Takaisin artikkeliin



Joh. evankeliumissa tuodaan toistuvasti esiin ihmisen ja Luojan läheinen kanssakäyminen monella eri tavalla, esimerkiksi: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.” ”Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi sitä nyt kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.” Jeesus jopa lupasi: ”Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.” Jeesus painotti, että joka rakastaa häntä, niin pitää hänen käskynsä. Tähän liittyy aktiivinen pyrkimys ajatuksien, sanojen ja tekojen hyväntahtoisuuteen ja hallintaan sekä pyrkimys etsimään ja kokemaan Taivasten Valtakunta, Luojayhteys.

Ajatus, mielikuva on luova voima pyrkien toteuttamaan itseään käskysanana hyvässä ja pahassa. Kielteinen ajattelu madalluttaa värähtelyä tehden pelkoa, vihaa, levottomuutta ja ahdistusta, samalla estäen, supistaen tiedostamista. Myönteisessä ajattelussa korostuvat korkeat värähtelyt, ilo, hyväntahtoisuus, elämän kunnioitus, myötätuntoisuus, rakkaudellinen viisaus, intuitio, luovuus, asioiden näkeminen parhain päin, samalla tiedostaminen laajenee.

Ajatus ihmisen erillisyydestä Luojasta on henkisessä mielessä itsensä noitumista ajatusvankilaan, keinotekoisen ajatuskuoren, ehtojen tekemistä ihmisen ja Luojan välille. Luojayhteydestä ihminen löytää rakkauden ja valon lähteen, elämäntarkoituksensa, vapautumisen kuolemanpelosta sekä henkisen kiintopisteen. Vapaaseen tahtoon liittyy ajattelun vapaus, mutta tässä on erityinen vastuu ja vaara, ihmisen on vaikeata tai mahdotonta havaita omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Henkisellä tiellä olisi hyvä pitää korkein ajatus aina mielessään, ajatella ja virittäytyä Kristukseen rakkaudellisesti, tehdä kaikki yhdessä Kristuksen kanssa ja Hänelle. Tällöin vääjäämättömästi ihmisen ymmärrys, tietoisuus lisääntyisivät ja ihminen pääsisi lähemmäksi ja lähemmäksi Luojaansa, omaa rakkauden ja ilon lähdettänsä. Mitä enemmän ihminen ottaa huomioon oman sisäisen elämänohjauksensa (Luojan, sisäisen itsen, Kristuksen), sitä todellisemmaksi tämä tulee. Jos ihminen ei tee mitään, niin ei koskaan mitään tapahdukaan. Huomaa tässä yhteydessä Jeesuksen sanat, anokaa, niin teille annetaan.

Eva Bell Werberin kirjassa ”Mestarin matkassa” (Era Nova Publishing, 2008) tuodaan esiin näkemys, että kaikki hyvä, hyvät teot, anteliaisuus ja jokainen myönteinen sana on lähtöisin Luojasta. Luoja innostaa jokaiseen hyvään tekoon ja myönteiseen toimintaan. Samassa kirjassa kiinnitetään huomiota, että rakkauden tunteen pitäisi johtaa toimintaan. Ihmisen pitäisi nähdä lähimmäiset Jumalan kuvana. Koska on olemassa vain yksi, Hänen täytyy olla kaikissa. Lähimmäisiin pitäisi suhtautua epäitsekkäästi ja hyväntahtoisesti toivomatta itselleen mitään.

Takaisin artikkeliin