takaisin Internet-kirjaan

Vain totuus on ajanmitaan kestävää



Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. On parempi tietää kuin olla tietämättä, vain totuus on ajanmittaan kestävää.

Mieli ja ajatus ovat minän "sokeita" työvälineitä ilman oman harkintaa. Jokaisen elämä etenee omien ajatuksien johdattamana. Ajatus on kuin "olio" tai tietokoneohjelma, mikä pyrkii toteuttamaan käskysanaansa. Minä on mielessä kuin pallon keskellä omien ajatuksiensa ympyröimä. Ajatus heijastuu takaisin kuin peilistä eli ihminen on mielikuviensa ympyröimänä. Näköhavainnostakin menee sähköinen koodi aivoihin, mikä muodostaa ajatuksen, mikä vasta havaitaan eli mielessä aistihavainnotkin kilpailevat muiden ajatuksien kanssa. Ihmisen omat ajatukset, hyväksytyt mielipiteet ovat kuin suodatin tai linssi, minkä läpi elämää katsotaan. Näin ihmiselle tulee keskeiseksi, mitä ajatuksia hyväksyy mieleensä eli miltä näkökulmalta katsoo elämää. Jokaisen on vaikeata havaita tai kokea omien epäilyjensä tai ajatuksiensa vastaista.

Ihmisen mieli toimii samanaikaisesti sekä maallisessa todellisuudessa että henkisessä rinnakkaistodellisuudessa saaden näin monenlaisia kosketuskohtia myös henkiseen olemassaoloon. Tapahtuman pitää rekisteröityä aivoihin, jotta se olisi käytössä maallisessa elämässä. Materialistinen tiede torjuu jo ennakkokäsityksenä Luojan ja henkisen rinnakkaistodellisuuden. Tapahtumat mitkä viittaavat henkiseen rinnakkaistodellisuuden pyritään torjumaan pitämällä niitä pelkkinä aivotapahtumina tai mielen kepposina. Jos henkisestä ilmiöstä on selkeä näyttö, kuten tieteellisissä koeolosuhteissa otetussa henkisessä valokuvassa, niin se torjutaan epätieteellisenä vetoamalla tieteen vaatimaan tarvittaessa loputtomaan toistettavuuteen.

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että ihmisen toiminnan taustalta löytyy aina joko rakkaus tai pelko. Vaikka jokainen korostaa mielellään järkeä ja logiikkaa, niin toiminnan taustalta löytyy tunne.

Henkisestä rinnakaistodellisuudesta on lukemattomia näyttöjä myös tieteelisissä koeolosuhteissa

Esimerkiksi IMI (Institut Metapsychique International) Pariisissa on tutkinut tieteellisissä koeolosuhteissa henkimaailman läsnäoloa ja ilmiöitä huippumeedioiden avulla. Englannissa vaikuttanut professori Schrenck-Notzing on tehnyt kirjan "Phenomena of Materialisation", missä on yksistään 225 ektoplasmakuvaa. Kirja on luettavissa internetissä: https://publicdomainreview.org/collections/phenomena-of-materialisation-1923/

E. Mattiesenin kirjoissa "Das persönliche Uberleben des Todes" I-III (vuonna 1936) on kerätty meediotapahtumista inhimillisesti katsoen lähes rajaton luettelo. Tutkimuksia on ollut runsaasti myös yliopistotutkijoiden toimesta. Tässä tuhat sivuisessa kirjassa on aivan korvaamaton lähdeluettelo. II-osassa on lukuisia henkisiä valokuvia. Jokainen joka lukee tämän kirjan niin tulee jo näin vakuuttuneeksi ektoplasmasta ja henkisestä rinnakkaistodellisuudesta.

Jokainen on omasta mielestään eli omien ajatuksiensa näkökulmalta oikeassa oleva. Ihminen pystyy järkeilemään minkä tahansa asian omaksi edukseen keksimällä sopivia ennakkoehtoja tai kiinnittämällä huomiota johonkin pieneen yksityiskohtaan tai vääristämällä sitä.

Ihmisessä on kaksi mieltä, persoonallisuutta



Carl G. Jung kuvaa kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" (Otava, 2003), kuinka ihmiseen kätkeytyy kaksi persoonallisuutta, mieltä, tämä suurempi on Itse (Luoja, Kristus). Tämä voidaan Jungin mukaan koska tahansa todistaa. Luoja toimii sisäistä johdatusta säätelevänä keskuksena. Jung perusti asian 80000 unen aineistoon. Sama näkökulma on Jeesuksen sanoissa, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen on kaiken aikaa taivaassa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa tietämättä tapahtumaa. Avataara Amman mukaan kaikki tapahtuu Luojan Mielessä ollen Tämän tietoisuuden läpäisemää.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto, Luoja ei pakota tahtoonsa. Jeesus kertoi esimerkkinä tuhlaajapojan. Tarvitaan oma aktivoituminen.

Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja näin ajattelumahdollisuuskin tulevat Luojan huomiosta, Tämän energiavirrasta. Joogakirjallisuudessa on kuvattu selvänäköisesti näitä energiakanavia. Vastaavasti nukahtaessa Luojan huomio minätajunnan kanssa siirtyy pois aineellisesta kehosta ja ihminen siirtyy henkissielullisena olentona astraali- eli unimaailmaan. Tämä siirtyminen voi olla myös tietoista. Jotkut ovat kuvanneet näin havaintojaan kirjoissaan. Astraalimaailman, unimaailman havainnot ovat kuitenkin kaiken aikaa muuttuvia riippuen ihmisen omista ajatuksista ja tunteista, siitä myös nimitys harhan valtakunta. Tietyssä henkisessä kehitysvaiheessa nukahtaminen tapahtuu tietoisesti ja puhutaan tietoisuuden yhtäjaksoisuudesta.

Kehosta irtautuminen tapahtuu höyhenenkevyesti



Kymmenet miljoonat ihmiset ovat kokeneet odottamattomasti kehosta irtautumiskokemuksen ja ovat huomanneet yhteneväisesti, että pystyvät henkissielullisena olentona liikkumaan ajatuksen voimalla ja todenneet, että aineellisella keholla ei ole tajuntaa tai ajattelukykyä. Keho on pelkkä kuori maallista elämää varten. Tähän kokemukseen sekä kuolemanrajakokemukseen liittyy toisinaan havainnointia, mikä ei ole mahdollista kehosta käsin tai aivotapahtumana. Tämä kokemus muistetaan yksityiskohtaisesti koko elämän ajan ja siihen liittyy yleisesti kuolemanpelon menettäminen.

Joogit ja shamaanit on yhdistetty toisinaan tahdon avulla tapahtuvaan kehosta irtautumiseen. Raamatussakin (2 kun.) löytyy kuvaus, kuinka profeetta Elias teki vakoilumatkoja muistuttavia havaintomatkoja kehon ulkopuolella.

Kuoleman jälkeiset tapahtuma



Kirjassa "Keskusteluja Jumalan kanssa 2" Neale Walsch kanavoi sivulla 117 kuoleman jälkeisistä tapahtumista. Tällöin voi valita yhden kolmesta vaihtoehdosta aivan niin kuin voitte tehdä nykyisessäkin elämässänne. "Voitte alistua hallitsemattomien ajatustenne luomuksille, voitte luoda kokemuksenne tietoisesti ja harkitusti tai voitte kokea kollektiivisen tietoisuuden. Tätä viimeistä vaihtoehtoa sanotaan uudelleen yhdistymiseksi tai ykseyden palaamiseksi." "Ihminen kokee hallitsemattomat ajatukset todellisuudekseen siinä määrin kuin ne ovat kollektiivista tietoisuutta voimakkaampia. Kollektiivinen tietoisuus pitäisi olla hyväksytty, omaksuttu ja sisäistetty". Silloin ihmisestä tulee yhtä ykseyden kanssa eli rakkauden, sanoinkuvaamattoman autuuden. Tähän voi päästä hetkellisesti henkisessä kokemuksessakin, esimerkiksi meditaatiossa.

Ihminen on voinut ajatella, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Tällöin nämä ajatukset tulevat todellisuudeksi eli voimakkaimmat ajatukset, mistä pidetään kiinni tulevat todellisuudeksi aivan niin kuin maallisessakin elämässä.

Mother Meera on kirjassaan "Bringing Down the Light" sisäisellä havaintokyvyllään yksityiskohtaisesti maalauksin kuvannut kuoleman jälkeiset tapahtumat. Tässä tulee hyvin esiin, kuinka voi olla vaikeata vapautua omista ajatuksistaan.

Näin ihminen on helvetissäkin omassa ajatuskuplassaan, mutta samanaikaisesti taivaassa tiedostamatta sitä. Mielen vankila tulee hyvin esiin hypnoosikokeessa. Kun ihmiselle luodaan suggestio olemisesta teräshäkissä, niin siitä ei pääse pois, vaikka kuinka yrittää.

Ihminen on tietämättään taivaassa



Jeesuksen keskeinen sanoma oli ja on, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen onkin kaiken aikaa taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa tietämättä tätä. Ihminen pyrkii jonnekin, missä jo on. Tietoista yhteyttä sanotaan Luoja-, taivaskokemukseksi tai Kristuskokemukseksi.

Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa kristityn ja myös ihmisyyden elämäntavan, mikä johtaa myös jokaisen tietoiseen, yksiselitteiseen Luojakokemukseen. Tässä Jeesus painotti rukousta, totuudellisuutta ja mielen puhtautta eli hyväntahtoisuutta ajatuksissa, tunteissa, sanoissa ja teoissa. Luoja on aina lähellä ihmistä, lähempänä kuin oma hengitys. Näin joka hetki on oikea hetki lähestyä Luojaansa. Vapaaseen tahtoon liittyy, että tarvitaan ihmisen kutsu, usein ihminen keksii mitä erikoisempia ehtoja esteeksi. Luoja ei pakota ihmistä tahtoonsa, mutta toisaalta Luojaa ei voi käyttää persoonallisuutta korostaviin pyrkimyksiin.

Olisi hyvä nähdä elämä Luojan ilmennyksenä ja läsnäolona, pyrkiä tekemään kaikki yhdessä Luojansa kanssa eli virittäytyä näin Tämän läsnäoloon olemalla läsnäoleva sekä avoin. Mieltä ei saisi tukkia opinkappaleilla tai mielipiteillä. Sielu, korkeampi minä Luojan "muuntajana", rakkauden ruumiillistumana on auttamassa ihmistä. Tunteet ovat sielun kieli. Näin ihminen tietää aina, onko valinta rakkaudellinen ja hyväntahtoinen. Sielullisuus, elämän ja toisten hyväntahtoinen huomioiminen ja auttaminen tuovat elämään rakkauden värähtelyjä, mikä kohottaa tietoisuutta ja mahdollistaa näin Luojan kokemisen. Voidaan myös sanoa, että rakkaudellisella elämäntavalla tapahtuu tsakrojen tasapainoinen aktivoituminen, mikä heijastuu ymmärryksen ja tietoisuuden kohoamisena.

Jeesuksen kuvaama uskonnolisuus on hengellisyyttä



Jeesus kehotti henkisiin kokemuksiin Kristuksen henkimaailman kanssa esim. "Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut." ( Joh.14:26) Jeesus kehotti jopa pyrkimään ensimmäiseksi Luoja-, taivaskokemukseen.

Hetkenkin 1-2 sekunnin Luojakokemus antaa ymmärryksen ihmisen henkisestä olemuksesta ja elämäntarkoituksesta sekä poistaa kuolemanpelon. Tähän kokemukseen Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi. Näin ihmisyyden idea ja maallisen elämän tarkoitus on tiedostaa oma henkinen olemassaolo Luojayhteydessä. Jeesus toimi jokaiselle tien näyttäjänä ja esimerkkinä.

Neale Walsch kanavoi telepaattisesti kirjoissaan, että syntymällä ihmiseksi jokainen on tapahtumaketjussa, missä Luojayhteys pitäisi tiedostaa, korostaen mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Tämä sama näkökulma on maallisissakin asioissa. Esimerkiksi musiikkikappale tulee omaksi todellisuudeksi vasta, kun sen on kuullut. Luojaakaan ei voi löytää kirjoista, saarnoista tai mielipiteistä, vaan ainoastaan henkilökohtaisesti kokemalla. Toisen kokemus ei ole oma kokemus.

Henkinen kokemus on aina erilainen kuin kuvitelma. Kristuksen henkimaailmaan liittyy totuudellisuus, rakkaus ja ilo. Tunne viestinnässä on keskeistä, jos tulee pelottava, kammottava tunne tai paha haju, niin on eksytty pimeälle polulle.

Ortodoksit pyrkivät hengellisyyteen



Ortodokseille suurin onni ja autuus on Kristuksen, Pyhän Hengen kokeminen. Keskisuomalaisessa oli 24.12.2018 pappismunkki Mikaelin haastattelu. Tässä hän kiinnitti huomiota: "Munkkien ja muiden ortodoksien kutsumus on pyrkiä yhteyteen Jumalan kanssa, antaa tilaa Jumalan tahdolle ja läsnäololle. Isä Mikaelin mukaan Jumalan läsnäoloa ihmisessä ei kuitenkaan yleensä itse huomaa. Sen sijaan muut huomaavat, että toinen ihminen alkaa huokua Jumalan hyvyyttä ja rauhaa. Sellaisen ihmisen lähellä tulee rauhallinen olo, valon tuntu. - Kun valon määrä lisääntyy ihmisessä, hän myös itse näkee selvemmin, mitä vielä puuttuu siitä, että olisi lähempänä Jumalaa." "Ortodoksisuuden arvoitukset avautuvat isä Mikaelille parhaiten mystiikan, taiteen, runojen, kirkkolaulujen ja ikonien kautta."

Rukous ja meditaatiot ovat uskonnollisesti yksi ja sama. Ollaan hetki luojan kanssa



Ihminen saavuttaa meditatiivisen tilan keskittymällä täydellisesti johonkin. Keskittyessä maallinen mieli ajatuksineen työnnetään hetkeksi syrjään. Meditaatio muuttuu uskonnolliseksi keskittymällä uskonnolliseen kohteeseen. Joka kerran keskittyessä Luojaan tämä yhteys paranee. Tässä suhteessa yksikään ajatus ei mene hukkaan. Mielikuva on kutsu ja toteutukseen pyrkivä voima. Luojaa ei voi löytää ajatuksista, opeista tai kirjoista. On keskeistä huomata, että ajatteleminen ja sanojen luominen tapahtuu aina maallisessa mielessä tapahtuen maallisessa tietoisuustilassa, ei voi kokea, jos ajattelee. Meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, mutta jos alkaa pohtia kokemusta tai ajatusta, niin tämä tapahtuu maallisessa mielessä keskeyttäen mahdollisen kokemuksen.

Mielen hallinnan, keskittymisharjoituksien ja meditaation ei tarvitse olla uskonnollista. Näillä harjoituksilla on todettu yksistään myönteisiä vaikutuksia mielen- ja kehonhallintaan sekä hyvinvointiin, mikä on todennettu lukuisilla väitöskirjoilla. Poikkeus jos on mielenterveyshäiriöitä, tällöin meditaatiossa mieleen palautuu vanhoja kielteisiä kokemuksia, joiden kestokyky voi olla huono.

Raamatullisesti Hänessä (Kristuksessa) me elämme, olemme ja liikumme. Olisi hyvä nähdä elämä Luojan ilmenemisenä, elämän ihmeenä ja lahjana ihmiselle, oman elämän voi muuttaa Luojaläheiseksi meditaatioksi. Jokaisen tulisi huomioida ja keskittyä hetkeksi elämän pieniin herkkiin, hienovaraisiin tapahtumiin, kuten linnun lauluun, luonnon kauneuteen, lapsen hymyyn, henkisen kirjan kohottaviin ajatuksiin jne eikä sulkeutua vanhojen ajatuksien oravanpyörään. Ihmisellä on vain tämä nykyhetki. Jokaisen tulisi elää läsnäolevana, tietoisena hetkessä. Jos keskittyy vain maalliseen, niin henkisessä merkityksessä elämä voi lipua ohi lähes huomaamatta.

Luojaa ei voi löytää ajatuksista, opeista tai kirjoista. On keskeistä huomata, että ajatteleminen ja sanojen luominen tapahtuu aina maallisessa mielessä tapahtuen maallisessa tietoisuustilassa, ei voi kokea, jos ajattelee. Meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, mutta jos alkaa pohtia kokemusta tai ajatusta, niin tämä siirtää kokemisen maalliseen mieleen keskeyttäen mahdollisen kokemuksen.

Luoja on aina lähellä ihmistä, lähempänä kuin oma henkitys



Neale Walsch kanavoi telepaattisest kirjassaan "Huomisen Jumala" (WSOY 2005) sivulla 55 seuraavasti: "että sinulla on tietoisuus - osa, sinua, joka on sinua suurempi ja joka voi eriytyä pienestä itsestäsi ja puhua sinulle - olet hyvän matkaa keksimässä totuutta olemassaolostasi ja ottamassa askelta valaistumiseen." Tässä yhteydessä suosittelee, että pitäisi varata päivittäin hetki astua sisäiseen maailmaan jättäen kaikki ajatukset ja mielikuvat ulkoisesta maailmasta. Neale Walsch painottaa kirjoissaan meditaation tärkeyttä, 20 min. aamulla ja illalla saa ihmeitä aikaiseksi. Jos ei ole aikaa, niin lyhyetkin meditaatiot ovat tärkeitä. Raamatusta löytyy suositus, että rukoile ja ole hiljaa.

Hengitysmeditaatio on ikivanha meditaatiomuoto. Pitäisi hengittää syvään ja keskittyä vain hengityksen ääneen. Hengityksen äänestä voi tehdä mantran, joka vie sisimpään. Pitäisi katsella kolmanteen silmään, joka on silmien yläpuolella keskellä otsaa. Ei saisi keksiä mitään, vaan odottaa, että siinä oleva avautuu omalle tietoisuudelle. Voi myös kuvitella kuinka sisäänhengityksessä päälaesta tulee kehoon Luojan kultaista parantavaa ja tietoisuutta lisäävää valoa, mikä uloshengityksessä poistuu jalkojen kautta maahan.

Rakkauden värähtelyolohin liittyy tietoisuuden kohoaminen, intuitio ja luovuus



Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eli rakkausolennoksi. Rakkaus onkin ihmisen ja Luojan yhdistä tekijä. Luojan voi tiedostaa vain rakkauden värähtelyissä. Rakkauden kokeminen aktivoi ja kohottaa ihmisen korkeisiin tietoisuustiloihin. Toinen ihminen ja perhe ovat tässä henkisessä kehitystapahtumassa keskeisiä. Kun ihminen tekee rakkaudellista, jotakin sydämen halusta, niin kutsuu samalla Luojan ja Tämän korkeat värähtelyt elämäänsä. Rakkautta ei voi ottaa, kun rakastaa toista niin vastakaikuna toisen kautta koetaan rakkaus kuin kaksi äänirautaa toinen toistaan voimistaen. Toisinaan ihminen etsii rakkauden korvikkeena puhtaasti maallisia saavutuksia ja korvikkeita.

Henkisesti kohottava muusikki yhdistää ihmisen korkeisiin tietoisuustiloihin



Ihminen voi virittäytyä korkeisiin tietoisuustilaan keskittymällä, esimerkiksi uskonnolliseen tauluun, symboliin tai kuunnellessa kohottavaa musiikkia. Ranskalainen musiikin professori Igor Reznikoff pyrkii opetusmenetelmässään siihen, että ihminen oman äänensä avulla saavuttaa uudenlaisen yhteyden kehonsa ja tietoisuuteensa. Ääni voi vaikuttaa parhaimmillaan kuuntelijan herkimpään sisimpään puhdistavasti ja vapauttavasti sekä terapeuttisesti.

Reznikoffin mukaan ikoni johdattaa sisäänpäin, hiljaisuuden ja rukouksen tilaan, Jumalan yhteyteen. Pyhä laulu voi johdattaa ihmisen äänen kautta yhteyteen näkymättömän kanssa. Se on suorassa yhteydessä Hengen, Jumalan kanssa. Se ei kohdistu ihmiseen vaan hengen maailmaan.” http://www.harmoninenlaulu.org/kirjasto/iegor.htm

Jokainen kokee hetkittäin Luojansa kosketuksen aavistuksena korkeamman läsnäolosta, rakkaudellisena tunteena, miellyttävinä kehon värähtelyinä, mielikuvana, oivalluksena, henkisinä virikkeinä, suoranaisena henkisenä kokemuksena jne. Tapahtumat mihin liittyy iloa, hyväntahtoisuutta, elämän auttamista, rakkaudellisuutta, missä on jumalallisen innoituksen ilmenemismuotoja, kuten ikoneissa ja musiikissa, niin nämä auttavat kokemaan rakkaudellisia värähtelyjä ja tähän liittyvää korkeaa tietoisuutta.

Jokainen voi tiedostaa luoja- ja taivaskokemuksen maallisen elämän aikana



Avataara Amma tuo esiin näkemyksen, että jos ihminen ajattelee, keskittyy Jumaluuteen, jolla on muoto, niin ihminen kohtaa ensimmäiseksi Jumaluuden muotona, jos keskittyy Jumaluuteen, jolla ei ole muotoa, niin taivaskokemus on kuin sulautuminen tietoisena rakkauden, autuuden mereen, Luojan energiakenttään.

Jeesus painotti, että minä ja Isä olemme yhtä. Rakkauden kokemuksessa kaksi muuttuu yhdeksi ja Luoja-, taivaskokemuksessa jokainen kokee Jeesuksen sanat todeksi. Kirjassa "Mestari Eckhart - Sielun syvyys" (Basam Books, 2011) kuvataan Eckhartia, joka oli 800 vuotta sitten kirkollinen vaikuttaja, mystikko, toimien aikanaan mm. Pariisin yliopiston professuuria vastaavassa toimessa. Hänen saarnojaan on siteerattu vuosisatoja korkean hengellisyyden, läheisen Luojayhteyden vuoksi. Eräänä esimerkkinä kirjassa käsitellään Jumalan kohtaamista sivulla 159 seuraavasti: "kuvittelevat kohtaavansa Jumalan niin, että hän on tuossa ja he ovat tässä. Näin ei asia ole. Jumala ja minä, me olemme yksi. Tietoisuuden avautuessa otan Jumalan sisääni ja rakkaudessa menen Jumalan sisään." "Jumala ja minä, me olemme tässä vaikutuksessa yksi: hän vaikuttaa ja minä tulen." "Tällä tavalla me muutumme Jumalassa ja tunnemme silloin hänet sellaisena kuin hän on." Samalla Eckhart viittaa Paavalin sanoihin: "Tunnemme silloin toisemme, minä hänet ja hän minut, ei enempää eikä vähempää vaan toistemme kaltaisina".

Synti tarkoittaa asiaa, mikä erottaa ihmistä Luojasta. Ihmisen katse pitäisi olla Luojayhteydessä eikä vanhoissa synneissä ja virheissä, joille ei voi mitään tehdä. Vanhat synnit, syyllisyys, pelot mielen tasolla on kuin koukku, mihin jäädään helposti kiinni ja estetään samalla oma henkinen edistyminen. Apostoli Paavalikin vainosi aluksi innokkaasti Jeesuksen seuraajia ja muuttui myöhemmin Jeesuksen seuraajaksi kokien Luoja-, taivaskokemuksenkin. Tässä tulee hyvin esiin, ettei Luoja ole kiinnostunut ihmisen synneistä vaan kuinka onnistutaan henkisellä tiellä, Luojayhteydessä.

Olisi juvä tehdä kaikki yhdessä luojansa kanssa



Mitä enemmän kiinnittää huomiota Luojaansa, niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee. Joka kerran kun ottaa Luojansa huomioon tai ajattelee Tätä, niin yhteys paranee.

Avataara Amma suosittelee, että ihminen ajattelisi jatkuvasti Jumalaansa tai mestariansa ja tekisi kaikki Hänen kanssaan ja Hänelle ollen vain Luojan välikappale takertumatta mihinkään tulokseen. Avataara Amma korostaa lisäksi, että Luoja on sisä- ja ulkopuolella, kaikkitietävä ja kaikkivoipa, kaikkialla läsnä oleva. Jos ihminen lähestyy Luojaansa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy ihmistä 100 askelta. Ihmisen pitäisi pyrkiä tuntemaan Luojan läsnäolo, rakkaus, myötätunto ja armo.

Amman mukaan jokaisen on mahdollista kokea yksiselitteinen Luoja-, taivaskokemus maallisen elämän aikana, edelleen että tiedon tiellä pyrkiminen perimmäiseen totuuteen on hyvin vaikeata ja vain yksi tai kaksi tuhannesta onnistuvat.

Henkisessä eheytymistapahtumassa on keskeistä sielullisuuden rakkauden huomioiminen ja kokeminen sekä näin tietoisuuskeskuksen siirtäminen takertumisesta kehoon kohti Luojayhteyttä. Vuorisaarnan ohjeistus kuvaa myös totuudellisen, inhimillisen hyväntahtoisen ihmisyyden elämäntapaa.

Protestanttinen kansankirkko torjuu Jeesuksen kehotukset hengellisyyteen vetoamalla kirkon oikaoppisuuteen

Protestanttinen kirkko, aina Lutherista asti, on suhtautunut mystiikassa Kristuksen kohtaamiseen kielteisesti, koska tämä vaarantaa vanhurskauttamisoppia sekä kirkkoyhteisöä (Otavan iso tietosanakirja). Kirkkoherra Voitto Viro tuo kirjassaan "Sielu on suunnaton ihme" syyn protestanttien kielteiseen suhtautumiseen mystiikassa Luojansa kohtaamisesta: "ihmisen syntisyys ja vanhurskauttamisopin perusteet vaarantuvat".

Luojan voi kokea vain rakkauden, ilon, onnellisuuden ilmapiirissä ja Jeesus puhuikin rakkaudellisesta Isästä. Rakkauden värähtelyt ovat jumalallinen ominaisuus, mikä kohottaa ihmisen tietoisuuden. Jos ihminen tukahtuu kielteisiin ajatuksiin, virheisiinsä, murheeseen, stressiin ja ahdistukseen niin sitä vaikeampaa on kohota rakkauden korkeisiin värähtelyihin. Jos korostetaan kostonhimoista jumalakuvaa, iankaikkista kadotusta ja kidutusta, niin kukaan ei pysty lähestymään tällaista kirkollista hahmoa. Rakkaus ja pelko ovat toisensa poissulkevat. Alkuperäisessä kreikkalaisessa tekstissä käytetään lisäksi termiä "aionis", mikä tarkoittaa rajallista aikaa eikä iankaikkisuutta ja toisaalta Jeesus puhui Hyvästä Paimenesta, joka löytää viimeisenkin eksyneen lampaansa.

Raamatussa löytyy profeetallista sanomaa, tapahtumien kuvaamista ja suoranaisia henkilökohtaisia mielipiteitä, esimerkiksi Luukkaan evankeliumin alussa kirjoittaja kertoo, mitä on kuullut kerrottavan. VT:ssa kivitettiin lähimmäisiä monesta eri syystä, jopa löytyy suositus kurittoman lapsen kivittämisestä. Raamattua on olennaista lukea ymmärryksellä. Vuorisaarnassa Jeesus kuvasi selkeästi ihmisyyden eli kristityn elämäntavan.

Raamatullinen Isä - Poika - Pyhä Henki eli ajatus, sana ja teko toistuu kaikessa. Aina on ensin ajatus, sana on julki tuominen, Jumalallinen Äiti tai Pyhä Henki on sen toteutus. Eli pelkät sanat eivät johda mihinkään tarvitaan vielä toteutus eli teko tai kokemus. Kun luterilainen kansankirkko ei hyväksy henkisiä kokemuksia, niin näin estetään hengellisyys, mikä taas on uskonnon perimmäinen olemus ja mihin Jeesus kehotti pyrkimään.

Maallisen mielen kielteisyys tekee henkisen esteen



Kun ihmisen henkinen tietoisuus nousee, niin tullaan vastaavasti tietoiseksi omasta "paholaisesta". Jung käytti termiä varjo ja Rudolf Steiner puhui Doppelgängeristä, kynnyksenvartijasta. Ihminen on tehnyt tämän omaksi todellisuudekseen ajatuksillaan, tunteillaan ja teoillaan. Rudolf Steiner on korostanut kirjassaan (”Henkisen Tiedon Tie”) varjon olevan karmallinen, astraalinen tilikirja hyvässä ja pahassa. Ihminen voi tulla siitä tietoiseksi sattumanvaraisesti. Tällöin kokemus kuvataan yleensä pelottavana harhanäkynä tai paholaisen kohtaamisena.

Varjo on oma henkilökohtainen luomus, henkinen olento. Minä ja varjo ovat erilliset, samantapaisesti kuten ajatus ja tunne ovat toisiinsa. Kielteiset ajatukset ja teot heijastuvat astraalimaailmassa demonisina muotoina. Ajatukset, jotka kiinnittävät mielen persoonallisuutta korostaviin maallisiin asioihin, omistamiseen, vallan haluun, maineeseen, intohimoihin, vihaan, kielteisiin reaktiotapohin, pelkoon jne. muodostavat juuri tämän varjon, henkisen esteen. Tästä johtuu symbolinen nimitys kynnyksenvartija. Ihmisen pitäisi päästä sovintoon, hyväntahtoiseen tasapainoon omien kielteisten pyrkimyksien ja voimien kanssa jalostamalla ne hyväntahtoisiksi ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.

Piilotajunnan "kritiikissä" Jung käyttää termiä "varjon tunnistaminen", koska se usein ilmenee unessa personoituneessa muodossa. Varjo ilmentää minän tuntemattomia tai vähäntunnettuja ominaisuuksia, jotka voisivat olla yhtä hyvin tietoisia. Toiset unessa arvostelevat "varjon" vioista. Alkaa itsekasvatuksen aika. Varjo ei koostu pelkästään tekemättä jättämisistä, siihen liittyy myös negatiivisten asioiden kohtaamista. Varjo ilmenee unessa samana sukupuolena.

Varjossa ilmenee tyypillisesti ne inhimilliset ”synnit” ja ominaisuudet, jotka kielletään itsessä, mutta nähdään toisessa eli toisessa ärsyttää erityisesti oman varjon piirteet. Varjoon liittyy myös tahattomia spontaaneja ongelmatilanteiden luomisia, esimerkiksi lausumalla ilkeä huomautus, tehdä harmeja tuottava teko jne. Varjo on kaiken aikaa muuttuva ja henkisen kehityksen mukana hirviöhahmo alkaa muuttua ihmistä muistuttavaksi.

Unella on symbolinen viesti



Pekka Suominen on kirjoittanut kirjan "Unikuva, kielikuva, mielikuva". Tuhannet asiakkaat tullessaan ammattiauttajille kertoivat ensimmäiseksi unensa ja jälkeenpäin tarkistettiin, mitä tapahtui. Tietyissä unityypeissä oli osuvuus lähes sataprosenttinen.

Uni on omalla tavallaan tarkka symbolinen kuvaus jostakin asiasta. Siihen voi kätkeytyä keskeinen viesti tulevasta tapahtumasta tai mitä pitäisi ottaa huomioon terveyden ja oman henkisen hyvinvoinnin näkökulmalta. Unien tarkoitus on eheyttää ihmistä. Luojalle kaikki informaatiokanavat ovat mahdollisia.

Ihmisen tulisi huomioida sielullisuuden herkkä rakkaudellisuus



Jokainen etsii onnellisuutta. Suurin onni ja autuus on Luojayhteyden kokeminen. Jokaisen on mahdollista kokea yksiselitteinen Luojakokemus maallisen elämän aikana. Luojan voi tiedostaa kuitenkin vain rakkauden kokemuksessa. Jeesus kehotti lähestymään Luojaa ilman odotuksia lapsen kaltaisesti.

takaisin Internet-kirjaan