohjata mieltään, ajattelua. Henkisesti olisi keskeistä olla päämäärätietoinen. Ajatuksia, mielikuvia tulee ja menee, ajatuksia syntyy spontaanisti. Ihmisen tajunta seuraa kaikenaikaa, mitä ajatuksia mielessä virtaa. Ajatukseen, mihinkä kiinnitetään huomiota, muuttuu ihmisen todellisuudeksi. Mieli etsii tietokonemaisesti yhtymäkohtia vanhoihin ajatuksiin, mielikuviin, kokemuksiin, tunteisiin. Vanhat tapahtumat voivat helposti vääristää nykyhetkeä niitä ajattelemalla. Ajatus on kuin energiayksikkö, joka voimistuu ajattelussa ja ajattelematta häipyy pois. Tunne voimistaa ajatusta.

Keskittyminen johonkin myönteiseen tekemiseen vapauttaa ihmisen hetkeksi vasemman aivopuoliskon ajatusvirrasta, esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia, virittäytyminen taideteokseen, kävellessä huomion kiinnittäminen, keskittyminen johonkin, rauhoittava lukuhetki, hetken meditatio, rukous, mantran toistaminen jne. Nämä vapauttavat mielen meditatiivisesti vanhoista ajatuksista ja antavat elimistölle hetken myönteiseen, tarvittavaan itsesäätelyyn sekä kohottavat värähtelytasoa, ymmärrystä, henkistä tietoisuutta.

Syvällisesti koko elämän voi muuttaa meditaatiotapahtumaksi, uskonnollisesti Luojan läsnäoloksi. Henkisessä kehitystapahtumassa ihmisen värähtelytaajuus, herkkyys lisääntyy ja samalla tullaan tietoiseksi kehitystä haittaavista esteistä. Kielteiset tunnekokemukset ovat häiriöitä, jotka sananmukaisesti pitäisi pestä tai irrottaa pois. Ihminen pyrkii kaikenaikaa tasapainotilaan. Kielteiset ajatukset, mielikuvat, tunteet, "tunnehaavat" heijastuvat mielen kautta aivoihin ja sieltä kehoon häiritsevinä oireina. Pelkkä ajatteleminen ei riitä. Eli tarvitaan mielikuva - tunne ja samalla jokin kehollinen toiminta.

Kielteiset tunteet pitäisi sanamukaisest "huutaa" ulos, yleensä riittää sanominen, kirjoittaminen, joskus käden liikuttaminen kielteisen tunteen johdattamana. Jokapäiväiset tilanteet ovat erinomaisia keinoja vapautua tunnehaavoista, peloista, ärtymyksiltä. Esimerkiksi suihkussa, siivotessa, tiskatessa voi sananmukaisesti pestä tai varistaa harmitukset itsestään pois. Osa vapautuu harmituksistaan luonnossa kävelemällä, toinen musiikki-instumenttia soittamalla, piirros, maalaus voi olla myös kielteisten energioiden purkautuma jne. Negatiivisten erergioiden ilmentymänä taulu vaikuttaa katselijoihin kielteisesti.

Henkisessä kehitys- tai tiedostamistapahtumassa tullaan tietoiseksi kehosta riippumattomasta henkisestä minätajunnasta, henkisestä olemassaolosta, Luojayhteydestä. Maalliset tapahtumat liittyvät läheisesti omiin valintoihin, omaan henkiseen johdatukseen ja henkiseen tiedostamistapahtumaan. Elämä ja toiset ihmiset ovat kuin peili heijastaen omia ajatuksia, sanoja ja tekoja. Syyn ja seurauksen lain mukaan kohdataan tavalla tai toisella omat ajatukset, sanat ja teot. Elämässä on aina punainen lanka, joka ymmärretään usein vasta jälkikäteen.

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että ihmiset, tapahtumat ja paikat ovat odottamassa ihmistä. Sattuma on vain näennäistä. Olisi olennaista olla hyväntahtoinen, avoin, rehellinen ja totuudellinen. Jos takertuu johonkin näkökulmaan, niin elämä lukuisine mahdollisuuksineen valuu helposti ohi. Pitäisi olla nykyhetkessä tarkkaavaisena ja tarttua Elämän, Luojan kädenojennuksiin, rakkaudelliseen ohjaukseen ja virikkeisiin. Jos ei kiinnitä huomiota elämän pieniin vihjeisiin, rakkaudellisiin tunteisiin, toisen hymyyn, elämän ihmeisiin, yleviin ajatuksiin, niin suuretkin asiat jäävät helposti huomaamatta.

Jokainen uskonnollinen ja esoteerinen kirja kuvaa kirjoittajan näkökulmalta ihmisen ja Luojan välistä suhdetta. Yksistään kristillisiä kirkkoja ja suuntauksia on noin 1500, jokainen näistä haluaa korostaa erilaisia yksityiskohtia, esimerkiksi jossakin suuntauksessa pyritään kieltämään ilonpito ja toisessa päinvastoin korostetaan sitä jne. Jokaisella ihmisellä on oma mielensä, omat ajatuksensa eli jokaisella on omat "värilliset silmälasinsa", joiden läpi katsotaan asioita ja maailmaa. Tämän vuoksi samakin asia nähdään ja käsitetään usein monella eri tavalla. Mitä pimeämpää on ja mitä likaisemman "silmälasit" ovat, niin sitä enemmän harhakuvitelmia nähdään ja kuvitellaan. Vastaavasti kirkkailla "silmälaseilla" kirkkaassa valossa kaikki näkyy selkeämmin.

Uskonto, kuten lähdevesikin, on alkulähteellä raikkainta, puhtainta ja kirkkainta. Mitä kauemmaksi mennään alkulähteestä, niin sitä enemmän alkuperäinen olemus muuttuu, sameutuu ja vääristyy.

Ihmisen ja Luojan välinen yhteys löytyy rakkaudessa, ei maallisen mielen luomista ehdoista, järkeilyistä ja oppirakennelmista. Jeesus kaikenaikaa painotti tietyllä tavalla elämistä ja kokemista. Ihminen tarvitsee pikkuriikkisen uskoa, toivoa, jotta lähtisi "liikkeelle". Jumalan säätämät henkiset lait ovat rakkauden lakeja. Ihminen on olemukseltaan rakkausolento. Valintatilanteissa, erityisesti ihmisyyttä koskevissa asioissa, olisi keskeistä ottaa mukaan rakkaudellisuus, rakkaudellinen viisaus, myötätuntoisuus, hyväntahtoisuus. On keskeistä pyrkiä olemaan totuudellinen, hyväntahtoinen ja tietoinen ajatuksistaan. Ajatus, mielikuva on luova voima, joka pyrkii toteutumaan. Omat ajatukset määrittävät mitä ajatellaan, sanotaan, tehdään, havaitaan, uskotaan, toivotaan, mihinkä hakeudutaan jne. Ihminen näkee maailman mielensä "ajatussuodattimen" läpi eli näkee, mitä odottaa näkevänsä eli näkee mitä omat vanhat ajatukset hyväksyvät. Vapaan tahdon mukaisesti ihmisen omat ajatukset avaavat tai sulkevat yhteyden tietoiseen Luojayhteyteen, Taivasten Valtakuntaan.

Jeesus jo 2000 vuotta sitten painotti, että Jumalan Valtakunta on sisällisesti teissä ja kehotti ensimmäiseksi etsimään Taivasten Valtakuntaa. Jumalan Valtakunnan etsiminen on kokemuksellinen tapahtuma eikä opillinen tieto. Jeesus erityisesti korosti elämäntapoja, tietyllä tavalla elämistä. Avataara Amman mukaan jokaisen ihmisen on mahdollista elämänsä aikana valaistua eli saada taivaskokemus, tietoinen Luojayhteys.

Henkisen tien perusidea (meditaatio tai rukous, rakkaudellisuus, takertumattomuus, ajatuksien ja tunteiden hallinta sekä kohdistaminen) on ollut vuosituhansia kaikkialla hyvinkin samantapainen pyrkimyksessä taivaskokemukseen, Luojayhteyteen. Ihmisellä on vain tämä nykyhetki. Pitäisi pyrkiä olemaan nykyhetkessä tietoisena. Tällöin ihminen tulee paremmin ja paremmin tietoiseksi myös omista ajatuksistaan, omista "ajatustilauksistaan". Ihmisen ympärillä on kuvaannollisesti maallisuuteen sitovien ajatuksien ja mielikuvien tahraama lasi. Kun se puhdistuu, ihminen tulee enemmän ja enemmän tietoiseksi ja samalla alkaa tiedostaa paremmin omaa sisäistä johdatustaan, Sieluyhteyttään.

Kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" Carl G. Jung korostaa, että sisäinen itse on säätelevä keskus. Sisäinen itse liittyy jollakin tavalla koko maailmaan sekä sisäiseen että ulkoiseen. Se on olemukseltaan läsnä oleva, muotoa vailla oleva, ilmeten ihmisen kautta. Henkisissä kirjoissa suoran yhteyden saamista sisäisen itseen (muita samaa tarkoittavia nimityksiä: Luoja, Itse, Kristus, monadi, Jumalan kipinä, Henki, Jumala) sanotaan taivasyhteydeksi, valaistumiseksi, idänuskonnoissa samadhiksi .

Jung jopa korosti samassa kirjassaan, että "jossakin oman olemuksen ytimessä ihminen tavallisesti tietää minne hänen pitäisi mennä ja mitä tehdä, mutta joskus klovni, jota me sanomme minäksi, käyttäytyy niin häiritsevällä tavalla, että sisäinen ääni ei saa itseään kuuluviin". Lisäksi Jung korosti kahden mielen, persoonallisuuden läsnäoloa samassa yksilössä. Tämä asia Jungin mukaan voidaan koska tahansa ja missä tahansa todentaa. Carl G. Jungin mukaan suuresta alkuperäisestä mielestä on muodostunut pieni inhimillinen mieli. (Tähän voi liittyä vaistomainen tuntemattomuuden pelko lähestyä henkisyyttä.)

Maailmankuulu henkinen kouluttaja Deepak Chopra suosittelee henkisen yhteyden saamiseksi puolen tunnin meditaatiota aamulla ja illalla. Korostaa tässä yhteydessä luonnossa olemista, luontoa. Chopran mukaan maallisen minän puhetta on "Mitä minä voin saada?" ja hengen sisäistä puhetta "Miten voin auttaa?" Painottaa, että jokainen teko synnyttää energiaa, joka palaa luoksemme kaltaisenaan. Kun tapaa jonkin ihmisen, niin pitäisi antaa tälle kukka, kohteliaisuus, rukous tai siunaus.

Kirjassaan "Ikuinen Elämä" Deepak Chopra kirjoittaa seuraavan kuvauksen: "Kun olet onnellinen, mene sisällesi ja tunne se, joka on onnellinen. Kun olet surullinen, mene sisällesi ja tunne surun kokija. He ovat yksi ja sama. On olemassa hiljainen, pieni piste, joka katselee kaikkea ja näkee kaiken. Ole tuon hiljaisuuden kanssa aina, kun voit. Huomaa se sen sijaan, että lipuisit sen ohi. Tuttuus on paras liittolaisesi. Minä olen on olemuksesi. Pelkässä olemisessa ei ole mitään vierasta." "Ensin hiljainen piste ei ole kummoinen kokemus, mutta se voi kasvaa silti rajatta. Kun kuolet eikä sinulla ole mitään, mistä pitää kiinni, minä olen täyttää koko maailmankaikkeuden. Viisaat ovat toistaneet tätä totuutta yhä uudestaan kaikkina aikoina. Et saa kuitenkaan hyväksyä toisten totuutta. Löydä minä olen sisältäsi, niin se laajenee täyttämään sinut. Kun se tapahtuu, olet turvassa. Olemuksesi on sama kuin sielusi."

Samassa kirjassa Chopra kiinnittää huomiota tärkeään asiaan, vaikka puhutaan aineellisista, henkisistä sekä puhtaan tietoisuuden maailmoista, niin kuitenkin on vain yksi maailma, joka nähdään eri näkökulmista.

Ihmisen mieleen, tajuntaan sisältyy paitsi maallinen mieli niin myös korkeampi mieli, jota kautta sielu (korkeampi minä) yrittää ilmentää johdatustaan ja olemustaan, rakkautta, viisautta, iloa, intuitiota, epäitsekkyyttä, elämän ykseyden ymmärtämistä. Maallinen mieli, aivot sen ulkoisena ilmenemismuotona, sisältää vain vanhoja ajatuksia, menneisyyden kokemuksia. Maallisen ja korkeamman mielen pitäisi olla tasapainossa keskenään, puhutaan maskuliinisen ja feminiinisen puolen tasapainosta. Maallinen mieli ei voi hallita korkeampaa mieltä. Astraalitason tulisi olla kuin kirkas peilipinta tai tyyni lammen pinta. Sielun ei tarvitse ajatella, sillä on välitön tieto siitä mitä on eli intuitiossa ihminen tietää ilman, että hänen tarvitsee ajatella tai järkeillä.

Neale Walsch kanavoi, että ajatuksissa on vain vanhoja ideoita Jumalasta, mutta Jumalaa ei voi löytää aiemmista ideoista vaan kokemuksesta. Avataara Amma korostaa, että Luoja on muotoa vailla oleva eikä Luojaa varsinaisesti voi nähdä, mutta sen sijaan voi kokea. Henkisissä kirjoissa tuodaan esiin symboliikkaa, Monadi (Jumalan poika) katsoo sielun silmin ja sielu ihmisen silmin tai katson itseäni katselemassa itseäni.

Mielikuvillaan, kielteisyydellä, maallisuuteen takertumalla ihminen luo, usein huomaamattaan henkisiä esteitä. Astraalimaailma (tunnemaailma, mielikuvitusmaailma) sisältää erilaisia energiavirtauksia. Yksilön kannalta astraalimaailma on ongelmallinen, koska ajatukset ja tunteet rekisteröityvät siihen ja muuttavat sitä jatkuvasti. Pitäisi elää nykyhetkeä tietoisena, valvn mitä ajattelee. Ajatukset, toiveet avaavat oven Luojan luokse tai sulkevat oven. Mielikuvaan, ajatukseen, väriin ja ääneen liittyy tunne, tällä tavalla ihminen voi virittäytyä myös tunnemaailman kielteisiin energioihin ja myös kerätä olemukseensa kielteistä energiaa. Tunne voimistaa ajatusta. Ajatus toistettuna voimistuu. Tietyllä tavalla myös ympäristö ja ilmapiiri magnetisoituu ja tarttuu, mitä herkempi on.

Alice Bailey on kuvannut kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta" perusteellisesti sielun olemusta ja henkistä tietä korostaen, että olisi tärkeätä kiinnittää huomiota lähteekö impulssi, joka pyrkii saamaan tunneruumiin toimintaan sisälläni olevasta Jumalaisesta Elämästä vai tuleeko se jostain muodon aspektista. Bailey antaa tärkeän vihjeen: Saako impulssi tunneruumiini siten aktiiviseksi, että minuun yhteydessä olevat loukkaantuvat vai tulevatko he tämän kautta autetuiksi.

Sielun ohjaus ilmenee nimenomaisesti rakkauden tunteena, ylevyytenä, auttamishaluna, ymmärryksenä ja oivalluksena. Luojalle on kaikki mahdollista, mutta sanallisuudessa on yleensä kysymys oivalluksesta, ymmärryksestä, joka saa mielessä ymmärrettävän, sanallisen muodon.

Jos on tunne epämukavasta olosta, pelosta tai mielessä on persoonallisuuden, erillisyyden korostaminen, väittelyä, taivuttelua, pakottavia vaatimuksia, niin kysymyksessä on maallisen mielen johdatus (voimakkaiden, suggestionkaltaisten ajatuksien tuleminen tietoisuuteen) eikä sielun (rakkauden, ilon, viisauden) johdatus. Sielu kunnioittaa ihmisen vapaata tahtoa. Sielu kertoo valintatilanteessa sielun, rakkauden äänen. Tunne kertoo, kuinka onnistuttiin. (Ihmisyyteen liittyy lisäksi läheisesti maalaisjärki, esim. takauksen yhteydessä.)


Jung painotti, että ihmisen pitäisi saada yhteys tähän sisäiseen keskukseen kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiota. Ihmisen tulisi siis elää kahdessa tasossa tai maailmassa samanaikaisesti ja seurata niitä vihjeitä ja merkkejä, joita saa ulkoisissa tapahtumissa sekä symboleissa unissa. Jungin mukaan tämä yhteys sisäiseen itseen ei siis tarkoita subjektiivisten ajatusten pohtimista. Ihminen joutuu tavallisen ulkoisen elämän lisäksi jännittävään sisäiseen seikkailuun ja vapautuu kaikista epäilyistä sisäisen itsen suhteen ja kokee suuren onnen ja elämäntarkoituksen.

Rudolf Steiner korosti, että jokaisessa ihmisessä on piilevänä korkeampi ihminen. Tämän voi vain ihminen itse herättää aktiiviseksi. Jung painotti, että sisäinen itse voi tulla yksilön elämän aikana esiin vain vähäisesti pelkkänä synnynnäisenä mahdollisuutena tai suuresti riippuen onko maallinen minä halukas kuuntelemaan sisäisen itsen viestejä.

Neale Walsch kirjassaan "Uusi Ilmestyskirja" (WSOY, 2004) välitti tietona: "Teillä on sisäinen ohjausjärjestelmä, josta voitte käyttää mitä nimitystä tahansa "“ intuitio, aavistus, varmuus tai "tunne luissa ja ytimissä" "“ ettekä voi kieltää sen olemassaoloa. Se on suurempi tietoisuus. Se on varmuuden tunne. Ja mitä enemmän luotatte siihen, sitä paremmin tiedätte voivanne luottaa siihen."

Neale Walsch on seitsemässä suomenkielisessä kirjassaan noin 2000 sivulla käsitellyt Luojan ja ihmisen suhdetta korostaen, että Jumalaa ei voi erottaa elämästä ja vastaavasti elämää ei voi erottaa Jumalasta. Jumaluus on kätkössä sydämen, sielun ja mielen syvimmissä sopukoissa. Se löytyy sieltä ja se voidaan kokea aitona ja täydellisesti vain siellä, ei jonkun muun ihmisen, paikan tai olion kautta. Ulkokohtainen ilmentymä ja siihen liittyvä henkinen tapahtuma ovat eri asioita. Keskittymällä voidaan kokea asian mystinen puoli, taustalla oleva henkinen tapahtuma. Esimerkiksi Apt:ssa kuvataan Pyhän Hengen vuodattaminen Tapahtuma on ollut ulkokohtaisesti havainnoituna tai sisäisesti kttuna hyvin erilainen. Toisena esimerkkinä avataara on ulkokohtaisesti ihminen, mutta on mahdollista kokea keskittymällä tämän kautta vaikuttavan suuren hengen läsnäolo.

Alice A. Bailey kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta" kanavoi yksityiskohtaista tietoa henkisestä tiestä ja erityisesti kuinka luodaan läheinen yhteys ihmisen henkiseen puoleen, sieluun. Seuraavassa muutamia näkökulmia: "PITÄISI YMMÄRTÄÄ, ETTÄ NÄKYMÄTTÖMÄT MAAILMAT OVAT REALITEETTEJA JA AJATUKSELLA ON SUUNNATON VOIMA. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen. Energia seuraa ajatusta ja se värittyy ajatuksen laadusta".

Baileyn mukaan mieli rekisteröi ja tulkitsee sekä ilmiöiden että sielujen maailmaa. Sielu voidaan ymmärtää suurena välittävänä prinsiippinä. Sielun ominaisuudet ovat tieto, rakkaus ja uhrautuvaisuus. Tietoisuuden jatkuvuus. Sielu yrittää johdattaa ihmistä pimeydestä tietoon ja kokemisen valoon. Ensin Itse samaistaa itsensä muotoaspektiin niin, että kaksinaisuus häviää siihen illuusioon, että Itse onkin muoto. Sisällä oleva Itse alkaa tulla tietoiseksi sekä itsestään että muodosta, puhutaan korkeammasta ja alemmasta itsestä, puhumme itsestä ja sen verhoista. (Sisäinen) Itse havaitsee, että on muodon rajoittama henkinen olento. Tämän jälkeen tasapaino muuttuu, sielu alkaa saada hallitsevan aseman, tajunnan aspekti alkaa siirtyä korkeampaan suuntaan. Lopulta ei ole kuin sielu ja ykseyden korkeampi tila on saavutettu.

Erityistä painotusta Baileyn kanavoinnissa saa ajatuksien hallinta sekä hyväntahtoisuus ajatuksissa (puheen hallinta), hyväntahtoisuus tunnereaktioissa (rakkauden aspektin kanava), hyväntahtoisuus teoissa (tasapaino). Mietiskely on vaarallista, jos ei ole halua palvella, kuten väärien motiivien vallitessa, esimerkiksi persoonallisuuden kasvu ja henkisten kykyjen halu. Palvelu on tärkeä energiapurkautumiskeino, muutoin keskukset voivat ylistimuloitua.

Bailey korostaa, että on monia totuuden lähestymistapoja. Keskeistä on käytännössä hyväntahtoisuus, ettei ajatuksin, sanoin, teoin vahingoita mitään olentoa. Olisi ihanne, ettei persoonallinen itse haluaisi mitään itselleen. Tällä tavalla muotoon liittyvät voimat eivät pääse vaikuttamaan. Huomaa väärän ajatuksen vaaran ja oikean ajatuksen voiman. Se mikä on lähinnä meitä ja välittömästi edessämme, jätetään usein huomiotta. Ihminen on symbolisesti ripustettu kahden suuren voiman väliin. Jumalan tahto ja vastakohtana maallisen mielen itsekäs tahto. Toinen on oikean käden polku ja toinen vasemman käden polku. Ihmisen pitäisi tulla tietoiseksi näistä vastakohtapareista ja tarpeesta valita niiden välillä. Sisältään löytämänsä johdatuksen, valon avulla ihminen tulee tietoiseksi myös pimeästä puolesta. Häntä puoleensa vetävän hyvän avulla näkee sen pahan, mihin voisi helposti langeta. Määräysvalta pitäisi antaa sielulle kaikissa kolmessa maailmassa, astraali-, mentaali- ja fyysisessä, persoonallisessa maailmassa. Tietoisuuden lisääntyminen pitäisi olla jatkuvasti lisääntyvä käytännön kokemus. Teorioilla ei ole mitään merkitystä ennen kuin olemme muuttaneet ne käytännön kokemuksiksi.

Fyysinen ylirasittuminen voi aiheuttaa fyysisen ruumiin vastaanottokyvyttömyyden. Jokin murhe ja huoli saattaa panna astraaliruumiin värähtelemään rytmissä, jossa sisäisen tarkoituksen vastaanottaminen ei onnistu. Ennakkoluulo, arvosteleminen, jonkinlainen ylpeys voi tehdä mentaali(ajattelu)välineen käyttökelvottomaksi. On välttämätöntä valvoa, mitä ajattelee. Oikean ja väärän välillä on valinta epäitsekkään ja itsekkään välillä. Intuitio ei koske vähäpätöisiä henkilökohtaisia asioita, ei kunnianhimoa, ei itsekkyyttä. Päivittäisen meditaation tarkoitus on saada aivot ja mieli värähtelemään sopusoinnussa sielun kanssa. Jossakin vaiheessa ihminen näkee totuuden kaikessa ja pitäisi automaattisesti valita totuus ja oikea.

Avataara Amma suosittelee, että ihminen ajattelisi jatkuvasti Jumalaansa tai mestariansa ja tekisi kaikki Hänen kanssaan ja Hänelle ollen vain Luojan välikappale takertumatta mihinkään tulokseen. Äiti Amma lisäksi korostaa, että Luoja on sisä- ja ulkopuolella, kaikkitietävä ja kaikkivoipa, kaikkialla läsnä oleva. Jos ihminen lähestyy Luojaansa yhden askeleen, Tämä lähestyy ihmistä 100 askelta. Ihmisen pitäisi pyrkiä oppimaan tuntemaan Luojan läsnäolon, rakkauden, myötätunnon ja armon.

Neale Walsch kanavoi pitämään korkeinta ajatusta aina mielessään. Ihminen on luova olento ajatuksilla, sanoilla ja teoilla. Valintatilanteessa pitäisi miettiä, että tällainenko minä olen ja mitä rakkaus tekisi tässä tilanteessa. Luomuksistaan ihmisen pitäisi olla kiitollinen, siunata niitä. Jos ei nauti luomisestaan, pitäisi vaihtaa ajatus, sana ja teko.

Jeesus jo 2000 vuotta sitten korosti: " Tehkää toisille, mitä haluatte tehtävän itsellenne". Ihmisen pitäisi olla ajatuksissa, sanoissa ja teoissa hyväntahtoinen, eikä saisi tehdä mitään sopimatonta. Joskus ihmisyyteen, ihmisenä olemiseen pitäisi liittyä aktiivinen osallistuminen, sanojen sanominen, tekojen tekeminen. Passiivisuus, hiljaa oleminen, auttamatta jättäminen viestittävät tietyissä tilanteissa inhimillisyyden, ihmisyyden kieltämistä, jopa pahojen tekojen, pahuuden hyväksymistä. "Emmanuelin Kirjassa" painotetaan: "Kussakin elämäntilanteessa voitte nähdä oman savenvalajan jälkenne ja luomanne asian ulkoisessa todellisuudessa voitte havaita oman sisäisen itsenne peilikuvan". Toisessa kohdassa samassa kirjassa korostetaan, että ihmisen pitää nousta omassa olemuksessaan tietoisuuteen, joka vaalii lempeyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Lisää henkisyyteen liityviä näkökohtia

Jos ihmisellä ei ole hituskaan uskoa johonkin asiaan, niin tämän vuoksi ei tehdä mitään. Jeesus korosti, että uskoa pitää olla edes sinapinsiemenen (pieni hitunen, josta kasvaa iso puu) verran, jotta ihminen lähtisi liikkeelle. Jaak. 2: 14 kirjoitetaan, että mitä hyötyä on uskosta, jos ei ole tekoja. "Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?" Keskittynyt Luojaan kohdistunut ajatus, toive, rukous voi olla koko elämän muuttavan tapahtuman alku.


Copyright: Mindie Cox Kara's ecto.

Ihminen on tietoinen äärettömän vähästä ollen tietoinen vain siitä, mihinkä kiinnittää huomiota, mitä tiedostaa. Kun ihminen on keskellä iskeviä, tunteikkaita maallisia mielikuvia, kuvaannollisesti urkujen pauhua, niin hienovaraiset henkiset vihjeet, vivahteet, huomiot voivat jäädä huomaamatta. Pitäisi siirtää maallinen mieli ajatuksineen aina hetkeksi syrjään ja keskittyä elämän ihmeisiin, henkisiin virikkeisiin. Ajatus on äärettömän nopea ja voimakas. Hetken keskittymisillä voidaan koko elämä muuttaa Luojaläheiseksi meditaatioksi. Esimerkiksi keskittymällä ja palauttamalla mieleensä rakkaudellisen henkisen kokemuksen, niin sen voi kokea myös aina uudestaan ja näin palauttaa elävä Luojayhteys. Ihminen hetki hetkeltä loitonee tai lähestyy Luojaansa. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma muuttuu.

Rakkaus on jumalallista värähtelyä, energiaa, se pitää kokea, rakkauden voi havaita vain kokemalla. Minätajunta henkissielullisena olentona kokee rakkauden, mikä heijastuu kehoonkin eli kehossa voidaan todeta rakkauden aiheuttamia jälkivaikutuksia. Rakkautta ei voi käskeä, pakottaa tai ottaa väkisin. Jos ihminen ei ole kokenut rakkautta, niin silloin voidaan kuvitella sen olevan jonkinlaista kehon hormonaalista toimintaa.

Esimerkiksi syvässä rakkauden kokemuksessa voi itkeä, mutta itku ei tee rakkauden kokemusta vaan se kehollinen seurausilmiö henkissielullisesta tapahtumasta.

Maalliseen elämään liittyy myös vastavoimina kielteisiä asioita. Kielteisissä asioissa olisi hyvä olla tarkkaileva, aivan kuin kelluisi niiden ohi eikä elätyä, takertua niihin. Kielteiset asiat ovat toisinaan kuin kuvaannollisia takias-, liimapalloja. Pieni harmittava asia, kielteinen sana tai teko, toisen ilkeys voi saada aivan kohtuuttoman merkityksen muuttumalla mielessä keskeiseksi asiaksi. Ajatuksia tulee ja menee, mutta ajatusta ajattelemalla se energisoituu aina enemmän ja tulee lisääntyvästi omaksi todellisuudeksi. Ajatukset heijastuvat takaisin kuin peilistä. Joskus olisi hyvä tarkastella elämäänsä tai harmituksiaan pitkän matkan päästä tai kuvitteellisen pitkän ajan kuluttua. Aikaviiveellä harvat asiat ovat merkitseviä.

Harmitukset, kaltoinkohtelut, virheet, synnit, maalliset takertumiset, uskonnolliset ennakkhdot, vääristyneet opinkappaleet vievät mielen helposti harhateille. Kaikki mikä erottaa ihmistä Luojasta, on olemukseltaan saatanallista. Ihminen näkee elämän omien ajatuksiensa, mielikuviensa mukaisena. Jos pitää henkisiä kokemuksia, taivastietoisuutta, Luojayhteyttä mahdottomana, niin tekee tietoisesti tai asia